Vastaus-ID

Lähetys päivämäärä

Viimeinen sivu

Aloituskieli

Kommentoitko organisaatiosi virallisena edustajana-

Kommentoi osalinjauksen johdantoa.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 1 ja sen alaista toimenpidettä.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 2 ja sen alaisia toimenpiteitä.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 3 ja sen alaisia toimenpiteitä.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 4 ja sen alaisia toimenpiteitä

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 5 ja sen alaisia toimenpiteitä.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 6 ja sen alaisia toimenpiteitä.

Kommentoi osalinjauksen tavoitetta 7 ja sen alaisia toimenpiteitä.

Kommentoi osalinjausta yleisesti.

1980-01-01 00:00:00

Humanistinen ammattikorkeakouilu

Johdannossa voisi tarkentaa mitä tässä tarkoitetaan tutkimusdatalla. Muutoin periaate on hyvä ja ajateltu aikajänne perusteltu.

Tavoite yksi on selkeä ja hyvä. Vastuutuksen kautta toimintatapa etenee eri organisaatioissa.

Tavoite ja toimenpiteen ovat siltä osin hieman eritasoisia, että tavoitteessa pyritään mittariston rakenmtamiseen, mutta toiminnassa seurannan edistämiseen. Jää kysymys siitä, vaatiiko seuranta mittareita vai riittääkö, että organisaatio seuraa kuinka laajasti aineistot ovat avoimia ja mitkä aineistot pidetään suljettuna. Mittariston luominen vaikuttaa tässä hieman turhalta, koska avoimelle datalle on jo olemassa määrittelyt.

Tavoite 3 ja sen toimenpiteet ovat kannatettavia.

Tavoitteessa 4 tulisi mainita, että sopimuksissa tulee noudattaa tekijänoikeuksiin liittyviä säännöksiä ja periaatteita. Tutkimusdatassa ja sen käytössä tulee huomioida, että datoja on erilaisia ja ne voivat sisältää myös esimerkiksi audiovisuaalisia tai taiteellisia aineistoja. Tämä liittyy osittain johdantoluvun kommenttiin. Jotta linjaus olisi kattava, tulisi määritellä mitä tutkimusdatalla tarkoitetaan ja miten erilaisia datoja käsitellään.

Tavoite 5 on kannatettava. Siinä voisi kuitenkin linjata myös, että mahdollisuuksien mukaan myös suljetun datan metadata olisi avointa. Silloin tutkijoilla olisi mahdollisuus tiedustella datan käyttöä ja sen ehtoja silloinkin, kun itse data ei ole avointa.

Tavoite 6 tukee muita tavoitteita ja on kannatettava.

Osalinjaus 7 on kannatettava. Erityisesti koulutusta koskeva toimenpide lisää avoimen datanhallinnan toteutumista korkeakouluissa.

Linjaus on kannatettava ja pureutuu olennaisiin asioihin. Kuitenkin esimerkiksi tutkimusdatojen määrittelyissä sekä toimenpiteiden suhteessa muuhun lainsäädäntöön ja periaatteisiin on tarkennettavaa. Kokonaisuudessaan linjaus on sellainen, joka edistää tutkimusdatan avoimmuutta.

1980-01-01 00:00:00

Alkutekstissä on hyvin määritelty, mitä linjaus koskee.

Tavoite on hyvä ja toimenpiteet asianmukaiset

Hyvä tavoite. Toimenpiteistä painotamme seurantaa. Luontevien kannustimien luominen on haastavaa. Linjaaminen/suosittelu on hyvä toimenpide. Avoimen julkaisemisen toteutumiseen voi vaikuttaa tilannekohtaiset tekijät.

Hyvä tavoite. Aineistonhallintasuunnitelmaan littyvät toimenpiteet ovat erittäin suositeltavia. On huomioitava, että etenkin koulutukseen ja tuen tarjoamiseen liittyvät toimenpiteet vaativat resursseja. Nykyisessä taloustilanteessa lisäresurssien saaminen on haastavaa. Jos resursointia tulee priorisoida, tuen tarjoaminen saattaa mennä koulutuksen järjestämisen edelle.

Yleisellä tasolla tavoite on tärkeä. Käytäntöön vieminen vaatii jonkin verran työtä, esim. datan pitkäaikaissäilytyksen mehdollisuuksien ja ehtojen selkiyttämistä. Tutkimusdataan kohdistuvista oikeuksista ja lisensseistä tarvitaan lisäkoulutusta sekä juridisesta että käytännön näkökulmasta. Samoin tutkimusdataan viittaaminen on tärkeä huomioon otettava näkökohta, joka nostaa pohdittavaksi, missä erityisiä henkilötietoryhmiä sisältävää tutkimusdataa voisi pitkäaikaissäilyttää niin, että siihen olisi selkeä viittauskäytäntö. Datan pseudonymisointi- ja anonymisointikäytännöt vaikuttavat tähän, ja niistä olisi hyvä olla yhdenmukaiset linjaukset.

Tämä on erinomainen tavoite, jonka hyvin hoitaminen edellyttää resursseja. Tutkimusprosessi kokonaisuudessaan vaatii lisäresursseja moneen kohtaan (esim. aineistonhallinta, tietosuoja, IPR sopiminen ja monet lisätarkastelunäkökulmat). Rajallisia resursseja on jaettava näiden kesken ja siksi yksittäiset alueet voivat kehittyä vähitellen.

Erinomainen tavoite, mutta tämäkin vaatii lisäresursseja. Erityiset henkilötietoryhmät ja varovainen tulkinta lainsäädännöstä voivat rajoittaa tämän toteuttamista kaikille datoille.

Tämäkin on hyvä tavoite mutta se ei toteudu ilman lisäresursointia.

Kaiken kaikkiaan esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja vievät asiaa eteenpäin. On kuitenkin huomattava, että niiden käytännön toteuttaminen hyvälle tasolle lähivuosina vaatisi lisää resursseja nykytilanteeseen nähden. Kun rajallisia resursseja jaetaan moneen kehittämistä vaativaan asiaan, eteneminen tapahtuu pienin askelin.

1980-01-01 00:00:00

Marja Tiilikainen ja Samira Saramo

Mitä tarkoitetaan kannustimilla? Mitä kannustimet voisivat olla? Mihin kannustimia tarvitaan, jos avoimesta tieteestä on selvät periaatteet?

Koulutuksen järjestäminen vaatii henkilöstö- ja taloudellisia resursseja, joita pienillä organisaatioilla ei välttämättä ole. Mitä koulutuksella tarkoitetaan; voiko kyseessä olla pelkkä kirjallinen ohjeistus esim. kotisivulla?

Koulutuksen järjestäminen vaatii henkilöstö- ja taloudellisia resursseja, joita pienillä organisaatioilla ei välttämättä ole. Mitä koulutuksella tarkoitetaan; voiko kyseessä olla pelkkä kirjallinen ohjeistus esim. kotisivulla?

Mitä tarkoitetaan arvonmäärityksellä ja arvokkailla aineistoilla? Kuka tätä arvioi ja määrittää? Olisi hyvä avata tätä hieman, koska esim. poliittiset voimasuhteet voivat vaikuttaa siihen mikä on säilyttämisen arvoista (esim. aineiston laajuus, käytetyt metodit, ketä tutkittu).
Tavoitteena kehittää kannustimia arvokkaiden aineistojen tuottamiseen: Eikö tämä ole itsestään selvä tavoite, kaikki tutkijat keräävät mielestään arvokkaita aineistoja.

Koulutuksen järjestäminen vaatii henkilöstö- ja taloudellisia resursseja, joita pienillä organisaatioilla ei välttämättä ole. Mitä koulutuksella tarkoitetaan; voiko kyseessä olla pelkkä kirjallinen ohjeistus esim. kotisivulla?

Edellytys tehtävänkuvausten tekemisestä ja urapolkujen luomisesta on hieno tavoite, mutta todennäköisesti ei tule toteutumaan monessakaan paikassa. Erityisesti pienissä organisaatioissa ja taloudellisten resurssien huvetessa satsaaminen näihin ei ole todennäköistä.

Yleinen huomio: Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että ohjeistus on laadittu ensisijaisesti yliopistoja ja korkeakouluja silmällä pitäen. Pienempien tutkimusorganisaatioiden näkökulmasta päivitys vaikuttaa melko vaativalta.

1980-01-01 00:00:00

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Alussa viitataan siihen, että sanastona käytetään linjauksen edellisen version sanastoa, ja että sanasto ei ole kuulemisen kohteena. Sanastossa ”vastuullinen datan hallinta” määritelmä ei kata tutkimuksen turvallisuutta. Eli uudessa linjauksessa ei kateta ”vastuullisella datan hallinnalla” aineistojen avaamiseen liittyvää tiedon ei-toivotun käytön ja siirron riskinhallintaa. -> Ei kata vastuullisen datanhallinnan sisältöä ja toimenpiteitä linjauksen vuosina 2025 -2030.

Mistä tulee linjaus, että koskee tutkimusdataa, mikä on tuotettu tai käytetty 1.7.2021 tai sen jälkeen?
Ilmaisut ”ja/tai” pois. Riittää pelkkä ”tai”.
On hyvä, että linjauksissa ei oteta kantaa siihen, miten yksittäinen organisaatio ratkaisee asiat.
Mietin noita käsitteitä; kun alkuperäinen linjaus on otsikoitu Tutkimusaineistojen ja -menetelmien osalinjaus, ja siinä on osalinjauksena ”Tutkimusdatan avoin saatavuus”, jossa jo lähtökohtaisesti on otettu otsikkoa tarkempi rajaus käyttöön, niin se tuntuu vähän erikoiselta.

Alkuteksti: ”Tutkimusdatojen” —> Tutkimusdatan. Data-sanan virheellinen monikkokäyttö pois.

Miksi on mainittu erikseen ”tutkimusdatan hallinta” ja ”datanhallinta”, kun linjaus koskee vain tutkimusdataa? Pitäisi varmaan olla ”tutkimusdatanhallintaan ja siihen liittyvien palveluiden tuottamiseen”.

Mittareiden pitäisi olla yhteisiä, ei kunkin organisaation omia. Haluaisin myös, että tämä kohta olisi vielä paremmin kytketty avoimen datan näkökulmaan. Tässä yhteydessä voisi tulla juuri tuo riskinhallinta myös esiin.

Koneluettavat DMP:t. Ymmärrän, että pidemmällä tähtäimellä haluamme edistää koneluettavuutta, mutta onko se realistinen vaade tällä hetkellä? Eikö pitäisi olla organisaation oma asia halutaanko DMP:istä saatavasta tiedosta koneluettavaa? Onko DMP:n koneluettavuus millään tavoin kytköksissä datan avaamiseen?

Ei kommentoitavaa

Ei kommentoitavaa

Ei kommentoitavaa

Aika raskas vaatimus, että datanhallinnan asiantuntijoille luodaan urapolut! Kunhan nyt ensin saadaan tutkijoille ja opetushenkilökunnalle. Myös tämä vähän haastava: ”Korkeakoulut tarjoavat datanhallinnan asiantuntijakoulutusta tai mahdollistavat osallistumisen koulutukseen.” Nyt on tullut se uusi Tampereen yliopiston järjestämä data steward -koulutuskokonaisuus, mutta organisaatio ei välttämättä pysty mahdollistamaan siihen osallistumista, koska osanottajamäärä on rajoitettu. Lisäksi siinä suositaan väitöskirjatutkijoita. En oikein tiedä millä tavoin korkeakoulut voisivat järjestää ainakaan itsenäisesti datanhallinnan asiantuntijakoulutusta, kun asiantuntijoitakin on ylipäätään niin vähän.

1980-01-01 00:00:00

Suomen tiedekustantajien liitto

Suomen tiedekustantajien liitto kiittää kutsusta kommentoida osalinjauksen päivitystä.

Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että yhteistyö ratkaisujen suunnittelussa ja toteuttamisessa olisi suotavaa varsinkin, koska osalinjaus näyttää sitouttavan tutkimusorganisaatioiden ulkopuolisia tahoja tutkimusorganisaatioiden näkemykseen tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta ja linjauksessa hahmotellun aineistonhallinta-apparaatin välttämättömyydestä. Tämä on ongelmallista sekä käytännössä että periaatteellisesti.

Johdannon toinen pallero luo vaikutelman, että tutkimusdatan avoimuutta edellytetään myös yksityisen säätiöiden rahoittamissa hankkeissa, jos niitä toteutetaan kotimaisessa tutkimusorganisaatiossa. On hyvin ongelmallista, mikäli datan avoimuus olisi ehto hankkeen sijoittumiselle tutkimusorganisaatioon ja mikäli esimerkiksi yksityiselle säätiörahoitukselle asetetaan ehtoja, joita rahoittaja itse ei aseta rahoitukselleen. Onko tarkoituksena, että avoimuutta vaativille tutkimusorganisaatioille alettaisiin korvata myös datan avoimuuden kustannuksia?

Osuuden avaus herättää kysymyksen: Mitä eroa on ”tutkimusdatalla” ja ”muilla tutkimusaineistoilla”? Mikäli osalinjaus on rajattu vain johonkin aineistotyyppiin, tämä tulisi sanoa selvästi. Tämä epäselvyys hankaloittaa myös luonnoksen kommentointia.

Suomen tiedekustantajien liitto haluaa ilmaista tukensa selkeälle vastuunjaolle ja läpinäkyvälle päätöksenteolle.

Suomen tiedekustantajien liitto kiittää vastuullisuuden korostamisesta. Uusien mittareiden luominen tuntuu kuitenkin ristiriitaiselta viimeaikaisten laadullista arviointia suosivien tavoitteiden kanssa. Huomattakoon myös, että tieteenalat, tutkimushankkeet ja niiden datat ovat hyvin erilaisia ja hankalasti sovitettavissa yhteen mittaroitavaan muottiin.

Linjaus on omiaan lisäämään tutkijoiden ja ohjaajien hallinnollista työtaakkaa ja on pois tieteenteon ydintehtävistä. Datanhallintasuunnitelma esimerkiksi varhaisen opinnäytteen ja sen kommentoinnin velvoitteena voi hyvinkin olla tarpeeton. Suomen tiedekustantajien liitto toivookin linjaukseen ääneen sanottua mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan ja kulloisenkin tarkoituksenmukaisuuden huomioon ottamista niin, että tutkijat ja ohjaajat voivat vapaammin priorisoida työtehtäviään.

Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että selvät sopimukset kaikkien osallisten oikeuksista ja velvollisuuksista ovat erittäin tärkeitä ja kaikkien osapuolten etu. Liiton mielestä tähän kohtaan olisi eduksi lisätä sana ”kirjallisesti” (esim. selkeästi ja kirjallisesti).

Suomen tiedekustantajien liitto pitää myönteisenä huomiota oikeuksille ja lisensseille. On myönteistä, että asia on esillä yleistasolla, aiempien vuosien lisenssikohtaisten suositusten sijasta. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatioissa tulee varmistaa, että ohjeistuksia, koulutuksia ja neuvontaa laadittaessa ymmärretään kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön ja käytettävissä olevien lisenssien erot – ja erityisesti näiden taloudellinen vaikutus Suomessa. Ohjeista ja linjauksista huolimatta täyden päätäntävallan tulee säilyä tutkijalla.

Mikäli ”oikeuksilla” tässä kohdassa tarkoitetaan tekijänoikeuksia, se tulisi sanoa selvästi. Kansainvälisessä yhteistyössä tulee huomata ja ymmärtää, että tekijänoikeuslainsäädäntö ja esimerkiksi kustantajien suhtautuminen tutkijoiden oikeuksiin vaihtelee maittain. Suomessa oikeudenhaltijat sopivat oikeuksien jakamisesta, ovat perinteisesti lojaaleja toisilleen ja välitön avoimuus voidaan toteuttaa myös luopumatta oikeudenhaltijoiden taloudellisista oikeuksista.

Dataan viittaamisen edellyttäminen tutkimusorganisaation julkaisuohjeissa vaikuttaa nykyisessä muotoilussaan joustamattomalta. Edellyttäminen puuttuu julkaisevan tutkijan ja julkaisun kustantajan itsemääräämisoikeuteen ja työn sisältöön sekä olettaa, että yksi malli sopii kaikkiin tapauksiin. Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että tieteen vapauden nimissä viittaaminen muoto ja yhteys tulisi jättää tutkija-kirjoittajan, käsikirjoitusten vertaisarvioijien ja kulloisenkin julkaisukanavan toimittajien ratkaistavaksi kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Tavoite: tulee sopia --> po. sovitaan (vrt. muut vastaavat kohdat)

Suomen tiedekustantajien liitossa tämä kohta herättää kysymyksiä: Millainen on ”arvokas” aineisto? Miksi aineistojen ”arvonmäärittely” on tarpeen? Millaisin hallinnollisin kriteerein tutkijoita aiotaan tässä ”tukea” ja millä asiantuntemuksella tämä saadaan palvelemaan kaikkia hankkeita ja datatyyppejä eri tieteenaloilla? Kohdan implisiittinen jako ”arvokkaisiin” ja muihin (vähemmän arvokkaisiin tai peräti arvottomiin?) on ongelmallinen ja luo tarpeettomia hierarkioita, jotka antavat tilaisuuden esimerkiksi tieteenalojen tai tutkimushankkeiden perusteettomalta tuntuvaan rankkaukseen.

Resursointiin varautuminen suunnitteluvaiheessa näyttää ikävästi siltä, että tutkimusorganisaatiot aikoisivat rahoittaa tutkimusdatan avoimuuden häkkyränsä ulkopuolisella rahoituksella, jonka hakeminen jää tutkijoiden tehtäväksi.

Pikku lyöntivirhe: huomioiva --> po. huomioivat tallennus- ja säilytysratkaisut

Tallentamista ja säilyttämistä suunniteltaessa tulisi kiinnittää huomioita tekijänoikeuteen, lisensoitavaan materiaaliin sekä tekijöiden oikeuteen päättää myös aineistojensa tallentamisesta ja säilyttämisestä. Huomiota tulisi kiinnittää myös tutkittavien oikeuksiin sekä siihen, miten datan avaamista, tallentamista ja säilyttämistä koskevat organisatoriset velvoitteet voivat vaikuttaa aineistoon ja koko tutkimukseen (esimerkiksi tutkittavien haluttomuutensa osallistua). Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden haluama malli ei myöskään välttämättä ole edullisin koko tutkimusryhmälle tai kaikentyyppisille aineistoille.

Hallinnollinen rakennelma uusine polkuineen ja koulutuksineen vaikuttaa tässäkin kohdassa varsin raskaalta ja tutkijan jo nykyisellään kuormitetusta arjesta vieraantuneelta. Suomen tiedekustantajien liitto kantaa huolta siitä, että tutkija-kirjoittajille jätetään yhä vähemmän aikaa tieteellisiin ydintehtäviinsä.

Suomen tiedekustantajien liitto suosittelee pohtimaan myös tekijänoikeuksia, joita dokumentissa ei mainita lainkaan. Liitto huomauttaa, että datasetin kokoaja ja muokkaaja voi omistaa tuottamansa tietokannan tekijänoikeudet. Dokumentti tuntuu kuitenkin olettavan, etteivät tekijänoikeudet koske linjauksen aihepiiriä. Tutkimusorganisaatiolla tuskin on automaattisesti oikeutta päättää setin avoimuudesta ja sijoituspaikasta ainakaan tapauksissa, joissa se on syntynyt ulkopuolisella yksityisellä rahoituksella.

Käytännön kokemuksiin ja tutkija-kirjoittajilta ja kustantajilta tulevaan palautteeseen perustuen liitto kantaa huolta tutkimusorganisaatioiden hallintohenkilöstön tekijänoikeus- ja lisenssiasiantuntemuksesta. Kansainvälistä profiloitumista tavoitteleva tiedepolitiikka vaikeuttaa perehtymistä kotimaisiin erityispiirteisiin, jotka kaipaisivat valmiita valintoja joustavampaa lähestymistapaa.

Suomen tiedekustantajien liitto haluaa korostaa tarkoituksenmukaisuutta ja välttää itseisarvoista ja kaikenkattavaa avoimuusautomaatiota. Tutkija-kirjoittajan työmäärän ja motivaation lisäksi liitto kantaa huolta tutkittavien oikeuksista ja siten avaamiseen ja datan tallentamiseen liittyvistä eettisistä huolista, jotka tämä osalinjaus sivuuttaa täysin. Tutkittavalla on oikeus tietää datan koko elinkaaresta, jota on kuvatun kaltaisessa järjestelmässä yhä vaikeampi hallita aineistoa kerättäessä, riippumatta siitä, kuinka paljon aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on panostettu. Hallinnossa jää usein huomaamatta, että tutkimuksen suunnitelmat ja kulku muuttuvat hankkeen edetessä eikä yksi malli sovi kaikkeen.

Suomen tiedekustantajien liitto edustaa lähes 160 kotimaista tieteen kustantajaa ja julkaisijaa. Lausunnon ovat laatineet liiton 9-jäseninen hallitus ja pääsihteeri.
https://tiedekustantajat.fi/suomen-tiedekustantajien-liitto/

1980-01-01 00:00:00

Teknologian tutkimuskeskus VTT OY

Osalinjauksen takautuva toimeenpano on haasteellista tutkimusorganisaatioille.

1980-01-01 00:00:00

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Diakonia-ammattikorkeakoulu kiittää mahdollisuudesta osallistua kuulemiskierrokselle liittyen tutkimusaineistojen ja –menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen tutkimusdata -osioon. Tavoitteet 1-7 ovat hyvin kannatettavia toimenpiteineen ja kokonaisuutena osalinjaus vahvistaa suomalaisen tutkimusyhteisön asemaa avoimen tieteen ja tutkimuksen edelläkävijänä.
Pohdimme, ottaen huomioon suomalaisen tutkimusyhteisön toimintaympäristön monimuotoisuuden (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) sitä, voisiko osalinjauksessa käyttää tutkimusorganisaatio termin sijaan mahdollisesti ilmaisua tutkimus- ja TKIO-organisaatiot?

Tavoite 1 toimenpiteineen on sinällään erittäin kannatettava. Mietimme, voisiko tähän tavoitteiseen sanoittaa myös jollain tapaa kansallista verkostotyöskentelytoimintaa (esim. Finn-ARMAn datakoulutukset -työryhmä) ja sen hyötyä tutkimusorganisaatioille. Näissä ryhmissä luodaan organisaatiolle toimintamalleja, kasvatetaan osaamista ja tuodaan samalla kustannussäästöä, kun kaikkea ei tarvitse jokaisen organisaation itsenäisesti toteuttaa.

Pohdimme, sitä voisiko tässä yhteydessä mainita esimerkkinä CoARA-yhteenliittymän kannustimet, johon organisaatiot, kuten lukuisat korkeakoulut, ovat sitoutuneet?

Olisiko mahdollista vielä hiukan tarkentaa, mitä tarkoitetaan toimenpiteessä "hyödyntää jatkuvasti päivitettävistä ja koneluettavista DMP:eistä saatavaa tietoa prosesseissaan"? Mitä sillä toimenpiteenä konkreettisesti tavoitellaan?
Kieliasuun liittyvä huomio. Viimeisessä ranskalaisessa viivassa ei tarvita enää sanaa “Tutkimusorganisaatio”.

Ei kommentoitavaa.

Kieliasuun liittyvä huomio: voisiko tavoitteessa 5 oleva "metadata tukee tutkimusdatan ja -tulosten verifiointia" -virke olla yksinkertaisempi ilmaisultaan?

Tavoitteessa 6 mainittu relevanttien arkkitehtuurien hyödyntäminen kaipaisi mielestämme hieman konkretisointia siitä, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Tavoitteessa 7 mainitaan “Korkeakoulut tarjoavat datanhallinnan asiantuntijakoulutusta”. Olisi hienoa, jos TUNI:n Data Steward –koulutus vakiintuisi pitkäkestoiseksi ja myös jatkossakin mahdollistettaisiin ko. koulutuksesta kiinnostuneiden osallistuminen siihen. Näin ei jokaisen organisaation tarvitsisi järjestää vastaavaa koulutusta ja hukata niukkoja resursseja uusien koulutusten keksimiseen.

Kieliasuun liittyvä huomio: linjauksessa käytetään vaihdellen yksikkö- tai monikkomuotoa sanasta “tutkimusorganisaatio”. Tämän voisi yhtenäistää tekstissä.

1980-01-01 00:00:00

Liisa Maunuksela, Niina Tiainen, Niina Pajalin-Myllynen

Johdanto on selkeä ja tiivis

Hyvä tavoite

Lisätään koulutuksen lisäksi "tuki", "ohjeistus" ja/tai "neuvonta"

Mitä tarkoitetaan arvokkailla aineistoilla? Tämän merkityksen voisi avata

Miksi viimeinen toimenpide koskee ainoastaan korkeakouluja?

Edelliseen versioon nähden päivitys huomioi paremmin organisaatioiden erilaisuuden ja resurssit datan hallinnan edistämiseen. Päivitys on selkeä, konkreettinen ja tiivis ja näin ollen helposti sovellettavissa tutkimusorganisaatioissa.

1980-01-01 00:00:00

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Osalinjauksessa määritellään sen koskevan tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen. Aikajana täytyy olla tulevaisuudessa, ei menneisyydessä: On haastavaa jo useampi vuosi sitten kerätyn tutkimusdatan osalta noudattaa ainakin osaa tässä dokumentissa mainittuja linjauksia ihan jo tutkimuseettisestä näkökulmasta. Esimerkiksi datan avaamisen osalta usein pitäisi pyytää lupa tutkittavalta häneltä kerättävän tutkimusaineiston osalta. Vähintään siitä pitää mainita tutkimustiedotteessa ja suostumusta kysyttäessä. Tämä pätee ainakin kvalitatiiviseen tutkimukseen ja kaikkeen, jossa suoraan tutkittavalta kerätään tietoja. Asia on helpompaa, kun tutkimuksen kohteena ei ole suoraan ihminen. Aikajanan osalta on myös huomioitava, että osalinjauksen tavoitteet on mahdollista ottaa huomioon riittävän varhaisessa vaiheessa. Laittaisimme aikajanan sidotuksi esimerkiksi FAIR-periaatteiden toteuttamiseen ja tulevaisuusorientoituneeksi.

Tavoite on määritelty osalinjauksessa seuraavasti: “Tutkimusorganisaatio varmistaa, että tutkimusdatanhallintaan ja datanhallinnan palveluiden tuottamiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko ovat selkeitä ja läpinäkyviä.” Tekisimme tavoitteiseen lisäyksen, jolloin se kuuluisi seuraavasti: “Tutkimusorganisaatio varmistaa, että tutkimusdatanhallintaan ja datanhallinnan palveluiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko ovat selkeitä ja läpinäkyviä. Tarkoittaa siis sitä, että vastuut ja päätökset ulkoisten palveluiden käytöstä ovat myös selkeitä ja läpinäkyviä.

Tavoite 2:ssa puhutaan kannustimista ja mittareista. Kannustimia ei tarkemmin avata, vaan tämä jää ymmärtääksemme organisaatioiden vastuulle. Tavoite on linjassa mm. CoARAn tavoitteiden kanssa sikäli, kun kannustimena nähdään esimerkiksi uralla meritoituminen. Rahallisia kannustimia tutkimusorganisaatioilla todennäköisesti ei ole mahdollista kehittää niukkenevassa taloudellisessa tilanteessa. Tutkimusorganisaatiot tarvitsevat asiaan myös itse kannustinta: rahoitusmalleissa ei näy tällä hetkellä datan avoimuus. Myöskään rahoittajat eivät tätä vielä laajasti tue tai vaadi (puhuttaessa datan avaamisesta). Usein myös datan avaaminen sijoittuu tutkimushankkeen päätösvaiheeseen ja tai sen jo päättyessä (ongelma avaamisen kustannusten kohdentamisessa hankkeelle). Olisi tärkeä, että kannustimia luotaisiin myös korkeakouluille ja että hankkeiden rahoittajat tukisivat datan avaamista.

Tavoite on kannatettava.
- Tavoitteessa ja sen toimenpiteissä käytetään kolmea eri termiä, ehdottaisimme, että nämä yhtenäistettäisiin ja puhuttaisiin “aineistonhallintasuunnitelmasta”.
- Aineistonhallintasuunnitelman jatkuva päivittäminen toimintaympäristön muutoksiin nähden - olisiko tälle asialle mahdollista olla kansallisia ohjeita?

Tavoite on sinänsä kannatettava, mutta ehdottaisimme siihen yhtä muutosta:
- Ehdottaisimme kohtaan “Sopimuskäytännöt tukevat sitä, että tutkijat pystyvät toimimaan ja tekemään yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti” seuraavaa lisäystä: “... ja että tutkijat meritoituvat keräämänsä ja tuottamansa datan uudelleenkäytöstä ja käytön mahdollisuudesta”. Perustelu: kun sopimukset laaditaan sellaisiksi, että ne velvoittavat viittaamaan datan alkuperäisiin tekijöihin/kerääjiin, tulee lisää motivaatiota datan avaamiselle ja jakamiselle, koska se tuo viittausmeriittiä tekijälleen.

Tavoite on kannatettava. Huomioisimme kuitenkin, että tavoitteen toteutuminen vaatii mukaansa myös tutkimusrahoittajat ja julkaisualustat, ainoastaan tutkimusorganisaatioille asetettavat tavoitteet ja toimenpiteet eivät riitä. Myös rahoittajille olisi tarpeen asettaa tavoitteet, esimerkiksi voisi olla mainittuna, että myös rahoittajat tukevat aineistojen avaamista. Julkaisualustojen tulisi puolestaan mahdollistaa kaiken tarvittavan metadatan liittäminen aineistoon. Huomioisimme myös, että metadatan tulee sisältää tietoa, joka tukee elinkaaressa myös tilannetta, jossa data on syystä tai toisesta poistettava (syyt tärkeä myös määritellä) kesken sen suunnitellun käyttöajan.
Aineiston arvonmääritykseen olisi hyvä olla yhteisiä, kansallisen tason / tieteenalakohtaisia linjauksia.

Tavoite on tärkeä, mutta tutkimusorganisaatiot tarvitsevat tässä kansallista tukea ja yhteistyötä. Tavoitteen täyttäminen vaatii myös rahoitusta, mikä olisi huomioitava tutkimusorganisaatioiden rahoituksessa.
Toimenpiteissä olisi hyvä olla yhteistyötä mm. tallennus- ja säilytysratkaisuiden ja parhaiden käytäntöjen määrittelyyn. On myös huomioitava, että kaikissa organisaatioissa ei ole ratkaisuja kaikkiin tilanteisiin, joten tähän tulisi sisällyttää myös mahdollisuus hankkia tarvittavat palvelut ja infrastruktuurien käyttö ulkopuolelta.

Tavoite on kannatettava. Lisäisimme siihen seuraavan kohdan: Avoimen tieteen koordinaatio huolehtii, että opinnäytetyön aineistonhallintaan on kansallisesti tuotettu yhteiset, ajantasaiset osaamisvaatimukset. Korkeakoulut vievät tämän osaksi (esim.) menetelmäopintojaan.

Toivomme, että kansallisia verkostoja ja ryhmiä hyödynnetään (ja myös vastuutetaan) datanhallinnan yhteistyöhön liittyen.
Ehdottaisimme, että tutkimusdatan elinkaaren vaiheissa olisi huomioitu prosessi, jossa avatun datan avoimuutta on tarpeen rajata/poistaa.

1980-01-01 00:00:00

Tämä on kuvattu hyvin.

Tämä on kannatettava tavoite.

Tämä on kannatettava tavoite.

Lisäysehdotus: Tutkimusorganisaatiot kehittävät aktiivisesti kannustimia tutkimusaineistojen avoimen julkaisemisen ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.

Tämä on kannatettava tavoite ja se on kuvattu erinomaisesti toimenpiteiden osalta.

Tämä on kannatettava tavoite.

Toimenpiteet (4. pallukka), sanakorjaus: ’Tutkimusorganisaatioiden tuottamat datan säilyttämisen palvelut (datarepositoriot, datakatalogit, data-arkistot, jne) ohjeistavat kuinka siellä säilytettävään tutkimusdataan tulee viitata.’

Tämä on kannatettava tavoite.

Korjausehdotus: Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotettu tutkimusdata ja sen elinkaari dokumentoidaan siten, että metadata tukee tutkimusdatan ja -tulosten verifiointia ja tutkimusdatan löydettävyyttä, saavutettavuutta, yhteentoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä FAIR-periaatteiden mukaisesti.

Neljäs pallukka: Voisiko käyttää sanaa laadukkaiden sanan arvokkaiden sijasta?

Tämä on kannatettava tavoite.

Ensimmäisen ja kolmannen pallukan asiat toistavat hieman samoja asioita ja ne voisi yhdistää.

Tämä on kannatettava tavoite.

Suomen Akatemian mielestä on hyvä, että tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin ja että ratkaisut voidaan toteuttaa ratkaisut joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.


Hajahuomioita:

Tekstissä vaihtelee kirjoitusmuoto ’avointen oppimateriaalien’ ja ’avoimien oppimateriaalien’. Tämän voisi dokumentissa yhtenäistää.

1980-01-01 00:00:00

• "Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehittämisprosessia 1.7.2021 tai sen jälkeen". Miten pystymme osoittamaan aineiston käytön noin tarkasti ajallisesti? Olisiko realistisempaa linjata dataa, joka on tuotettu 1.7.2021 tai sen jälkeen alkaneissa hankkeissa? Voisiko valittua 1.7.2021 ajankohtaa avata tekstissä tarkemmin, jotta juuri tuon ajankohdan valinta olisi selkeä myös aihepiiriä tuntemattomalle lukijalle.
• "Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan." Voisiko tässä yhteydessä vinkata osalinjauksista, joissa näistä "muista" tutkimusaineistoista ja -menetelmistä (+ käytännön esimerkki)? Linjauksia ja osalinjauksia on useita, joten viittaukset ym. kytkennät auttaisivat lukijaa hahmottamaan asiaa ja osalinjausten teemakäsittelyä muutoinkin.
• On hyvä, että organisaatioille annetaan vapaat kädet toteuttaa linjaukset. Toivottavasti tulisi kuitenkin jonkinlainen esimerkki toteutuksesta erikokoisissa organisaatioissa. On aika työlästä lähteä luomaan kaikkea organisaatiokohtaisesti.
• Tulisi kiinnittää huomiota kieliasuun, puhutaan organisoinnista ja tutkimusdatasta. Nämä voisi suomentaa.
• "Toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin". Tämän voisi muotoilla ymmärrettävämmin, esimerkiksi: Toimenpiteissä ei oteta kantaa, miten organisaatiot suunnittelevat tutkimusdatan avoimen saatavuuden.

Ei kommentoitavaa.

Tavoitteessa puhutaan datanhallinnan mittareista, ja toimenpide-kohdassa puhutaan datanhallinnan seurannasta. Seuranta on yleisen tason terminä tavoite-asiaa, ja mittareiden luominen toimenpide-asiaa.

• Tavoitteessa on aineistonhallintasuunnitelma, toimenpiteissä datanhallintasuunnitelma. Jälkimmäinen on parempi, esim. CSC puhuu vakiintuneesti datanhallinnasta. "Toimenpiteet"-väliotsikon alla on erillinen kohta "Tutkimusorganisaatio", kun sitä ei muiden tavoitteiden kohdalla ole.
• Mieluummin tulisi avata termi "aineistonhallintasuunnitelma"(data management plan, DMP)" kuin puhua DMP:eistä. Tulisi käyttää jatkossa vain yhtä termiä.

Tavoitteet kuulostavat haastavalta toteuttaa pienelle organisaatiolle.

• Tämän osalinjauksen rakenne ja teksti jo nyt toimiva, verrattuna oppimateriaaleja koskevaan osalinjaus-tekstiin.
• Kannustimissa on hieman päällekkäisyyttä tavoitteen 2 kanssa. Onko tämän tavoitteen toimenpiteissä jo toistoa aiempaan verrattuna?
• "Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotettu tutkimusdata ja sen elinkaari dokumentoidaan siten, että metadata tukee tutkimusdatan ja -tulosten verifiointia ja tutkimusdatan uudelleen- ja jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta FAIR-periaatteiden mukaisesti" ei välttämättä aukene aihepiiriä vähemmän tuntevalle. Voisiko olla verkkolinkki FAIR-periaatteisiin?

Viitearkkitehtuuri sana tulisi lisätä sanastoon. Toimenpiteet-kohdassa viitataan Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä Datanhallinnan viitearkkitehtuuriin; lisätään näihin verkkolinkit.

Ei kommentoitavaa.

• Linjaus on selvästi laadittu suurille toimijoille, ja sen sisältö on varsin raskas toteutettavaksi pienelle tutkimusorganisaatiolle. Esim. datanhallinnan, tarjottavien palvelujen, tarjottavan koulutuksen yms. kannalta on eri asia, syntyykö uusia aineistoja vuosittain esim. 10 vai 1000. Monin kohdin pitäisi miettiä, miten tehdään asiat kevyesti tai voisiko tehdä yhteistyötä (esim. sopimusasiat, ohjeet, koulutukset jne.).
• Dokumenttia pitäisi selkeyttää ja lisätä johdantoteksti. Dokumentti kaipaisi selkeämpää jäsennystä/väliotsikointia, jotta näkisi yhdellä silmäyksellä, mistä on kyse. Ehkäpä jopa sisällysluettelo?
• Pitäisi käyttää johdonmukaisesti samoja termejä, nyt käytetään aineistonhallintasuunnitelma, tutkimusdatan hallintaa, datanhallintasuunnitelma jne.
• Voisiko Avoimen tieteen koordinaatio jakaa hyviä käytänteitä muiden organisaatioiden hyödynnettäväksi?

1980-01-01 00:00:00

On hieman outoa, että kannustimien kehittäminen on tutkimusorganisaatioille jyvitettyä. Tässä maassa on tasan yksi aitoja ja toimivia kannustimia tuottava taho ja se on OKM ja heidän rahanjakomallinsa. Lisäksi mielestäni tavoite ei voi olla, että joku edistää asiaa, vaan se, että asia on edistynyt.

Lisäksi tavoitteessa 2 olisi tärkeää edistää aineistojen avoimuuden lisäksi avoimien aineistojen käyttöä. Avoimuuden edistämisellä ei ole kovin suurta merkitystä, jos niitä aineistoja ei ikinä käytetä.

Sen lisäksi, että tutkimusorganisaatioiden repositoriot tarjoavat viittaamisohjeet, tulee niiden tarjota myös selkeät käyttöehdot/lisenssit datalle.

1980-01-01 00:00:00

Hanken School of Economics

The strong imperative word "must" here seems abrupt. This is the only imperative word in the whole text, and is inconsistent with the tone and style of the rest of the text. And readers may wonder: On what aspects are the requirement and obligation based, legally or ethically, that research data must be documented? Need some explanations and justification to use this word "must"?

- Objective 6 focuses on technical issues, but the third point under “Actions” does not have this focus, but is very general.

- The second point under “Actions” refers to data management reference architectures which place emphasis on technical issues, but also cover other RDM aspects. And organizations are generally not familiar with these reference architectures.

1980-01-01 00:00:00

Mistä 1.7.2021 päivämäärä tulee? Osalinjaukset on hyväksytty Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa ohjausryhmässä 13.4.2021 ja 30.1.2023

Uudelleenmuotoiluehdotus: Tutkimusorganisaatiot suunnittelevat tutkimusdatanhallinnan kokonaisuuden omista lähtökohdistaan käsin ja toteuttavat ratkaisut joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Ei kommentteja.

Uudelleenmuotoiluehdotus: Aloitetaan (kuten tavoite 3:ssa): Tutkimusorganisaatio (yksikössä) ja sen jälkeen lista toimenpiteistä.

Julistuksen sanamuoto on vahvempi: ”Tunnistamme tutkimusaineistot- ja menetelmät itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi, jotka huomioidaan arvioinnissa ja meritoitumisessa.” Siksi uudelleenmuotoiluehdotus: Tutkimusorganisaatio kehittää aktiivisesti kannustimia tutkimusaineistojen julkaisemiseksi ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi. Tutkimusaineistot huomioidaan arvioitumisessa ja meritoitumisessa.
Datalinjauksessa tulisi korostaa, että tutkimusorganisaatiot tulisi suunnitella ja kehittää kannustimet yhdessä, koska tutkijat liikkuvat niin paljon tutkimusorganisaatioiden välillä.

Julistuksessa kiinnitetään huomiota monikielisyyteen. Miten tämä tulisi huomioida datalinjauksessa ja kannustimissa? Tarvitaanko kannustimia tai riittääkö että seuraamme julkaisujen kieliä kansallisesti?

Tulisiko aineistonhallintasuunnitelma-sanan sijaan käyttää datanhallintasuunnitelma-sanaa myös tavoitteessa, koska alussa on jo linjattu, että osalinjauksessa käsitellään tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämistä?

Muotoilu kuten tavoite 3:ssa. Ei kommentteja sisältöön.

Uudelleenmuotoiluehdotus kohtaan 3 ruotsinkielisessä versiossa:
Forskningsorganisationen stödjer forskningsplaneringen för att säkerställa att forskningsprojekten är förberedda på att reservera resurser för datadokumentation.

Muotoilu kuten tavoite 3:ssa.

Uudelleenmuotoiluehdotus kohtaan 2: Palveluiden ja infrastruktuurin kehittämisessä hyödynnetään kansallisia viitearkkitehtuureja, kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen ja Datanhallinnan viitearkkitehtuurit.
Ruotsinkielisessä versiossa on syytä muotoilla tekstiä niin että ei-niin-tunteva henkilö ymmärtää, mihin viitataan, mieluiten käyttämällä viitearkkitehtuurien ruotsinkieliset nimet.

Uudelleenmuotoiluehdotus kohtaan 2 ruotsinkielisessä versiossa: I utvecklingen av tjänster och infrastrukturer beaktar forskningsorganisationerna relevanta referensarkitekturer, såsom Referensarkitektur för öppen vetenskap och forskning och Referensarkitektur för hantering av forskningsdata (tähän virallinen nimi kun tiedossa).

Muotoilu kuten tavoite 3:ssa.

Miksi viimeisessä kohdassa käytetään korkeakoulut, ei tutkimusorganisaatio?

Selkeä ja riittävän lyhyt osalinjaus.

AVOTT-ohjausryhmässä olisi hyvä linjata miten ja milloin suositusten ja linjausten eri kieliversioihin pyydetään kommentteja. Onko resursseja laadukkaaseen käännökseen keskeneräisestä versiosta vai käännetäänkö vasta lopullinen versio?

Ruotsinkielisessä käännöksessä käytetään sana Forksningsorganisationer. Tulisi mieluummin käyttää Forskningsorganisationen tai Forskningsorganisationerna.

Sen lisäksi tekstissä käytetään nyt vaihtelevasti yksikkö- ja monikkomuotoa, sekä suomeksi että ruotsiksi. Ehdotamme että tavoitteissa käytetään monikkomuotoa ja toimenpiteissä yksikkömuotoa:
Esimerkki:
Mål 2
Forskningsorganisationerna främjar öppenhet och ansvarsfull datahantering genom att skapa incitament och mätare.
Åtgärder
• Forskningsorganisationen utvecklar aktivt incitament för att möjliggöra publicering och återanvändning av forskningsdata.
• Forskningsorganisationen utvecklar metoder för att följa upp ansvarsfull datahantering.

1980-01-01 00:00:00

On positiivista, että linjauksissa on mukana lisäys siitä, että tutkimusorganisaatiot voivat toteuttaa ratkaisuja yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tämä tukee yhteisten kansallisten ratkaisujen etsimistä ja on mielekästä resurssien käytön näkökulmasta.

Tavoite on nyt irrotettu omiksi tavoitteikseen muiden osioiden alta, mikä lienee viisasta ja lisää niiden painoarvoa. Uusi tavoite ohjaa organisaatioita ylipäätään johtamaan avoimeen tieteeseen liittyvää toimintaansa, mikä on erittäin tervetullutta. Näin vastuu ei ole yksinomaan yksittäisellä tutkijalla tai hankkeella.

Myös tämä tavoite on nyt irrotettu omiksi tavoitteikseen muiden osioiden alta, mikä korostaa sen merkityksessä. Kannustimien luomisessa on erityisen tärkeää olla tarkkana siitä, että ne eivät kohtele eri tieteenaloja eriarvoisesti. Tämäkin tavoite ohjaa organisaatioita ylipäätään johtamaan avoimeen tieteeseen liittyvää toimintaansa, mikä on erittäin tervetullutta.

Tutkimusorganisaatioita ohjataan hyödyntämään koneluettavia DMP-työkaluja osana prosessejaan ja hyödyntämään dataa. Olisi tärkeää, että tässä tehtäisiin sellaista valtakunnallista yhteistyötä, jossa dataa voitaisiin jakaa ja hyödyntää myös laajemmin tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen.

Tutkimusdataan viittaamisen sisällyttäminen linjaukseen on tärkeää. On myönteistä, että luonnoksessa on selkeä tähän liittyvä tavoite. Yhtenäiset viittauskäytänteet osaltaan mahdollistavat datan käytön tilastoinnin tulevaisuudessa.

Datan säilyttämistä kuvataan osatavoittessa nyt ensisijaisesti tutkimusorganisaation itse tuottamissa palveluissa tapahtuvaksi. Monilla aloilla tutkimusdata kuitenkin tallennetaan avoimesti käytettäväksi ensisijaisesti toisen organisaation ylläpitämään datarepositorioon tai arkistoon. Tämä tulisi kirjata auki myös tämän tavoitteen sisään.

On tärkeää huomioida myös arkistotoimen ensisijaisuus erityisesti pysyvästi säilytettävän aineiston sijoituspaikkana. Yliopistojen pysyvästi säilytettävät tutkimusaineistot ovat niiden vastuulla ja valtion tutkimuslaitosten pysyvästi säilytettävistä arkistoista vastaa Kansallisarkisto. Näissä arkistoissa pitkäaikaissäilytys on varmistettu sekä käytännössä että lainsäädännön kautta. Aineisto on myös uudelleenkäytettävissä keskitetymmin alasta riippummatta.

Metadatan monipuolinen hyödyntäminen tukee aineistojen avoimuutta ja käytettävyyttä myös silloin, kun aineistoa ei voida helposti avata kokonaan, joten on hyvä, että siihen otetaan kantaa.

Metadatan laatimisen käytänteitä tulisi laatia yksittäistä tutkimusorganisaatiota laajemmassa yhteistyössä, sillä osaa datasta säilytetään pitkäaikaisesti tai pysyvästi tutkimusorganisaation ulkopuolella, esimerkiksi toisen organisaation ylläpitämässä datarepositoriossa tai arkistossa.

On hyvä, että tässä korostetaan aineistojen dokumentoinnin resurssoinnin merkitystä. Sama resurssoinnin tarve koskee kuitenkin myös aineiston tallentamista esimerkiksi datarepositorioon tai arkistoon. Useiden datarepositorioiden vaatimuksissa on aineiston täydellinen anonymisointi. Tällöin merkittävän tutkimusaineiston avoin jakaminen voi jäädä resurssien puutteessa kokonaan tekemättä.

Tutkijat on tärkeää tehdä tietoisiksi erityisesti aineiston elinkaaren loppupään valinnoista ja eri vaihtoehdoista aineistojen pysyvään säilyttämiseen. Aineiston täydellinen anonymisointi ei sovi kaikkeen tutkimusaineistoon kaikilla aloilla ja voi heikentää aineiston uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Esimerkiksi arkistojen tapaisilla toimijoilla on olemassa olevia ratkaisuja myös tunnisteellisten aineistojen käsittelyyn, siinä missä jotkut datarepositoriot vastaanottavat vain anonymisoitua dataa.

Yhteistyön korostaminen tutkimusdatan hallinnan ratkaisujen kohdalla on myönteistä ja resurssiviisasta.

On hyvä huomioida, että tutkimusdatan pysyvä säilyttäminen erimerkiksi arkistossa ei ole pelkästään ”tekninen ratkaisu”, vaan sitä voi ohjata myös esimerkiksi lainsäädäntö

Ensimmäisessä toimenpiteessä on pieni kirjoitusvirhe – pitäisi olla: ”tutkimusdatan elinkaaren huomioiVAT…”

Datanhallinnan ammatillisen osaamisen merkityksen tunnustaminen ja edistäminen on tärkeä edellytys laadukkaan avoimen tieteen tulevaisuudelle, joten on tärkeää, että tämä tavoite on mukana. On myös myönteistä, että tämä on tunnistettu moniammatillista osaamista vaativaksi. On tärkeää, että asiakirjahallinnan asiantuntemus pidetään mukana kautta linjan.

Osalinjauksessa näkyy selkeästi se muutos, mitä Suomessa on tapahtunut tutkimusdatan avoimen saatavuuden osaamisessa ja infrastruktuurissa. Tavoitteita on kiitettävästi tarkennettu.

Osalinjauksen rivien välistä voi lukea ymmärryksen siitä, että kaikkea aineistoa ei voi avata tai anonymisoida ja avata. Tämä saisi kuitenkin näkyä selvemmin myös suorasanaisesti kirjattuna. Ensiarvoisen tärkeää on, että myös tällaisen tutkimusaineiston säilyttämisestä ja siihen liittyvästä infrastruktuurista ja osaamisesta huolehditaan ja tutkijoille osataan tarjota ratkaisuja myös tällaisten aineistojen käsittelyyn. Arkistotoimen asiantuntemus olisi tärkeää valjastaa tässä hyödyksi. Avoimuuden periaate voi näkyä esimerkiksi metadatan avoimessa jakamisessa silloin, kun tutkimusaineisto itsessään ei ole yhtä helposti avattavissa. Anonymisointi ei ole ainoa tie tutkimusaineistojen jakamiseen ja uudelleenkäyttöön.

1980-01-01 00:00:00

Selkeä ja kattava – Linjaus tarjoaa hyvän perustan tutkimusdatan avoimuuden edistämiseksi, mutta jättää organisaatioille joustoa toteutuksessa. Tosin organisaatioille jää myös paljon vastuuta linjauksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Organisaation koko vaikuttaa todella paljon siihen, millaiset resurssit organisaatiolla on toteuttaa tavoitteita.

Vastuiden ja kannustimien selkeys – Organisaatioille asetetaan vastuita datanhallinnan järjestämisestä ja kannustimien kehittämisestä, mikä on hyvä, mutta konkreettisten mittareiden määrittelyä voisi tarkentaa ja antaa konkreettisia esimerkkejä.

Datanhallintasuunnitelman rooli – DMP:n sisällyttäminen osaksi tutkimusprosessia on tärkeä askel, mutta vaatii riittäviä tukipalveluita ja etenkin hyötynäkökulman korostamista tutkijoille.

Oikeudet ja viittauskäytännöt – Yhtenäisten sopimuskäytäntöjen ja viittausohjeiden kehittäminen tukee tutkimusyhteistyötä, mutta käytännön toteutus voi vaatia lisäresursseja.

Tekniset ratkaisut ja infrastruktuuri – Teknisten ratkaisujen järjestämiselle annetaan vastuuta organisaatioille, mutta kansallinen koordinaatio voisi tehostaa toimintaa.

Moniammatillinen yhteistyö ja koulutus – Datanhallinnan asiantuntijuuden tunnustaminen ja koulutuksen kehittäminen ovat tärkeitä, mutta tarvitaan jatkuvaa resursointia ja kansallista yhteistyötä.

Kokonaisuudessaan linjaus on hyvin jäsennelty ja antaa suuntaviivat tutkimusdatan avoimuuden edistämiselle, mutta onnistuminen riippuu pitkälti organisaatioiden sitoutumisesta ja resursseista.

1980-01-01 00:00:00

Linjauksessa on maininta, että se koskee tutkimusta ja tutkijoita, mutta Tavoitteessa 3 se ulotetaan myös opiskelijoihin ja (tarkemmin yksilöimättömien) opinnäytetöiden tekijöihin ja ohjaajiin. Asia on syytä tarkentaa.

"Tutkimusorganisaatiot kehittävät vastuullisen datanhallinnan seurantaa."
Jää epäselväksi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten seurantaa tulisi tehdä.

"[Tutkimusorganisaatio] hyödyntää jatkuvasti päivitettävistä ja koneluettavista DMP:eistä saatavaa tietoa prosesseissaan”
Tässä kohdin tarkoitus hyödyntämisestä jää hieman epäselväksi. Se tulisi selkeyttää.
Vaatimus koneluettavuudesta on vielä epämääräisempi ja ainakin tällä hetkellä mahdotonta, koska esimerkiksi DMPTuulissa suunnitelmat eivät ole avoimia, ja vaikka olisivatkin, se edellyttäisi kaiketi jonkinlaisen rajapinnan avaamista ja organisaation puolelta ohjelmistoa, joka sitä pystyisi lukemaan.

Onko tarkoituksenmukaista, että aivan jokaiselle tutkimus- ja kehittämisprojektille laaditaan aineistonhallintasuunnitelma? Olisi oleellisempaa, että tunnistaa tapaukset, joissa aineistonhallintasuunnitelma on välttämätöntä tehdä.
Jää epäselväksi, mihin opiskelijoihin ja opinnäytetöihin tekstissä viitataan.
Tämä edellyttänee myös opinnäytetöiden ohjaajien kouluttamista, koska heillä tulee olla taidot arvioida ja kommentoida suunnitelmia.

Listan toimenpide “kehittää kannustimia arvokkaiden aineistojen tuottamiseen, dokumentointiin ja avaamiseen” on lähes toisteinen Tavoitteen 2 alla, joten se voidaan poistaa tästä.

Linjausluonnos on tavoitteiltaan varsin kannatettava. Viimeistelyssä on syytä kiinnittää huomiota linjausluonnoksen tekstiin ja rakenteeseen. Tekstissä on kauttaaltaan terminologista horjuntaa, joka tulee korjata.
Osalinjauksessa viitataan välillä ”aineistoon” ja välillä ”dataan”. Onko näillä linjauksessa jokin käsitteellinen ero? Jos on, se olisi syytä määritellä väärinkäsitysten välttämiseksi.
Tavoitteissa 6 ja 7 nostetaan esiin tutkimusorganisaatioiden yhteistyö. Käytännössä yhteistyötä voi ja kannattaa tehdä (soveltuvin osin) myös tavoitteiden 1–5 toteuttamiseksi.

1980-01-01 00:00:00

DMP-konsortio suosittelee, että osalinjaukseen liittyvää sanastoa päivitettäisiin linjauksenkin muuttuessa. Nyt kommentoidussa osalinjauksessa puhutaan rinnakkain esimerkiksi aineistonhallintasuunnittelmista ja datanhallintasuunnitelmista, ja uudessa linjauksessa mukaan on otettu myös koneluettavat DMP:t, mutta vain aineistonhallintasuunnitelmalle on aiemman linjauksen sanaston yhteydessä määritelmä.

Johdanto-osan päällekkäisyyden tavoitteen 6 kanssa voisi poistaa.
Tavoite 6: “Tutkimusorganisaatio tarjoaa itsenäisesti tai yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tutkimusdatan hallinnan tarkoituksenmukaiset tekniset ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut.”

DMP-konsortio näkee, että datanhallinnan seurantaan on jatkossa paremmat mahdollisuudet aineistohallintasuunnitelmien koneluettavuuden kehittyessä. Erilaisten pysyvien tunnisteiden kattavampi käyttö puolestaan auttaa seurannan automatisoinnissa. Nämä liittyvät myös tavoitteen 3 ensimmäiseen toimenpiteeseen. Tulevaisuudessa olisi siis valmiuksia kehittää ja toteuttaa datanhallinnan seurantaa yleisemminkn, ei pelkästään vastuullisen datanhallinnan osalta. Seuranta kuuluu organisaatioille, mutta mittareiden olisi hyvä olla kansallisia.

DMP-konsortio ehdottaa, että ensimmäiseen toimenpiteeseen lisättäisiin maininta vastuullisuudesta, esim. “Sopimuskäytännöt tukevat sitä, että tutkijat pystyvät toimimaan ja tekemään vastuullista yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.”

DMP-konsortio ehdottaaa myös toisen toimenpiteen uudelleenmuotoilua tai tarkentamista, esim. "Tutkimusorganisaatio tarjoaa ohjeita, koulutusta ja neuvontaa tutkimusdatanhallintaa koskevasta lainsäädännöstä ja lisensseistä." Termi ‘oikeudet’ on suora käännös englanninkielen termistä 'rights', mutta oikeuksien rinnastaminen lisensseihin ei tämän toimenpiteen yhteydessä toimi (vrt. tavoite 4, jossa rinnastetaan laajemmat käsitteet - oikeudet ja velvollisuudet).

Tavoitteessa 6 päällekkäisyyttä johdannon kanssa.

OKM ja tutkimusrahoittajat korostavat erityisesti avoimen tieteen vastuullisuutta ja riskienhallinta-näkökulma on korostunut myös tutkimusorganisaatioissa. DMP-konsortio ehdottaa, vastuullisuus olisi linjauksessa eksplisiittisemmin esillä muuallakin kuin tavoitteessa 2, jossa vastuullisuus liitetään datanhallinnan kannustimiin ja mittareihin. Esimerkiksi vastuullisuutta voisi korostaa tavoitteen 4 ensimmäisessä toimenpiteesä, jossa kerrotaan sopimuskäytännöistä.

DMP-konsortio pitää tärkeänä, että linjauksen tavoitteet ja toimepiteet ovat yhteensopivia AVOTT-seurannan ja sen indikaattoreiden kanssa.

DMP-konsortio toivoo, että DMPolit eli tutkimusinfrastruktuurien aineistonhallintapolitiikat olisivat linjauksissa paremmin esillä. Aiempi osalinjaus on julkaistu yhdessä tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuden osalinjauksen kanssa, mutta sielläkin DMPolit on selkeästi mainittu vain alaviitteessä.

1980-01-01 00:00:00

Kopiosto ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjauksen päivitystä.

Haluamme nostaa muutaman huomion osalinjauksen johdannosta. Osalinjauksessa puhutaan sekä ”tutkimusdatasta” että ”tutkimusaineistosta”, joita ei käsitteinä kumpaakaan avata tai määritellä yksityiskohtaisemmin osalinjauksessa.

Selvempi käsitemäärittely on – erityisesti tekijänoikeudellisesta näkökulmasta – merkittävää, sillä vaikka tekijänoikeus ei suojaa pelkkää dataa tai tietoa sellaisenaan, ”tutkimusdata” voidaan ymmärtää laveasti kattamaan kaiken tutkimuksessa hyödynnettävän tai myöhemmin laaditun aineiston, joka voi olla tekijänoikeudellisesti relevanttia aineistoa. ”Tutkimusdata” voi olla esimerkiksi tietokannan muodossa, jolloin tietokannan valmistajan lähioikeus sekä sui generis -tietokantaoikeus voi tulla kyseeseen. Tutkimuksesta saatetaan kirjoittaa tieteellinen artikkeli, julkaista tutkimusraportti, väitöskirja tai muu tieteellinen julkaisu. Lisäksi tutkimusdatan valmisteluun ja keräämiseen voi liittyä merkittäviäkin tekijänoikeudellisia toimia.

Kopiosto katsoo, että osalinjauksessa olisi myös syytä määritellä, mitä tutkimusdatalla ja tutkimusaineistolla tarkoitetaan ja mitä aineistoja osalinjaus koskee. Tutkimusdatan ja tutkimusaineiston määritteleminen myös vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia ohjeita tai linjauksia voidaan antaa huomioiden tekijöille kuuluvat tekijänoikeudet.

Kopiosto katsoo, että osalinjauksen tavoitteessa 1 olisi hyvä nostaa esille myös se, että tutkimuksen datanhallintaan liittyvässä ohjeistuksessa ja datanhallintaa koskevien palveluiden tuottamisessa tulee huomioida tekijänoikeudet ja lähioikeudet sekä niistä tarvittaessa sopiminen.

Kopiosto pitää tärkeänä, että tutkimuksen ja tutkimusaineistojen läpinäkyvyyttä tuetaan sekä tutkimustyötä tehostetaan datan ja aineistojen uudelleenkäytettävyydellä. Samalla Kopiosto huomauttaa, että tässäkin yhteydessä tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia tulee kunnioittaa. Tekijän oikeus päättää tekijänoikeuden suojaamien teostensa, esimerkiksi tieteellisten artikkelien tai julkaisujen, julkaisukanavista tulisi olla ensisijaista, eikä tekijää tule velvoittaa avoimeen julkaisemiseen – ainakaan vastikkeetta. Tämän tulisi olla ensisijainen lähtökohta avoimeen julkaisemiseen ja tätä varten asetettaviin muihin kannustimiin nähden.

Tavoitteessa 4 puhutaan tutkimusdatan käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sopimisesta. Mihin oikeuksiin viitataan, jää kuitenkin epäselväksi. Jos oikeuksilla tarkoitetaan tekijänoikeuksia, kuten oletamme, olisi tavoitteessa hyvä puhua selkeästi tekijänoikeuksista sopimisesta kaikkien tutkimukseen osallistuvien kesken. Selkeät sopimukset tekijänoikeuksista oikeuksista ja velvollisuuksista ovat kaikkien osapuolten edunmukaista. Kopiosto ehdottaa, että osalinjaukseen lisätään selvempi ilmaisu, että tekijänoikeuksista tulee sopia selkeästi ja kirjallisesti.

On tärkeää, että tutkimusorganisaation luomissa periaatteissa ja käytänteissä, ja mahdollisissa sopimuspohjissa, huomioidaan ja kunnioitetaan tutkijan tekijänoikeuksia ja oikeutta päättää aineistonsa, esimerkiksi kirjoittamiensa tutkimusartikkelien, julkaisukanavista. On myös hyvä, että osalinjauksessa on huomioitu se, että sopimuskäytäntöjen tulee tukea tutkijan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusorganisaatioiden tulee myös varmistaa, että edellä mainittuja periaatteita ja sopimuskäytänteitä laadittaessa ymmärretään kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön ja käytettävissä olevien lisenssien erot ja vaikutukset. Erityisesti avoimen julkaisemisen taloudellinen vaikutus Suomessa tulee huomioida, esimerkiksi sen vaikutus kotimaiseen tieteelliseen julkaisemiseen ja julkaisijoihin.

Tutkimusorganisaation tulee tarjota riittävät ohjeet, koulutusta ja neuvontaa myös tekijänoikeudellisissa kysymyksissä.

Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa tuotetun tutkimusdatan yksityiskohtainen dokumentointi ja tämän dokumentoinnin ulottuminen kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin on hyvä asia. Kopiosto katsoo, että tavoitteeseen tulisi kuitenkin kirjata tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien huomioiminen tutkimusdatan dokumentoinnin ja erityisesti metadatan yhteydessä.

Tavoitteessa viitatut FAIR-periaatteet edellyttävät kattavien ”hallinnollisten metatietojen” antamista. Hallinnollinen metatieto sisältää FAIR-periaatteiden sanamuodon mukaan ”hallinnolliset ja tekniset tiedot, esimerkiksi tutkimusaineiston käyttöehdot ja käytössä tarvittavat tekniset tiedot”. Tekijänoikeudet tulee huomioida sekä tutkimusaineiston käyttöehdoissa että teknisissä metatiedoissa, mukaan lukien kolmansien tekijänoikeudet ja tarvittavien lupien hankkiminen suojatun aineiston käyttöön ja säilyttämiseen. Tutkimus- ja kehittämisprojekteissa työskenteleviä osapuolia tulisi tutkimusorganisaation toimesta ohjeistaa käyttöehtojen ohella tekijä- ja tekijänoikeustietojen kirjaamiseen myös metatietoihin.

Kopiosto kannattaa selkeitä ja ennalta määritettyjä periaatteita koskien tutkimusdatan käsittelyä ja hallintaa, joka kattaa tutkimusdatan koko elinkaaren. Kopiosto korostaa, että tutkimusdatan tallentamista, käsittelyä, hallintaa ja säilyttämistä suunniteltaessa ja toteuttaessa tulisi kiinnittää huomioita myös toisten tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin. Palveluista tulee tosiasiallisesti voida tarvittaessa esimerkiksi poistaa sellainen oikeudenhaltijoiden aineisto, jonka käyttöön ei ole hankittu asianmukaista lupaa. Tutkimusorganisaatioiden tulee varmistaa, että heillä on palveluiden hallintaan nimetty [sisäinen tai ulkoinen] vastuuhenkilö/-taho, jolla on toimeen riittävä tekninen osaaminen.

Kopiosto tukee tutkimusorganisaatioissa toteutettavaa moniammatillista yhteistyötä koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi. Osaamisen ja koulutusten kehittämisessä on tärkeää huomioida myös tekijänoikeudellisen osaamisen varmistaminen ja kehittäminen.

Kopiosto pitää tärkeänä, että osalinjauksessa tuodaan esille myös tutkijoiden ja tutkimusaineistoihin liittyvät tekijänoikeudet ja lähioikeudet. Tällä hetkellä osalinjauksessa ei mainita näitä lainkaan, ellei tavoitteessa 4 mainitulla oikeuksista sopimisella tarkoiteta tekijänoikeuksista sopimista. Oikeudenhaltijan yksinoikeus päättää aineistonsa käytöstä tulee ymmärtää ensisijaisena suhteessa erinäisiin linjauksiin ja ohjeistuksiin ja tämän tulee näkyä sekä siinä, että tekijänoikeuksista tulee sopia tutkimukseen osallistuvien kesken kirjallisesti että tutkimusorganisaatioiden laatimissa ohjeistuksissa, neuvonnassa ja koulutuksissa.

Kopiosto ry on Suomessa luovan alan tekijöitä, esiintyviä taitelijoita ja kustantajia kattavimmin edustava tekijänoikeuksien yhteishallinnointiorganisaatio. Vuonna 1978 perustettuun Kopiostoon kuuluu 44 eri kulttuurin ja viestinnän alojen järjestöä. Kopiosto edustaa valtakirjojen perusteella yli 80 000 kotimaista luovan alan tekijää, kustantajaa ja esittävää taiteilijaa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen edustavuussopimusten kautta ulkomaalaisia tekijöitä ja kustantajia. Kopiosto myöntää tekijänoikeuslailla suojattujen aineistojen ja kohteiden käyttöön lupia muun muassa oppilaitosten, korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen käyttöön.

1980-01-01 00:00:00

Olisiko tarpeen kertoa tutkimusdatan ja aineiston ero?

“Tutkimusorganisaatiot ovat organisoineet ja vastuuttaneet tutkimuksen datanhallinnan strategisen johtamisen sekä organisaatiotason päätöksenteon.”
Viitataanko tässä nimenomaan datanhallinnan kehittämiseen? Voisiko tätä tarkentaa? Esim. toimenpiteessä “tutkimusdatanhallintaan ja datanhallinnan palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko”

Kaikki ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta kunnianhimoisia.

On hyvä että osalinjauksessa ei käytetä vuosilukuja, koska kukin organisaatio etenee kohti tavoitteita omien lähtökohtien ja resurssien puitteissa. Kaikki tavoitteet ovat kannatettavia, joskin osa on vaikeasti toteutettavissa. Lisäksi toteutumisen seuranta on osittain erittäin vaikeaa. Tavoitteiden saavuttamista auttaisi, jos datanhallinta olisi indikaattorina osana organisaatioiden rahoitusta.

1980-01-01 00:00:00

On hyvä periaate, että linjaus jättää toteuttamisen suunnittelun organisaatioiden omalle vastuulle. Tavoitteet ovat yhteiset, organisaatiot suunnittelevat toimintaa omista lähtökohdistaan käsin.

Kannatettava tavoite. Selkeät vastuut vähentävät päällekkäistä työtä.

Kannustimet: kannatettava tavoite, ja Helsingin yliopistossa on jo kehittämistyötä meneillään asiaan liittyen. Vastuullisen datanhallinnan seurannan tavoitetta voisi tarkentaa: mitä siinä tulisi seurata? Aineistonhallintasuunnitelmien määrää vai jotain muutakin?

Kannatettava tavoite ja otettu huomioon Helsingin yliopiston datapolitiikassa

Osalinjaus on kiitettävän selkeä tavoitteiden ja niiden kuuluvien toimenpiteiden osalta. Suuri osa linjauksen tavoitteista on jo huomioitu Helsingin yliopiston omassa tutkimusdatapolitiikassa, mutta niistä on apua myös tulevaisuuden linjaustyössä sekä datanhallinnan palveluiden kehittämisessä. Linjaus jättää tilaa myös organisaation omien lähtökohtien ja resurssien mukaiselle toteutukselle.

1980-01-01 00:00:00

Sirpa Suonpää, Nina-Mari Salminen, Harri Pitkänen

Aiemmassa tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa oli määritelty yhteiset strategiset periaatteet sekä tavoitteet ja toimenpiteet osalinjauksille 1 ja 2. Ymmärsimme, että tässä kommentointipyynnössä näitä strategisia periaatteita ei ole mukana, emmekä ole niitä kommentoineet.

Alkutekstissä mainitaan, että osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja ja -menetelmiä. Tällä viitataan ilmeisesti esimerkiksi tutkimusnäytteisiin ja muihin analogisiin tutkimusaineistoihin. Muistutamme, että Luonnonvarakeskus ja useat muut tutkimusorganisaatiot keräävät ja tuottavat paljon viranomaisaineistoja, joita voidaan käyttää myös tutkimusaineistoina.

Johdannon viimeinen kappale on erityisen kannatettava. Pidämme hyvänä, että jokainen organisaatio voi omista lähtökohdistaan suunnitella ja toteuttaa tutkimusdatan avoimuutta koskevat ratkaisut itsenäisesti tai yhdessä muiden kanssa.

Ehdotamme, että tavoite muotoiltaisiin seuraavasti:
Tutkimusorganisaatiot ovat organisoineet ja vastuuttaneet tutkimusdatanhallinnan, sen johtamisen ja siihen liittyvien palveluiden tuottamisen.

Toimenpiteitä olisi kaksi:
- Tutkimusorganisaatiot ovat organisoineet ja vastuuttaneet tutkimuksen datanhallinnan strategisen johtamisen sekä organisaatiotason päätöksenteon.
- Tutkimusorganisaatio varmistaa, että tutkimusdatanhallintaan ja datanhallinnan palveluiden tuottamiseen liittyvä vastuunjako ja päätöksenteko ovat selkeitä ja läpinäkyviä.

Tämä muotoilu toisi paremmin näkyviin sekä johtamisen että käytännön tason. Molemmat ovat tärkeitä. On tärkeää määritellä selkeät vastuut sekä johtamisen ja päätöksenteon tasolle, että selkeät vastuut käytännön palvelujen ja tekemisen tasolle. Tutkijan vastuuta ei myöskään tule sivuuttaa.

Kannustimilla viitataan ilmeisesti meritoitumiseen. Meritoitumisen voisi myös mainita tavoitteessa ja toimenpiteissä.

Kannustimien ja mittareiden lisäksi tarvitaan myös ohjeistusta ja koulutusta.

Toimenpiteissä mainittujen koneluettavien datanhallintasuunnitelmien hyödyntäminen prosesseissa on vaikeaa, jos koneluettavia datanhallintasuunnitelmia ei vielä edes pysty tekemään. Asia on kuitenkin tavoittelemisen arvoinen, eikä sille ole asetettu aikataulua. Olisiko tämän toimenpiteen aika vasta seuraavalla päivityskierroksella?

Selkeä tavoite ja toimenpiteet. Ei kommentoitavaa.

Selkeä tavoite ja toimenpiteet. Ei kommentoitavaa.

Selkeä tavoite ja toimenpiteet. Ei kommentoitavaa.

Selkeä tavoite ja toimenpiteet. Ei kommentoitavaa.

Päivitetty linjaus on kehittynyt aiempaa selkeämpään suuntaan. Erityisen hyvänä pidämme sitä, että aiemmat vuoden tarkkuudelle tehdyt aikataulutavoitteet on poistettu.

Luonnonvarakeskus kiittää mahdollisuudesta kommentoida tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjauksen päivitystä.

1980-01-01 00:00:00

Ei erityisiä huomioita.

Ei erityisiä huomioita.

Tavoitteen 2 alla mainitaan, että organisaatiot kehittävät aktiivisesti kannusteita avoimen tieteen (tässä tapauksessa tutkimusdatan) edistämiseksi. Tieteentekijöiden puolesta korostamme, että paremmin kuin kertaluonteiset palkinnot ja huomionosoitukset, henkilöstöä palkitsee mahdollisuus pysyvään työsuhteeseen, urakehitys sekä asianmukainen ja uran rinnalla kehittyvä palkkaus.

Tavoite 3 ja sen alaiset toimenpiteet datanhallintasuunnitelman laatimisesta, datanhallinnan koulutuksesta opiskelijoille, ohjaajille sekä eri vaiheissa oleville tutkijoille, sekä varautuminen datanhallinnan kustannuksiin ovat kokonaisuutena erittäin hyviä ja kannatettavia. Pienempänä yksityiskohtana maininta koneluettavista DMP:sta jää hieman epäselväksi, mitä ko. toimenpiteellä tarkoitetaan tai haetaan. Kustannusten osalta huomioimme, että ne tulisi järjestyä organisaation kautta ja/tai osana tutkimusprojektin yleiskustannuksia eikä olla pois tutkijan henkilökohtaisesta rahoituksesta.

Tavoite 4 ”tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tulee sopia selkeästi kaikkien tutkimukseen osallistuvien kesken” on erityisen tärkeä ja hyvin muotoiltu etenkin, kun siinä tunnistetaan sekä oikeudet että velvollisuudet. Ehdotetut toimenpiteet sopimuspohjista, -käytänteistä sekä oikeuksia ja lisenssejä koskevat ohjeistukset, koulutus ja neuvonta ovat erittäin kannatettavia.

Ei erityisiä huomioita.

Ei erityisiä huomioita.

Moniammatillisen yhteistyön sekä erilaisten asiantuntijaroolien ja niiden urapolkujen huomioinen organisaatiossa on tärkeä ja hyvin muotoiltu näkökulma osana osalinjausta.

Yleisesti ottaen tutkimusdatan avoimuutta koskeva osalinjaus on hyvin muotoiltu etenkin, kun se selkeästi erittelee eri toimijoiden, kuten organisaation ja/tai tutkijan, oikeuksia ja velvollisuuksia. Hyvää on myös se, että osalinjauksen toimenpiteet jättävät joustoa ja erilaisia mahdollisuuksia toteutustavoille ja siten organisaatiokohtaiselle tavalle edetä kohti asetettuja tavoitteita.

1980-01-01 00:00:00

Suomen ympäristökeskus Syke

On hyvä, että yhteistyö nostetaan johdannossa esille. Kun myös tavoitteissa ja toimenpiteissä yhteistyö tuodaan esille, on se omiaan siihen kannustamaan. Yhteistyötä tehdään ansiokkaasti monenkeskisesti kansallisella tasolla ja yksittäisten organisaatioiden välillä. Yhteistyöhön on hyvä edelleen kannustaa resurssien tehokkaan käytön ja palveluiden tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi.

Täsmennysehdotus: Vaikka sanastossa selostetaan tutkimusaineiston ja datan eroa, olisiko tähän mahdollista kuitenkin lisätä selvennystä?

Poistoehdotus: Lause ”Toimenpiteissä ei määritellä miten organisaatioiden…” on epäselvä; Muotoilu “organisaatiot ratkaisevat asiat” kuulostaa kaikilta päätöksiltä, joita organisaatiossa tehdään. Lisäksi linjaukseen on kirjattu yksiselitteisiäkin toimenpiteitä, esimerkiksi tavoitteessa kolme organisaatio “sisällyttää datanhallintasuunnitelman laadinnan ... osaksi tutkimus- ja ...”. Tutkimusorganisaatioita ei ylipäätään tarvitse erikseen kehottaa suunnittelemaan datanhallintaa omista lähtökohdistaan.

On hyvä, että linjauksen ensimmäisenä tavoitteeksi on nostettu johtaminen ja päätöksenteko. Ja vasta tämän jälkeen mennään käytännöllisempiin datanhallinnan tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Koska datanhallinta on luonteeltaan moniammatillista työtä ja toteutuu organisaatioissa hajautetusti, ei voi liikaa korostaa miten tärkeää on määritellä vastuut ja päätöksenteon rakenteet mahdollisimman selkeästi.

Erityisesti kannustimien kehittäminen on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi. Siksi on hyvä, että kannustimet, ja mittarit on nostettu toiseksi tavoitteeksi. Haasteista huolimatta kannustiminen luominen on välttämätöntä, tukipalveluiden edelleen kehittämisen ohella, jotta FAIR-periaatteita noudattavan datan ja sitä koskevan metatiedon julkaiseminen lisääntyy. Haasteiden taklaamiseksi yhteistyö kansallisella tasolla voisi olla paikallaan. Sitä on tehty, ja sitä jatketaan.

Muutosehdotus: Voisiko tässä(kin) kohtaa tuoda yhteistyön esille, ja muotoilla tavoitteen siten, että ”… luomalla kannustimia ja mittareita itsenäisesti ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa.” ?

Selvennystarve: Tavoite-tekstissä puhutaan sekä aineistoista että datanhallinnasta. Johdantoon selventävä teksti näistä, huolimatta sanastosta.

Muutosehdotus: Lause ”Tutkimusorganisaatiot kehittävät vastuullisen datanhallinnan seurantaa.” Jätetään sana ”vastuullisen” pois.

Muutosehdotus: Toimenpiteiden kohta 4 voisi mennä näin: tukee tutkimuksen suunnittelua siten, että datanhallinnalle on varattu resurssit.

Lisäysehdotus: Olisiko syytä lisätä toimenpiteisiin julkaiseminen tallentamisen/tallennusratkaisujen jne. oheen? Nimenomaan julkaiseminen (PID) eikä avaaminen?

Muutosehdotus: Toimenpiteissä mainitaan dokumentointi. Sillä on tavoitteissa/toimenpiteissä jo oma kohtansa. Jos halutaan karsia tupla-asioita niin dokumentointia ei tässä tarvitse mainita.

Muutosehdotus: Viitearkkitehtuuria koskevassa toimenpiteessä viitataan edelliseen toimenpiteeseen. Esim. DAHA-viitearkkitehtuurista löytyy linjauksen kaikkien toimenpiteiden operationalisoimiseen pohjaa. Koska ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista tehdä viitearkkitehtuurista omaa tavoitetta, olisiko selkeämpää, jos viitearkkitehtuuri laitetaan tavoitteen 6 viimeiseksi toimenpiteeksi. Teksti voisi mennä näin: Organisaatiot hyödyntävät tässä linjauksessa kuvattujen kokonaisuuksien kehittämisessä relevantteja viitearkkitehtuureja, kuten Avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä Datanhallinnan viitearkkitehtuureja.

Muutosehdotus toimenpidekohtaan 4: Lisätään korkeakoulujen yhteyteen muut tutkimusorganisaatiot, koska tutkimusorganisaatiotkin voivat tarjota/ osallistua koulutuksen tarjoamiseen ja kaikkien olisi hyvä mahdollistaa koulutukseen osallistuminen. Teksti kuuluisi näin: Korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot tarjoavat datanhallinnan asiantuntija koulutusta ja mahdollistavat....

Päivityksen myötä linjaustekstistä on tullut selkeä seitsemään tavoitteeseen ja maksimissaan neljään toimenpiteeseen rajattu teksti verrattuna edelliseen linjaustekstiin. Linjaus on tiivis työkalu organisaation avoimen tieteen lyhyen ja pidemmän aikavälin keskeisten tavoitteiden ja käytännön toimien tarkasteluun sekä niin yhdessä tehtävään kuin omaehtoiseen datanhallinnan kehittämiseen.

Syke kiittää mahdollisuudesta osallistua Avoimen tieteen Tutkimusdatan avoin saatavuus -osalinjauksen päivitetyn version kommentointiin. Aurinkoista kevättä!

1980-01-01 00:00:00

Kommentoinnin saatteessa todetaan, että osalinjauksessa käytetty sanasto ei ole kommentoinnin kohteena. Sitä on kuitenkin mahdoton irrottaa kommentoitavasta sisällöstä. Johdannossa ja osalinjauksessa esiintyy kauttaaltaan terminologista horjuntaa, jonka Tampereen yliopisto toivoo korjattavan osalinjauksen viimeistelyvaiheessa. Tampereen yliopisto toivoo, että käytettävä terminologia yhdenmukaistetaan suhteessa Tieteen termipankkiin. Alla on muutamia esimerkkejä:
o Alkuteksti: tutkimusdatojen avoimen saatavuuden edistämiseksi. Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä;
o Tavoite 1: tutkimusdatanhallintaan ja datanhallinnan  tutkimusdatan hallinnan
o Tavoite 2: tutkimusaineistojen  tutkimusdatan
o Tavoite 3: aineistonhallintasuunnitelma, datahallintasuunnitelma  aineistonhallintasuunnitelman; DMP  aineistonhallintasuunnitelma
o Tavoite 5: aineisto  tutkimusdata
o Tavoite 6: tallennus- ja säilytysratkaisut sekä datan käsittelyä tukevat infrastruktuurit  tallennusta, säilytystä ja käsittelyä tukevat infrastruktuurit
Horjuntaa ja epäselvyyttä ilmenee myös osalinjauksen toimijoissa ja kohdeyleisössä. Lasketaanko väitöskirjatutkijat tutkijoihin? Alkutekstissä todetaan, että linjaus koskee tutkimusta ja tutkijoita, mutta Tavoitteessa 3 se ulotetaan myös opiskelijoihin ja (tarkemmin yksilöimättömien) opinnäytetöiden tekijöihin ja ohjaajiin.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja sen alaista toimenpidettä.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja sen alaisia toimenpiteitä. Tavoite ja toimenpiteet ovat kuitenkin varsin samat. Tampereen yliopisto toivoo, että tämä kehitystyö nivotaan toimenpiteissä CoARA-työhön ja tuodaan esille myös sen kansainvälinen luonne.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja sen toimenpiteitä. (Viimeisessä toimenpiteessä alussa turha ”tutkimusorganisaation” toisto.)
Tutkimus- ja kehittämisprojekteja tehdään usein monitoimijaisesti. Tampereen yliopisto toivoo, että jo tässä yhteydessä tuodaan tarvittavan tuen edellyttämä aktiivinen yhteistyö myös esille.
Opinnäytteiden tekemiseen liittyvät toimenpiteet ovat kannatettavia, mutta niiden sijoittuminen TKI-projektien alle ei näyttäydy luontevana ja voi olla omiaan pienentämään asian merkitystä.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä, mutta toivoo myös tässä yhteydessä tuotavan selkeästi esille tarvittavan yhteistyön merkitys.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja esitettyjä toimenpiteitä. Viimeinen toimenpide “kehittää kannustimia arvokkaiden aineistojen tuottamiseen, dokumentointiin ja avaamiseen” on kuitenkin jo lähes samanlaisena Tavoitteen 2 alla, joten se voidaan poistaa tästä.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja toimenpiteitä. (Ensimmäisessä toimenpiteesstä huomioiva -> huomioivat.) Tämänkin osalinjauksen tulkinnan haasteena esiintyy jälleen määre ”riittävä” - miten se määritellään, kenen näkökulmasta on kyse riittävistä palveluista. Käytännössä tässä kohtaa on erityisen tähdellistä määritellä tarkoituksenmukainen työnjako tutkimusorganisaatioiden ja kansallisten ja kansainvälisten palveluiden kanssa, mikä ei tosin ole osalinjauksen tehtävä, mutta jonka tarve olisi toivottavaa tuoda tässä esille toimenpiteenä. Tätä on ehkä jo tavoiteltu kohdentamalla kehittämistä organisaatioille, mutta tätä voisi vielä selventää.

Tampereen yliopisto kannattaa tavoitetta ja sen toimenpiteitä.

Tampereen yliopisto kiittää mahdollisuudesta kommentoida osalinjausluonnosta ja kannattaa sen tavoitteita. Osalinjaus näyttäytyy jo lähes valmiina. Se on sisällöltään ja kunnianhimoltaan erittäin tasapainoinen ja on siten omiaan edistämään tutkimusdatan vastuullista avoimuutta. Edellä on esitetty kuitenkin muutamia pienempiä huomioita linjausluonnoksen tekstiin ja rakenteeseen sekä yksittäisiin toimenpiteisiin kohdentuen.
Tampereen yliopisto kokee osalinjauksen heikkoudeksi sen irrallisuuden. “Osalinjaus ei koske muita tutkimusaineistoja eikä -menetelmiä, vaan linjausrakenteen mukaisesti niitä voidaan käsitellä omissa osalinjauksissaan.” Tampereen yliopisto toivookin, että dataa koskeva osalinjaus viimeistellään, kun käytössä on tuore vahvistettu AVOTT-julistus. Datojen avoimuuden edistämistä kannattaisi tässä työvaiheessa vielä käsitellä yhdessä muiden likeisten osalinjausten kanssa. Datan avoimuuden edistäminen hyötyy siitä, että sen yhteys menetelmiin ja muihin tutkimusaineistoihin sekä infrastruktuureihin on selkeästi tunnistettu ja näitä voidaan tarkastella myös selkeänä kokonaisuutena.
Tampereen yliopisto toivoo kiinnitettävän enemmän huomiota yhteistyöhön kannustamiseen ja sen mahdollistamiseen. Tutkimusorganisaatioiden yhteistyö nostetaan esiin tavoitteissa 6 ja 7, mutta käytännössä yhteistyötä voi ja kannattaa tehdä (soveltuvin osin) myös tavoitteiden 1–5 toteuttamiseksi.

1980-01-01 00:00:00

FUN Suomen yliopistokirjastojen verkosto

Johdannossa ja osalinjauksessa esiintyy kauttaaltaan terminologista vaihtelua, jonka FUN toivoo korjattavan osalinjauksen viimeistelyvaiheessa. FUN toivoo, että käytettävä terminologia yhdenmukaistetaan.

Osalinjauksen toimijat ja kohdeyleisö kaipaavat myös selvennystä. Lasketaanko väitöskirjatutkijat tutkijoihin? Alkutekstissä todetaan, että linjaus koskee tutkimusta ja tutkijoita, mutta Tavoitteessa 3 se ulotetaan myös opiskelijoihin ja (tarkemmin yksilöimättömien) opinnäytetöiden tekijöihin ja ohjaajiin.

Osalinjauksen alkutekstin päivämäärää 1.7.2021 voisi selventää.

FUN kannattaa tavoitetta ja sen alaista toimenpidettä.

Kannustimet tulisi suunnitella ja kehittää yhdessä. FUN toivoo, että tämä tavoite ja sen toimenpiteet nivotaan osaksi CoARA-työtä ja tuodaan esille myös sen kansainvälinen luonne.

FUN kannattaa tavoitetta ja sen toimenpiteitä. FUN toivoo kiinnitettävän huomiota siihen, että tutkimus- ja kehittämisprojektit ovat hyvin erilaisia, ja samojen tavoitteiden edellyttäminen kaikilta (esim. aineistonhallintasuunnitelmat) ei ole kannatettavaa.

FUN kannattaa tavoitetta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä.

Viimeinen toimenpide “kehittää kannustimia arvokkaiden aineistojen tuottamiseen, dokumentointiin ja avaamiseen” on jo lähes samanlaisena Tavoitteen 2 alla, joten se voidaan poistaa tästä.

FUN kannattaa tavoitetta ja toimenpiteitä, mutta toivoo selvennystä terminologiaan (esim. sana ”riittävä”).

FUN kannattaa tavoitetta ja sen toimenpiteitä. Terminologian yhdenmukaisuuden vuoksi viimeisessä kohdassa tulisi käyttää sanaa tutkimusorganisaatio kuten muissakin tavoitteissa.

FUN kiittää mahdollisuudesta kommentoida osalinjausluonnosta ja kannattaa sen tavoitteita. Se on sisällöltään ja kunnianhimoltaan erittäin tasapainoinen ja on siten omiaan edistämään tutkimusdatan vastuullista avoimuutta.

FUN toivoo kiinnitettävän enemmän huomiota yhteistyöhön kannustamiseen ja sen mahdollistamiseen. Tutkimusorganisaatioiden yhteistyö nostetaan esiin tavoitteissa 6 ja 7, mutta käytännössä yhteistyötä voi ja kannattaa tehdä (soveltuvin osin) myös tavoitteiden 1–5 toteuttamiseksi.

Ruotsinkielisen version tekstiä tulisi sujuvoittaa ja korjata. Sen kirjoittamisessa tulisi hyödyntää ruotsinkielisiä asiantuntijoita.

1980-01-01 00:00:00

Den svenska översättningen är överlag tung att läsa, då översättningen följer meningsuppbyggnad, ordföljd och andra grammatikaliska mönster som är mer typiska för finskan. Rekommenderas att den svenska översättningen bearbetas ytterligare för att förbättra läsbarheten.

1980-01-01 00:00:00

Tavoite 1 on hiukan hankalalukuinen, auttaisiko jos organisoineet muuttaisi muotoon järjestäneet. Pidetään hyvänä, että ylätaso vastuista yms. on nostettu tavoitteeksi. Toimenpiteissä tulisi varmaan tehdä jotakin ennen varmistamista.

Mittareiden tulisi olla kansallisen yhteistyön tulos, jolloin ne olisivat yhteismitallisia organisaatioiden kesken. Seuranta voitaneen vastuuttaa organisaatioille.

Kolmas toimenpide vaatii sen, että opiskelija kirjoittaa DMPn omasta opinnäytetyöstään eli pitäisikö se olla myös toimenpidetavoite? Viimeisessä bulletissa pois Tutkimusorganisaatio-sana, koska on jo listan alussa ja näin ollen ”tupla”. Ylipäätään tuo 3. toimenpide on nyt todella kunnianhimoinen ja onko tarkoituksenmukainen lähteä noin vahvasti DMP-suuntaan graduntekijöillä ja sanoitus on muutoinkin hieman ”huolimaton” kielellisesti (”aineistonhallintasuunnitelmia” – kenen suunnitelmia? Riittääkö, että joidenkin opiskelijoiden vai yhden opiskelija useampaa suunnitelmaa…?). Ja muutoinkin tämä on tosi kova toimenpidetavoite: Miten tutkimusorganisaatiot oikeasti voivat päästä siihen, että ne varmistavat, että osana ohjaustyötään opinnäytetöiden ohjaajat arvioivat ja kommentoivat datanhallintasuunnitelmia…?

Erityisesti viimeinen bulletti tarvitsee toteutuakseen myös palveluita, pelkät kannustimet eivät riitä (myös avaamisen osalta). Datarepositorio – sana väärin kirjoitettu ja vaatisi muutoinkin kielenhuoltoa (pilkut yms.)

Toimenpiteiden 1. bullet huomioiva -> huomioivat. toisessa bulletissa: voisiko ilmaista lopussa ”…palvelut (ml. ohjeet, koulutus, it-ratkaisut)” Kolmas bullet on epämääräinen: Mitä tarkoittaa dokumentoinnin resurssointi, eikö tämä sisälly edelliseen bullettin? Viimeinen bullet: Aineistojen sanaan vereen myös metadata, eli kannustettaisiin metadatan tuottamiseen ja avaamiseen (julkaisemiseen).

Toimisiko tässäkin mahdollisuus nostaa Tutkimusorganisaatio/organisaatio listan alkuun, jolloin sitä ei tarvitsisi toistaa, vai aiheuttaako tämä ongelmia sisällön kanssa. Viitearkkitehtuuri koetaan tässä haastavana, mutta lienee oikea vai voisiko käyttää kansallisia suosituksia tms.

Viimeisessä bulletissa puhutaan korkeakouluista, pitäisikö edelleen olla tutkimusorganisaatio? tai -sana mahdollistaa erilaisten organisaatioiden erillaisen osallistumisen.

Sisällöllisesti tavoitteet ja toimenpiteet ovat suositeltavia. Yleisesti ottaen viittaussuhteet (organisaatio kehittää vai organisaation asiantuntijat kehittävät) tulisi tarkastaa, kirjoitusasua tulisi yhtenäistää, termien käyttö (datanhallinnasta ja välillä tutkimusdatan hallinnasta ja välillä tutkimusdatanhallinnasta. Eli onko yhdyssana vai ei ja kumpaa termiä halutaan käyttää; Välillä puhutaan tutkimusdatasta, välillä aineistosta ja välillä datasta, eli termien käytön tarkastus läpi dokumentin).

1980-01-01 00:00:00

Suomen tietokirjailijat ry kiittää mahdollisuudesta lausua osalinjauksesta. Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö, joka edustaa yli 3300 tietokirjailijaa, oppikirjailijaa ja tutkijaa. Yhdistys edistää suomalaista tietokirjallisuutta, valvoo tietokirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja, tukee tietoteosten kirjoittajia sekä edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -etiikkaa.

Suomen tietokirjailijat ry huomauttaa, että osalinjauksessa tutkimusdataan liittyviä oikeuksia ei käsitellä riittävän tarkasti. Datasetin kokoajalla ja muokkaajalla voi olla tekijänoikeuteen rinnastettava yksinomainen lähioikeus tuottamaansa tietokantaan. Luettelon ja tietokannan valmistajan lähioikeus on otettava huomioon, kun linjataan tutkimusdatan avoimuudesta.

Tutkimuksen tavoite 4 koskee yleisellä tasolla tutkimusdatan käyttöön liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Pidämme kannatettavana, että datan käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista suositellaan sopimaan selkeästi. Ehdotamme, että tässä kohdassa painotetaan myös kirjallisen sopimisen tärkeyttä. Vaikka suullinen sopimuskin on juridisesti sitova, sen tarkkaa sisältöä on hyvin vaikeaa todistaa mahdollisessa riitatilanteessa.

Pidämme kannatettavana, että osalinjauksessa ehdotetaan koulutusta ja neuvontaa tutkimusdataan kohdistuvista oikeuksista ja lisensseistä. Useilla kokeneillakin tutkijoilla voi olla heikko käsitys erinäisistä sopimuksista ja lisensseistä. Neuvonnassa kannattaa huomata, että ei ole olemassa yhtä oikeaa lisenssivaihtoehtoa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Käytännön näkökulmasta tutkimusorganisaatioiden henkilökunnalla ei välttämättä ole riittävää tietämystä edellä mainituista oikeuksista ja lisensseistä, joten on mietittävä, miten edellä mainittu koulutus voidaan parhaiten järjestää.

Osalinjauksessa edellytetään dataan viittaamista tutkimusorganisaation julkaisuohjeissa. Dataan viittaamisen edellyttäminen jokaisessa tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista. Julkaisevalla tutkijalla ja julkaisun kustantajalla pitäisi pysyä oikeus tapauskohtaisesti päättää, mikä on heidän julkaisunsa kannalta paras vaihtoehto.

1980-01-01 00:00:00

Pääasiassa tavoite ja sen alaiset toimenpiteet ovat kannatettavia. Kuitenkin vaatimus siitä, että tutkimusorganisaatio ”hyödyntää jatkuvasti päivitettävistä ja koneluettavista DMP:eistä saatavaa tietoa prosesseissaan” on liian yksityiskohtainen. Ei ole tarpeellista, että linjaus ottaa kantaa siihen, millaisia aineistonhallintasuunnitelmia organisaatioissa tehdään, sillä se sitoisi organisaatiot käyttämään tietynlaisia digitaalisia ratkaisuita aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen ja niissä olevan tiedon hyödyntämiseen. Sen sijaan riittäisi mainita, että tutkimusorganisaatio hyödyntää aineistonhallintasuunnitelmista saatavaa tietoa prosesseissaan. Tähän voisi vielä lisätä kehitystyön ja toiminnan. Toki esimerkkinä voisi nostaa esiin jatkuvasti päivitettävät ja koneluettavat aineistonhallintasuunnitelmat.

Osalinjauksen tavoitteina on useita tärkeitä kehittämiskohteita, joiden edistäminen vaatii resursseja, mutta ovat tavoittelemisen arvioisia seuraavan viiden vuoden aikana.

Osalinjauksen terminologia eroaa jossain määrin siitä, mitä käytetään avoimen tieteen sivustolla ja Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjauksen tiivistelmässä ja johdannossa. Esimerkiksi osalinjauksessa käytetään pääasiassa termiä tutkimusdata, sivustolla, tiivistelmässä ja johdannossa termiä tutkimusaineisto. Terminologian yhtenäistäminen selkeyttäisi tavoitteista ja toimenpiteistä kommunikointia.