Kuntatutka – data – http://yle.fi/uutiset/3-9490180 – päivitetty 5.4.2017 klo 16.15
 Share
The version of the browser you are using is no longer supported. Please upgrade to a supported browser.Dismiss

 
View only
 
 
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZAAABACADAEAFAGAHAIAJAKALAMANAOAPAQARASATAUAVAWAXAYAZBABBBCBDBEBFBGBHBIBJBKBLBMBNBOBPBQBRBSBTBUBVBWBXBYBZCACBCCCDCECFCGCHCICJCKCL
1
idname_finame_seprovince
subject_id
textsubtitleelection_text
election_tags
latlon
population
koksdpps
kesk
vihrvasrkpkdstpipkappvp
m11
skp
ktpvy
kok_p
sdp_p
ps_p
kesk_p
vihr_p
vas_p
rkp_p
kd_p
stp_p
ip_p
ka_p
pp_p
vp_p
m11_p
skp_p
ktp_p
vy_p
median_stdevp0
median_stdevp1
median_stdevp2
median_stdevp3
E1E2E3E4E5E6E7E8E9E10TA1TA2TA3TA4TA5TA6
TA7
TA8
TA9TE1
TE2
TE3
TE4
TE5TE6
TE7
TE8TE9I1I2I3I4I5I6I7I8I9I10I11name_fi_gen
2
020AkaaAkaaPirkanmaa
18-144782
Kuntaliitosten seurauksena Akaan kaupungissa on kolme keskustaa: Toijala, Viiala ja Kylmäkoski. Kolminapaisuus aiheuttaa päänvaivaa muun muassa silloin, kun kunta mietii rakennuspaikkaa uudelle hyvinvointikeskukselle. Rakennetaanko se johonkin kolmesta keskuksesta vai niiden välille?\nAkaa kasvaa, mikä johtuu suurelta osin sijainnista pääradan, Turun radan sekä valtatie 3:n että 9:n risteyksessä. Asukkaita on noin 17 000, ja sulassa sovussa heidän kanssaan on yli 20 miljoonaa mehiläistä. Hunajan lisäksi maailmalle lähtee Akaasta muun muassa metallia, mämmiä ja tapetteja.
Pirkanmaan risteyskaupunki
Viialan Keskustan koulun oppilaita on parhaillaan evakossa kosteus- ja sisäilmaongelmien vuoksi. Vielä ei tiedetä, kuinka iso lasku korjauksista on kaupungille tulossa. Akaan kouluverkko on jo karsittu ja kaupungin henkilöstöä vähennetty niin, ettei niistä enää saa kiivasta vaaliteemaa. Sen sijaan kiinteistöjen kunto puhuttaa tulevalla kaudella laajemminkin. Nyt lopettava valtuusto on päättänyt yli kymmenen miljoonan euron investoinnista hyvinvointikeskukseen, joka rakennetaan Toijalan taajaman tuntumaan. Tulevalla valtuustolla ei juuri ole varaa käynnistää uusia kalliita hankkeita.\nMoni politiikan konkari ei lähde enää ehdolle. Uusille pyrkijöille jää tilaa – tosin entistä vähemmän, sillä Akaan valtuustopaikat vähenevät 43:sta 35:een. Valtuuston jäsenmäärä on kuntaliitosten perua, joten pienentymisen voi nähdä myös Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskesta syntyneen Akaan yhtenäistymisenä.
hyvinvointikeskus,kouluremontit
61.165571323.871693526.732.710.712.13.810.802.80000.200.40001215361402000000000.0423268.115.5154-0.5-8.71.931668.9621505734671043518-387175321.252566-51366205112931.819.114.42.38.765.357.516.773926161787041.12.6-0.4Akaan
3
005AlajärviAlajärvi
Etelä-Pohjanmaa
18-127161
Aallon, Nelimarkan ja pesäpallon kaupunki Alajärvi on maakuntakeskuksesta katsottuna sivussa, mutta siitä huolimatta varsin elinvoimainen. Taantuma on kurittanut Alajärven taloutta ja elinkeinoelämää, mutta säästövuosien jälkeen on taas aika investoida. Alajärveläiset saavat uuden liikuntahallin ja uusi kauppakeskus on juuri valmistunut. Näiden lisäksi koulukeskusta ja terveyskeskusta saneerataan. Kaupunki kasvoi kahdeksan vuotta sitten yli 1 800 asukkaalla, kun Lehtimäen kunta liitettiin Alajärveen.
Pesäpallokaupunki investoi jälleen
Alajärven kuntapoliittinen tilanne on tällä hetkellä varsin vakaa, kun talouskin näyttää nousun merkkejä. Tulevalla valtuustokaudella jatketaan vielä investointeja, esimerkiksi kahteen urheiluhalliin ja terveyskeskuksen remonttiin. Velka-aste nousee, mutta myönteiset talousuutiset pitävät virettä korkealla. Väen vähentyessä myös kouluverkko tulee uudelleen tarkasteluun ja sote-uudistuksen tuomat muutokset ovat iso kysymys maakunnan laidalla.\nMoni istuva keskustalainen aikoo jättää tehtävät vaalikauden päättyessä, mutta sentään viime vaalien ääniharavat ovat ehdolla. Keskusta on ylivoimaisesti suurin puolue, vaikka hyväksi haastajaksi on noussut perussuomalaiset Raimo Vistbackan johdolla. Perussuomalaiset lähtee nyt vaaleihin kovalla listalla. Itsenäisyyspuolue ja vasemmistoliitto yrittävät tehdä paluuta ja vihreät nousua valtuustoon.
investoinnit,talous,asukasluku
63.00104923.82991114.34.522.748.61.42.505.300.80000000518190002000000000.0332464.514.8188-5.5-19.0-8.227998.5811129828442052410325340621.754134-572958951321102.617.015.71.56.874.468.320.4236163841264132935.63.1-1.0Alajärven
4
009AlavieskaAlavieska
Pohjois-Pohjanmaa
18-138714
Alavieska sijaitsee Kalajokilaaksossa Ylivieskan ja Kalajoen välillä. Kunta toimii kiinteässä yhteistyössä naapureidensa kanssa ja esimerkiksi elinkeinopalvelut ja maaseutupalvelut kunta on järjestänyt ostopalveluina Kalajoen kanssa. Alle 3 000 asukkaan Alavieskan perinteet ovat maataloudessa, mutta nykyisin neljä viidestä alavieskalaisesta saa elantonsa joko teollisuudesta tai palveluista. Sote-palvelunsa kunta ostaa peruskuntayhtymä Kalliolta.
Naapuriensa kanssa voimansa yhdistänyt pikkukunta
Turvapaikanhakijoiden sijoittaminen Alavieskaan voi nostaa uudelleen kiistoja valtuustossa, jos tilanne maailmalla taas pahenee. Pakolaisten tulo kuntaan torjuttiin valtuuston äänestyksessä. Kunnan talous on tiukoilla 21,5 %:n tuloverotasosta huolimatta, sillä tehdyt koulu- ja palvelutaloinvestoinnit rasittavat yhä taloutta. Keskustiehanke vaatii rahoitusta, mikä heikentää mahdollisuuksia kevyen liikenteen väylien olennaiseen laajentamiseen. Alavieska ei ole onnistunut pysäyttämään asukasmäärän hiipumista, vaikka tavoitteena on ollut nostaa väkiluku takaisin 1990-luvun 3 000:een. Erityisesti nuoret lähtevät maailmalle koulun käytyään, sillä työpaikoista on pulaa ja jatko-opintomahdollisuudet kaukana.\nKeskusta menetti viime vaaleissa 3 paikkaa, mutta sai 14 valtuutettua ja määräenemmistön 21-paikkaisessa valtuustossa. Perussuomalaiset on ollut jo kolme kautta toiseksi suurin puolue.
Talous,Asukasluku
64.16585624.3126375.9021.164.504.304.3000000000104140101000000000.0313267.314.7175-4.8-20.7-5.827576.2591189429001064140284318321.503368-556665061681442.014.814.80.84.372.960.117.899115104159843.63.3-1.2Alavieskan
5
010AlavusAlavus
Etelä-Pohjanmaa
18-145158
Kun Alavus kasvoi kuntaliitoksessa Töysän kunnalla, teollisuuskaupungista tuli kerta heitolla kaupan ja matkailun keskus. Nyt Tuuri ja etenkin Keskisen kyläkauppa tekevät Alavutta tunnetuksi. Alavus päätti yhdessä naapurikuntiensa kanssa yksityistää sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuoden 2016 alusta. Alavudella on vaurautta, sillä menneiltä vuosilta on tallessa yli kymmenen miljoonaa euroa ylijäämiä ja saman verran kaupungilla on sijoituksia. Vastapainoksi löytyy toki velkaa, jota on kertynyt keskivertokunnan verran.
Teollisuuskaupungista matkailukaupungiksi
Alavus on jo valmistautunut uuteen elämään sote- ja maakuntauudistusten jälkeen. Kuntien ja Pihlajalinnan yhteisyritys, Kuusiolinna Terveys Oy, on hoitanut terveyspalveluita yli vuoden ajan. Alku on ollut ruusuinen ja kansa tyytyväistä. Alavuden talous on käännetty plus-merkkiseksi, ja sen on laskettu edelleen kohenevan sote-uudistuksen jälkeen. Etenkin kaupankäynti Tuurissa tuo Alavudelle työtä, matkailijoita ja euroja. Investointikohteita riittäisi, esimerkiksi kaupungintalon kohtalosta pitäisi päättää.\nPerussuomalaiset toivoo lyövänsä kiilaa keskustan ylivaltaan. Viime kuntavaaleissa perussuomalaiset nosti Alavudella kannatustaan peräti 15 prosenttiyksikköä. Tällä kertaa ehdokaslista on jopa edellistä pidempi ja lisäksi vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa. Muutama viime vaalien ääniharava on keskustan listoilta poissa.
kauppa,investoinnit
62.586413223.621188319.311.717.245.81.61.503000000000746170001000000000.0323367.212.8172-4.5-18.8-7.8269100.5671155528241862834-266310521.255052-585872591251142.311.514.21.96.473.061.421.48589231165203538.33.2-0.7Alavuden
6
016AsikkalaAsikkalaPäijät-Häme
18-138208
Vesistöjen äärellä sijaitseva Asikkala on puolen tunnin ajomatkan päässä Lahdesta. Kunnan taloudellinen asema on hyvä ja työttömyysaste on Päijät-Hämeen alhaisempia. Matkailukuntana tunnettu Asikkala koki henkisen ilmapiirin muutoksen loppusyksyllä 2015, kun Hotelli Tallukan tiloihin perustettiin kunnan yllätykseksi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Keskustelu kävi kuumana ja lopulta pitkäaikainen kunnanjohtaja erosi tehtävästään. Eron syistä vaiettiin. Päijänteen ja Vesijärven yhdistävä Vääksyn kanava on Suomen vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava.
Vahvojen talouslukujen kehyskaupunki
Asikkala haluaa kehittyä matkailukuntana. Kuntalaiset odottavat Hotelli Tallukan tiloihin aktiivista toimintaa, kun tiloihin perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus lopettaa toimintansa kesäkuun alkuun mennessä. Kunnan taloudellinen asema on hyvä ja työttömyysaste on ollut Päijät-Hämeen alhaisimpia. Merkittävä työnantaja Rapala ilmoitti kuitenkin juuri yt-neuvotteluista. Kalkkisten ja Länsi-Asikkalan koulut ovat olleet lakkautusuhan alla. Myös yhteistä lukiota Padasjoen ja Sysmän kanssa on kaavailtu.\nValtuustossa on nyt 35 paikkaa, mutta paikkamäärää on päätetty pienentää 31:een. Kuluvalla kaudella valtuustoon on syntynyt muutama yhden tai kahden valtuutetun pienryhmä, kun suurten valtapuolueiden politiikka ei ole kaikkia tyydyttänyt. Nyt puolueista riippumattomat valitsijayhdistykset haastavat perinteiset puolueet peräti 15 ehdokkaan yhteislistalla. Mukana listalla on esimerkiksi Asikkalan entinen kunnanjohtaja.
matkailu,koulut
61.172081925.55828324.711.518344.43.104.2000000000946131101000000000.03.5433.567.813.6172-3.1-16.8-2.630775.2801479635451862057290203520.756139-51195868971042.1nullnull1.27.777.364.023.55791427544066null2.8-0.1Asikkalan
7
018AskolaAskolaUusimaa
18-130372
Askolalla menee hyvin, jos tarkastellaan kunnan elinvoimaa. Työllisten määrä on kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin muissa kunnissa keskimäärin. Samoin työttömyys on pysynyt kurissa viime vuodet kurissa. Kunta sijaitsee vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Lahdesta. Vaikka kunnan väkiluku on kehittynyt iloisesti, kunnan taloudenpidossa olisi kehittämistä. Kunta on velkaantunut, ja viime vuonna se teki yli 800 000 euron miinusmerkkisen tuloksen.
Hiljaa kasvava pikkukunta
Askola on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta talous on ollut pahasti pakkasella. Vuoden 2015 tilinpäätös oli miinuksella yli 800 000 euroa ja viime vuoden alijäämäarvio on yli 200 000 euroa. Talouden kohentaminen on uuden valtuuston tehtävä. Verotuksestakin kiistellään. Keskusteluun nousevat myös sote-palvelut ja esimerkiksi terveyskeskuksen säilyminen kunnassa. Kuntapolitiikkaa on riivannut jatkuva riitely päätösten lainmukaisuuksista sekä kunnanhallituksen ja entisen kunnanjohtajan toimien laillisuudesta. Valituksia on tehty valitusten päälle.\nKeskusta on yhä Askolan suurin puolue. Se kasvoi vaalikauden aikana yhdellä perussuomalaisista loikanneella valtuutetulla. Sosialidemokraateista erosi yksi valtuutettu omaksi Demokraatit-ryhmäkseen. Moni valtuutettu jättää kuntapolitiikan. Heidän joukossaan on kunnanhallituksen puheenjohtaja, keskustan Olavi Merihaara.
talous,verot,palvelut
60.530465425.60505722.817.411.632.96.65.502.90000.300000653101200000000000.0534275.710.21254.0-11.39.430158.6781634936111933178-432134120.752765-49225169641171.120.522.30.88.261.361.015.4701170262357938.41.4-0.2Askolan
8
019AuraAuraVarsinais-Suomi
18-126887
Aura-nimellä on symboliarvoa. Aura-sanaa on käytetty niin oluiden, sinappien kuin seurakunta-alueiden nimissä. Aurajoki puolestaan halkoo maakunnan rintamaita. Aurasta ei nykyisellään ole alueelliseksi johtotähdeksi. Kriisikunnan tunnusmerkit kolkuttelevat porstuassa ja alijäämäkierrettä yritetään katkaista järein keinoin. Käytössä on maakunnan korkein tuloveroprosentti (21,75). Leikkauksia ja ulkoistuksia on odotettavissa lisää. Vuosi 2017 on Auran historiassa tärkeä virstanpylväs, kun kunta juhlistaa 100-vuotistaivaltaan. Usko itsenäisyyteen on pysynyt vahvana. Kuntaliitoskaavailut sekä Liedon että Pöytyän suuntiin ovat kaatuneet matkan varrella.
Kokoaan merkityksellisempi pikkukunta
Aura on ollut viime vuodet talouskurimuksessa. Kriisikunnan asema ei ole ollut kaukana. Asukasluvun kasvu ja siitä aiheutuneet investointipaineet kasvattivat rajusti kunnan velkataakkaa. Tilannetta ei helpottanut merkittävänä työllistäjänä toimineen makeistehtaan alasajo. Vaikka tunnelin päässä näkyy jo valoa, säästökuuri saa jatkoa myös uuden valtuuston aikana. Jatkossa päättäjien määrä vähenee kahdella 19:ään. Verottajana Aura kuuluu jo maakunnan kärkikastiin.\nAura oli viime vaaleissa SDP:n yksi valopilkuista. Puolue nousi kunnan suurimmaksi ryhmäksi. Kisa oli tiukka, etumatkaa kokoomukseen kertyi vain kahdeksan äänen verran. Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja Hannele Tanner-Penttilä ei ole enää ehdolla.
Säästökuuri,Verotus
60.646897622.59399326.126.614.225.407.70000000000066350100000000000.0524274.610.61272.1-14.85.230265.5871520234811273659-275134921.751274-4660858881971.58.06.81.111.160.562.115.872105802869025.51.3-0.6Auran
9
046EnonkoskiEnonkoskiEtelä-Savo
18-146273
Pieni Enonkoski sinnittelee Savonlinnan kyljessä itsenäisenä, vaikka naapurikunnat ovat liittyneet yhteen. Vahva taloudenpito antaa kuitenkin kunnan itsenäisyydelle selkänojaa ja kunta onkin lähes velaton. Huolta kuntapäättäjille tuottaa korkea yli 20 prosentin työttömyys ja vanheneva väestö. Enonkoskella on rantaviivaa yli puoli kilometriä asukasta kohti, neljäsosa siitä on suojeltu.
Itsenäisenä sinnittelevä pikkukunta
Enonkoski on Savonlinnan ympäröimä, mutta vastustaa kiivaasti kuntaliitosta. Itsenäisyyttä puoltaa se, että kunnan talous on kunnossa. Toisaalta väkeä on vähän ja taloudellinen huoltosuhde on heikko. Tulevalla valtuustokaudella etsitään keinoja uusien asukkaiden houkuttelemiseen. Kevään vaaleissa keskustan haastava SDP ehdottaa, että kunta saisi oman virkamiehen, joka voisi keskittyä yksinomaan yritystoiminnan kehittämiseen Enonkoskella.\nEnonkosken terveyspalveluista on jo vuosia vastannut Sosteri eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Myös sosiaali- ja vanhuspalvelut siirtyivät Sosterille viime vuoden heinäkuussa. Kevään kuntavaaleissa valtuuston voimasuhteet voivat muuttua, sillä sekä keskusta että SDP ovat asettaneet yhtä monta ehdokasta. Suurimman puolueen paikkaa puolustavalla keskustalla ehdokkaita on aiempaa vähemmän, SDP:llä selvästi enemmän kuin ennen.
Itsenäisyys,Yritykset,Matkailu
62.089285728.921448033.310.748.90.7006.400000000006190001000000000.0251363.119.1216-10.3-20.4-10.925384.2661160632764110289346021.008911-61999834581263.2nullnull2.23.691.369.241.48698101734764nullnull-0.6Enonkosken
10
047EnontekiöEnontekisLappi
18-146596
Päättäjät ovat viime vuosina luottaneet puolustusvoimien kasvatteihin kunnanjohtajina ja vaihtuvuus on ollut suurta. Suomen kolmanneksi laajimmassa kunnassa on asukkaita harvakseen, mutta 60 prosenttia Suomen tuntureista ja 800 loma-asuntoa. Erälukion tulevaisuus on uhattuna vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Porotalous ja matkailu ovat merkittäviä työllistäjiä. Kunnassa on neljänneksi eniten yrityksiä suhteessa väkilukuun Suomessa. 140 vuotta täyttävä kunta harkitsee kiintiöpakolaisten ottamista ja suunnittelee hieman erimielisenä Kilpisjärven kestävää kehitystä.
Matkailu työllistää tunturikunnassa
Käsivarren Lapin kunta on pinta-alaltaan laaja, mutta ihmisiä kunnassa asuu harvakseltaan. Porotalous ja matkailu tuovat monelle leivän pöytään. Yksi puheenaihe on lentokentän tulevaisuus. Säilyykö lentokenttä ja säännöllinen reittiliikenne, ja saadaanko reittilentoja jatkumaan nykyistä pidemmälle kevääseen? Matkailun merkityksen odotetaan kasvavan. Kunta on kaavoittanut paikan hotellille ja odottaa sille rohkeaa yrittäjää. Valtatie 21:n peruskorjauksen ja älytie-hankkeen odotetaan säteilevän myönteisesti Enontekiölle.\nLähipalvelujen kohtalo on monen huoli. Mihin asti pitää lähteä lääkäriin sote-uudistuksen jälkeen? Kunnan suurin puolue on keskusta. Valtuuston koko on kuntavaalien jälkeenkin 17 paikkaa.
Lentoliikenne,Matkailu,Lähipalvelut,Älytie
68.384429623.64187314.21.9049.310.201.84.90000000017.620092001000000003.0323462.321.8163-0.2-28.55.228696.31121245432361823123-254474621.254742-79198180631061.9nullnull0.98.258.471.859.81351333110561007null7.50.4Enontekiön
11
049EspooEsboUusimaa
18-147340
Espoo on erikoinen kaupunki: toisaalta Helsingin kylkiäinen, toisaalta vahvojen yritysten ja päättymättömän muuttovirran ansiosta isoksi pullahtanut läntisen pääkaupunkiseudun keskus. Espoon kansainvälinen imago on täysin riippuvainen metropolista, mikä rajaa sen omaa profiilinluontia.\nLänsimetro muuttaa Espoon luonnetta. Helsinki-liitosta vastustava kaupunki kiinnittyy kiskojen kautta nykyistä vahvemmin Helsinkiin, mikä tiivistää myös Espoon kaupunkirakennetta asemien vaikutusalueelle. Espoo kasvaa lähes 5 000 asukkaalla vuodessa, mikä tarkoittaa jatkuvia investointeja ja lainanottoa. Talous onkin viime vuosina kiristynyt. Työttömyysaste on kasvanut yhtäjaksoisesti koko 2010-luvun, ja espoolaisena erikoisuutena noin kolmannes työttömistä on korkeasti koulutettuja.\nKoulutustaso on Suomen korkein, ja espoolaiset nauttivat verraten kepeästä verotuksesta. Poliittisesti kaupunki on kokoomuksen vahvimpia linnakkeita ja nykymarkkinatalouden koelaboratorio. Kaupunki on maan ahkerimpia palveluiden ulkoistajia. Identiteettitasolla Espoo hakee alati itseään, mikä heijastuu muun muassa urheiluseurojen viime vuosien hankaluuksiin.
länsimetro avaa muutoksen
Espoo painii edelleen isojen raidehankkeiden kanssa. Länsimetron viivästyminen ja toisen vaiheen kustannukset mietityttävät kuntalaisia. Entä milloin kaupunkirata valmistuu tai kuinka paljon Raide-Jokerista ollaan valmiita maksamaan? Vilkas muuttoliike ja vieraskielisen väestön kasvu lisää kaupungin palvelutarpeita. Kuntalaisia puhuttavat myös sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaus sekä vanhuspalveluiden järjestäminen väestön ikääntyessä. IT-alan irtisanomiset ovat jättäneet Espooseen ison määrä korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä, joten myös työllisyyden kehittäminen nousee esiin keskusteluissa.\nKokoomuksella on ollut Espoossa aina vahva kannatus. Toiseksi suurimman puolueen paikasta ovat puolestaan kisanneet SDP ja vihreät.
Julkinen liikenne,Palvelut,Sisäilmaongelmat
60.175217824.812746723613.612.43.716.73.59.63.10.10.10.20.600.20.200291010213272000000000.0555572.910.711510.8-8.414.946594.3612483451665052282-54711218.007549-4867508465660.414.29.12.89.350.259.310.5210109951325163627.41.40.5Espoon
12
050EuraEuraSatakunta
18-145760
Kuntaliitosten kautta laajentunut Eura on maaseutumainen teollisuuspaikkakunta, joka tunnetaan rikkaasta esihistoriastaan, ruukinpuistostaan ja Alvar Aallon terassitalosta. Euran talous on kohtuullisessa kunnossa ja työttömyys verraten matala. Kunta oli pitkään otsikoissa jätevedenpuhdistamon pahojen ongelmia takia. Osittain tästä syystä suurin työllistäjä HKScan vei uuden tehtaansa jätti-investoinnin Raumalle.tasainen menestyjä
Eura hylkäsi päättyvällä vaalikaudella kuntaliitokset Rauman kanssa ja päätti jatkaa itsenäisenä. Kunta hankkiutui eroon perusturvajohtajasta, jonka toimet nousivat jopa valtakunnalliseen julkisuuteen. Euran suurin pulma viime vuosina on ollut huonosti toimiva jätevedenpuhdistus. Kunta on myös menettänyt suurteollisuutta, kun HK-Scan päätti siirtää tuotantolaitoksensa Eurasta Raumalle. Tappio oli kirvelevä, vaikka Euraan jää vielä perinteistä teollisuutta.\nVaaleissa kaksi Euran suurta puoluetta ovat olleet SDP ja keskusta. Niiden välillä ratkaistaan todennäköisesti jälleen valtuuston herruus. Kokoomus ja vasemmistoliitto tulevat selvästi perässä. Perussuomalaisten on ollut hankala saada riittävän vetovoimaisia ehdokkaita, jotta valtakunnan vaaleissa saatu kannatus sataisi puolueen laariin Eurassa myös kuntavaaleissa.
Ympäristönsuojelu,Teollisuus
61.129509322.131197615.233.57.528.12.4130000000000.305132100500000000000.0433372.99.8148-4.2-10.6-3.5274105.0741553537342092196-265198320.504849-5439713273901.914.619.10.89.572.362.622.584100911317131529.44.8-0.8Euran
13
051EurajokiEuraåminneSatakunta
18-133275
Olkiluodon ydinvoimalaitos on taannut Eurajoelle vaurautta ja mittavat verotulot. Vanhusten ja koululaisten asiat ovat kadehdittavassa kunnossa. Olkiluoto on pysynyt tasaisesti otsikoissa kolmosreaktorin rakennustöiden päättymättömän takkuamisen vuoksi. Olkiluotoon on kaivettu myös yli 400 metrin syvyyteen laskeutuva ydinjätehauta Onkalo, johon loppusijoituksen on määrä alkaa 2020-luvulla. Eurajoesta tuli vuonna 2017 Porin rajanaapuri, kun kuntaliitos Luvian kanssa astui voimaan.
ydinvoimalan siivittämänä
Ydinvoimapaikkakunnan vaaleihin tuo uuden sävyn juuri toteutunut kuntaliitos. Luvian liittyminen Eurajokeen voi jonkin verran muuttaa kunnan poliittista sävyä. Ykköspuolue on ollut keskusta, Luvialla kokoomus. SDP on ollut selvästi vahvempi Eurajoella kuin Luvialla. Kokoomus puolestaan ei ole loistanut Eurajoella.\nEurajoki on joka tapauksessa vahvoissa asemissa verrattuna lähes mihin tahansa muuhun Suomen kuntaan. Taloustilanne on ollut ydinvoiman tuomien tulojen takia mallillaan, ja hiljaisemmillekin tieosuuksille on saatu vedettyä katuvalot. Kunnan elinvoiman kannalta tärkeimpiä päätöksiä tehdään jatkossakin todennäköisesti ydinvoimaluvista päättävässä eduskunnassa, ei Eurajoen kunnantalolla.
Kuntaliitos,Ydinvoima
61.201975421.73939213.530.111.136.30.67.300.900.20000000483100200000000000.04.544371.412.01511.6-6.2-0.631288.91041640350232791598-496140018.007738-5836569650641.915.69.40.89.671.168.523.0919822504246237.52.0-0.1Eurajoen
14
052EvijärviEvijärvi
Etelä-Pohjanmaa
18-142831
Turkistarhauksen ylä- ja alamäet peilautuvat suoraan Evijärven työllisyyteen ja kunnan talouteen. Elokuun lopussa Evijärvellä oli Etelä-Pohjanmaan paras työllisyystilanne. Evijärveä voisi jopa kutsua vauraaksi pikkukunnaksi, sillä velkaa ja sijoituksia on yhtä paljon. Kunta laittoi pari vuotta sitten Hanhikosken voimalaitoksen lihoiksi ja sijoitetut miljoonat poikivat nyt kunnalle tuottoja. Vanha uittopitäjä luottaa tulevaisuudessakin vesistöihinsä. Nyt niitä kunnostetaan matkailuelinkeinon tarpeisiin ja viihtyvyyden lisäämiseksi.
Turkiksiin luottava pikkukunta
Pikkuinen järviseutukunta juhlii 150-vuotiasta olemassaoloaan. Juhlaan onkin lievästi aihetta, sillä Hanhikosken voimalaitoksen myyminen ja miljoonien sijoittaminen tuottaa rahaa pahanpäivän varalle. Kunnan käyttötalous on kuitenkin edelleen miinuksella, mutta se on tarkoitus saada plussalle tulevan valtuustokauden aikana. Kunnan asukasluku on ollut jatkuvasti hieman laskussa. Kuntaliitospaineita ei kuitenkaan koeta. Investointeja kunta tekee tänä vuonna enemmän kuin pitkään aikaan. Listalla on yritys- ja vastaanottohallin rakentaminen sekä terveyskeskuksen ja liikuntapaikkojen korjaus.\nEvijärvellä on jaossa 17 valtuustopaikkaa, eli neljä vähemmän kuin viime vaaleissa. Valtuusto on Suomen nuorin, eikä luopujia pitäisi iän puolesta olla. Silti yllättävän moni on jättämässä politiikan jo ensimmäisen kauden jälkeen. Vaikeuksia listojen täyttämisellä on ollut jopa keskustalla.
Vakauttaminen,Asukkaat,Kehittäminen
63.367273323.48253411.56.913.659.902.205.8000000000213140001000000000.03332.573.39.4148-8.0-17.1-8.325590.51081246434464271427-27304721.507228-632149901131162.0nullnull0.66.872.868.631.28610611465686null3.8-1.2Evijärven
15
061ForssaForssaKanta-Häme
18-138395
Forssa on Lounais-Hämeen keskus. Ennen vireä teollisuuskaupunki on kärsinyt teollisuuden rakennemuutoksesta, jonka seurauksena työttömyysluvut ovat nousseet. Tämä on heijastunut ilmapiiriin. Tekstiiliteollisuuden hiivuttua tilalle on tullut muun muassa elintarviketeollisuutta. Forssaan on keskittynyt myös ympäristöalan yrityksiä, joilta odotetaan paljon.\nForssassa kakkostien kunto on närästänyt jo pitkään. Kunnostamiseen on saatu rahaa, mutta forssalaisten mielestä ei riittävästi. Julkinen liikenne on bussiyhteyksien varassa, mutta forssalaiset käyttävät paljon Humppilan junayhteyksiä. Forssaa halkoo Loimijoki. Sen rannalle rakennettiin aikanaan kehräämö, josta tekstiiliteollisuus sai alkunsa. Nyt teollisuusrakennukset ovat uusiokäytössä.
Nahkaansa luova teollisuuskaupunki
Vaikka sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta, ne varmasti puhuttavat Forssassa näissäkin vaaleissa. Forssan vetämä hyvinvointikuntayhtymä on ulkoistamassa ja yhtiöittämässä sote-palvelujaan. Ilman poliittista kädenvääntöä yhtiöittäminen ei tapahdu. Suuri huolenaihe on väestön väheneminen. Parissakymmenessä vuodessa asukasmäärä on tippunut kahdella tuhannella.\nPerinteinen työväenkaupunki siirtyi kokoomuksen hallintaan viime vaaleissa. Kokoomus yrittää pitää valta-asemansa kansanedustaja Sanni Grahn-Laasosen ja ääniharava Mika Penttilän johdolla. Vanhalla valtapuolueella SDP:llä ja sitä johtavilla nuorilla naisilla, Kaisa Lepolalla ja Emmi Lintosella, on iso työ saavuttaa vanhat asemat takaisin. Kolmannella isolla puolueella keskustalla vaalivankkureita vetää konkaripoliitikko, kansanedustaja Sirkka-Lisa Anttila.
Sairaalapalvelut,Väestökato
60.81584623.631730826.5258.618.54.314.602.60000000001211481601000000000.0333264.816.0169-3.3-18.4-2.4284125.5671474634251982553-157228820.505646-53117708110911.915.915.02.19.267.860.520.218679542001072636.75.3-0.4Forssan
16
069HaapajärviHaapajärvi
Pohjois-Pohjanmaa
18-148094
Haapajärvi haluaa kääntää tappiollisen väkilukukehityksensä takaisin kasvuun. Alustavien selvitysten mukaan Haapajärven seutu sopisi puuvaroiltaan ja sijainniltaan paikaksi biojalostamolle ja kaupunki aikoo panostaa tulevaisuudessa bioenergia-alaan ja alueen kulkuyhteyksiä parantaviin liikenneinvestointeihin. Haapajärven pääelinkeino on palvelut, jossa työllistävät sekä Haapajärven kaupunki ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Muita työllistäviä aloja ovat jalostus sekä maa- ja metsätalous.
Biotalouteen panostava maaseutupitäjä
Haapajärvi varautuu rahoittamaan uusia rakennushankkeita uuden uimahallin jälkeen. Vanhusten palvelukeskus ja paloasema vaativat lähivuosina mittavia investointeja. Vanhalle uimahallille etsitään uusiokäyttöä. Kaupungin taloudellinen liikkumatila on ahdas, sillä kuntaveroprosentti on jo 22, yksi Suomen korkeimmista. Haapajärvi kaipaisi kipeästi uusia työpaikkoja, vaikka kaupalliset palvelut kehittyvätkin myötätuulessa. Kunta on tehnyt esiselvityksiä 500 miljoonan euron biojalostamon saamiseksi paikkakunnalle ja olisi valmis kaavoittamaan sen keskustan itäpuolelle, rautateiden risteysalueen tuntumaan. Kaupunki osallistuu hiihtäjäsuuruus Mika Myllylän patsashankkeen rahoitukseen.\nValtuustossa keskustalla on 14 paikkaa ja enemmistöasema. Valtuuston puheenjohtaja ja edellisten vaalien ääniharava keskustan Sanna Isola ei asetu enää ehdolle.
Investoinnit,Työpaikat,Talous
63.748675525.3273111020.611.748.40400000000005.4263140100000000001.02.522364.814.0178-4.3-22.5-6.7279105.4591210431261824021227315522.004265-600679821531262.913.620.21.25.668.755.620.91231106275520931.93.4-1.3Haapajärven
17
071HaapavesiHaapavesi
Pohjois-Pohjanmaa
18-134450
Haapaveden kaupunki tunnetaan Haapavesi Folk Music -festivaalistaan. Sen merkittävimpiä elinkeinon alueita ovat palvelut, jalostus ja alkutuotanto. Erityisesti palvelut työllistävät kaupungissa, sillä se kattaa alueen työpaikoista jopa 70 prosenttia. Haapavedellä tuotetaan muun muassa Valion klassista Oltermanni-juustoa. Kunnan väkiluvun trendi on ollut laskeva jo pitkään ja tulevaisuudessa kunnan haasteita ovat sote-uudistuksen tuomat muutokset sekä elinkeinojen ja elinvoimaisuuden kehittäminen.
Väestöpakoa vastaan taisteleva kaupunki
Haapaveden on ollut vaikeaa saada menot pysymään budjetissa. Veroprosentti 22 on yksi Suomen korkeimmista. Kaupungin asukasluku on pudonnut parissakymmenessä vuodessa tuhannella. Työtä ja asukkaita toivotaan Vapon suunnitelmista rakentaa iso teknisen hiilen tehdas Haapavedelle, joka on yksi kolmesta paikkavaihtoehdosta. Attendon tulo paikkakunnalle aloittaa ansiosidonnaisten palvelusetelien käytön vanhuspalveluissa. Virkalääkäripula peruspalvelukuntayhtymä Helmessä on ajoittain vaikeuttanut lääkäriin pääsyä. Uusi valtuusto ratkaisee kouluverkon koon. Sivukylien alakouluja saatetaan karsia. Lukion ja peruskoululuokkien 5–9 kokoaminen nuorisotilojen kanssa yhtenäiskouluun ratkaistaan lähiaikoina.\nKeskustalla on 18 valtuutettua ja määräenemmistö. Seuraavina tulevat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, joilla kummallakin on kolme valtuutettua.
Kuntapalvelut,Koulut,Talous
64.137300225.3770915.13.59.960.31.512.702.4000000004.7113180300000000001.0322364.015.4184-4.4-14.8-6.8283106.0561177429581703626-236308522.002750-591788171491122.518.114.31.96.670.461.322.08010913135751930.34.7-1.1Haapaveden
18
072HailuotoKarlö
Pohjois-Pohjanmaa
18-128751
Hailuoto on Pohjois-Pohjanmaan kunnista asukasmäärältään pienin. Perämeren suurin saari vetää kuitenkin väkeä puoleensa: Hailuodossa on miltei yhtä paljon vapaa-ajan asukkaita kuin vakituista väkeä. Perämeren maankohoamisrannikolla sijaitseva Hailuoto kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Matkailu ja luontoarvot ovatkin kunnan valttikortteja. Puolen tunnin lauttamatkan päässä mantereelta sijaitseva saari on etenkin lintuharrastajien suosiossa. Saaripaikkakunnalla järjestetään kesäisin pääkaupunkiseudulta asti vierailijoita vetävää Bättre Folk -musiikkifestivaalia.
Rujolla luonnollaan kiehtova saarikunta
Hailuodon silta- ja pengertieyhteys mantereelle nytkähtää uudella valtuustokaudella liikkeelle, jos kaavavalitukset ja rahoitusneuvottelut sen sallivat. Toistaiseksi Hailuodon lautta ei palvele öisin jäätien ollessa auki, mikä vaikeuttaa raskaan pelastuskaluston saamista mantereelta saareen. Uusi valtuusto joutuu ratkomaan kunnanviraston sisäilmaongelmia ja vanhuspalvelujen tilatarpeita. Maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen alle 1 000 asukkaan kunnan talous kutistuu yhtä pieneksi kuin useimmilla Ahvenanmaan kunnilla.\nSeuraava valtuusto siirtynee päätöksenteossa valiokuntamalliin, jolla korvataan nykyiset lautakunnat. Valiokunnissa toimisi vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. 17-paikkaisen valtuuston suurin puolue on keskusta. Hailuodossa on viisi muutakin ryhmää, ja uutena puolueena valtuustoon pyrkii vihreät.
Siltayhteys,Talous,Valiokuntamalli
65.009437124.7199017.216.117.23505.600000000008.833360100000000001.0441465.314.8198-1.4-10.7-1.033467.081148563457951975146342120.006842-639290461131433.5nullnull1.73.789.174.532.312381101240547nullnull0.3Hailuodon
19
074HalsuaHalsua
Keski-Pohjanmaa
18-125736
Kaukana valtateiden varsilta sijaitseva Halsua on hevospitäjä, joka on hullaantunut pesäpalloon. Esimerkiksi Vimpelin Vedon paidassa pelaa monta halsualaista. Reilun tuhannen asukkaan Halsua teki vastikään historiansa suurimman investoinnin, koulukeskuksen. Tämä siitäkin huolimatta että paikkakunta harmaantuu muuta Suomea nopeammin. Turkistarhauksen ja maatalouden lisäksi kuntalaisia työllistävät Teijo-talojen tehdas ja betonielementtejä valmistava Hietalahti ja Pojat. Kunnan nähtävyys on Töppösen luolikko eli jääkauden jälkeen syntynyt 7,5 neliökilometrin suuruinen muinaisranta.
Nuorisoon panostava hevospitäjä
Halsuan historian kallein investointi, koulukeskus, kiiltelee uutuuttaan. Seuraavalla vaalikaudella on laskunmaksun aika. Samaan aikaan kamppaillaan väestön vähenemistä ja ikääntymistä vastaan. Kykeneekö kunta säilyttämään itsenäisyytensä? Ainakin yhteistyön lisäämistä naapurikuntien kanssa peräänkuulutetaan. Kuntalaisia askarruttaa sote-palveluiden karkaaminen kauemmaksi.\nHalsuan kunnanvaltuusto supistuu 17 valtuutetusta 15:een. Keskustalla on nykyisessä valtuustossa 12 paikkaa, perussuomalaisten neljän valtuutetun ryhmä supistuu, kun he saivat liikkeelle nyt vain kaksi ehdokasta.
Elinvoima,Yhteistyö,Sote-palvelut
63.461544124.1712120324.961.50009.6000000001004120001000000000.0323.5470.110.1169-6.0-17.1-16.624098.31131148231323493027-315297622.004352-6117716379942.2nullnullnull6.276.069.529.711111120924232nullnull-0.3Halsuan
20
075Hamina
Fredrikshamn
Kymenlaakso
18-145649
Haminan valtteja ovat historiallinen keskusta ja meri. Harvinaisesta ympyräkaavasta tunnettu kaupunki hakee elinvoimaansa satamasta ja teknologiateollisuudesta. Haminan taloutta ovat rasittaneet metsäteollisuuden työpaikkojen väheneminen ja väestön ikääntyminen. Haminan satamaan tuo piristystä iso kuljetussopimus Kazakstaniin. Sen ansiosta Haminan satamaan tulee miljoonien investoinnit ja kymmeniä työpaikkoja. Hakukoneyhtiö Google on investoinut Summan entisen paperitehtaaseen perustamaansa konekeskukseen tähän mennessä jo noin miljardi euroa.\nHamina luottaa sijaintiinsa E18-tien ja itärajan läheisyydessä. Hamina toivoo matkailusta ja erityisesti Pietarin alueelta tulevista turisteista uutta tulonlähdettä, vaikka kansainvälisen politiikan takia liikenne itärajalla onkin vähentynyt.
Uutta alkua hakeva Ympyräkaupunki
Hamina on elänyt Googlen aikaa jo yli viisi vuotta. Hakukoneyhtiö entisissä paperitehtaan tiloissa on piristänyt kaupunkia. Yrittäjäyhdistyksen mielestä paikallisia palveluja voisi markkinoida suuryrityksen työntekijöille tehokkaamminkin. Kaupungin tavoitteena on saada Haminaan lisää yrityksiä, myös satamaan. Koulujen määrää Hamina joutuu jatkossa miettimään. Keskustaan valmistuu yhtenäiskoulu, mikä tarkoittaa pienten koulujen sulkemista. Työllisyys, koulut, vanhusten hoito ja terveyskeskuksen vuodeosaston säilyminen ovat kaupunkilaisten mielestä Haminan tärkeimpiä asioita.\nHaminan valtuuston suurin ryhmä on kokoomus. Ero kahteen seuraavaan, sosialidemokraatteihin ja keskustaan, on pieni. Haminassa on 43 kaupunginvaltuutettua, ja ehdokkaita on nyt kymmenkunta vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.
yritykset,satama,työllisyys
60.569756227.202061126.622.813.319.36.43.10700000000.11.41210692103000000000.0333364.516.9174-3.7-17.1-5.530084.8551618239832333942-13163921.004574-5176689792802.414.216.31.911.068.856.519.512483231745233536.82.5-0.6Haminan
21
077HankasalmiHankasalmiKeski-Suomi
18-133049
Savon rajamailla sijaitseva Hankasalmi nojaa vahvasti Jyväskylään, missä käy päivittäin töissä 350 hankasalmelaista. Työssäkäyntiä helpottaa se, että junat pysähtyvät edelleen paikkakunnalla. Terveyspalvelunsa Hankasalmi tuottaa Jyväskylän kanssa. Yli 5000 asukkaan kunta on remontoinut kouluja ja vanhusten palveluasuntoja reippaalla kädellä. Samalla se on tasapainoillut korkeiden terveysmenojen kanssa, mutta on saamassa kulunsa kuriin. Suurin yksityinen työnantaja on Versowoodin saha – tuoreen puun tuoksun voikin haistaa ysitiellä asti.
Savon naapuri nojaa Jyväskylään
Hankasalmella väkeä puhuttavat edelleen koulu- ja vammaiskyytejä hoitavien taksikuskien käytös ja Ristimäen koulun tulevaisuus. Myös kiinteistöjen kunnosta keskustellaan, vaikka kouluja, liikuntatiloja ja vanhusten asumisyksiköitä on pantu kuntoon reippaaseen tahtiin. Yksi kestohuoli on teiden kunnossapito. Kirkonkylän ja aseman välille kaivataan pyörätietä – ratkaisua voi odottaa tulevalta valtuustolta. Kunta on tasapainoillut taloutensa kanssa. Kassaa on täytetty metsää myymällä ja säästöjä on haettu muun muassa henkilöstön lomarahoista. Joidenkin mielestä isoja säästötoimia on kuitenkin vältelty, minkä vuoksi tuleva valtuustokin joutuu painimaan rahan riittävyyden kanssa.\nKeskustan kannatus on ollut perinteisesti vahvaa. Kuluneella valtuustokaudella puolueen riveihin on myös loikattu. Puolueilla on paikoin ollut vaikeuksia saada ehdokkaita. Nykyisistä valtuutetuista osa on luopumassa.
säästöt,kiinteistöt,taksikuljetukset,kevyt liikenne
62.389412326.4451266.217.113.8441.212.305.4000000000154130301000000000.0222361.817.8197-7.5-18.2-7.227180.4671152329251511753-240353422.005135-606380481681222.313.812.11.66.575.664.122.69310601416156127.25.1-0.9Hankasalmen
22
078HankoHangöUusimaa
18-129821
Suomen eteläisin kaupunki on vaarassa jäädä ulkoilmamuseoksi ja kesäkaupungiksi. Perinteinen rantakaupunki on kärsinyt ennen kaikkea teollisten työpaikkojen häviämisestä, ja vuoden 1990 jälkeen Hangon asukasluku on kutistunut peräti neljänneksellä. Uudet investoinnit vihjaavat, että pahin kierre saattaa olla ohi. Satama vetää kohtuullisesti, mutta matkustajaliikenteen päättyminen on vienyt Hangosta kauttakulkumatkaajat.
rantakohde vai ulkoilmamuseo?
Hangon tuleva valtuusto painii muun muassa Haagapuiston koulun valtavan remonttitarpeen kanssa. 1980-luvun alussa rakennettu koulukeskus on tullut monilta osin käyttöikänsä päähän, ja remonttiin kuluvalle vuodelle varattu 300 000 euron määräraha ei riitä kuin kiireellisimpiin korjauksiin. Kaupungin satama on tällä hetkellä ennätysvauhdissa, mutta kuinka pitkään kasvu jatkuu? Mikä on Koverharin teollisuusalueen tuleva käyttö, entä kuinka paljon kaupunki on valmis siihen panostamaan? Hangon suurin ongelma on edelleen laskeva asukasluku, joten uusille työpaikoille on iso tarve.\nSuurimmat, miltei tasavahvat valtuustoryhmät Hangossa ovat tällä hetkellä SDP ja RKP. Muilla puolueilla on lähinnä hajapaikkoja.
Asukasluku,Satama,Haagapuisto
59.822547422.97865910.832.27.42.90.710.931.13.70000000.3004122104111000000000.0333266.615.2170-8.5-12.2-10.3264108.7621751345213217405-140136521.7535109-5810781894971.723.110.52.117.272.360.527.9131826285978133.94.4-1.2Hangon
23
079HarjavaltaHarjavaltaSatakunta
18-127822
Valtatie 2:n varrella sijaitseva Harjavalta on teollisuuskaupunki Porin kupeessa. Kaupungin suurteollisuuspuistossa toimivat muun muassa Boliden ja Norilsk Nickel, joka nousi vuonna 2014 otsikoihin Kokemäenjokeen valuneella Suomen historian suurimmalla nikkelipäästöllä. Sähköntuottoon valjastettu joki hallitsee Harjavallan maisemaa, mutta joen matkailukäyttö on melko vaatimatonta. Pientä muuttotappiota keräävän Harjavallan tilannetta varjostaa jo pitkään jatkunut kiista kaupunginjohtajan asemasta. Karmarock-festivaali on naulannut paikkansa vaihtoehtomusiikin ystävien listalle.
Suurteollisuus otsikoissa
Harjavallan poliittista elämää on viime aikoina määrittänyt kiistely kaupunginjohtaja Jaana Karrimaan kohtalosta. Poliitikot päättivät äskettäin perustaa tilapäisen valiokunnan pohtimaan Karrimaan erottamista. Kaupunginjohtajaa syytetään huonon työilmapiirin lietsomisesta.\nVahvan teollisuuspaikkakunnan ykköspuolue on SDP. Harjavalta on Suomen sosiaalidemokraattisimpia paikkakuntia toisen satakuntalaiskaupungin Rauman ohella. Vasemmistopuolueet muodostavat tällä hetkellä yhdessä valtuustossa enemmistön. Kokoomus on kiilannut SDP:n ja vasemmistoliiton väliin. Perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit ovat Harjavallassa pikkupuolueita.
Johtaminen,Teollisuus
61.313821722.14721923.538.99.26.9016.804.7000000000711220401000000000.0342365.514.2180-4.3-12.0-5.1285135.6541620441777181625-87173720.756036-5718813381791.516.319.72.310.575.056.920.9145785224075530.57.2-0.4Harjavallan
24
081HartolaHartolaPäijät-Häme
18-141579
Hartola sijaitsee nelostien varrella noin 80 kilometriä Lahdesta. Kunnan väkiluku on tasaisesti laskeva. Hartola on jo alkanut purkaa kunnan vuokra-asuntoja maan tasalle, kun väki on alkanut vähentyä. Kunnan taloudellinen tilanne on ollut heikko. Hartolassa on alettu kiinnittää huomiota lasten ja nuorten pahoinvointiin. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet ja kunnassa on tapahtunut väkivalta- ja ampuma-aserikoksia. Keväällä 2016 Hartolan keskustassa räjähti autopommi. Hartola on tunnettu suurmarkkinoistaan, jotka järjestetään joka syyskuu.
Taantuva maalaispitäjä
Hartolan väkiluku on tasaisesti laskeva. Hartola on jo alkanut purkaa kunnan vuokra-asuntoja väen vähentyessä. Uusia asukkaita kuntaa pyritään houkuttelemaan muun muassa edullisilla tonteilla. Kunnan taloudellinen tilanne on ollut heikko. Hartolan halki kulkeva valtatie 4 nähdään yhtenä mahdollisuutena virkistää liike-elämää. Lastensuojelumenot ovat kasvaneet, ja kunnassa on tapahtunut väkivalta- ja ampuma-aserikoksia.\nKeskustalla on Hartolan valtuustossa kahdeksan paikkaa, Kokoomuksella kuusi, SDP:llä neljä ja perussuomalaisilla kolme. Valtuuston paikkamäärä pienenee 21:stä 17:ään, ja ehdokkaita tulevissa kuntavaaleissa vajaat 50 eli kymmenkunta vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Valtapuolueiden arvioidaan pitävän vaaleissa pintansa. Paikkoja valtuustosta tavoittelevat myös vasemmistoliitto ja muutaman vaalikauden tauon jälkeen myös Vihreät.
Houkuttelevuus,Lapset ja nuoret,Kunnan talous
61.579884226.02293126.318.414.137.803.40000000000064380000000000000.0222262.716.7194-12.6-22.0-9.1237105.1941125634274314746-603294721.502576-587177051151141.9nullnull2.315.176.461.232.412089514272376null7.9-1.1Hartolan
25
082HattulaHattulaKanta-Häme
18-126098
Hattula on tunnettu Parolannummesta ja Panssariprikaatista, joka on kunnassa suuri työllistäjä. Hattulaa kosiskeltiin liittymään Hämeenlinnaan, mutta kunta pysyi itsenäisenä. Ikärakenteeltaan Hattula on nuorekas; lähes viidennes kunnan asukkaista on alle 15-vuotiaita. Pääradan, kolmostien ja kantatie 57:n halkoma kunta hyötyy Hämeenlinnan läheisyydestä. Hattula oli keskiajalla merkittävä pyhiinvaelluskohde, josta on merkkinä Hämeen vanhin kirkko, 1400-luvulla rakennettu Pyhän Ristin kirkko.
Itsenäisyydestään kiinni pitävä kehyskunta
Hattulan tuleva valtuusto joutuu päättämään jatkaako se kouluinvestointeja Juteinikeskuksen valmistumisen jälkeen. Kunnan lainakanta kasvoi reippaasti koulukeskuksen vuoksi. Uudet koulusaneeraukset kasvattaisivat lainat yli 4 000 euroon asukasta kohden. Hattulalla on kyllä varaa lainoihinsa. Kunnan talous on ollut pitkään ylijäämäinen.\nHattulan vaaleja sävyttävät puolueloikkaukset ja poisjäännit. Neljä kuudesta viime vaaleissa valtuustoon päässeistä perussuomalaisesta on vaihtanut puoluetta. Hattulan kakkospuolue SDP saa perussuomalaisilta kunnan viime vaalien ääniharavan, mutta toisaalta kovia demarinimiä on jäämässä listoilta pois. Hattulan suurin puolue kokoomus saa konkarinsa mukaan vaaleihin, samoin kolmanneksi suurin puolue keskusta. Viime vaaleissa yllättänyt perussuomalaiset saa jalkeille kohtuullisen listan.
Koulurakentaminen,Velkataakka,Elinkeinot
61.054397924.37966328.423.81722.14.3202.4000000000109681001000000000.0524373.510.71340.1-16.21.434962.7661698437721362913-52097720.504264-4417617876601.015.414.51.16.963.062.813.8739214263201831.71.1-0.4Hattulan
26
086HausjärviHausjärviKanta-Häme
18-146081
Hausjärvi on osa Riihimäen seutua. Kuntaliitoskosiskeluista huolimatta Hausjärvi on pysynyt itsenäisenä. 54-tien ohella ratayhteys Riihimäen ja Lahden välillä on Hausjärvelle tärkeä väylä. Kun VR lakkautti junavuoroja kyseiseltä väliltä, hermostuivat sekä kunta että kuntalaiset. Asukkaat ovat olleet huolissaan myös lääkäripalvelujen keskittämisestä Riihimäelle. Hausjärvi on havitellut uusia asukkaita laskemalla tonttien hintaa. Vanhat hämäläiskylät viljelysmaisemineen ovat ominaisia Hausjärvelle.
Itsenäisyydestään kiinni pitävä kehyskunta
Hausjärvellä lähdetään vaaleihin tilanteessa, jossa edellisten vaalien tulos on vaalikauden aikana muuttunut merkittävästi. Demareiden yhdeksästä valtuutetusta kolme perusti oman ryhmän, josta yksi on jo päätynyt keskustaan. Keskustan ryhmä on paisunut kahdella kahteentoista, kun puolue sai loikkarin myös kokoomuksesta. Vaalipuhuri on muutoinkin kova, sillä yksi perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen lähtee vaaleihin demareiden listalla ja demareista omaan ryhmään loikanneet lähtevät tuleviin vaaleihin vasemmistoliiton listalta. Lisäksi Hausjärven valtuuston koko pienenee kuudella valtuutetulla.\nHausjärven talous puhuttaa. Ryttylän koulun rakentamisen jälkeen kunnalla on velkaa yli 4 000 euroa asukasta kohden. Kun Oitissakin ja Monniissa on rakentamisen paineita, on tulevilla valtuutetuilla kova valinta kunnan koulupalvelujen parantamisen ja rahan riittävyyden välillä.
Koulurakentaminen,Talous,Hajaannus
60.78731625.03862222.525.113.826.54.23.204.8000000000895101101000000000.04.524373.49.5130-2.2-16.61.831456.9691584836861433347486143721.503465-4717577080941.518.019.10.69.860.155.716.454938235486733.62.7-0.7Hausjärven
27
111HeinolaHeinolaPäijät-Häme
18-132932
Heinola on Lahden naapurikaupunki, joka on kärsinyt työpaikkojen katoamisesta. Reumasairaalan ja UPM:n vaneritehtaan lisäksi monet muut yritykset ovat lopettaneet toimintansa Heinolassa. Tämä näkyy myös kaupungin korkeissa työttömyysluvuissa. Heinola jättäytyi alkuvuodesta 2017 aloittaneen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ulkopuolelle ja hoitaa perusterveydenhuoltonsa itse niin pitkään kuin se on mahdollista. Heinolassa on valtakunnallisesti arvostettu lintutarha, jossa hoidetaan loukkaantuneita, luonnonvaraisia lintuja. Kaupunki on tunnettu suositusta kesäteatteristaan ja arvostetuista museonäyttelyistään.
Työttömyydestä kärsivä teollisuuspaikkakunta
Heinola on kärsinyt työpaikkojen katoamisesta. Reumasairaalan ja UPM:n vaneritehtaan lisäksi monet muut yritykset ovat lopettaneet toimintansa. Uutinen Stora Enson suurinvestoinnista Fluting-tehtaaseen otettiin ilolla vastaan, vaikka sen ei uskotakaan tuovan lisää työpaikkoja. Kaupunki jättäytyi vuonna 2017 aloittavan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ulkopuolelle ja hoitaa perusterveydenhuoltonsa itse. Seitsemästä koulusta neljä suljettiin syksyllä sisäilmaongelmien takia.\nHeinolan 43-jäsenisen valtuuston suurin ryhmä on SDP, kokoomus on kahden paikan päässä. Sitoutumaton Parempi Heinola keräsi viime vaaleissa yhdeksän valtuutettua, mutta on kutistunut loikkausten seurauksena. Nyt ryhmällä on ehdokkaita SDP:n jälkeen toiseksi eniten. Pienryhmiä on vaaleissa runsaasti, useampikin yhden ja kahden henkilön valtisijayhdistys. Heinola kuuluu niihin harvoihin kuntiin, joissa SKP:llä on valtuustopaikka.
Koulurakentaminen,Sote-palvelut
61.20218326.041932920.225.69.67.622.907.60000002.60221012430103000000109.02.532362.519.6187-4.6-27.4-6.328896.2551532936301802463-157191020.506452-550759921201002.518.020.32.49.972.060.019.01556984905344732.44.1-0.5Heinolan
28
090HeinävesiHeinävesiEtelä-Savo
18-137326
Valamon ja Lintulan luostareista sekä vesikanavista tunnettu Heinävesi vetää joka vuosi matkaajia puoleensa. Matkailu onkin kunnalle merkittävä tulonlähde. 3 500 asukkaasta joka kolmas on siirtynyt eläkkeelle. Samalla kunnan työttömyyslukema lähentelee 18 prosenttia. Kunta siirtyy soteratkaisun myötä Pohjois-Karjalan maakuntaan vuonna 2019. Heinävedeltä on noin tunnin matka Joensuuhun ja Varkauteen.
Maakuntaa vaihtava luostarikunta
Heinäveden talous on tällä hetkellä velkainen, sillä viime vuosina on investoitu muun muassa kouluihin. Heinäveden sosiaali- ja terveyspalvelut on tämän vuoden alusta saakka tuottanut Pohjois-Karjalan alueella toimiva SiunSote. Vuonna 2019 Heinävesi siirtyy myös kuntana Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan, joten kuntaliitoksiin ei toistaiseksi nähdä tarvetta. Tulevalla valtuustokaudella tullaan keskustelemaan muun muassa matkailun kehittämisestä, Heinäveden taajaman infrastruktuurin ja yleisilmeen päivittämisestä sekä laajakaistaverkon rakentamisesta.\nKevään vaaleihin lähtevät tasavahvoista asemista keskusta, SDP ja kokoomus. Puolueiden ehdokasmäärät ovat laskeneet, mutta muuten asetelma on sama kuin viime vaaleissa. Valtuuston koko pienenee neljällä paikalla 17:ään.
Matkailu,Laajakaista,Maakuntaloikka
62.425408328.63349921.52116.324.703.206.7000000006.555360001000000001.0111359.518.7228-10.6-24.3-16.2246101.677115493368611419197377520.754162-68166952131904.4nullnull2.511.988.165.342.0103100825951785null6.7-0.4Heinäveden
29
091HelsinkiHelsingforsUusimaa
18-150046
Helsingillä on Suomen pääkaupunkina erikoisasema. Siihen liitetään yhteiskunnan kehityksen toivot ja pelot. Helsingin ja pääkaupunkiseudun pitäisi toimia talouden veturina, mutta kallis asuminen jarruttaa muuttoliikettä. Pääkaupunkiseudun väestönkasvusta yli 70 prosenttia selittyy luonnollisella väestönkasvulla ja nettomaahanmuutolla. Neljännes jää muuttoliikkeelle muualta Suomesta.\nMuu Suomi seuraa Helsinkiä tarkasti. Huomiota kiinnitetään muun muassa maahanmuuton vaikutuksiin ja tapamuutoksiin. Esimerkiksi useat pääkaupunkiseudun seurakunnat haluaisivat vihkiä homopareja. Helsingissä kirkkoon kuuluu alle 70 prosenttia kaupunkilaisista, kun muualla Suomessa luku on korkeampi. Kaupungin lainakanta on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2008. Taustalla ovat suuret investoinnit, joiden takia kaupungin pitää turvautua jatkossakin lainarahoitukseen. Tulevaisuudessa siintävät Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentaminen. Kaupunki pyrkii hidastamaan velkaantumistaan myymällä omaisuutta.\nKaupungin taloudelliset lähtökohdat ovat kuitenkin moneen muuhun kuntaan verrattuna kadehdittavat. Kaupungissa on keskimääräistä enemmän yritystoimintaa, kaupunkilaisten koulutustaso on korkea eikä ikääntyminen rasita taloutta yhtä pahasti kuin monessa muussa kunnassa. Helsinki saa muihin kuntiin verrattuna paljon vähemmän valtionosuuksia, mikä on herättänyt närää tulevaisuuden investointeja miettivissä kaupunkilaisissa.
koko Suomen johtotähti
Pääkaupunkia vaivaa krooninen asuntopula ja jatkuvasti nousevat asumiskustannukset. Uudet asuinalueet eivät kuitenkaan saa jyrätä kaupunkilaisille rakkaita viheralueita. Miten turvataan kohtuuhintainen asuntotuotanto väkimäärän kasvaessa? Helsingin keskustassa tilasta vääntävät kättä autot ja ihmiset. Ovatko ruuhkamaksut tulevaisuuden suunta tai pitäisikö keskusta pyhittää kävelijöille? Toisaalta kaupunkibulevardien on pelätty haittaavan työmatkaliikennettä ympäryskunnista. Kantakaupungin omaleimainen kulttuuri on osa Helsingin henkeä. Onko kovaäänisille massatapahtumille kuitenkaan enää tilaa tiivistyvässä kaupungissa?\nKuntavaaleja leimaa vahvasti tuleva pormestarikilpa. Kokoomus on toiminut jo pitkään Helsingin ykköspuolueen paikalla, mutta myös vihreät haluavat valtuuston suurimmaksi. Väriä puoluekenttään tuovat ensimmäistä kertaa ehdolla olevat uudet puolueet.
Asunnot,Viheralueet,Liikenne
60.170377624.9463636526.916.89.43.622.310.16.12.20.10.10.10.7001.300.123158319952000000100.0555469.512.41128.1-9.612.0430128.8972194548845932518-26643518.507853-5009673279720.614.410.44.011.244.057.425.917370851411040729.72.20.6Helsingin
30
097HirvensalmiHirvensalmiEtelä-Savo
18-148395
Yli 2 000 asukkaan Hirvensalmi on Mikkelin kainalossa Etelä-Savon “Kauniainen”, johon monet tuovat verotulonsa Mikkelistä. Hirvensalmen talous onkin kunnossa ja kunta on lähes velaton. Tuloja kuntaan tuovat myös mökkiläiset, jotka kesäisin ottavat kunnan haltuunsa. Kuntaa ympäröivätkin useat järvet. Mollivoittoista sen sijaan on väestön vähentyminen. Hirvensalmi on Ahti Karjalaisen syntymäkunta, joka nykyisin niittää mainetta Vain elämää-sarjan kuvauspaikkana.
Etelä-Savon Kauniainen
Vahvaa taloutta on viime vuosina rasittanut sote-menojen kasvu. Aiemmin kunta osti sosiaali- ja terveyspalvelut Mikkelin kaupungilta, mutta tämän vuoden alusta palvelut on tuottanut Essoten kuntayhtymä. Tuloveroprosenttia on jouduttu nostamaan, joten puolueet eivät halua lisäkorotuksia.\nTulevalla valtuustokaudella Hirvensalmella etsitään keinoja houkutella kuntaan uusia asukkaita ja yrityksiä. Väestö ikääntyy, joten palvelukeskus Heikinkodin perusparannuksesta on odotettavissa päätöksiä. Keskustelua herättävät myös vesi- ja viemäriverkoston korjaaminen ja jätevedenpuhdistamon päivittäminen.\nKuluvalla kaudella keskusta on pitänyt hallussaan yli puolta Hirvensalmen valtuustopaikoista. Nyt keskustan kuntavaaliehdokkaiden määrä on laskenut tuntuvasti viime vaaleista, samoin SDP:n. Vakiintuneita puolueita haastaa Itsenäinen KuntaLiike. Valtuuston 21 paikkaa tavoittelee yhteensä vain 34 ehdokasta.
Kuntatalous,Yritykset
61.642633526.77225712.115.49.747.701.6000000000013.4232110000000000003.02523.563.915.9192-7.5-29.2-7.525379.695119833248381306220308120.008116-5903796983973.2nullnull0.617.474.366.037.770102805563016null3.5-0.1Hirvensalmen
31
098HollolaHollolaPäijät-Häme
18-126832
Hollola on Päijät-Hämeen toiseksi suurin kunta. Aikoinaan suurpitäjänä se kattoi koko maakunnan alueen. Nyt Lahden kylkeen on kehittynyt hyvien veronmaksajien asuinalue, jonka työttömyysaste on maakunnan matalimpia. Kuntaliitos Hämeenkosken kanssa kasvatti väkiluvun 24 000 asukkaaseen ja Hollola on ollut mukana muissakin seudun liitosselvityksissä, mutta epäluulo Lahtea kohtaan on pitänyt sen itsenäisenä kuntana.\nHollolassa on paljon lapsia ja nuoria, ja kunta rakentaa leasing-rahoituksella kahta uutta koulua. Lahden eteläisen kehätien rakentuminen vahvistaa Hollolan elinvoimaa. Kunta onkin lupautunut maksamaan kymmeneksen uuden tien kustannuksista. Edunvalvonta on kunnossa, sillä Hollolalla on jopa kolme istuvaa kansanedustajaa. Kunnan alueella sijaitseva Tiirismaa on Etelä-Suomen korkein mäki, ja Messilä on tärkeä matkailukohde.
Kasvava Lahden kehyskaupunki
Hollolan työttömyysaste on maakunnan matalimpia. Kuntaliitos Hämeenkosken kanssa kasvatti väkiluvun 24 000 asukkaaseen. Hollolassa on paljon lapsia ja nuoria, ja kunta rakentaa leasing-rahoituksella kahta uutta koulua. Lahden eteläisen kehätien rakentuminen lisää merkittävästi Hollolan elinvoimaa. Hollolassa on halua rakentaa tuulivoimaa kuntaan, mutta se on kohdannut voimakasta vastustusta.\nKokoomus keräsi Hollolassa viime vaaleissa suurimman potin. Sillä on 14 valtuutettua 43-paikkaisessa valtuustossa. Keskustalla ja perussuomalaisilla on molemmilla kahdeksan valtuutettua.
Koulut,Vetovoima
60.988729725.522376330.716.917.618.64.34.306.90000.600000147881203000000000.0434371.313.2147-1.4-16.1-0.833562.9701633337851502637-307133621.004445-4841555884771.715.111.31.48.267.061.411.95813220853210034.63.1-0.6Hollolan
32
099HonkajokiHonkajokiSatakunta
18-133350
Honkajoki sijaitsee Satakunnan pohjoisrajalla sivussa keskuksista. Sijainnista ja talousvaikeuksista huolimatta kunta sinnittelee itsenäisenä. Honkajoko nojaa kuitenkin vankasti muutamaan peruspilariin: kunnassa tuotetaan noin kolmannes Suomen ruukkusalaateista ja käsitellään valtaosa teurastamoiden sivutuotteista. Honkajoki on tunnettu myös maanrakennuskoneiden mekkana.
kohtuumenestyjä ei-kenenkään-maalla
Honkajoella asuminen on kuntaveron näkökulmasta kalleinta koko Satakunnassa. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva pikkukunta nosti täksi vuodeksi kuntaveronsa 22 prosenttiin. Kunta on silti tunnettu vahvana yrityskuntana, joka on muun muassa raskaskonekaupan keskuksia Suomessa. Tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Honkajoki nousi vuosi sitten otsikoihin, kun valtuusto päätti monien yllätykseksi vaihtaa kunnanjohtajaa määräaikaisen sopimuksen päätyttyä.\nKuntavaaleissa mielenkiinto kohdistuu keskustan suosioon. Se menetti edellisissä vaaleissa yksinkertaisen enemmistön valtuustossa, kun perussuomalaiset kasvatti rajusti äänimääräänsä.
Kuntatalous,Yritystoiminta
61.993210522.2617569030.147.7010.802.400000000020580200000000000.02.534267.213.7151-6.5-25.7-7.0232104.31081227633515301632137245022.003831-5545845563803.2nullnull0.511.165.368.028.5678591954207null6.7-0.9Honkajoen
33
102HuittinenHuittinenSatakunta
18-140787
Turku–Tampere–Pori-kolmion keskellä sijaitseva Huittinen on monipuolinen kaupan keskus ja vilkas linja-autoliikenteen risteyspaikka. Huittisten velkataakka on pysynyt kurissa, vaikka kaupunki on investoinut viime vuosina kohtuullisen paljon. Jokien halkomasta pikkukaupungista ovat lähteneet maailmalle muun muassa presidentti Risto Ryti ja jazzmuusikko Jukka Perko.
kauppakeskus ristetyspaikassa
Peltojen keskellä sijaitseva Huittinen on Satakunnan liikennekeskittymä, jonka halki matkataan niin Turun, Helsingin, Porin kuin Tampereen ja Raumankin suuntaan. Yritteliäisyys näkyy työttömyysprosentissa, joka on pysynyt selvästi Satakunnan keskiarvoa matalammalla alle kymmenessä prosentissa. Kaupunki on viime aikoina käyttänyt rahaa koulujen ja urheilupaikkojen rakentamiseen.\nHuittisten politiikka on viime vuosina ollut porvarien hallitsemaa. Suurimmat puolueet ovat hallituskumppanit keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Perässä tulevista ryhmistä vasemmistoliitto on niukasti demareita suurempi. Erikoisuutena valtuustossa on istunut myös yksi vihreä poliitikko. Hajapaikka on ollut myös kristillisdemokraateilla.
Urheilupaikat,Työllisyys
61.176129722.701037722.913.116.528.23.813.202.3000000000846101501000000000.0443369.810.9153-2.7-15.5-3.5285102.4921347831511711944-320240620.755643-5086524477921.615.814.11.68.569.962.721.7167764499649834.83.4-0.5Huittisten
34
103HumppilaHumppilaKanta-Häme
18-127019
Asukasmäärältään pieni Humppila sijaitsee kakkos- ja ysiteiden risteyksessä. Erityisesti kakkostien alue on osoittautunut merkittäväksi, sillä sen varteen on rakentunut matkailijoita pysäyttävä ostosalue. Humppilalle ovat tärkeitä myös junayhteydet Turkuun ja Tampereelle. Nämä eivät kuitenkaan ole estäneet väkiluvun vähentymistä. Kunta haaveili taannoin lentokentästä sekä siihen liittyvästä työpaikka- ja logistiikka-alueesta, mutta turhaan. Tuulivoimapuiston osalta suunnitelmat ovat sen sijaan edenneet pidemmälle.
Hiljenevä maalaispitäjä
Humppila on hyvien liikenneyhteyksien keskellä, sieltä tuntuu olevan helppo päästä pois. Kunta on menettänyt jo nyt pienestä väkiluvustaan asukkaita kovaan tahtiin ja olisi kumma, ellei väestökato puhuttaisi kuntavaaleissa. Humppilassa on ollut suuria suunnitelmia aina kansainvälisestä rahtilentokentästä alkaen. Sitä ei ole tullut, mutta tuulivoimaloita rakennetaan. Kunta rakentaa myös itse: budjetissa on tälle vuodelle uusi päiväkoti ja urheilukenttä.\nTalousarvio on alijäämäinen, joten rakentamiseen on otettava lainaa. Humppila on maan kovimpia verottajia 22 prosentin kunnallisverolla, joten myös taloustilanne noussee vaaleissa keskustelunaiheeksi. Poliittinen valta keskittyy, sillä viime vaaleissa viidenneksen äänistä saaneilla perussuomalaisilla ja vihreillä on kummallakin vain yksi ehdokas.
Väestökato,Talous,Lentokenttä
60.927790223.39234313.2249.935.510.470000000000035282100000000000.02.533265.717.1166-6.5-17.9-5.625867.3771270131651681510116257822.005832-54528116771242.2nullnull1.28.666.266.521.8939090577367null3.7-1.2Humppilan
35
105HyrynsalmiHyrynsalmiKainuu
18-148737
Kainuun keskellä sijaitseva Hyrynsalmi on tunnettu suopotkupallon kotina, Suomen eteläisimpänä poronhoitoalueena, yhtenä vanhimmista asutusalueista, Tommi-puukosta sekä Ukkohalla-Paljakka laskettelukeskuksesta. Pieni kunta kamppailee työttömyyden kanssa, sillä se kärsii yhdestä Kainuun korkeimmista työttömyysprosenteista. Suomen itsenäisyydessä Hyrynsalmella oli roolinsa, sillä siellä asunut maalaisliiton kansanedustaja Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko oli ensimmäisiä, joka julkisesti vaati Suomen julistamista itsenäiseksi vuoden 1917 aikana.
Työttömyyden kanssa painiva suopotkija
Kainuun keskellä sijaitseva Hyrynsalmi joutuu maakuntauudistuksen myötä pohtimaan entistä tarkemmin, miten kunta selviää kasvavien vastuiden ja niukkenevien resurssien edessä. Isompia hankkeita Hyrynsalmella ei ole tulevaisuudessa tiedossa, joten uusien valtuutettujen mielipiteitä tarvitaan perusasioiden hoitamista varten. Pieni kunta kamppailee työttömyyden kanssa, sillä se kärsii yhdestä Kainuun korkeimmista työttömyysprosenteista.\n21-paikkaisen valtuuston selvästi suurin puolue on keskusta, jolla on yli puolet valtuustopaikoista. Vihreillä ja kristillisdemokraateilla ei ole paikkakunnalla ehdokkaita.
Selviytyminen,Työttömyys,Peruspalvelut
64.6764828.492403010.87.758.6022.900000000000021130500000000000.01311.555.723.2227-12.2-37.2-19.523981.0551166634183152237216425421.755933-737442611431613.7nullnull1.67.378.755.242.081105901308694null6.5-1.2Hyrynsalmen
36
106HyvinkääHyvingeUusimaa
18-142278
Hyvinkää on radanvarren kehyskuntadominon pohjoisin palikka Helsingin ja Hämeenlinnan puolivälissä. Se on myös osa Helsingin niin sanottua viidettä kehätietä eli Hanko–Lohja–Hyvinkää–Mäntsälä–Porvoo-valtatietä.\nHyvinkää on radanvarren kehyskunnista suurin, ja yhdistelmä teollisuutta, maataloutta ja kauppaa. Uuden kauppakeskus Willan ja viereisten uusien liikuntatilojen sijainti kiinni kiskoissa on saavutettavuudeltaan helppo. Hyvinkäänkin murheenkryyni on viime vuosina ollut talous: alijäämät ovat paisuneet ja kaupunki on joutunut voimakkaasti tasapainottamaan talouttaan. Sote-riepottelussa kaupunki on pystynyt pitämään kiinni aluesairaalastaan.\nPerinteinen ulkoilualue ja hiihtokeskus Sveitsi on jäänyt pimentoon, mutta luo nahkaansa. Hotellia remontoidaan ja uimalaa sekä seikkailupuistoja kehitetään. Visioissa siintelee uusi tuleminen.
Kehä viitosen kasvukeskus
Hyvinkää investoi katukuvaan ja uusiin asuinalueisiin lähivuosina. Entiselle Hangonratapihalle on nousemassa uusi asuinalue Hangonsilta ja myös Sveitsin alue on kohoamassa uuteen loistoon. Ilmoille on kuitenkin noussut huoli siitä, jäävätkö vanhat kyläkeskukset uusien alueiden varjoon? Kaupunkilaisia on muun muassa puhuttanut kyläkoulujen ja päiväkotien säilyminen sekä kyläkeskuksien pelätty näivettyminen. Kesällä käytöstä poistui kotihoidon tuen päälle maksettava Hyvinkää-lisä, mikä herätti myös paljon tunteita. Pitäisikö tuki palauttaa?\nUudella valtuustolla on edessään palveluverkkopäätöksiä, kaavoitusprosesseja sekä lukuisien uusien hankkeiden toimeenpanoa. Kaupungin talous on saatu tasapainoon, mutta rahan kanssa tasapainoilu ei ole ohi. Puolueista kärkisijaa ovat pitäneet pitkään SDP ja kokoomus.
Investoinnit,Palveluverkko,Kyläkeskukset
60.632281624.864663627.82514.68.29.79.40.93.70000000.50.201513745502000000000.04.543370.512.81322.5-15.35.334593.2591869342073072464-4101119.755353-48665744841041.217.513.52.110.356.251.714.81278214112641934.22.70.1Hyvinkään
37
108HämeenkyröTavastkyroPirkanmaa
18-142434
Joko kirjailija F.E. Sillanpään synnyinmaisemat vetävät väkeä Hämeenkyröön tai sitten kunta vain hyötyy Tampereen vetovoimasta. Totta kuitenkin on, että kunnan asukasluku on ollut viime vuodet kasvussa. Hämeenkyrön iso teollinen työllistäjä on yhä Metsä Board Kyro, vaikka rakennemuutos on iskenyt paikkakunnalle ja tehdas ilmoittanut lopettavansa tapettipaperin valmistamisen. Työttömyys on korkea, eikä kunta ole välttynyt velalta. Talous nojaa vahvasti palveluihin, ja erilaisia pk-yrityksiä on paljon. Moni pirkanmaalainen on esimerkiksi tottunut poimimaan pakastemarjansa Hämeenkyrön lukuisilta marjatiloilta.
Nobelistin kasvava synnyinkunta
Hämeenkyrön uuden valtuuston suurin tehtävä on löytää lisää säästöjä. Rakenteellisia muutoksia on pakko tehdä, sillä kunta on velkaantunut pahasti. Uutta rahanmenoa on silti tiedossa. Vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö kaipaa saneerausta, viemärirunkolinjasto laajenee ja kunnalle jää osansa maksettavaksi myös ns. Hämeenkyrön ohitustiestä.\nHämeenkyröä on kurittanut erityisesti teollisten työpaikkojen kato. Tuleva valtuusto joutuu vakavasti miettimään kunnan roolia elinkeinopolitiikassa ja uusien työpaikkojen luomisessa.
säästöt,yritykset,työttömyys
61.638445423.201068519.416.515.228.14.810.605.4000000000765101402000000000.0424368.414.41551.9-14.64.130669.4771456233531133622-1613198622.004273-51176652121972.012.116.11.15.365.658.317.85110072465139727.73.20.2Hämeenkyrön
38
109HämeenlinnaTavastehusKanta-Häme
18-135540
Hämeenlinna on Kanta-Hämeen suurin kaupunki. Hämeenlinnaan liittyivät vuonna 2009 naapurikunnat Hauho, Lammi, Tuulos, Kalvola ja Renko. Viime vuodet ovat tarkoittaneet tiukkaa talouskuria, silti tilanne ei ole helpottanut. Sote-muutoksiin Hämeenlinnassa varaudutaan jo nyt muokkaamalla kuntaorganisaatiota. Kuntapolitiikkaa ovat repineet henkilöiden väliset riidat. Nyt tilanne on rauhoittunut. Sibeliuksen syntymäkaupungilla on hyvä sijainti Helsingin ja Tampereen välissä. Kaupungin motto on: "Ihan lähellä".\nKaupungin halki kulkevat kolmostie ja päärata. Hämeenlinna on kuulunut muuttovoittajiin, mutta nyt virta on kääntynyt tappiolliseksi. Moni kulkee työssä muualla, mutta myös Hämeenlinnaan tullaan töihin. Kaupunkiin on esimerkiksi siirretty valtion hallintoa. Julkinen liikenne onkin erityisen tärkeä. Rautatieasema on Suomen neljänneksi vilkkain matkustajamäärän perusteella.\nHämeenlinna on ylpeä luonnosta ja historiasta, kuten Hämeen keskiaikaisesta linnasta ja Suomen ensimmäisestä kansallisesta kaupunginpuistosta. Toimialoista yksi merkittävimmistä on kone- ja metalliteollisuus. Sitä edustavat muun muassa SSAB ja Konecranes.
Kulttuurikaupunki väylien varrella
Hämeenlinnan valtuustokautta on värittänyt riitely, jota on käyty oikeudessa asti. Poliisitutkintaruletissa ja muussa riitelyssä ovat puolueista olleet mukana toisella puolella valtapuolueet kokoomus ja SDP sekä niitä vastassa perussuomalaiset. Muut puolueet, erityisesti valtakunnallisissa mielipidekyselyissä menestynyt vihreät, saattavat saada riitelyn vuoksi nostetta vaaleissa. Perussuomalaisissakin kaksi valtuutettua on loikannut keskustaan. Talous, väestönkasvun tyrehtyminen, keskustan hiljentyminen ja, parkkipaikkaongelmat, etenkin ikuisuusasia toriparkki, nousevat esille näissäkin vaaleissa."Hämeenlinnaan valitaan kahdeksan valtuutettua vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Jaossa on paljon pois jääneiden ääniä. Demareiden Johannes Koskinen ja Iisakki Kiemunki, kokoomuksen Jari Koskinen ja perussuomalaisten Ismo Soukola keräsivät viime vaaleissa lähes 4 000 ääntä.
Väestökehitys,Keskusta,Parkkipaikat,Toriparkki
60.996465524.466781227.728.416.310.76.25.405.100000000.2017171063303000000000.04.543268.613.61471.5-13.24.5350103.8621700340892282932180128320.755755-51496619105801.216.212.92.57.763.157.319.91898404927787235.33.9-0.2Hämeenlinnan
39
139IiIi
Pohjois-Pohjanmaa
18-127904
Iin kunta on tullut tunnetuksi tavoitteestaan pienentää kunnan hiilijalanjälkeä muun muassa uusiutuvalla energialla. Tähän liittyvät myös monet vireillä olevat tuuli- ja aurinkoenergiahankkeet. Suuria lähivuosien investointeja kunnalle ovat Haminan koulukeskus sekä liikuntakeskus. Kunta sijaitsee Oulun ja Kemi-Tornion välillä, mikä selittää kunnan väestönkasvua. Työttömyys on kuitenkin korkeaa, eivätkä talousluvut mairittele kuntaa. Ii on pyrkinyt huolehtimaan kylien elinvoimaisuudesta ja se on yksi syy siihen, miksi Ouluun kuuluva Jakkukylä on hakeutumassa osaksi Iin kuntaa.
Kasvava tuulivoimakunta
Ii on investoinut viime vuosina vahvasti. Vielä kesken olevaa Haminan koulua ja terveyskeskusta on rakennettu yli 10 miljoonalla eurolla. Kunta on tehnyt jo pitkään hyvää tulosta. Tulevina vuosina rahaa on tarkoitus käyttää liikuntahalliin, mutta suunnitelmissa välkkyvät myös uima- ja jäähalli. Ii tunnetaan tuuli- ja vesivoimastaan, ja aurinkosähkön tuotantoa lisätään tuntuvasti lähivuosina. Kaavoituksessa halutaan lisätä kunnan ja keskustan houkuttelevuutta yrityksille ja ihmisille. Meri ja joki halutaan tuoda lähemmäs asukkaita.\nIin valtuuston rakenne on ollut varsin mielenkiintoinen noin 10 000 asukkaan kunnaksi. Se ei yllätä, että 16 valtuutetun keskusta on selvästi suurin ryhmä, mutta valtuustossa on ollut peräti seitsemän muutakin ryhmää. Niistä kaksi puolueiden ulkopuolista ryhmää eivät asettaneet ehdokkaita tällä kertaa.
Investoinnit,Uusiutuva energia,Meri ja joki
65.322300925.3896499.49.69.544.26.920.300000000000333172700000000000.02.523363.619.81912.8-13.63.031073.3511289132741482855-313272321.254757-563464021061062.612.316.80.99.173.262.619.19911711506206235.22.5-0.5Iin
40
140IisalmiIdensalmiPohjois-Savo
18-141403
Iisalmi on vireä Ylä-Savon keskus. Iisalmi tunnetaan etenkin panimoyhtiö Olvista. Alueen tunnettuja vientiyrityksiä ovat muun muassa kaiutinvalmistaja Genelec sekä kaivosajoneuvoja valmistava Normet Group. Myös perinteisellä maataloudella on yhä merkittävä rooli.\nHistoriallisesti Iisalmi muistetaan etenkin Suomen sodan aikaisesta Koljonvirran taistelusta (1808). Kaupungin kulttuurielämä keskittyy paikalliseen kulttuurikeskukseen. Iisalmessa on myös maailman pienin ravintola, kaksi asiakasta vetävä Kuappi. Urheilussa kaupungin ykkösjoukkue on nyt ensimmäistä kauttaan jääkiekon Mestiksessä pelaava Iisalmen Peli-Karhut.
Ylä-Savon vireä keskus
Iisalmessa mietitään sote-uudistuksen vaikutuksia kaupungin talouteen. Toiminta on pysynyt budjetissa, mutta ylitykset ovat tulleet juuri sosiaali- ja terveyspuolelta. Poliittiset ryhmät arvioivat talouden kiristyvän. Investointilistalle on tulossa uimahalli, pieniä kouluja sekä päiväkoteja, joita pitäisi uusia nykyvaatimusten tasolle. Päiväkodeissa on sisäilmaongelmia, ja kaupungin eteläosaan tarvitaan uusi päiväkoti korvaamaan kolmea aiempaa. Keskusteluun voi nousta myös kyläkoulujen lakkauttaminen. Käynnissä on myös iso jätevedenpuhdistamon uudistaminen.\nValtuuston selvästi suurin puolue on keskusta, jolla on 16 paikkaa. Puolueen muutama nykyinen valtuutettu ei kuitenkaan asetu ehdolle, muun muassa kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja. SDP:llä kaikki nykyiset valtuutetut ovat ehdolla.
Uimahalli,Kouluverkko,Sisäilmaongelmat
63.55885627.192177217.312.510.334.36.314.804.4000000000854162602000000000.03.543363.917.4164-1.5-20.2-0.9316106.25914435354627816428204620.506332-525169111351072.316.512.92.18.262.056.919.712981741449118030.65.2-0.6Iisalmen
41
142IittiIittiKymenlaakso
18-139713
Iitin viime vuosien kuntapolitiikkaa on leimannut taistelu itsenäisyydestä ja maakunnan vaihdosta Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Kauan odotetun päätöksen turvin Iitti pääsee liittymään Päijät-Hämeen maakuntaan 2019. Sosiaali- ja terveyspalvelut Iitti on hankkinut Päijät-Hämeestä jo vuosia. Iitti on maaseutukunta, mutta kuntalaisia työllistävät myös pienteollisuus ja palvelut. Piristystä koko seutukunnalle odotetaan valtatie 12 varrelle rakennettavasta moottoriurheiluradasta, jossa kaavaillaan ajettavan MotoGP-sarjan MM-osakilpailu vuonna 2018.
Maakuntaa vaihtava maaseutukunta
Iitin lähivuosia leimaa kaksi asiaa: moottoriurheilukeskus Kymi Ring sekä kunnan siirtyminen Päijät-Hämeeseen. Rakenteilla olevalla Kymi Ringillä on tarkoitus ajaa moottoripyörien MotoGP-kisat jo vuonna 2018 ja myöhemmin mahdollisesti jopa Formula 1 -kisoja. Radalle on kaavailtu myös raskaan liikenteen ajokoulutusta. Kunta on mukana hankkeessa, mutta kunnallistekniikan noin seitsemän miljoonan euron kustannusten pitäisi mennä pääosin muiden kuin kunnan piikkiin. Maakunnan vaihdos toteutuu vuoden 2019 alussa. Kaikki ei mene kunnassa uusiksi, sillä Iitti on jo vuosia tukeutunut sosiaali- ja terveyspalveluissa Päijät-Hämeeseen.\nValtuustossa suurin puolue on keskusta. Sillä on kymmenen valtuutettua 27-paikkaisessa valtuustossa. Ehdokkaita on toistakymmentä vähemmän kuin 2012 vaaleissa. Valtuuston tai hallituksen puheenjohtajat eivät ole enää ehdolla.
Moottoriurheilu,Maakuntaloikka
60.894476126.34690017.424.28.135.52.83.901.2000000007572100100000000002.0343466.515.7167-1.5-23.1-1.929083.3731416034041851420124217620.256632-52639110861092.119.618.21.28.971.064.627.47692721035257839.63.00.1Iitin
42
143IkaalinenIkalisPirkanmaa
18-133115
Ikaalisista ei puutu vettä eikä rantaa, mikä tuntuu myös kaupungin kassassa. Kiinteistöveron tuotto on suhteellisesti maakunnan korkeimpia kylpylän ja lukuisten lomakiinteistöjen ansiosta. Kylpylä kumppaneineen on myös merkittävä työllistäjä. Toisaalta korkea työttömyys ja iso ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien joukko rasittaa taloutta. Ikaalisissa ollaan levottomia valtion koulutussäästöistä, koska kaupungissa on paljon toisen asteen opiskelupaikkoja. Ikaalisista valmistuu esimerkiksi aseseppiä ja harmonikanrakentajia. Haitari kuuluu Ikaalisiin: Sata-Häme soi, ja hanuritalossa on sekä Suomen harmonikkainstituutin että -liiton päämaja.
Työllisyyttä hakeva kylpyläkaupunki
Ikaalisissa puhuttaa vanhusten hoitoyksiköiden mahdollinen yksityistäminen. Kaupunki on jo tehostanut sote-palvelujaan, koska haluaa pitää ne lähellä sittenkin, kun vastuu siirtyy maakunnalle. Kaupunki myös valmistautuu myymään uusille maakunnan sote-yksiköille palvelujaan kuten ICT-osaamista tai ruoka- ja kiinteistöhuoltoa. Uudelle valtuustolle ei ole tiedossa kovin kalliita asioita päätettäväksi. Kouluverkko on saneerattu, ja keskustan koulukin valmistuu jo ensi syksyksi. Näkyvissä on liikunta- ja koulutilojen korjauksia, ja rahaa tarvitaan myös katuihin ja kunnallistekniikkaan.\nMoni kunnallispolitiiikan konkari jättää tehtävänsä, joten uusille päättäjille tulee tilaa 27-paikkaisessa valtuustossa. Oppiaika jää kuitenkin lyhyeksi. Pian lomien jälkeen on päätettävä veroprosentista ja talousarviosta sekä kaupungin uudesta hallintomallista ja strategiasta.
lähipalvelut,saneeraukset
61.76928923.07713321.922.315.930.903.705.300000000056490102000000000.0333464.117.3183-4.0-14.3-0.730193.4891344835632252906376250421.254352-56069586124862.220.312.41.46.974.364.731.5809414284242645.02.9-0.3Ikaalisten
43
145IlmajokiIlmajoki
Etelä-Pohjanmaa
18-148913
Ilmajoki on perinteikäs emäpitäjä, mutta iästään huolimatta alueen nuorekkaimpia ja lapsivoittoisimpia kuntia. Talouteen ja verotulokehitykseen ollaan tyytyväisiä. Liekö nuijamiesten kapinahenki edelleen elossa, sillä kuntapolitiikka on varsin värikästä. Ilmajoki ei ole myöskään suostunut kuntajakoselvityksiin viime vuosina. Siitä huolimatta ilmajokiset hakevat leipänsä pääosin Seinäjoelta – viina toki poltetaan itse Altian Koskenkorvan tehtaassa. Viinatehtaan lisäksi omat työpaikat ovat pellolla ja kunnan laitoksissa.
Itsenäisyydestään huolehtiva viinapitäjä
Ilmajoen kuntapolitiikka on kuluvalla kaudella ollut kaikkea muuta kuin seesteistä. Seuraavallekin vaalikaudelle jää väännettävää. Tuulivoimakaava on kesken ja herättää tunteita. Jos turvapaikanhakijoista tulee puhe, kiistelyä syntyy varmasti. Koulutuspaikkojen katoaminen Ilmajoelta on iso huoli. Ilmajoen erikoispiirteenä on heikko työpaikkaomavaraisuus. Suurin osa käy töissä Seinäjoella. Väkimäärä kuitenkin kasvaa juuri Seinäjoen läheisyyden ansiosta.\nIlmajoella puolueiden valtasuhteissa on kuluneen vaalikauden aikana tapahtunut kummia. Perussuomalaisten kuuden hengen miehistö kutistui kesken kauden puoleen, kun kaksi edustajaa palasi takaisin keskustaan ja yksi demareiden ryhmään. Keskusta pitää valtaa, kokoomus tulee kakkosena ja demarit kolmantena. Kaikki keskustavaltuutetut ovat lähdössä kevään vaaleihin hakemaan uutta mandaattia.
riitely,koulutus,työpaikat
62.732000622.581218124.11716.736.40005.7000000000866130002000000000.0524272.111.51442.9-11.76.232564.7681425132111073777-110218420.254172-51506549891021.313.814.70.65.566.264.116.643757458437336.92.00.1Ilmajoen
44
146IlomantsiIlomantsPohjois-Karjala
18-137577
Sotahistoriastaan tunnettu Ilomantsi on EU:n mantereen itäisin kunta, ja siellä vuollaan kultaa Pampalon kaivoksessa. Ilomantsista piti tulla suuri kaviaarin tuottaja, mutta yksityisen firman aikeet tyssäsivät. Korkeasta työttömyydestä ja muuttotappiosta kärsivä Ilomantsi on ehdolla Vapon hiilitehtaan sijoituspaikaksi. Suomen ortodoksisimmassa kunnassa yhteydenpitoa helpottaa kattava laajakaistaverkko Ilonet. Ilomantsin nimikkoeläin on karhu.
Hiilitehdasta janoava kaivoskunta
Ilomantsin taloustilanne on kohtuullinen. Kunta on palkittu pariin otteeseen yrittäjäystävällisyydestä ja kylämyönteisyydestä. Nettiyhteydet on rakennettu kuntoon. Uusia työpaikkoja tarvitaan, sillä joka viides työikäinen on työtön. Nyt toivotaan, että Vapo rakentaisi teknisen hiilen tehtaan pellettitehtaansa viereen. Matkailu on tärkeää, ja erämaakunnassa on kaksi kansallispuistoa. Kyläkouluista ja omasta lukiosta on pidetty kiinni, mutta lapsia on yhä vähemmän. Muuttotappiokunnassa puhutaan pakolaisten ottamisesta, ja asia voi päätyä uuden valtuuston harkittavaksi. Päätettäväksi tulevat myös terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen korjaaminen.\nSuurin puolue on keskusta. Perussuomalaiset nousi kuitenkin viime vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi SDP:n jälkeen. Perussuomalaisten kannatus onkin kiinnostavin asia Ilomantsin vaalituloksessa.
luonnonvarat,turve,erämaat,muuttotappio
62.67174530.9352147.125.814.541.50.35.901.9000000003.1284120100000000000.0141357.222.8228-11.4-33.9-16.423999.1611219634655911499-535411020.756330-730288431821253.717.826.61.510.481.458.535.710396911425193746.66.5-1.0Ilomantsin
45
153ImatraImatraEtelä-Karjala
18-141408
Imatran asukasluku on pudonnut vuosien varrella alle 30 000 asukkaaseen, mutta kaupungin elinvoima on pysynyt pitkälti rajan ja matkailuelinkeinon investointien vuoksi tolpillaan. Erityisesti paukkuja Imatralla on laitettu Saimaan rannalla sijaitsevan Ukonniemen alueen liikunta- ja matkailuinvestointeihin, joista esille kannattaa nostaa uusi pesäpallo- ja ampumahiihtostadion. Imatralla pelataan lajin Itä-Länsi -ottelu vuonna 2017.\nSote-palvelut kaupunki tuotti pitkään perusterveydenhuollon osalta itse, mutta liittyi lopulta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin täysjäseneksi vuoden 2016 alusta. Kuntaliitoksia ei Imatralla aktiivisesti mietitä, mutta yhteistyöhalua Lappeenrannan suuntaan on viimeisten vuosien aikana löytynyt.
Matkailua ja metsäteollisuutta
Imatra on tehnyt jo kahdeksan peräkkäistä plusmerkkistä tilinpäätöstä ja kunnan taloudenpito onkin ollut esimerkillistä. Tällä valtuustokaudella kaupungissa on investoitu isosti Ukonniemen urheilumatkailuun, ja yksi suuri kysymys on tämän suuntauksen jatkuminen. Keskustelu kaupunkirakenteesta ja varsinkin autioituvasta Vuoksenniskasta puhuttaa. Valtuuston puheenjohtajan ja uuden kaupunginjohtajan valinta on aiheuttanut puolueissa eripuraa, mikä on ollut viime vuosina Imatralla epätyypillistä.\nImatra on muiden maakunnan kuntien tapaan ollut myös perusterveydenhuollon osalta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin täysjäsen 1.1.2016 alkaen. Mielenkiintoisimman vaaliasetelman luovat perussuomalaiset, joiden rooli kolmanneksi suurimpana puolueen on ollut toimia vaa’ankieliasemassa päätöksenteossa.
Matkailu,Venäläiset,Sisäilmaongelmat
61.170488128.772746024.638.318.88.43.72.702.9000000.1000.41118831101000000000.0342261.719.8181-3.8-16.8-4.9295104.3501669538661742183-355176220.005851-518482001131241.317.817.91.28.867.555.218.42007384145918826.85.0-0.4Imatran
46
148InariEnareLappi
18-133644
Inarin kuntatalouden maksuvalmius on Lapin paras ja tuloveroprosentti maakunnan alhaisin. Pinta-alaltaan Suomen suurimman kunnan johtoon on haasteellista löytää pitkäaikaista puurtajaa. Kunnassa puhutaan kolmea eri saamenkieltä. Inarijärven lisäksi muita järviä on lähes 10 000. Uusia tontteja lomarakentamiseen on kaavoitettu erityisesti rajanaapurien eli norjalaisten ja venäläisten suosimalle Saariselän alueelle. Inaria kiusaavat väestön väheneminen ja työttömyys, joka on kuitenkin hieman alempi kuin Lapissa keskimäärin.
Pohjois-Lapin talousihme
Sisäilmaongelmista kärsivät koulut kiusaavat Pohjois-Lapin talousihmettä. Uuden valtuuston pitää päättää, mitä huonokuntoisille kouluille ja urheilutalolle tehdään. Remontointi ja rakentaminen maksaisivat miljoonia ja lisäävät painetta kiristää Lapin pienintä veroprosenttia. Perinteinen kiistanaihe on Saariselän matkailualueen kaavoittaminen ja rakentaminen, joihin kunta on laittanut paljon rahaa. Myös Inarijärven kaavoittaminen puhuttaa, eli missä määrin järven rannoille tulee jatkossa asutusta tai mökkejä. Kunnan terveyskeskuksen ympärivuorokautisen päivystyksen toivotaan jatkuvan myös sote-uudistuksen jälkeen.\nKokoomus nousi viime kuntavaaleissa Inarin suurimmaksi. Kokoomuksen ryhmä sai keskustasta yhden loikkarin vaalikauden aikana. Toiseksi suurin ryhmä on keskusta. Inarin valtuusto pysyy 27-paikkaisena vaalien jälkeenkin.
Koulukorjaukset,Inarijärvi,Saariselkä
68.906931827.02680036.410.3626.44.912.720.1000000001.2113181300000000000.0443566.515.51430.3-29.60.829998.7841495337163472093-111334119.007036-66817698891062.528.412.51.012.356.662.231.5144121421477261946.64.60.4Inarin
47
149InkooIngåUusimaa
18-147335
Merikunta Inkoo pyrkii tempauksillaan hyväntuulisuuteen. Viime kesänä se jakoi parkkisakkojen sijaan huomautuksia, syksyllä asukkaat saivat käydä poimimassa kunnan auringonkukkia ja Lainaa inkoolainen -projekti tarjoaa seuraa maahanmuuttajille. Asukasluvun pitkään jatkunut kasvu on pysähtynyt ja raideliikenne Helsingin suuntaan loppui vuonna 2016, mutta Inkoon saaristo on suosittua kesämökkiseutua. Kunnan luonne on muutoksessa: yli puolet inkoolaisista on vielä ruotsinkielisiä, mutta valtaosa tulomuuttajista on suomenkielisiä.
Merikunta muutoksessa
Pikkuruinen rannikkokunta päättänee lähivuosina muun muassa keskustan venesataman mahdollisesta yksityistämisestä, satama-alueen kehittämisestä ja kouluverkostaan. Yksi mahdollinen vaihtoehto voisi olla koulujen karsiminen kolmeen: yksi suomen-, yksi ruotsin- ja yksi monikielinen koulu.\nUusi valtuusto pohtinee myös Inkoon joukkoliikennettä, joka on tällä hetkellä pelkästään linja-autojen varassa, vaikka kuntaa halkova rantarata veisi matkaajat kiskoja pitkin sekä Helsinkiin että Turkuun. Entä miten Inkoon käy maakunta- ja sote-uudistuksen pyörteissä? Inkoon suurin puolue on jo pitkään ollut RKP, jonka kannatus oli viime kuntavaaleissa liki 50 prosenttia.
Satama-alue,Joukkoliikenne,Kouluverkko
60.045910124.00558824.613.33.406.21.249.91.4000000000741010140000000000.05454.576.59.11310.8-13.90.936153.510518434475937331715391320.754160-5238505657821.1nullnull0.98.268.272.722.097119003632236null1.80.0Inkoon
48
151IsojokiStorå
Etelä-Pohjanmaa
18-137426
Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta Isojoki nojaa luontoon ja luonnontuotteiden jalostukseen: puuhun ja perunaan. Isojoen suurin murhe on maan kolmanneksi korkein kuolleisuus ja niukka syntyvyys. Väkiluku laskee tilastoennusteitakin nopeammin. Isojoella iloitaan naapuriin Kauhajoelle perustettavasta uudesta puutehtaasta, jonka uskotaan tuovan työtä myös isojokisille. Lisäksi positiivista nostetta tuo alueen ylpeyden Lauhanvuoren kansallispuiston pyrkimys päästä mukaan kansainväliseen Geopark-verkostoon.
Käännettä odottava kunta
Isojoella suhtaudutaan myönteisesti mahdollisuuksiin sote-uudistuksen jälkeen. Kipeät kouluratkaisut tehtiin jo vuosia sitten. Kunnassa on nyt yksi yhtenäiskoulu, jossa on 200 oppilasta. Määrä on hyvä, vaikka lapsiluku laskeekin. Juuri nyt mietityttävät eniten terveyspalvelut. Isojoki tutkii liittymistä Kuusiokuntien terveyskuntayhtymään ja sitä kautta puoliyksityiseen Kuusiolinna-yhtiöön. Matkailuun liittyy odotuksia. Isojoen ja Kauhajoen mailla sijaitsee kaksi kansallispuistoa, jotka pyrkivät Unescon Geopark-verkostoon.\nKeskusta on valtapuolue, ja sillä on 12 paikkaa valtuustossa. Muut tulevat perässä: kokoomuksella on 4 paikkaa, perussuomalaisilla 3 ja SDP:llä 2. Isoja heilahteluja ei kevään vaaleissa odoteta, mutta arvellaan, että noin neljännes kasvoista valtuustossa vaihtuu. Demarien viime vaalien ääniharava ei ole ehdolla.
terveyspalvelut,matkailu
62.114142121.96207820.111.715.150.80002.4000000000423120000000000000.0242.5371.610.3159-13.4-26.5-11.422188.41041107630482621007397396722.007422-65698641104931.8nullnullnull10.777.268.432.7689380732310null2.8-0.9Isojoen
49
152IsokyröStorkyroPohjanmaa
18-145099
Isokyrö sijaitsee kahden maakunnan välissä. Kunta kuuluu vielä Pohjanmaan maakuntaan, mutta on suuntautunut muun muassa terveyspalveluiden kohdalla Seinäjoelle, Etelä-Pohjanmaalle. Työssäkäyntialue on Vaasa. Kunta siirtyykin vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaahan. Isokyrö on tunnettu autokaupoistaan ja teollisuudestaan. Uutena teollisuudenalana esiin on noussut alkoholijuomien valmistus Kyrö Distillery Companyssa. Kunta on pitänyt taloutensa kurissa. Vuosi 2015 oli ylijäämäinen eikä velkamäärä ole päässyt nousemaan.
Viinasta nousua hakeva kunta
Perinteinen maaseutupitäjä on muuttanut profiiliaan entistä enemmän yrittäjäkunnan suuntaan. Kunnassa onkin saatu muutama menestystarina, joista yksi esimerkki on Kyrö Distillery Company. Yrityksiä varten on kaavoitettu tonttimaata mutta lisää tarvittaisiin. Yrityksiä houkuttelemalla kunta toivoo saavansa elintärkeitä euroja kunnan väkimäärän vähentyessä. Uudellakin valtuustolla riittää pohdittavaa, sillä Isokyrö on Vaasan ja Seinäjoen välissä ja kaupungit houkuttelevat varsinkin nuoria muun muassa opiskelumahdollisuuksillaan.\nIsonkyrön valtuustossa on 27 paikkaa, joista 13 on keskustan hallussa. Isokyrö on vahvaa keskustan aluetta, ja viime vaaleissa se onnistui vielä lisäämään paikkamääränsä.
Yritykset,Nuoret
62.999988622.32471324.711.810.346.502.204.5000000000733130001000000000.0444271.211.9157-5.1-14.0-3.930364.484136523289115889281252121.506629-53364692881022.014.414.61.54.874.365.824.4758921193426637.81.0-0.9Isonkyrön
50
165JanakkalaJanakkalaKanta-Häme
18-144020
Janakkala muodostuu useiden kylien lisäksi kahdesta isosta taajamasta Turengista ja Tervakoskesta. Moni kunnan palveluista ja liikkeistä keskittyy Turenkiin. Janakkalaa halkovat sekä 3-tie että päärata, mutta asemalla pysähtyvät vain taajamajunat. Janakkala on halunnut säilyttää itsenäisyytensä. Kunnasta on vetoa sekä Hämeenlinnan että Riihimäen suuntaan. Kunnassa merkittäviä työllistäjiä ovat jäätelötehdas ja Tervakosken paperitehdas. Lapset tuntevat Janakkalan Puuhamaasta.Vahva suorittaja
Koulukysymykset puhuttavat varmuudella vaaleissa Janakkalassa. Tulevalla valtuustolla on edessä suuria koulupäätöksiä. Suunnitelmissa ovat koulurakennukset niin Turenkiin kuin Tervakoskellekin, ja samalla kunta joutuu jälleen miettimään kouluverkkoaan. Talouden ongelmat ovat olleet esillä pitkään. Koulujen rakentaminen, jos siihen päädytään, maksaa paljon. Kunnalla on lainaa yli 3 000 euroa asukasta kohden, joten kovin paljoa sitä taakkaa ei voi lisätä. Talous on koulujen ohella vaalien toinen puheenaihe.\nKaikista valtapuolueista on jäämässä pois ehdokkaita, jotka viime vaaleissa keräsivät runsaasti ääniä. Kun poisjäännit koskevat kaikkia puolueita, ovat vaaliasetelmat demareiden hallitsemassa kunnassa tasaiset. Kilpailu valtuustoon kovenee, kun paikkamäärä pienenee kymmenellä valtuutetulla. Vaalien jälkeen Janakkalassa on 33 valtuutettua.
Kouluverkko,Talous
60.920222524.651669818.626.713.921.179.802.6000000000.3812693401000000000.0434371.811.9142-1.1-14.80.531374.558164483711131278044139621.004357-4830679784841.413.113.51.98.164.559.613.4819033725183732.72.7-0.2Janakkalan
51
167JoensuuJoensuuPohjois-Karjala
18-137570
Joensuu on vaaramaisemistaan tunnetun Pohjois-Karjalan maakuntakeskus. Pielisjoen suuhun ja Pohjois-Saimaan Pyhäselän rannalle syntynyt Joensuu on todellinen koulukaupunki. Itä-Suomen yliopistossa, Karelia-ammattikorkeakoulussa, Pohjois-Karjalan ammattiopistossa, Joensuun konservatoriossa ja lukioissa opiskelee yhteensä yli 17 000 ihmistä. Joensuu on Suomen 12. suurin kaupunki.\nJoensuu on kasvanut erinäisten kuntaliitosten myötä pinta-alaltaan suureksi kaupungiksi. Sillä on yhteistä rajaa Venäjän kanssa noin 30 kilometriä. Susirajalta on pitkä matka joka suuntaan. Viime aikoina kaupunki on joutunut puolustamaan lännensuuntaista junaliikennettä.\nJoensuussa on perinteistä savupiipputeollisuutta kuten UPM:n vaneritehdas ja Stora Enson sellutehdas, mutta myös Abloyn lukitusteknologiaa, John Deeren metsäkonetehdas ja Blanccon tiedonhävitysbisnes. Silti lähes joka viides työikäinen on vailla töitä. Maakunnan osuuskauppa PKO on Suomen menestyneimpiä. Ilosaarirock tuo matkailurahaa ja mainetta.
Koulukaupunki painii työttömyyden kanssa
Joensuu kasvaa maakunnan reuna-alueiden tyhjentyessä. Työttömyysaste on korkea, liki 19 %, ja syrjäytymisen seuraukset huolestuttavat. Taloustilanne on kohtuullinen, mutta tulossa on paljon investointeja: koulujen ja päiväkotien rakentamista ja homekiinteistöjen korjaamista. Maaseutualueiden kehittäminen sekä vanhus- ja muiden kuntapalvelujen turvaaminen on haaste. Lisäksi peruskoulun ryhmäkokojen pienentäminen sekä minimituntimäärän ja tarvikemäärärahojen korottaminen nousevat esille. Uusi valtuusto päättänee myös ottaako kaupunki hoitaakseen Botanian eli entisen yliopiston kasvitieteellisen puutarhan. Toiveissa on myös kunnollinen konsertti- ja kulttuuritalo sekä palloiluhalli.\nSDP on ollut pitkään suurin puolue. Kuntaliitosten myötä keskusta nousi toiseksi suurimmaksi. Viime vaaleissa perussuomalaiset pyyhälsi vihreiden ohi neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi.
korjausvelka,koulurahat,senioripalvelut,kulttuuri
62.601883429.767588616.927.413.121.310.26.104.10000.4000.300.110178136302000000000.03.543359.918.91643.5-17.94.6374114.9521445434692472008-200170820.506040-483566131211151.614.914.93.65.651.851.420.520075751368367433.54.20.4Joensuun
52
169JokioinenJockisKanta-Häme
18-125540
Lounaishämäläinen Jokioinen on suurimmalta osaltaan peltoa ja metsää. Maalaiskunnan suurin työnantaja on Luonnonvarakeskus. Jokioinen on Kanta-Hämeen kunnista ensimmäinen, jossa tuulivoimapuistosta on tullut totta. Tuulivoimalat pyörivät jo Tyrinselällä, vaikka hankkeella on ollut laaja vastustus ja asiasta on tehty lukuisia valituksia. Viime aikoina kunta on menettänyt useita menestyneitä yrityksiä Forssaan. Jokioinen tunnetaan museorautatiestään.Tuulella käyvä kunta
Jokioinen on onnistunut investoimaan ja pitämään siitä huolimatta taloutensa kohtuullisessa kunnossa. Suurin huolenaihe lienee Luonnonvarakeskuksen tulevaisuus. Jokioisten yksikkö eli entinen MTT työllistää 350 henkilöä, mutta MTT:ssa on vähennetty väkeä huomattavasti. Lisäksi kunnasta on lähtenyt tai lähtemässä ainakin kolme yritystä naapurikuntaan. Osin näistä syistä Jokioinen on viime vuosina menettänyt asukkaitaan kasvavaan tahtiin. Uusien yritysten ja asukkaiden saaminen kuntaan noussee vaaliteemaksi.\nKunnan talous on vakaa ja velkaa on jopa pystytty vähentämään. Torpparipitäjän perinteiden vuoksi Jokioisilla on maaseutukunnaksi vahvat vasemmistopuolueet. Tosin valtapuolue on selkeästi keskusta. Kunnan hyvä talous ennustaa, ettei suuria muutoksia kunnan tämän hetkisiin poliittisiin asetelmiin ole vaaleissa tulossa.
Työpaikat,Yrityskato,Väestökehitys
60.803961323.49533910.522.59.736.64.615.101.2000000000362111400000000000.03.524271.313.3146-6.7-20.1-5.531379.9661502535601813415-288178220.504864-48476455771151.621.316.91.04.865.063.919.3891082068531933.04.2-1.2Jokioisten
53
171JoroinenJoroisEtelä-Savo
18-139972
Joroinen on keikkunut suuntaan ja toiseen Etelä- ja Pohjois-Savojen rajalla. Kunta on siirtymässä sote-ratkaisun myötä pohjoiseen Savoon. Kartanoista ja teräsmieskisoista tuttu Joroinen on maakunnan nuorekkaimpia ikärakenteeltaan, mutta väestömäärä uhkaa tippua pian alle viidentuhannen. Joroisten lempinimi on Savon Pariisi.
Väenpakoa vastaan taisteleva Savon Pariisi
Joroisten tiukka taloudellinen tilanne on johtanut kuluvalla valtuustokaudella kyläkoulujen lakkauttamiseen ja kunnan omaisuuden myyntiin. Myös veroprosenttia on jouduttu nostamaan. Tulevalla valtuustokaudella keskustellaan siitä, miten niukat varat saataisiin investoitua niin, että kunta houkuttelisi uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Listalla on ainakin uusien yritystilojen ja tietoliikenneyhteyksien rakentaminen sekä teiden korjaaminen. Joroinen tekee sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistyötä Varkauden kanssa, ja vuoden 2019 maakuntauudistuksen yhteydessä kunta siirtyy Pohjois-Savoon.\nKevään vaaleissa valtuuston kokoonpanoon voi uumoilla muutoksia. Kuluvalla kaudella paikat ovat jakautuneet tasaisesti, mutta nyt suurin puolue keskusta on asettanut puolitoista kertaa enemmän ehdokkaita kuin SDP ja sitoutumattomat, jonka ehdokasmäärä on laskenut viime vaaleista merkittävästi. Kato on käynyt myös kokoomuksen riveissä. Perussuomalaisten ehdokasmäärä sen sijaan on noussut viime vaaleista.
Kuntatalous,Yritykset,Maakuntaloikka
62.179164227.8350216.321.96.23203.703.80000000026.2161100100000000008.0233365.016.0173-6.9-23.9-8.429879.2681382533692683331-84236220.755260-55147881801193.916.513.90.77.469.662.024.52319221625127631.82.5-0.6Joroisten
54
172JoutsaJoutsaKeski-Suomi
18-135320
Nelostien varrella sijaitseva Joutsa on muutamassa vuodessa kääntänyt taloutensa suunnan ylöspäin. Aiemmin Joutsa oli lähes kriisikunta, mutta tällä vaalikaudella sen asukasta kohti laskettu velkataakka on lähes puolittunut. Joutsa on remontoinut ahkerasti kiinteistöjään, mutta nyt urakka alkaa olla loppusuoralla – edessä on kuitenkin vielä terveysaseman remontointi. Joutsassa on mökkejä enemmän kuin vakituisia asuntoja. Matkailijoita Joutsaan tuovat lisäksi Leivonmäen kansallispuisto sekä Taidelaitos Haihatus, jossa toimii myös taitelijaresidenssi.
Taloussuunnan kääntänyt mökkikunta
Joutsassa pelko sote-palvelujen säilymisestä kulminoituu terveysasemaan – korjatako vanha vai rakentaa uusi? Etenkin huoli vuodeosaston lopettamisesta on suuri. Monen mielestä ajanmukainen terveyskeskus takaisi lääkäripalveluiden säilymisen Joutsassa. Ratkaisu on jäämässä tulevan valtuuston käsiin. Kouluverkon osalta tulevan valtuuston ratkaistavaksi voi nousta myös opetuksen jatkuminen Mieskonmäen koulussa. Useat yritykset olisivat valmiita perustamaan kuntaan hoivakoteja kasvavalle vanhusväestölle, mutta päättäjät ovat tähän mennessä painaneet jarrua. Tuleva valtuusto joutuu etsimään ratkaisuja elinvoiman elvyttämiseen, sillä työttömyys junnaa kunnassa korkealla tasolla.\nValtuuston suurin ryhmä on keskusta. Toisena on kokoomus, jonka riveissä on kuluneella kaudella ilmennyt eripuraa. Valtuuston ulkopuolisista puolueista ehdokkaita on asettanut muun muassa vihreät.
Terveysasema,Vuodeosasto,Kyläkoulu,Työttömyys
61.742142426.1146701917.39.245.51.6007.4000000000552130002000000000.0232362.718.0205-7.6-23.8-10.525189.0871223132132732947655315321.003350-562182411031202.4nullnull2.18.186.662.228.990815112172523null4.0-0.4Joutsan
55
176JuukaJuukaPohjois-Karjala
18-149892
Juuka on Suomen vuolukiviteollisuuden keskittymä. Kiviyrityksistä Tulikivi on ollut kuitenkin pahoissa vaikeuksissa. Juuka pyrki jonkin aikaa myös kansainvälisen jäärakentamisen keskukseksi, mutta vaihtelevat talven säät romuttivat suunnitelmat. Vanha Puu-Juuka pysyy pystyssä, ja näin tekee varmasti myös Paalasmaa, Suomen korkein saari Pielisen pielessä. Juuan ongelma on monille pikkukunnille tuttu: ukkoutuminen ja akkautuminen.
Kiviteollisuuden keskus
Nunnanlahden kylän vuolukiviteollisuus tarjosi pitkään lisää työpaikkoja, mutta viime vuodet varsinkin Tulikivi on ollut vaikeuksissa ja vähentänyt väkeä. Kunnan taloudellinen tilanne on silti vakaa. Verokertymän kasvattaminen on kuitenkin haaste uudelle valtuustolle, kun väkiluku on jo alle 5 000. Kyläkoulujen ja lukion tulevaisuutta puidaan todennäköisesti tulevinakin vuosina. Tuoreita avauksia asukkaiden houkuttelemiseksi ovat omakotitonttien tarjonta Pielisen rannoilta ja vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi. Maaseutuelinkeinojen kehittämisestä puhutaan. Paalasmaan saaren osalta on pohdittu myös kalastusmatkailua.\nValtuusto pienenee seitsemällä paikalla 23:een. Keskusta ja SDP ovat Juuan vanhat vahvat puolueet. Viime vaaleissa perussuomalaiset kuritti perinteisiä puolueita ja vei kerralla yli viidesosan valtuustopaikoista. Vaaleissa punnitaan tulokkaan toiminta.
Teollisuus,Pielinen,maaseutukehitys,paluumuutto
63.243299429.2549236.926.92135.91.61.905.30000000.600286100001000000000.0141256.420.3225-11.9-37.2-19.124298.559111463083364993-175408820.757324-660665511471763.920.620.82.29.676.960.532.3729841896185347.14.7-0.5Juuan
56
177JuupajokiJuupajokiPirkanmaa
18-133531
Vajaan 2000 asukkaan paikkakunnaksi Juupajoella on huomattavan paljon yrityksiä suhteutettuna väkilukuun. Varsinkin metsä ja sahat työllistävät juupajokelaisia: ne antavat töitä suoraan ja työllistävät lisäksi välillisesti muun muassa kone- ja kuljetusyrityksiä. Juupajoen Hyytiälässä on tutkittu metsää jo tsaarinajoista lähtien, ja nykyään paikkakunnalla tehdään myös ilmakehätutkimusta. Hyytiälän tutkimusasemaa isännöi Helsingin yliopisto.
Metsäteollisuutta ja -tutkimusta
Juupajoki ei ole kriisikunta, mutta pieni on tottunut hakemaan kaveria naapurista. Taas keskustellaan, onko yhteistyön suunta Orivesi vai Mänttä-Vilppula. Tuleva valtuusto joutuu vakavasti pohtimaan pienen kunnan asemaa: mitä enää jää, kun sote siirtyy maakunnalle? Valtuustolle tulee päätettäväksi myös koulujen ja vesiverkostojen saneerausta sekä laajakaistaverkon ja kevytväylien rakentamista. Laajakaistasuunnitelma valmistuu keväällä, ja valtuusto saa pian päätettäväkseen kunnan roolin laajakaistan toteutuksessa. Isoja rakennushankkeita ei ole tiedossa. Lapset eskarista yläkoululaisiin on jo keskitetty kahteen kouluun.\nValtuusto pienenee neljällä paikalla 17:ään. Pitkäaikaisia kunnallispoliitikkoja jää pois, mutta puolueet ovat löytäneet uusia tilalle. Neljä vuotta sitten Juupajoki oli Pirkanmaan ainoa kunta jossa ei ollut perussuomalaisia ehdokkaita. Tällä kerralla niitä on.
itsenäisyys,yhteistyö,laajakaista
61.797158624.37195422.726.6039.63.67.50000000000056090100000000000.03442.568.714.4169-6.7-14.7-4.926599.7891359536623781984424236921.006240-54083788103681.7nullnull2.56.177.263.726.66811350242485null3.5-0.8Juupajoen
57
178JuvaJuvaEtelä-Savo
18-137228
Juva on vanha emäpitäjä, joka kamppailee tuulimyllyjä vastaan satsaamalla elintarvikkeiden tuotantoon ja jatkojalostukseen. Juvalta löytyy iso joukko vihannesviljelijöitä sekä lähes sata henkeä työllistävä elintarvikeyritys Salico. Myös kirjapainotoiminta jatkuu WSOY:n vetäytymisestä huolimatta. Juva on viime vuosina laajentunut viitostien varteen Vehmaaseen. Juvan ongelmia ovat väestön vähentyminen ja ikääntyminen.
Taistelua tuulimyllyjä vastaan
Juvaa odottavat miljoonainvestoinnit, eikä velalta voida välttyä. Koulukeskus on homeessa ja terveyskeskus tarvitsee peruskorjausta. Kunta on jo valmiiksi velkaantunut, mutta matalaa veroprosenttia on kaikkien puolueiden mukaan varaa nostaa. Tulevalla valtuustokaudella keskitytään uusien työpaikkojen luomiseen ja pyritään huolehtimaan lapsiperheiden palveluista. Kuntaliitoksiin ei nähdä tarvetta. Sosiaali- ja terveyspalveluista on vuoden alusta saakka huolehtinut Essoten kuntayhtymä.\nKuluvalla kaudella keskustalla on ollut hallussaan yli puolet Juvan valtuustopaikoista ja lähes kaikki puolueen valtuutetut lähtevät ehdolle myös kevään vaaleissa. Puolueiden ehdokasmäärissä on kauttaaltaan pientä laskua. Ainoastaan Perussuomalaiset asettaa enemmän ehdokkaita kuin viime vaaleissa.
Investoinnit,Lapsiperheet,Veroprosentti
61.897564627.86641413.118.38.750.85.5003.4000000.2000352151001000000000.02.532368.812.7171-7.9-30.8-13.726589.4751197830283742634-238304519.756550-581676661071223.019.018.40.84.378.761.229.311491121155215640.34.9-0.5Juvan
58
179JyväskyläJyväskyläKeski-Suomi
18-149340
Jyväskylä on tärkeää työssäkäyntialuetta ja yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Jyväskylä on kamppaillut pitkään vaikean taloustilanteen ja korkean työttömyyden kanssa. Vuosien kulukuuri on viimein alkanut tuottaa tulosta – vuonna 2015 kaupungin velkaantuminen pysähtyi. \nPaperitehtaat ja Nokia-huuma ovat enää muisto vain. Nyt Jyväskylä näkee mahdollisuuksia kyberturvallisuudessa ja tavoittelee itselleen sote-palveluiden tietotekniikkakeskusta. Kaupungissa porskuttaa kasvava joukko it-yrityksiä, jotka hallitsevat kansainvälistymisen. Myös hyvinvointi voi avata uusia ovia. Jyväskylään rakennetaan uutta keskussairaalaa, jonne uskotaan riittävän potilaita sote-myllerrysten jälkeenkin. Kaupungin valttikortteja ovat lisäksi vahvat teollisuusyritykset.\nJyväskylä tunnetaan MM-rallista, Alvar Aallon arkkitehtuurista sekä liikunnan ja huippu-urheilun tutkimuksesta. Maailman menestyneimmän mäkihyppääjän Matti Nykäsen kotikaupungissa toimii myös arvostettu kaupunginorkesteri Jyväskylä Sinfonia – tosin edelleen ilman konserttisalia.
Talouttaan kuntoon laittava kasvukeskus
Jyväskylä lähtee uuteen valtuustokauteen paremmasta tilanteesta kuin vuosiin, koska velkaantumiskierre on saatu katkaistua. Lukiokoulutuksen tilanne kuohuttaa. Kasvukeskuksessa jupinaa aiheuttavat myös asumisen hinta ja kaavoitus. Kasvavan kaupungin pitää kaavoittaa ahkerasti. Valtuuston on vietävä maaliin monta kaava- ja rakennushanketta, esimerkiksi keskussairaalan rakentaminen ja Kankaan alue sekä Tourulaan tuloaan tekevä avovankila. Vireillä on useita liikuntapaikkahankkeita, mutta paljon puhuttu konserttisali puuttuu edelleen.\nValtuuston suurin ryhmä on SDP, jota haastavat kokoomus ja keskusta. Vuosien säästöpäätökset nakersivat työilmapiiriä valtuustossa. Nyt näkyy tunteiden tasaantumista. Valtuustokaudella nähtiin niin loikkaus kuin yksi ryhmästä erottaminenkin. Luopujien joukossa on useita konkareita, muun muassa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen.
Talous,Lukio,Kaavoitus,Asumiskulut
62.241603325.7513887518.624.111.61711.19.205.700.100.8001.700.113178117604000000100.0524463.217.71456.2-10.77.5406107.2541586235701642928-454114620.004861-45096032117961.017.510.83.06.249.755.115.618885551439397830.33.80.4Jyväskylän
59
181JämijärviJämijärviSatakunta
18-134187
Pieni pohjoissatakuntalainen kunta sijaitsee Porin ja Tampereen puolivälissä. Satakunnan Lapiksikin kutsutun Jämijärven valttina ovat seudulle poikkeuksellisen suuret korkeuserot eli Jämin komeat harjumaisemat. Ne houkuttelevat liikkujia ja purjelentäjiä, mutta magneeteiksi rakennetut hiihtoputki ja Jämi-areena eivät ole olleet varsinaisia taloudellisia kultakaivoksia.
Satakunnan pikku-Lappi
Jämijärven valtuustossa valta on keskustalla, jolla on 14 valtuutettua ja määräenemmistö 21-paikkaisessa valtuustossa. Puolue sai viime vaaleissa peräti 58 prosenttia äänistä, eikä maaseutupaikkakunnalla ole odotettavissa isoja poliittisia maanjäristyksiä.\nJonkin verran puhetta aiheuttanee heikko taloustilanne ja Jämin matkailualueen kaatuminen kunnan syliin. Jämijärvi on käynyt kuntaliitosneuvotteluja Kankaanpään ja Honkajoen kanssa mutta päätynyt lopulta jatkamaan itsenäisenä.
Matkailu,Talous
61.819770922.6919153.419.511.25803.204.6000000000042140001000000000.02.523265.512.5179-6.2-18.4-2.825677.0921161430211482499-53289022.502849-57607365591192.7nullnull0.64.072.169.537.17411130624353nullnull-0.7Jämijärven
60
182JämsäJämsäKeski-Suomi
18-136046
Kahden paperitehtaan Jämsä on kokenut nahoissaan alan kannattavuusongelmat. Yhden paperikoneen sulkeminen UPM:n Jämsänkosken tehtaalla on Hallin varuskunnan lakkauttamisen ohella ollut viime vuosien kovimpia iskuja. Kaupungin menot ovat useana vuonna ylittäneet tulot ja talous uhkaa jäädä alijäämäiseksi myös vuonna 2017.\nJämsä on kulkenut terveyspalveluiden yksityistämisessä omia polkujaan. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon Jämsä hoitaa oman yhtiönsä kautta, jossa on osakkaana lääkäripalveluyritys. Jämsä vaihtoi muutama vuosi sitten Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Sote-uudistuksen myllerryksessä Jämsä pitää kiinni sairaalastaan, joka on monen kaupunkilaisen työpaikka. Jämsä rakentaa tulevaisuutta myös matkailun varaan. Himoksen laskettelu- ja matkailukeskus laajentaa toimintaansa ja ysitien varteen on alkanut nousta yhä enemmän kaupan alan yrityksiä.
Muutosten runtelema teollisuuskaupunki
Jämsä kamppailee investointipaineiden ja alijäämäisen budjetin kanssa. Ilman sisäilmaongelmaisia kouluja ja kaupungintaloa talous olisi paljon paremmassa kunnossa. Jämsä on joutunut nielemään pettymyksensä Pirkanmaan maakuntaan pyrkimisestään, joten tuleva valtuusto joutuu suuntaamaan katseensa Keski-Suomeen sote-palvelujen järjestämisessä. Huolena on, miten erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan Jämsästä. Uhkakuvissa siintää, että tekonivelkirurgia siirtyy Jämsän sairaalasta muualle.\nTuleva valtuustokausi alkaa Jämsässä jakautuneissa tunnelmissa. Esimerkiksi torpattu kaupunginjohtajan erottaminen hiertää sekä valtuustoryhmien sisällä että niiden välillä. SDP puolustaa paikkaansa suurimpana puolueena. Haastajia löytyy myös puolueiden ulkopuolelta, sillä Uusi Jämsä -yhteislista on kerännyt ehdokkaita myös näihin kuntavaaleihin.
Talous,Korjausvelka,Sairaala,Työttömyys
61.863942625.192124814.127.916.317.23.29.102.9000000009.3612781401000000004.0243364.119.3182-6.4-22.6-9.9294101.464157274043422161782207121.006332-56878144107951.617.716.32.17.872.358.421.9949213828410935.13.2-0.7Jämsän
61
186JärvenpääTräskändaUusimaa
18-136032
Sibeliuksen kotikaupungiksi brändäytynyt Järvenpää on yksi Suomen tiheimmin asutuista kaupungeista. Se sijaitsee keskellä kertaalleen kariutunutta Keski-Uudenmaan kaupunkia, joka olisi yhdistänyt hahmottomat kehyskunnat yli 200 000 asukkaan kokonaisuudeksi.\nPuolen tunnin päässä Helsingistä sijaitsevana radanvarsikaupunkina Järvenpää on ollut takuuvarma menestyjä, ja nyt se hakee orastavassa asuntopulassaan lisäkasvua. Keskustaan nousee tornitaloja ja lähelle Sibeliuksen kotimuseota Ainolaan suunnitellaan uutta asemanseutua. Kaupunkiin on juuri valmistumassa sen historian suurin investointi, 60 miljoonan euron yhdistetty sosiaali- ja terveyskeskus, ja Lidl rakentaa Järvenpäähän jakelukeskusta.\nJärvenpää on realistisen liitoskumppaninsa naapuri-Tuusulan tavoin osa Keski-Uudenmaan kulttuurikeskittymää. Valikoimassa ovat Puistoblues ja Sibeliuksen Ainola.
Keski-Uudenmaan keskipiste
Järvenpäässä puhuttavat kaupungin velkaantuminen sekä asukasmäärän ripeä kasvu. Vuonna 2040 kaupungissa arvioidaan asuvan noin 10 000 ihmistä nykyistä enemmän. Luoko huima kasvuvauhti liikaa paineita palveluverkon kehittämiselle? Huolta aiheuttavat muun muassa päiväkotien ryhmäkoot ja nuorisotyöttömyyden kasvu. Tapetille on jälleen noussut myös Järvenpään ja Tuusulan mahdollinen kuntaliitos. Sosiaali- ja terveyspalvelut muuttivat vuoden alussa upouuteen JUST-terveyskeskukseen, minkä myötä myös Vanhankylänniemen alueen tulevaisuus herättää kysymyksiä.\nJärvenpään valtuustossa kokoomus ja SDP ovat perinteisesti vuorotelleet suurimman puolueen roolissa. Tänä vuonna kristillisdemokraateilla on vaaleissa ennätysmäärä ehdokkaita.
Talous,Palveluverkko,Kuntaliitos
60.471834425.094161423.220.610.87.9135.60.33.4000.20001013.91211647301000000007.0544373.510.91147.6-18.29.537162.4572018142911141797-26156619.756044-4640599285880.916.214.72.611.050.854.913.113481838777031.63.00.6Järvenpään
62
202KaarinaS:t KarinsVarsinais-Suomi
18-139733
Kaarinalla riittää maavarantoa. Kaupunki kaavoittaa ripeään tahtiin vetovoimaisia ranta- ja metsätontteja lapsiperheille sekä teollisuustontteja yritysten tarpeisiin – naapuri Turun harmiksi. Myös kaupunkikeskustaa hallitsevat nosturit ja työmaat. Massiivisin rakennuskohde on Kaarina-talo, josta tulee muun muassa kirjastopalvelujen tyyssija. Lemunniemeen suunniteltu golfkenttä saattaisi olla kauan kaivattu matkailumagneetti, jos kaava- ja ympäristökiistat saadaan ratkaistua. Runollista herkkyyttä tarjoaa vuosittain jaettava valtakunnallinen kirjallisuuspalkinto.\nKaarinan kunnallispolitiikassa kiehuu. Kun suurin puolue kokoomus sortui sisäisiin kiistoihin, vallan kahvaan tarttui muista valtuustoryhmistä koostuva seitsikko. Ryhmittymä on tottunut kävelemään tarvittaessa myös virkamiesvalmistelun yli.Kasvava kehyskunta
Kaarinan kehittämisessä on positiivinen vire. Kaupunki saa tunnustusta yrittäjämyönteisyydestään, lapsiperheitä houkuttelevat viihtyisät pientalotontit ja keskustaan nousee uusia asuinkerrostaloja. Kunnallispolitiikassa meno on ollut melskeisempää. Kun suurin puolue kokoomus ajautui sisäisiin erimielisyyksiin, valtaan nousi muista valtuustopuolueista koostuva ”seitsikko”. Koalitiolla on yksinkertainen enemmistö, jonka avulla nuijittiin läpi muun muassa keskustan kiistelty kouluverkkoratkaisu ja kaupungin uusi hallintomalli.\nSeitsikon johtohahmot, vihreistä, perussuomalaisista ja SDP:stä hakevat äänestäjiltä uutta mandaattia. Keskusta, kristillisdemokraatit ja RKP ovat totuttuun tapaan vaaliliitossa.
Keskustakehitys,Investoinnit,Päätöksenteko
60.407183422.373274331.323.311.57.211.17.83.53.900.1000.10000.11612626423000000000.0545373.511.01335.9-12.47.439866.7681968639831431967-21187219.755052-4671512388781.313.77.61.48.762.761.29.2639682103477125.51.60.5Kaarinan
63
204KaaviKaaviPohjois-Savo
18-148012
Kaavi on pieni maalaiskunta Koillis-Savossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Kaavilta löytyy keskimäärin sairaimmat suomalaiset. Kaavilla äänestettiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa laiskimmin koko maassa. Uurnilla kävi tuolloin 59 prosenttia äänioikeutetuista. Kaavi on käynyt myös vääntöä yläkoulupalvelujen järjestämisestä naapurikuntansa Juankosken kanssa. Nykyisin kaavilaisoppilaat käyvät yläkoulussa Tuusniemellä. \nViime vuosina paikallinen puheenaihe on ollut myös israelilaisyhtiön suunnittelema iso lomakylä Petäjäsaareen.
Suomen sairastavin kunta
Kaavilla keskusteluun on nousemassa jälleen yläkoulun rakentaminen. Yläkoulua käydään nyt Tuusniemellä. Investointitarpeiksi mainitaan myös vanhusten tehostettu palveluasuminen. Kunnan kannalta merkittävää on väestön ikääntyminen ja väheneminen, mikä leikkaa verotuloja. Odotettavissa on korotuksia veroprosenttiin sekä kunnallisiin maksuihin. THL:n tilastojen mukaan Kaavilla ovat keskimäärin sairaimmat asukkaat. Kunnan talouden kannalta tämä on keskeinen tekijä, kun terveydenhoito ja sen kulut siirtyvät maakunnalle.\nValtuuston koko pienenee neljällä, kun jaossa on 17 paikkaa. Ehdokkaita on tarjolla vain 31, joten enemmän kuin joka toinen ehdokas menee läpi. Toisaalta varapaikoille ei riitä tulijoita.
Yläkoulu,Vanhusasuminen,Työllisyys
62.975031628.48315210.119.922.238.904.90400000000024590100000000000.01.5212.556.419.9237-6.7-22.2-10.222595.8611071029022971784-691392121.255333-665281371971733.9nullnull1.815.681.254.231.175106806051253null5.0-0.3Kaavin
64
205KajaaniKajanaKainuu
18-130145
Kainuun maakuntakeskus Kajaani suri hetkisen UPM:n paperitehtaan sulkemisen ja yliopistokoulutuksen menetyksen perään, mutta sitten kaupunki käänsi katseensa muun muassa kohti tietotekniikka-alaa. Siellä osaamisen kärki on mittaustekniikassa, jonka vanavedessä tulevat datakeskuspalvelut sekä peliteollisuus – yksi Suomen suosituimmista pelialan koulutusohjelmista löytyy Kajaanin ammattikorkeakoulusta.\nLyhyiden välimatkojen kaupunki pärjää taloudellisesti kohtuullisen hyvin, mutta työttömyys kaupungissa on edelleen korkeaa. Kajaanissa halutaan jatkaa kehittymisen tiellä, ja työllisyyden parantaminen on yksi keskeisimpiä tavoitteita.\nYksi suurimpia rakennuskohteita tulevina vuosina on uusi keskussairaala. Sote-puolella taistelua on käyty synnytysosaston säilymisen puolesta, ja nyt se toimii poikkeusluvalla vuoden 2020 loppuun. Kajaanissa nykyisyys ja menneisyys näkyvät kaupunkikuvassa: keskustasta löytyy maailman pohjoisin kivilinna sekä puistoista merkkimiesten patsaita. Kekkonen vietti Kajaanissa nuoruusvuotensa, Lönnrot toimi piirilääkärinä ja Leino kävi alkeiskoulunsa.Uuden alun äärellä
Kajaanin on Kainuun isoimpana paikkakuntana oltava vahva koko maakunnan puolesta. Uuden valtuuston isoimmat päätökset koskettavat etenkin elinvoimaisuuden säilyttämistä ja kehittämistä, esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä Sotkamon kanssa. Työpaikkoja on löydettävä lisää, mutta myös koulutukseen ja varhaiskasvatukseen on panostettava. Suuria investointeja ei ole näkyvissä.\nVasemmistoliitto on saanut mukaan runsaasti nuoria ja uusia ehdokkaita vanhojen rinnalle. Keskustan ehdokkaiden määrä sen sijaan jää edellisistä vaaleista. Perussuomalaisten leiristä, kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja, Pentti Kettunen ei asetu ehdolle. 51-paikkaisessa valtuustossa suurimman puolueen asemaansa puolustaa keskusta, jonka perässä tulevat perussuomalaiset, kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto tasaisena rintamana.
Veturirooli,Elinvoima,Yhteistyö
64.224766527.733750414.813.616.524.64.216.202.30000000.707.2879132801000000003.0432363.416.9160-1.7-17.0-2.1349103.8441537336711632396-379264521.006641-613470631151212.019.316.72.07.558.051.521.6258841415911174934.24.1-0.8Kajaanin
65
208KalajokiKalajoki
Pohjois-Pohjanmaa
18-135940
Kalajoki tunnetaan valloittavista merenrannan hiekkasärkistään, jotka tuovat alueelle matkailijoita ympäri Suomen. Kunta panostaakin turismiin ja pyrkii kehittämään aluetta yhä mielenkiintoisemmaksi matkailijoille. Suurin osa kunnan työpaikoista tulee palveluista, mutta myös matkailu työllistää kunnassa. Viime vuosina kunnan väkiluvun, työllisyyden ja työpaikkojen määrän kehitys on ollut mollivoittoista.
Hiekkasärkiä ja matkailijoita
Kalajoki tekee miljoonainvestointeja: Merenojan yhtenäiskoulu, lukion laajennus, kirjasto-kulttuuritilat ja paloasema. Investointien vuoksi nykyisen kuntaveron, 20%, nousupaineet ovat kovat ja kaupungin lainanotto kasvaa voimakkaasti. Kaupunki toivoo talouden ja väestömäärän piristymistä Hiekkasärkkien ympärivuotisen kehittämisen ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen ansiosta. Lukioon kaavaillaan venäjänkielistä yo-tutkintoa. Ydinjätteen loppusijoituspaikkaan Pyhäjoen puolella kuntarajaa otetaan kantaa. Myös tuulivoimakeskustelu jatkuu. Kehitystyötä tehdään myös Rahjan satamassa, joka on ollut Perämeren suurin sahatavaran käsittelijä. Kalajoki panostaa sähköisiin kuntapalveluihin.\nKeskustalla on valtuustossa enemmistö eli 20 paikkaa 35:stä. Seuraavaksi suurimmat valtuustoryhmät ovat kokoomus ja vasemmistoliitto. Kummallakin on neljä valtuutettua.
Investoinnit,Talous,Kasvu
64.259995823.951256211.13.87.353.74.61002.9000000006.6412201401000000002.0433369.612.71580.0-15.70.429493.1761310430472322588119233320.006052-48695334931242.015.214.21.36.070.463.519.4777193235197327.92.7-0.5Kalajoen
66
211KangasalaKangasalaPirkanmaa
18-137467
Harjujen ja näkötornien Kangasala luottaa Tampereen kaupunkiseudun yhteistyöhön ja pärjää hyvin kaupungin kyljessä. Kangasalalaiset sanovat kernaasti olevansa Tampereen ja Helsingin välisellä alueella, jolla syntyy noin puolet koko maan bruttokansantuotteesta. Kunnassa halutaan uskoa, että myös sote- ja maakuntaratkaisut eivät ole uhka, vaan uusi alku vanhalle kunnalle.\nTampereen rajan tuntumaan on tulossa sekä uusi asuinalue että uusi yritysalue, ja molemmat kurkottavat luontevasti rajan yli Tampereen vastaaviin alueisiin. Työmatkaliikenne kulkee molempiin suuntiin jo nyt, mutta kolmannes työpaikoista sijaitsee Kangasalan ulkopuolella. Kunnassa asuu jo yli 30 000 asukasta, ja määrä kasvaa yli 300 ihmisen vuosivauhtia.
Kasvua Tampereen kyljessä
Kangasalla uusi valtuusto aloittaa hyvässä tilanteessa, sillä ikävät leikkaukset esimerkiksi kouluverkkoon on jo tehty. Tosin kosteusvauriot ja home vaivaavat niin, että koululaisia joudutaan siirtelemään väliaikaisiin tiloihin. Talous on ylijäämäinen, mutta virkamiehet varoittavat luottamushenkilöitä tuhlailusta, sillä edessä on historian suurimmat investoinnit. Tampereen rajalle tulevan Lamminrahkan tiet ja kunnallistekniikka maksavat useita miljoonia euroa. Myös alueen tuhannen oppilaan koulu pitäisi saada rakenteille tulevalla valtuustokaudella. Lamminrahkaan on tulossa 7 000–8 000 ihmisen koti ja iso yritysalue.\nEnsi vuoden alussa kaupungiksi muuttuvan Kangasalan väkiluku on kasvussa ja ikärakenne melko hyvä. Kangasala on päättyvällä kaudella siirtänyt palveluitaan yhtiöihin, mikä herättää keskustelua tulevissa vaaleissa.
ylijäämä,investoinnit,saneeraukset
61.46377624.073119827.624.811.714.26.64.809.90000.200.20001513673205000000000.0544473.113.11365.1-9.14.738564.9661756739741242037133117621.005446-4591541489761.514.310.71.28.563.861.711.911310272646462628.81.50.5Kangasalan
67
213KangasniemiKangasniemiEtelä-Savo
18-127880
Puulan rannalla sijaitseva Kangasniemi kuuluu Etelä-Savon kookkaimpiin maaseutukuntiin. Väestökato on Kangasniemenkin vitsaus. Asukkaita on enää 5 600. Kangasniemeläisten asiointisuuntia ovat Mikkeli ja Jyväskylä. Kangasniemellä valmistetaan laajalti tunnettuja valaisinpylväitä ja haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä.
Kutistuva maaseutukunta
Kangasniemen talous on kohtuullisessa kunnossa, mutta tulevalla valtuustokaudella puolueet haluavat pitää kukkaronnyörit tiukalla. Velkataakkaa kasvatti uuden yläkoulu-kirjaston rakentaminen. Investointeja tarvitaan lähitulevaisuudessakin. Valtuuston keskusteluissa tulevat pyörimään ainakin vesi- ja viemäriverkoston saneeraaminen, jätevedenpuhdistamo, uuden vanhusten asumispalveluyksikön rakentaminen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen.\nKangasniemellä kuntavaaliehdokkaiden määrä ei ole laskenut viime vaaleihin verrattuna yhtä radikaalisti kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Eniten ovat vähentyneet SDP:n ja Perussuomalaisten ehdokasmäärät. Vihreiden lista sen sijaan on kolminkertaistunut viime vaaleihin verrattuna.
Talous,Investoinnit,Koulut
61.988360926.6456019.623.522.241.33.4000000000000266121000000000000.02222.565.015.7197-6.1-28.3-10.226791.8821190832154723108-789340020.755055-627582581291552.3nullnull1.07.985.165.123.710681014863735null6.20.1Kangasniemen
68
214KankaanpääKankaanpääSatakunta
18-148054
Pohjois-Satakunnan kaupallinen keskus oli ennen tunnettu kenkä- ja vaateteollisuudestaan. Niiden romahdus vei Kankaanpään pitkään taantumaan, mutta nyt raunioilla tehdään amerikkalaisomisteista älyvaatekehitystä. Kaupunkiin on myös jalkautunut useampi halpatuoteketju. Niinisalon varuskunta on tärkeä työnantaja kaupungille. Luovaa Kankaanpäätä edustavat kertaalleen lähes lakkautettu taidekoulu ja yli sadan julkisen teoksen taidekehä.
armeija ja älyvaatteita
Kankaanpää on ollut perussuomalaisten mekka. Puolue on saavuttanut kaupungissa yli 25 prosentin kannatuksen, mihin se ei monella paikkakunnalla ole yltänyt. Vaalivoittoa tosin hieman himmensi puolueen haluttomuus ottaa vastuuta vaalien jälkeisiä luottamusmiespaikkoja jaettaessa. Keskusta oli viime vaalien jälkeenkin niukasti kaupungin suurin puolue.\nMuut puolueet ovat arvostelleet perussuomalaisia maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden nostamisesta vaaliteemaksi. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on herättänyt tunteita, ja keskukselle varattu rakennus joutui taannoin tuhopolton kohteeksi. Aihetta ei pysty välttämään Kankaanpään vaalikentillä.
Maahanmuutto,Perussuomalaiset
61.804171122.40116361416.126.927.63.27.804.30000000005610101201000000000.0323365.314.6160-4.1-22.2-5.4298113.2861386235132202921-422222121.502757-55718073941142.415.818.30.75.763.067.922.91601030486678232.54.8-0.9Kankaanpään
69
216KannonkoskiKannonkoskiKeski-Suomi
18-134073
Kannonkoskella väki ikääntyy ja vähenee, mutta samalla näkyy merkkejä paluumuutosta. Lapset ja nuoret ovat silti tuttu näky Kannonkoskella. Kunnassa toimii suosittu Piispalan leirikeskus, jossa järjestetään eniten leirikouluja koko Suomessa. Kannonkosken talouden ongelmana on suuri velkamäärä – yli 6000 euroa asukasta kohti. Toisaalta kassaan on kertynyt puskuria korkojen nousun varalle. Kannonkoski luottaa järviensä vetovoimaan. Kunta tunnetaan myös funkkistyylisestä kirkostaan sekä rallikuski Mikko Hirvosen synnyinpaikkana.Velkaa ja leirikouluja
Kannonkoski kantaa sote-uudistuksen kynnyksellä huolta lähipalvelujen säilymisestä. Tiestön kunto muun muassa Saarijärvi-Kannonkoski-välillä sekä linja-autovuorojen vähyys kismittävät asukkaita. Laajakaistahankkeen ympärillä leijuu yhä epäilyksiä. Osa pelkää, että liittyjien määrä ei riitä tekemään toimintaa kannattavaksi ja velat kaatuvat takauksen antaneen kunnan niskaan. Väen väheneminen ja vanheneminen vaativat uudelta valtuustolta ratkaisuja elinvoimaisuuden parantamiseksi.\nHuolena on iso velkamäärä, vaikka lainaraha onkin käytetty investointeihin. Tulevan valtuuston tehtävänä on viedä maaliin isot investoinnit, kuten pari miljoonaa euroa maksavan Mäntykodin palvelukeskuksen peruskorjaus. Kannonkosken uudessa valtuustossa on 15 jäsentä aiemman 17 sijaan. Keskustan asema valtapuolueena on vahva nykyisessä valtuustossa, jossa sillä on määräenemmistö.
Lähipalvelut,Joukkoliikenne,Velka,Laajakaista
62.976766525.2614339.524.210.156.20000000000000141110000000000000.0112358.922.5226-9.1-28.8-9.723589.2741058429493956212378423821.005865-623087671181232.4nullnullnull8.483.061.732.110311560106812null6.8-0.8Kannonkosken
70
217KannusKannus
Keski-Pohjanmaa
18-133352
Lestijoki on kannuslaisille tärkeä. Hienon jokivarren hyödyntämistä on mietitty vuosikaudet, mutta toimivaa reseptiä ainakaan turistien houkuttelemiseksi ei ole löytynyt. Taloudenpito on ollut vuosikaudet tarkkaa. Kaupunki on tunnettu etenkin samaa nimeä kantavasta talotehtaastaan. Toinen merkittävä työllistäjä on lihatalo Pouttu, jonka painoarvo on kuitenkin pienentynyt. Pääradan varrella sijaitsevassa Kannuksessa jännitetään, kauanko edes osa junista pysähtyy asemalla.
Tarkan euron kaupunki
Kannus on viime vuosina parantanut liikuntapalveluitaan, mikä on saanut kuntalaisilta kiitosta. Kaupunkilaiset pohtivat miten Kannuksen palveluiden käy sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Myös elinkeinoelämän kehittäminen on kestopuheenaiheita. Poliittista ristiriitaa aiheuttaa kaksi vastakkaista valtuustoaloitetta. Kokoomus haluaisi, että kaupunki vastaanottaisi pakolaisia, perussuomalaiset puolestaan ei.\nKannus on niitä harvoja keskipohjalaiskuntia, joissa valtuuston koko pysyy ennallaan eli 27 jäsenessä. Keskusta on Kannuksen valtapuolue 16 valtuutetulla. Keskustaa edustavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät ole nyt ehdolla. Yksikään kokoomuksen neljästä valtuutetusta ei asettunut ehdolle. Kristillisdemokraatit saivat nyt, toisin kuin viime kerralla, ehdokkaita Kannukseen.
Sote-palvelut,Pakolaiset,Elinkeinot
63.90143723.92556516.512.715.853.80000000000001.3434160000000000000.0333369.412.7155-3.0-22.8-5.028698.7711325933222052520151229420.505147-530868961241272.014.022.61.86.566.558.221.2899692129512633.95.0-1.0Kannuksen
71
218KarijokiBötom
Etelä-Pohjanmaa
18-140294
Karijoki on pikkuinen maatalouskunta, joka nojaa yhteistyössä muihin Etelä-Pohjanmaan Suupohjan kuntiin. Karijoelle leivän tuo perunanviljely, maidontuotanto ja pienet yritykset kaluste-, metalli- ja tekstiilialoilla. Moni ajaa työn perässä myös Kauhajoelle tai rannikon kaupunkeihin. Talous on Karijoella tasapainoinen, mutta väestönkehitys todella synkkä, eivätkä pitkän ajan ennusteet näytä hyvältä. Ainutlaatuista Karijoella on Kristiinankaupungin rajoilla sijaitseva susiluola, jonka asutushistoria saattaa yltää neandertalin ihmisen aikoihin.
Nopeasti nuutuva kunta
Palvelut on viime vuosina hoidettu kuntayhteistyöllä naapurikuntien eli Suupohjan seutukunnan kesken. Karijoki aikoo jatkossakin olla itsenäinen, mutta yhteistyöhön nojaten. Peruskoulu kunnassa on, mutta yläkoulussa käydään Kristiinankaupungissa. Karijoella, kuten Isojoella ja Kauhajoellakin, sote-uudistus aiheuttaa huolta. Karijoki neuvottelee Kuusiokuntien seutukunnan kanssa terveyskuntayhtymään ja sitä kautta puoliyksityiseen Kuusiolinnaan liittymisestä.\nTuleva vaalikausi alkaa joka tapauksessa uudelta pohjalta, sillä kuntaan valittiin uusi kunnanjohtaja. Valtuuston voimasuhteisiin ei odoteta isoja muutoksia, ellei perussuomalaiset uusi edellisvaalien voittokulkua. Esimerkiksi isoimman ryhmän eli keskustan istuvat valtuutetut lähtevät uudelleen ehdolle. Valtuuston koko pienenee kahdella paikalla viiteentoista.
Yhteistyö,Palvelut
62.307772221.71134626.15.316.751.9000000000000041390000000000000.0233269.114.7159-11.5-29.7-12.022181.01081161929752201885206327322.005735-58776484121382.1nullnull1.26.276.471.428.2798050792108null4.3-1.4Karijoen
72
224KarkkilaHögforsUusimaa
18-145267
Karkkila on yksi harvoista paikkakunnista, joiden mukaan on nimetty lakeja. Lex Karkkila säädettiin 1990-luvun puolessa välissä, kun kunta ajautui velkakriisiin. Lain avulla valtio otti vastuuta kunnan taloudenpidosta ja Karkkila vältti konkurssin. Finanssikriisi vuonna 2007 vei Karkkilan jälleen talousvaikeuksiin, joihin kaupunki reagoi säästöillä. Vuoden 2015 tulos oli paras yli kymmeneen vuoteen. Kunnallisvaaleissa 2012 tapahtui kaupungin politiikassa murros, kun suurin puolue vasemmistoliitto joutui ensimmäistä kertaa jakamaan suurimman puolueen paikan SDP:n kanssa. Perinteisestä metalliteollisuudesta on jäljellä alan alihankkijoita.
ex-kriisikunta hakee uutta alkua
Karkkilan tulevalla valtuustolla riittää miettimistä erityisesti taloudenpidossa. Millä rahalla maksetaan tarvittavat investoinnit, kuten Nyhkälänharjun näillä näkymin yli miljoona euroa maksava lähiliikunta-alue, kun kaupungilla on jo nyt velkaa 6 600 euroa asukasta kohden? Summa on lähes kolme kertaa enemmän kuin muilla kunnilla keskimäärin. Karkkilassa haaveillaan muun muassa uimahallista ja Nummelan ja Karkkilan välisen tieosuuden leventämisestä moottoritieksi.\nKarkkila on ollut vasemmistoliiton vahva kannatusalue, mutta SDP kiri viime kuntavaaleissa tasoihin ja perussuomalaiset nousi kertarytinällä kaupungin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Valtatie,Uimahalli,Velkaantuminen
60.535077424.21891016.420.71911.57.422.50200000000.5068742800000000000.03.523269.013.8151-3.2-13.6-0.326978.5651521935521415609-481184120.751398-502773201121131.716.218.31.414.066.456.120.0106909160895134.23.0-0.3Karkkilan
73
226KarstulaKarstulaKeski-Suomi
18-125169
Karstulan vahvuus on elinvoimainen yrityselämä. Suurin yritys on pörssiyhtiö Honkarakenne Oyj, joka hiljattain siirsi myös pääkonttorinsa kuntaan. Pitkään vakavaraisena porskuttaneen Karstulan talous on pysynyt kohtalaisena ja taseeseen on kertynyt ylijäämää. Kuntalaisten harmaantuminen ja työttömyys kuitenkin kiusaavat elinvoimaa. Uuden yhtenäiskoulun rakentaminen on lähiaikojen suurimpia investointeja. Muotoiluala vahvistuu Karstulassa: muotoiluresidenssi Artrannan vaikuttajiin kuuluu muun muassa suunnittelija Harri Koskinen, joka on kotoisin Karstulasta.
Yrityselämä tuo, työttömyys kalvaa
Karstula jatkaa ison investoinnin, yhtenäiskoulun, viemistä maaliin. Leasing-rahoituksella ja elinkaarimallilla toteutettavan ala- ja yläkoulun, lukion sekä päiväkodin yhdistelmästä riittää ratkottavaa vielä tulevankin valtuuston pöydälle. Käytöstä poistettavat rakennukset vaativat nekin toimia. Edessä on jossain vaiheessa myös jätevedenpuhdistamon uusiminen. Kesällä alkaa toriurakka, jonka koko ja hinta on joidenkin mielestä väärä.\nTulevan valtuuston pitää etsiä keinoja elinvoimaisuuden kasvattamiseksi. Väki ikääntyy Karstulassa nopeasti. Tämän vuoksi sote-palvelujen siirtyminen maakunnan vastuulle voikin koitua kunnan eduksi. Karstulan kunnanvaltuusto jatkaa 27-paikkaisena. Suurin ryhmä on keskusta, jolla on yli puolet valtuustopaikoista. Ehdokasasettelussa on nähtävissä liikehdintää. Esimerkiksi perussuomalaisista yksi on loikannut keskustan riveihin.
Kouluinvestointi,Tori,Ikääntyminen,Elinkeinot
62.878931424.80422011.32212.548.60005.6000000000363140001000000000.0233359.923.5215-6.4-21.3-12.8263101.2871149628882893421396353020.005047-580063231101292.810.26.61.27.579.064.328.096963243492539.83.0-0.2Karstulan
74
230KarviaKarviaSatakunta
18-129268
Karvia on kummajainen. Pieni satakuntalaiskunta sijaitsee kolmen maakunnan rajapyykillä ja mieltyy tasavahvasti joko satakuntalaiseksi, pirkanmaalaiseksi tai eteläpohjalaiseksi kunnaksi. Yrittäjähenkisyydeltään kunta kallistuu pohjalaisuuden suuntaan, joten pk-yrityselämä on vireää ja kuntalaiset aktiivisia. Maatalous on kunnan tärkeimpiä työllistäjiä. Kuntaan valmistui juuri kahdeksan myllyn tuulivoimapuisto.
yritteliäs kummajainen
Nouseeko keskusta takaisin ehdottomaan enemmistöön Karviassa? Viime vaaleissa hegemonia murtui yhden valtuutetun marginaalilla. Karvia kuuluu niihin Pohjois-Satakunnan kuntiin, joiden väkiluku on ollut rajussa laskussa 1990-luvulta lähtien. Kunnassa kannetaankin huolta nuorten innosta muuttaa pois paikkakunnalta.\nPikkukunnassa on edelleen peräti neljä alakoulua, mutta kolme niistä lakkautetaan syksyllä. Karviassa on vilkasta taide- ja kulttuuritoimintaa.
Muuttotappio,Kulttuuri
62.135469422.56244518.415.715.745.71.22.101.2000000000433100100000000000.01.543264.017.8185-7.5-29.1-12.022692.71001090226912470194350519.75909-586012814811172.4nullnull0.56.775.371.334.8839160644375null5.6-0.1Karvian
75
231KaskinenKasköPohjanmaa
18-145101
Kaskinen on asukasluvultaan Suomen pienin kaupunki. Kaupunki on kokenut rajuja muutoksia metsäteollisuuden muutosten myötä. Metsä-Botnia ja myöhemmin Metsä Wood lopettivat tehtaansa Kaskisissa ja vauras kunta joutui totuttelemaan tiukempaan talouteen. Työttömyys kasvoi eikä kaupunki ole vieläkään täysin toipunut menetyksestä. Metsäteollisuutta kaupungissa kuitenkin vielä jonkin verran on ja se pitää sataman toiminan vilkkaana. Satamaa on 2000-luvulla kehitetty 30 miljoonalla eurolla.
Suomen pienin kaupunki
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen pahimmasta kuopasta noussut Kaskinen taistelee nyt väestökatoa vastaan. Väki vähenee ja vanhentuu, eikä työpaikkoja ole saatu takaisin samassa määrin kuin mitä niitä isojen yritysten myötä lähti. Yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi on valtuustolla tehtävää.\nKaskisten valtuusto on 17-paikkainen. Entinen demarijohtoinen valtuusto sai viime vaaleissa näpeilleen kun perussuomalaiset nousivat rytinällä valtuustoon vieden SDP:ltä paikkoja. Valtuusto muuttui enemmän kahden kaupaksi eli SDP:n ja RKP:n, joilla kummallakin on viisi valtuutettua. Demarit mielisivät varmasti taas enemmistöpuolueeksi. Teollisuuskaupungin rakennemuutokset ovat tulleet näkyviksi siis kunnallispolitiikassakin.
Väestökato,Työpaikat
62.384368621.22128512.225.318.105.3930.2000000000025301150000000000.02.533365.216.0180-10.1-30.5-7.1282106.4861703248196942416-142116322.007446-59895990831122.6nullnull1.116.580.577.939.710810700554163nullnull-1.1Kaskisten
76
232KauhajokiKauhajoki
Etelä-Pohjanmaa
18-125909
Etelä-Pohjanmaan Suupohjan veturi on paininut työttömyyden ja talouspaineiden alla. Kauhajoki on välttynyt ajautumasta kriisikunnaksi, mutta taloutta painavat yhä kymmenen miljoonan euron alijäämät. Samaan aikaan kaupungista on häviämässä runsaasti koulutuspaikkoja. Valoakin vilkahtaa, sillä Kauhajoelle avataan massiivipuutehdas joka tarjoaa kumppaneineen työtä 150 henkilölle. Korisliigassa Kauhajoen Karhut puolestaan tähyävät mitaleille. Kauhajoki on Helsingin rinnalla ainoa paikkakunta, jossa eduskunta on kokoontunut.
Hämärää valoa kurimuskunnalle
Kauhajoen talous on ollut tiukilla ja tämänkin vuoden arvio on alijäämäinen. Valoa näkyy tunnelin päässä yritysten aktivoitumisena. Kauhajoella odotetaan toiveikkaasti uusia puu- ja taloelementtitehtaita. Suurin huolenaihe on sosiaali- ja terveyskustannusten kasvu. Kaupunki neuvottelee uudelleen liittymisestä Kuusiokuntien terveysyhtymään ja puoliyksityiseen Kuusiolinnaan. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen riittää mahdollisuuksia, sillä alueelta löytyy kaksi kansallispuistoa. Ne pyrkivät parhaillaan Unescon Geopark-verkostoon.\nValtapuolue keskusta aikoo iskeä lähes täydellä listalla kevään vaaleissa. Istuvista vain muutama on jättämässä luottamustehtävät. Perussuomalaiset kiilasi viime vaaleissa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaaleissa onkin mielenkiintoista seurata säilyykö perussuomalaisten asema, kun kokoomus hengittää niskaan.
Sote-palvelut,Talous
62.433939822.181376221.28.423.240.50.73.302.7000000000738150101000000000.0323366.014.2162-3.6-19.6-3.4275101.482126223367282426243268822.003156-592766111271102.115.012.71.79.764.960.221.4108928490657733.13.4-0.7Kauhajoen
77
233KauhavaKauhava
Etelä-Pohjanmaa
18-146034
Kauhavalta tulevat puukot, häjyt, jääkärit, maatalouskoneet, ikkunat, ovet ja luova hulluus. Pellolle noussut huvipuisto Powerpark ja Härmän Kuntokeskus ovat tehneet Kauhavasta turistikaupungin. Iso isku paikkakunnalle oli, kun Hawkit lensivät Kauhavalta Tikkakoskelle ja lentosotakoulu loppui. Samalla paikkakunnalta lähti noin 300 veronmaksajaa. Yksityinen yritys on sytytellyt koululla valoja ja alueella toimii nyt muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi liittyivät Kauhavaan jo vuonna 2009. Siitä lähtien kaupungin talous on pysynyt plussalla.
Hurvittelu- ja kylpyläkunta
Kauhavasta tuli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kunta vuonna 2009, kun perinteikkäät naapurikunnat liittyivät yhteen. Laajasta alueesta on ollut vaikea saada yhtenäistä. Yhteisistä asioista päättäminen on mennyt välillä kaupunginosien väliseksi kisaksi. Kuohuttaneita asioita ovat olleet muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus entisellä lentosotakoululla, julkisten rakennusten huono kunto ja viimeisenä ison työllistäjän lähtö Kauhavalta. Investoinnit ovat nytkähtäneet eteenpäin, mutta se tietää myös velkaantumista.\nValtuusto on 43-henkinen, ja keskustalla on vajaa puolet paikoista. Kokoomus on toiseksi suurin ja perässä tulevat SDP, perussuomalaiset ja kristilliset. Suuria heilahduksia ei odoteta kevään vaaleissa, ellei ex-kansanedustaja Petri Salon poisjäänti aiheuta sellaista. Vihreät, vasemmisto ja itsenäisyyspuolue yrittävät nousua valtuustoon.
Yhtenäisyys,Homerakennukset,Yritykset
63.098653623.041658723.611.710.246.30.9007.200.200000001054210003000000000.0433371.010.2157-4.2-15.6-7.3285109.9911313933732372297-161271521.755441-57275516108992.115.912.31.38.773.463.022.612610144665106739.63.4-0.8Kauhavan
78
235KauniainenGrankullaUusimaa
18-145993
Kauniainen on monella tapaa kadehdittava tapaus. Kunnassa asuu paljon hyvin toimeentulevia veronmaksajia, jotka sairastavat muita suomalaisia vähemmän. Samalla kunta on lähes velaton, vaikka tuloveroprosentti on 16,5 – sitä ollaan tosin nostamassa ensi kertaa sitten vuoden 2009. Kauniaisiin ei ole luvassa väestöryntäystä, vaikka kunnassa on kattavat palvelut. Kuntaan valmistui 19 asuntoa vuonna 2015, ja vuodelle 2016 rakennuslupia myönnettiin kahdeksan. Kauniainen on huvilakaupunki, johon ei ole sallittu teollisuusrakennusten rakentamista. Tämä näkyy yhä, sillä Kauniaisessa on vähemmän työpaikkoja kuntalaisilleen kuin muilla paikkakunnilla keskimäärin. Valtaosa käy Helsingissä ja Espoossa töissä.
Voima on veronmaksajissa
Kauniaisten äänestysprosentti on perinteisesti ollut Uudenmaan kärkikastia. Vaaleissa ehdokkailta haetaan kantaa muun muassa pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen, kunnallisveron korotukseen sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Keskustelua on herättänyt myös pinta-alaltaan pienen kaupungin kaavoitus. Tulisiko sisäilmaongelmista kärsinyt kaupungintalo purkaa asuntotuotannon tieltä, tai säilyykö alueen huvilamainen luonne tiiviimmän kaupunkisuunnittelun pyörteissä?\nUudella valtuustolla on edessä myös talouden tasapainottaminen samalla, kun sote-uudistus myllää uusiksi kaupungin rahakassaa. Kauniaisten 35 valtuustopaikasta 18 on RKP:llä, ja perässä tulee kokoomus 12 paikalla.
Investoinnit,Kaavoitus,Turvapaikanhakijat
60.209832624.73936733.43.83.32.47.4047.52.30000000001211020181000000000.0555573.67.31377.8-9.414.557660.27136209631914303513417.009012-5488273753430.314.54.71.26.764.476.015.9221162642703020.42.01.0Kauniaisten
79
236KaustinenKaustby
Keski-Pohjanmaa
18-142495
Kaustinen on tunnettu ennen kaikkea kansanmusiikkijuhlistaan. Myös kansanparannus on aina ollut vahvassa kurssissa paikkakunnalla. Elinkeinoelämä nojaa turkistarhaukseen, mutta myös tietotekniikka-alan osaamista löytyy. Valtatien varrella oleva maamerkki Kansantaiteenkeskus on muuttunut ylpeyden aiheesta murheenkryyniksi. Keskuksen käyttö- ja korjauskustannukset aiheuttavat jatkuvaa päänvaivaa kunnassa, jonka velkataakka on jo painava. Valtuusto on Suomen perussuomalaisin. Valtapuolue keskustan ja perussuomalaisten köydenveto on saanut välillä isot mittasuhteet. Huomattavaa on, että 27 jäsenen valtuustossa istuu vain kaksi naista.
Suomen perussuomalaisin kunta
Kaustisella kuntalaisia puhuttaa keskustan viihtyvyys. Suunnitelmia kasvojenkohotuksesta on tehty, mutta saadaanko niitä vihdoin täytäntöön? Myös asuntorakentamiseen kaivataan vauhtia. Kansanmusiikistaan tunnetussa kunnassa kulttuurisatsaukset ovat olleet tapetilla pitkään. Kansantaiteenkeskukseen kaivataan vilkkaampaa toimintaa, jotta siitä tulisi kuntalaisten olohuone eikä vain kallis monumentti.\nKaustisen valtuusto on Suomen perussuomalaisin. Keskusta on kuitenkin paikoissa niskan päällä 15–11, mutta jännitteet ovat välillä olleet kovat. Viimeinen valtuustopaikka on SDP:llä. Nyt vihreillä on ensimmäistä kertaa ehdokkaita Kaustisella. Kisa paikoista kiristyy, kun vaaleissa valitaan kuusi valtuutettua vähemmän kuin viime kerralla. Viime vaalien äänien perusteella paikkojen väheneminen jakaantuisi tasan keskustan ja perussuomalaisten kesken.
Kulttuuri,Kuntakeskus
63.548222823.7042913.24.837.353.90000.90000000000111150000000000000.0423476.58.9128-0.3-12.0-0.529697.3851340333753515981-1324211121.502395-519647611101331.319.810.21.47.967.266.423.1102891355518929.62.6-0.3Kaustisen
80
239KeiteleKeitelePohjois-Savo
18-31085
Keitele on vahva teollisuuskunta. Tuloveroprosentti 19,5 on Pohjois-Savon pienin. Puunjalostusta tekevä Keitele Group ja kattoristikkovalmistaja Sepa ovat isoja työllistäjiä pienessä maalaiskunnassa. Keiteleellä on ollut myös merkittävää tekstiiliteollisuutta, mutta vaatevalmistaja M.A.S.I. Company on siirtänyt tuotantoaan pois. Supistuksista huolimatta yhtiö tekee edelleen ylioppilaslakkeja Keiteleellä. Keitele on saanut yrittäjäystävällisyydestään useita palkintoja.
Pieni ja pippurien teollisuuskunta
Puolueet pitävät veroprosentin korotusta mahdollisena. Turhista kiinteistöistä pitäisi päästä eroon. Kiinteistöissä ja kunnan tiestössä on korjausvelkaa, ja vanhat rivitalot kaipaavat remonttia. Esille nousee myös vesiosuuskuntien liittäminen kunnan toimintaan. Keiteleen sote-palvelut hoidetaan liikelaitos Kysterissä, minkä takia sote-uudistus ei ole päätöksenteon kannalta kovin suuri muutos. Peruskouluasioiden todetaan olevan kunnossa, mutta puolueissa toivotaan kouluverkon tarkastelua yli kuntarajojen.\nKeskusta keräsi viimeksi yli puolet äänistä ja sai 11 valtuutettua. Perässä tulevat neljän valtuutetun PS ja kolmen paikan SDP. Kokoomuksen kahdesta valtuutetusta toinen ei asetu ehdolle ja toinen on keskustan ehdokas. Vasemmistoliitolla on yksi paikka valtuustossa, joka pienenee kahdella paikalla.
Korjausvelka,Kouluverkko,Vesiosuuskunnat
63.179077126.3523399.213.718.550.50800000000000234110100000000000.0232364.913.3175-8.0-33.3-11.4251120.8621225130844142520-100307920.505043-598165681271123.5nullnull1.99.071.865.628.21169900295430null4.2-0.5Keiteleen
81
240KemiKemiLappi
18-130713
Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, lentokenttä ja Lapin ainoa syväsatama mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta.\nLumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu toissa vuonna Veikkausliigaan.
Miljardi-investointia odotellessa
Kemissä on mahdollisuuksia. Kiinalainen Kaidi suunnittelee 900 miljoonan euron biojalostamoa. Myös matkailu on kasvussa. Lumilinnan uudet viritykset vaikuttavat onnistuneilta ja jäänmurtaja Sampo takoo kävijäennätyksiä. Koulu- ja päiväkotiverkosta päätetään vaalien jälkeen, samoin kuin yksityisestä päiväkodista, jota vasemmisto vastustaa. Puoltajat vetoavat siihen, että päiväkoti ei lisäisi kaupungin velkaa. Keskustaakin pitäisi elävöittää. Isoja kysymyksiä ovat synnytysten säilyminen keskussairaalassa ja Kemi-Tornion lentoliikenteen jatkuminen.\n43-paikkaisessa valtuustossa vasemmistoliitolla on 15 paikkaa. Seuraavina tulevat SDP ja keskusta. Paikastaan luopuvat konkaripoliitikot Mikko Ekorre vasemmistoliitosta ja kokoomuksen Aarne Pasanen. Eniten ehdokkaita, 55, on vasemmistoliitolla. Vaaliliitossa ovat kokoomus ja kristilliset.
Koulut ja päiväkodit,Matkailu,Lennot,Synnytykset
65.735112724.572160713.323.68.716.82.332.300.8000000.11.30.706104711500000000000.02.521156.321.1202-4.1-21.4-5.3305120.9421589840122843955-206198521.254066-595476581771323.219.98.03.611.563.055.321.932381841871330439.95.4-1.1Kemin
82
320KemijärviKemijärviLappi
18-140504
Tv-sarjasta Taivaan tulet tunnetuksi tullut itälappilainen kaupunki on Lapin velkaisin. Kannattava sellutehdas ajettiin alas vuonna 2008 ja liimapalkkitehdas ajautui konkurssiin. Keitele Groupin sahan ja liimapalkkituotannon aloitus sekä Porkan laajennus ovat tuoneet uutta toivoa. Boreal Bioref Oy suunnittelee 800 miljoonan euron biojalostamoa Kemijärvelle. Kaupunki on onnistunut myymään osan vuokra-asunnoistaan pilkkahintaan kakkosasunnoiksi muun muassa erämiehille, mutta osa kerrostaloista on jouduttu purkamaan. Junakapina pelasti yöjunaliikenteen ja Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuus sähköistettiin.Lapin velkaisin
Kemijärvi on toivonut uutta nousua takavuosien tehtaiden lakkautusten jälkeen. Tunnelin päässä näkyykin jo valoa. Keitele Groupin sahasta ja liimapuutehtaasta on tullut merkittävä työllistäjä. Kiinalaisten rahoittamaa 800 miljoonan euron biojalostamoa odotetaan kuin kuuta nousevaa, ratkaisuja pitäisi tulla kuluvan vuoden aikana. Jos biojalostamo tulee, Kemijärvellä tuskin tarvitsee kinastella Isokylän koulun kohtalosta tai muista säästöistä. Lapponia-sairaalan uskotaan säilyvän paikkakunnalla.\nValtuustossa selvästi suurin ryhmä on keskusta, joka on perinteisesti ollut varsin eripurainen. Tällä vaalikaudella yksi keskustan valtuutettu perusti oman ryhmänsä. Kisa valtuustopaikoista kovenee, sillä valtuusto pienenee kahdeksalla paikalla 27:een valtuutettuun.
Kouluverkko,Sairaala,Säästöt
66.713792927.4376511210.614.439.9013.704.9000000.100.34.2445150501000000001.0123358.121.3217-9.1-32.2-15.327791.5561435636751564205-515331321.004465-708465741111152.89.212.61.67.079.962.229.721181732359201837.13.3-0.4Kemijärven
83
241KeminmaaKeminmaaLappi
18-139497
Keminmaa on osannut houkutella Kemissä ja Torniossa työskenteleviä asukkaikseen ja tarjota yrityksille edullisia tontteja. Teräsyhtiö Outokummun Elijärven kaivos on Euroopan ainoa kromikaivos, ja sen työllistävä vaikutus on yrityksistä merkittävin. Poliittinen ilmapiiri on ristiriitainen: Liedakkalan koulun lakkautus, kunnan omistaman flyygelin myyntiaikeet talouden kohentamiseksi ja hyvinvointilautakunnan erottaminen puhuttavat yhä. Kunta on velkaantunut, työttömyysluvut ovat hälyttäviä ja väestö vähenee nopeasti. Keminmaa on torjunut kuntaliitoksen Kemin ja Simon kanssa.Riitelevä kehyskunta
Keminmaan kova säästökuuri on purrut ja talous on saatu paremmalle kurssille. Kovimpia päätöksiä oli Liedakkalan koulun lakkauttaminen. Joko kunta voisi kehittää palveluja? Päätöksenteko on ollut vaikeaa viime vuosina. Päätöksistä on valitettu oikeuteen, jonne on menty esimerkiksi tuulivoimasta. Lumituuli-yhtiö valitti oikeuteen, kun kunta hylkäsi aiemmin kannattamansa yhtiön hankkeen.\nMyrskyisestä menosta kertoo myös se, että valtuuston toiseksi suurin ryhmä, Keminmaalaisten Parhaaksi, on menettänyt kolme valtuutettua. Jäljellä on viisi paikkaa, yhtä paljon kuin vasemmistoliitolla. Keskustalla on 16 valtuutettua. Valtuusto pienenee neljällä paikalla 31:een. Veteraanivaltuutetut vasemmistoliiton Liisa Anttila sekä keskustan Tapio Keskimaula ja Paavo Väyrynen eivät hae jatkokautta, paitsi Väyrynen Helsingistä. Keskusta ja kiristillisdemokraatit ovat vaaliliitossa.
Säästökuuri,Riitely,Tuulivoima
65.801140124.5583023.95.98.143.20.815.900.70000000021.5123160500000000008.0344366.516.0162-3.2-20.5-2.334373.9541691241314322070189152521.255343-54755788971412.511.310.01.36.464.066.017.1841006351552034.93.6-0.9Keminmaan
84
322KemiönsaariKimitoönVarsinais-Suomi18-3781Kemiönsaaren tavoitteena on tarjoilla asukkailleen saariston hyviä puolia. Politiikassa meno on ollut rauhatonta, kun Rkp ja Vapaa yhteistoiminta -ryhmä nahistelevat keskenään. Päätöksentekoa vaivaa hidastelu ja arvaamattomuus. Paikallinen teollisuus on vaikeuksissa: FN-Steel teki konkurssin ja lukkotehdas vähentää väkeä. Talousluvuissa teollisuuden vaikeudet eivät vielä ole näkyneet. Ja tulevaisuudessa siintää toiveita paremmasta: Taalintehtaan valssaamon uuskäyttö olisi kunnalle tuntuva piristysruiske.
Poliittisten myrskyjen saari
Kuntasloganin mukaan viihtyisässä Kemiönsaaressa pitäisi olla mahdollista kokea kaikki saariston hyvät puolet. Kunnallispolitiikka ei kuitenkaan tähän joukkoon kuulu. Ilmapiiriongelmat keskittyvät erityisesti valtapuolue RKP:n ja sen toimintatapoja kritisoivan Vapaa yhteistoiminta – Fri samverkan -ryhmän välille. Vapaa yhteistoiminta saalisti viime vaaleissa seitsemän paikkaa ja toiseksi suurimman ryhmän aseman. SDP:n tuella se saavutti hetkellisesti myös enemmistöaseman kunnanhallituksessa. Vastakkainasettelu on tehnyt päätöksenteosta hidasta ja tempoilevaa.\nRKP:n suunnasta on alkanut kuulua vaalien alla sovittelevampia kommentteja vuoropuhelun parantamiseksi. Ratkaisua odottavat muun muassa tuulivoima-asiat ja Taalintehtaan taajaman vetovoimaisuuden parantaminen. Kuntavaalien yllätysehdokas on RKP:n listalta paluuta yrittävä ex-ministeri ja -kansanedustaja Jan-Erik Enestam.
Tuulivoima,Taalintehdas,Päätöksenteko
60.164895622.7368842.5141.76.24.16.341.40.70000000022.9040111130000000007.0323469.711.7167-4.3-15.8-8.627888.41081352132991173288-943326119.755457-5977548983942.021.116.20.98.878.468.733.314910812824473044.62.0-0.1Kemiönsaaren
85
244KempeleKempele
Pohjois-Pohjanmaa
18-148431
Noin varttitunnin ajomatkan päässä Oulusta sijaitseva Kempele tunnetaan Suomessa pääministeri Juha Sipilän kotikuntana. Kuten muutkin Oulun naapurikunnat, Kempele on lapsiperheiden suosiossa. Kunnan kasvu on ollut hallittua, ja Kempeleessä on pärjätty omillaan: neljän muun naapurikunnan liittyessä Ouluun muutama vuosi sitten Kempele kieltäytyi kutsusta. Kaupan ala ja teollisuus ovat kunnan suurimmat työllistäjät. Kempeleen etuna on Oulun läheisyyden lisäksi sen sijainti Suomen toiseksi suurimman lentokentän naapurissa. Kunnan kiinnostavuudesta kertonee jotain se, että junat alkoivat kesällä taas pysähtyä Kempeleen rautatieasemalla neljännesvuosisadan tauon jälkeen.
Pääministerin kotipitäjä
Uusi valtuusto tulee todennäköisesti ottamaan kantaa pakolaisten kuntapaikkojen lisäämiseen. Vuosi sitten kuntaa kuohutti raiskaustapaus, ja nuorten turvapaikanhakijoiden asumisyksikkö tyhjennettiin. Myöhemmin nuoria oleskeluluvan saaneita on jälleen sijoitettu kuntapaikoille kotoutumaan. Uutta valtuustoa haastavat myös uuden asemanseudun täydennysrakentaminen ja Zeppelin 2 -liikekeskittymän liikennejärjestelyjen sekä kunnallistekniikan rahoittaminen. Linnakangastaloa laajennetaan kolmanneksi yhtenäiskouluksi, ja kuntaan halutaan edelleen Ikea.\nValtuusto pienenee neljällä, ja jatkossa paikkoja on 39. Viime vaaleissa keskusta jäi yhden paikan päähän enemmistöstä. Silloinen ääniharava, pääministeri Juha Sipilä, ei ole enää ehdolla Kempeleessä. Sen sijaan hänen vaimonsa Minna-Maaria on. Valtuuston puheenjohtajana toiminut Janne Heikkinen (kok.) on asettunut ehdolle Ouluun.
Pakolaiset,Juha Sipilä,Ikea
64.912232425.511730217.7158.746.23702.2000000000863211301000000000.0544371.913.41439.1-13.69.740674.7491693937271312072-23125520.505448-4607435691991.413.210.90.56.463.556.96.843105728353223.82.90.4Kempeleen
86
245KeravaKervoUusimaa
18-139529
Keravan sijainti on oivallinen: Vantaan kyljessä lähellä lentoasemaa, pääradan varressa ja Lahden oikoradan alkupisteenä. Vain 30 neliökilometrin läntille on pakkautunut yli 35 000 asukasta, ja halvat asunnot pitävät Keravaa kasvu-uralla.\nKerava on pitkällä aikavälillä liitospaineen kohteena osana metropolialuetta ja nojaa kaikessa pääkaupunkiseudun suuntaan. Talous on taantumassakin pysynyt naapureita paremmassa kunnossa, ja palvelut ovat menestyneet vertailuissa hyvin. Kaupungissa on vältytty muille kipeän tutuilta säästöohjelmilta ja irtisanomisilta.\nKääntöpuolena on identiteetin puuttuminen: keravalaisuus ei merkitse juuri muuta kuin ajoittaisiin yt-neuvotteluihin ajautuneen Sinebrychoffin jättipanimon tuotteita ja takavuosien epämääräistä mainetta – toisaalta nykytahdilla Kerava ei olemassaolonsa takeeksi muuta tarvitsekaan.
pieni, tiivis ja tehokas
Väestönkasvu asettaa pinta-alaltaan pienelle Keravalle paineita löytää uutta tonttimaata. Muun muassa vankila-alueen avaaminen asuntorakentamiselle, kaupunkialueen tiivistäminen sekä maan pakkolunastaminen tonttimaaksi puhuttavat. Kaupunki valmistelee parhaillaan uutta yleiskaava ja kartoittaa eri palveluiden kattavuutta. Tapetilla on etenkin alueen hyvien terveyspalveluiden säilyttäminen sote-uudistuksen pyörteissä. Lähivuosien investoinneissa siintää uuden keskusta-alueen lisäksi Keravan itäpuolelle suunniteltu Keravanjoen yhtenäiskoulu.\nSuurimman puolueen paikkaa pitää Keravalla kokoomus, mutta viime kuntavaaleissa perussuomalaiset nostivat edustustaan peräti viidellä uudella valtuustopaikalla.
Asuinrakentaminen,Lähipalvelut,Yleiskaava
60.403344325.103548327.923.914.55.714.781.13.20.1000.400.20.2001513728411000000000.0554371.912.11203.5-14.69.135373.85019829431128912013057319.257931-4389579791800.819.012.82.411.852.355.910.913180648372429.32.9-0.2Keravan
87
249KeuruuKeuruuKeski-Suomi
18-129209
Keuruu on toipunut hyvin pioneerirykmentin lakkauttamisesta ja 300 työpaikan menetyksestä. Entisen varuskunnan tiloissa toimii tällä hetkellä Suomen suurin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Viime vuodet Keuruu on korjannut ja uudistanut muun muassa kouluja, päiväkoteja ja liikuntapaikkoja kymmenillä miljoonilla euroilla. Tulevina vuosina tahti tasoittuu, mutta poistot rasittavat taloutta jonkin aikaa. Uskoa tulevaan antavat kaupan alan isot investoinnit. Moni menestyskirja painetaan Keuruulla Otavan kirjapainossa.Uuden alun äärellä
Keuruu on pannut kiinteistöjään kuntoon miljoonien eurojen vuosivauhtia. Velkamäärä on noussut siinä määrin, että osa olisi valmis painamaan jarrua. Tuleva valtuusto joutuu joka tapauksessa miettimään toimia kaupungin velkamäärän keventämiseksi. Väestön väheneminen ja vanheneminen pakottavat ottamaan kaavoituksen yhä aktiivisemmin työn alle. Entisen varuskunnan alue vapautuu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen käytöstä ensi kesänä. Tuleva valtuusto ratkaisee, mihin käyttöön alueen rannat otetaan.\nIlmapiiri valtuustossa on näyttänyt ulospäin riitaiselta. Esimerkiksi SDP:n valtuustoryhmässä on syntynyt useita repeämisiä. Keskustan riveistä on loikattu kristillisdemokraatteihin. Paikkaansa suurimpana ryhmänä puolustaa keskusta. Moni puolueen nykyisistä valtuutetuista luopuu, joten iso joukko ääniä on uusjaossa.
Investoinnit,Väestökehitys,Kaavoitus
62.258111324.71996117.225.314.728.73.5206.1000000002.4795111002000000000.0232362.117.0199-6.6-22.6-8.8289100.7671392033982424708-1221268520.504377-572274411051192.213.814.22.39.778.662.127.3122970313910194237.54.5-0.6Keuruun
88
250KihniöKihniöPirkanmaa
18-131047
Parintuhannen asukkaan Kihniö Pirkanmaan luoteiskulmassa elää pääosin metallista, metsästä ja turpeesta. Työttömyys on maakunnan korkeimpia. Muiden reunakuntien tapaan asukasmäärä vähenee hiljalleen, mutta mökkiläiset kasvattavat lukua varsinkin kesällä useilla sadoilla. Terveyspalvelut hoitaa yksityinen yritys, ja elinkeinoasioissa kunta nojaa naapuriinsa Parkanoon. Kaksien edellisten eduskuntavaalien perusteella Kihniö on yksi maan perussuomalaisimmista kunnista, ja puolueella on enemmistö myös valtuustossa.
Mökkiläiset tuovat eloa
Kihniön vaaleissa puhutaan taloudesta ja itsenäisyydestä. Kriisikunnalla on velkaa kymmenisen miljoonaa, ja välttämättömien saneerausten tarve on vielä suurempi. Maan perussuomalaisimmaksi kunnaksi sanotun Kihniön väestö vanhenee eikä mahdollisia säästökohteita juuri ole. Kunnassa on vain yksi koulu, ja sosiaali- ja terveyspalvelut on jo ulkoistettu. Kihniöläiset pitävät sitkeästi kiinni itsenäisyydestään eikä kuntaliitosselvityksiä ole toistaiseksi käynnissä. Naapurikunnista ei myöskään löytyisi kriisikunnalle vapaaehtoista ottajaa.\nValtuustoon valitaan edelleen 21 jäsentä. Moni nykyinen valtuutettu luopuu, eikä uusien ehdokkaiden löytäminen ole ollut ainakaan helpompaa kuin edellisissä vaaleissa. Vihreitä ei ole ehdolla.
Velka,Talous,Itsenäisyys
62.210676123.1819868.810.53729.4000110000003.20022870002000000000.01.5232.564.316.5180-10.8-35.0-14.623993.7981144830402814211-326299521.504268-606053571261242.4nullnull0.95.973.069.934.2769910216899null2.4-1.3Kihniön
89
256KinnulaKinnulaKeski-Suomi
18-125007
Kinnulan asukasluku on viime vuosina jatkanut laskuaan. Pienen kunnan talous on tasapainossa, ja esimerkiksi uusi päiväkoti voitiin rakentaa kokonaan ilman lainaa. Silti velkaa on vuosien saatossa ehtinyt kertyä ja korkea työttömyys aiheuttaa päänvaivaa. Kinnula pitää kiinni lukiostaan ja kahdesta koulustaan. Kunnallispolitiikka on menneinä vuosina ollut välillä riitaisaa, ja valitukset ovat hidastaneet päätöksentekoa. Maa ja metsä tarjoavat edelleen elannon monelle, ja etenkin metsäkoneyritysten toiminta on kasvanut viime vuosina.
Rahaa on, mutta väki vähenee
Kinnulan asukkaat kaipaavat kuntaan lisää työpaikkoja, sillä työttömyys on korkea. Tuleva valtuusto joutuu työstämään viisasten kiveä elinvoiman kohentamiseksi. Jätevedenpuhdistamon uudistamisesta pitää tehdä päätös. Yhtenä vaihtoehtona on siirtoviemäriputken vetäminen Toholammille uuden puhdistamon rakentamisen sijaan. Sote-uudistuksen kynnyksellä väkeä painaa huoli lähipalveluiden säilymisestä. Muholan koulun lakkautuspäätös vaatii tulevan valtuuston ratkaisevan, mitä tyhjäksi jäävälle rakennukselle tehdään. Väkeä painaa huoli myös oman lukion säilymisestä. Pienelle kunnalle se on myös imagokysymys.\nKuntapolitiikkaa ovat aiempina vuosina leimanneet kiivaatkin käänteet. Nyt tilanne on tasoittunut, vaikka repeämisiltä ei tälläkään kaudella ole vältytty. Isoin valtuustoryhmä keskusta muun muassa erotti ryhmästään yhden valtuutetun.
Työpaikat,Jätevedenpuhdistamo,Sote-palvelut
63.366484424.97169919.520.85.354.40000000000000331100000000000000.0132357.023.0234-6.7-29.8-4.723788.4721067127443123381476420920.506452-624480071101714.3nullnull1.75.380.684.938.87210711865459null3.4-0.8Kinnulan
90
257KirkkonummiKyrkslättUusimaa
18-147339
Kirkkonummi investoi lähivuosina muun muassa päiväkotiin, peruskouluun ja pääkirjaston laajennukseen. Tämä kielii siitä, että kunta jatkaa kasvuaan. Väkiluku paikkakunnalla on kasvanut noin 20 000 asukkaalla 25 vuodessa ja kasvu on jakaantunut viime vuodet tasaisesti syntyvyyden ja muuttoliikkeen välillä. Kirkkonummen kasvua selittää paljolti sijainti Helsingin ja Espoon kainalossa. Kunnan talouden perusedellytykset ovat kunnossa, sillä työllisyys, työttömyys ja väestörakenne näyttävät paremmalta kuin monessa muussa kunnassa. Kirkkonummen lainakanta on kuitenkin kasvanut viime vuodet ja se on velkaantuneempi kuin keskimäärin kunnat Suomessa. Kunta etsii nyt luovia keinoja investointiensa rahoitukseen. Kirkkonummea on useaan otteeseen liitetty Espooseen, mutta kunnanisät ja -äidit ovat torjuneet ehdotuksen.
Kasvu jatkuu Espoon kainalossa
Kirkkonummi kasvaa seuraavassa vaiheessa itään. Työn alle on tulossa muun muassa uuden, noin 10 000 ihmisen asuinalueen kaavoittaminen. Valtuusto joutuneekin pohtimaan, miten kaupunkimaiseksi kuntaa halutaan rakentaa. Kirkkonummi rakentaa oman terveyskeskuksen viime metreillä ennen sote-uudistusta. Vaikka rakentamispäätös on jo tehty, uusi valtuusto ottaa kantaa useisiin yksityiskohtiin. Onko kyseessä sittenkin riskisijoitus vai ainoa keino pelastaa omat lähipalvelut? Kirkkonummella väännetään edelleen kättä Vuohimäen kivilouhoksesta. Louhos on vastatuulessa, sillä kunnanhallitus toivoisi alueelle sittenkin omakotitontteja.\nKunnan suurin puolue on tällä hetkellä kokoomus, vaikka se menetti viime vaaleissa suosiotaan ja myös yhden valtuustopaikan.
Laajeneminen,Vuohenmäki,Terveyskeskus
60.121772324.443906529.514.9106.412.93.620.52.20000000001585371111000000000.0535475.410.51195.7-12.88.641460.4632197046182062405-27453519.503660-4829508363720.714.511.22.39.556.361.113.79310473886246226.41.80.2Kirkkonummen
91
260KiteeKiteePohjois-Karjala
18-126878
Kitee on Pohjois-Karjalan eteläisin kunta ja Keski-Karjalan talousalueen keskus. Valtio päätti liittää Rääkkylän Kiteeseen vuoden 2017 alusta, mutta korkein hallinto-oikeus kielsi viime tipassa Rääkkylän vastustaman liitoksen. Kitee on menettänyt viime vuosina useita suuria teollisuusyrityksiä. Kaupungissa onkin hälyttävän korkea työttömyysaste. Entinen pontikkapitäjä tunnetaan nyt muun muassa Nightwishistä, pesäpalloseura Kiteen Pallosta ja Harri Kirvesniemen vetämästä suksitehtaasta.
Työttömyyttä vastaan painiva pesiskaupunki
Kriisikunnaksi luokiteltu Kitee on uuden kaupunginjohtajan luotsaamana saanut taloutensa kuntoon. Kova säästökuuri on herättänyt myös arvostelua. Kaupunkiin olisi tärkeää saada uusia yrityksiä ja työpaikkoja, mutta keinoista ollaan eri mieltä. Korjauslistalla ovat ainakin Rantala-talo, kaupungintalo, katuvalaistus sekä Kesälahden taajaman vesi- ja viemäriverkosto. Myös teissä, päivähoidossa ja taajamien viihtyisyydessä on parannettavaa. Kesälahden koulun säilyminen huolestuttaa. Kuntien yhteistyötä on varaa parantaa. Käytännössä puhutaan Rääkkylästä ja Tohmajärvestä, jotka aiemmin kuntaliitoskaavailuissa ilmoittivat suuntautuvansa mieluummin Joensuuhun.\nValtuusto jatkaa 35-jäsenisenä. Keskusta on ollut pitkään vaikutusvaltaisin puolue. Viime vaaleissa perussuomalaiset pompahti kokoomuksen rinnalle, aivan SDP:n kannoille. Vaaleissa seurataankin eniten, millainen on perussuomalaisten kannatus nyt.
Elinvoima,Yhteistyö,Kesälahti
62.097259230.141069216.421.119.136.301.605.4000000000677130002000000000.01.532358.821.4207-8.3-35.0-14.9273100.9691232633322191603323338821.505333-589581361261333.015.98.51.39.173.059.028.5959583976297832.83.6-1.1Kiteen
92
261KittiläKittiläLappi
18-132902
Kittilän kultakaivos ja Levin matkailun menestys ovat jääneet julkisuudessa kunnanjohtajan erottamisjupakan ja hissihankintojen varjoon. Kittilän kuntapäättäjien virkavastuun rajoja koetellaan eri oikeusasteissa, sillä merkittävä osa valtuutetuista ja kunnanhallituksen jäsenistä on rikostutkinnassa. Alppihiihdon maailmancupin avauskisa on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä lievästi muuttovoittoiseen kuntaan. Taloudessa ei ole alijäämiä, mutta velkaa on toiseksi eniten asukasta kohden Lapissa.
Alppihiihtoa ja poliittisia riitoja
Kittilä on ollut vuosia otsikoissa edellisen kunnanjohtajan potkuista alkunsa saaneen jupakan takia. Poliisilla tutkii sotkua edelleen. Tilanne sai alulle Lex Kittiläksi kutsutun lain, jolla valtiovalta voisi puuttua kunnan itsehallintoon. Enemmistö päättäjistä kiistää toimineensa väärin tai laittomasti. Tästä huolimatta Kittilässä pyyhkii hyvin. Kruununjalokivinä ovat Levin matkailukeskus ja Euroopan suurin kultakaivos. Kittilä on yksi Suomen vetovoimaisimmista kunnista, kun mittarina käytetään uusien veronmaksajien houkuttelua. Kasvulla on hintansa, sillä Kittilällä on Lapin kunnista toiseksi eniten velkaa per asukas.\nSuurin valtuustoryhmä on keskusta, ja toiseksi suurin vasemmistoliitto. Valtuuston puheenjohtajana toiminut Inkeri Yritys ei ole enää ehdolla vasemmistoliiton listalta, vaan hän on perustanut oman listansa. Myös perussuomalaisista eronnut valtuutettu on kerännyt oman listansa. Perussuomalaiset ovat tuplanneet ehdokasmääränsä viime vaaleista.
Hallintosotkut,Kuntatalous
67.656341424.91638912.83.119.341.6023.100.1000000000305120700000000000.0524472.511.51223.3-13.58.8305111.512214555429367548194330120.253968-70786367731501.819.816.70.65.955.265.037.91181147216113309540.53.1-0.6Kittilän
93
263KiuruvesiKiuruvesiPohjois-Savo
18-145623
Kiuruvesi on iso maitopitäjä Ylä-Savossa. Kaupunki on hankkinyt mainetta myös innokkaana luomutoimijana. Kiuruvesi on kärsinyt muuttotappiosta monen savolaiskunnan tavoin ja asukkaita on nykyisin noin 8 500. Kiuruveden Iskelmäviikot houkuttelee kaupunkiin kesäisin tuhansia musiikin ystäviä. Myös körttiläisyydellä on pitkät perinteet Kiuruveden historiassa.
Luomuruokaa ja iskelmää
Kiuruvedellä valtuustoa työllistää sote-uudistus. Käynnissä on sote-kokeilun seuranta, jossa asukkaat voivat valita yksityisen ja kuntayhtymän terveyspalveluiden väliltä. Talouden arvioidaan olevan lähivuosina alijäämäinen ja kunnallisveroprosenttiin kohdistuu nostopainetta. Ikärakenne on vanhahko ja huoltosuhde heikohko. Ikääntyvän väestön tarpeiden toivotaan kuitenkin synnyttävän uudenlaista yrittäjyyttä. Elinkeinopolitiikkaan toivotaan yhteistyötä yläsavolaisten kuntien kesken. Yhteistyötä voisi tehdä myös Pyhäjärven kanssa. Kouluista, päiväkodeista ja niiden korjaustarpeesta esitetään tehtäväksi kokonaisvaltaista selvitystä.\nKiuruveden valtuusto pienenee kahdella, ja paikkoja on jatkossa 33. Suurimmalla puolueella keskustalla jää sivuun iso joukko valtuutettuja. Muutama muidenkin puolueiden luopuja on, joten vaihtuvuus valtuustossa on nyt suuri.
Sote-palvelut,Elinkeinot,Kouluverkko
63.653772626.62842221.32.39.942.10.820.103.6000000000803160701000000000.0222262.217.2191-8.0-24.5-10.526489.865114132899225348033351620.754855-611173981571493.618.923.10.69.972.660.621.6125862211410114835.44.8-0.9Kiuruveden
94
265KivijärviKivijärviKeski-Suomi
18-134004
Nimikkojärvensä rannalla sijaitseva Kivijärvi sai hiljattain valmiiksi Tainion koulun peruskorjauksen. Investointi oli pikkukunnalle suuri, yli neljä miljoonaa euroa. Kivijärvi on mukana usean kunnan yhteisessä verkkoyhtiössä taatakseen kaikille nopean laajakaistan. Kivijärvellä kuolleisuus on huomattavasti suurempi kuin syntyvyys, ja työttömyys rasittaa kuntaa. Matkailun toivotaan tuovan uutta potkua. Kivijärven rannalla toimii Hannunkiven lomakylä, ja Salamajärven kansallispuisto ulottuu kunnan alueelle.
Harmaantuva kesämökkikunta
Kivijärvellä suurimpia huolia on väestön väheneminen. Sote-uudistuksessa kysymyksiä herättää muun muassa se, millaisen matkan päässä lähimmät terveyspalvelut jatkossa sijaitsevat. Linja-autoyhteydet ovat kehnot, ja tilanne pahenee kesäisin. Matkailun edellytykset mietityttävät. Kivijärven kuuluminen kehittämisyhtiö Witakseen jakaa kantoja. Joidenkin mielestä kunnan äänen pitäisi kuulua siellä voimakkaammin. Kunnalla on tyhjillään vanhoja rivitaloja, joiden kohtalosta pitää tehdä ratkaisuja.\nKivijärven valtuustossa keskustalla on määräenemmistö. Viime vaaleissa äänikuningatar oli keskustan kansanedustaja Anne Kalmari. Tänä vuonna valtuutettuja valitaan pari vähemmän, sillä valtuuston koko on jatkossa 15 valtuutettua.
Syntyvyys,Sote-palvelut,Joukkoliikenne,Matkailu
63.119780125.0811566.524.36.562.10000.7000000000141110000000000000.01113.557.420.1239-15.2-29.2-14.120982.878996429883134312-2057456221.005758-692895401611323.7nullnull1.89.789.669.946.712312950872757null4.9-1.6Kivijärven
95
271KokemäkiKumoSatakunta
18-129186
Valtatie 2:n, junaradan ja Kokemäenjoen varrella oleva Kokemäki on täynnä historiaa. Kaupungissa on muun muassa Suomen vanhin hirsirakennus eli Piispa Henrikin saarnahuone. Viikinkiaikaisen Teljän kauppapaikan perinteitä jatkava Kokemäki on kuitenkin menettänyt asemaansa. Kaupunki ei ole löytänyt yksittäisiä valttikortteja, ja teollisuuden väheneminen on pakottanut sen säästötoimiin.historia ei enää elätä
Kokemäellä on viime aikoina kiistelty pikkukoulujen kohtaloista. Poliitikot ovat pyörtäneet omia päätöksiään, kun jo lakkautettavaksi määrätyn koulun on päätetty antaa jatkaa toimintaansa. Kunnalta on löytynyt rahaa myös jäähallin ostamiseen - tosin tytäryhtiön nimiin.\nKokemäellä keskusta on ollut selvästi suurin puolue, perässä tulee SDP. Myös kokoomus, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset istuvat valtuustossa. Suuret valtasuhteiden muutokset olisivat iso yllätys.
Kyläkoulut,Talous
61.258428622.35748216.624.310.131.8114.20200000000047390400000000000.0333266.115.0169-6.3-13.8-7.427687.8741398135602142878-92236421.752957-5683882091851.915.416.31.28.371.059.925.9568972609133844.55.4-0.5Kokemäen
96
272KokkolaKarleby
Keski-Pohjanmaa
18-132849
Kokkola on Manner-Suomen pienimmän maakunnan Keski-Pohjanmaan keskus. Kaupungin suurteollisuusalueella on Pohjoismaiden suurin kemianteollisuuden keskittymä, josta tavara lähtee maailmalle Suomen kolmanneksi suurimman yleissataman kautta. \nKokkolan väkiluku on kasvanut jo pitkään ja työllisyyskehitys on ollut hyvä monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta.\nHuolimatta hyvästä elinkeinoelämän vireestä Kokkolan kaupungin talous on kuralla. Erityisesti kaupungin velkaantuminen on hälyttävää. Kaupunki on joutunut rakentamaan sisäilmaongelmista kärsineet koulunsa uudestaan ja vielä muutama koulu on jonossa odottamassa vuoroaan. Väestönkasvun kääntöpuolena Kokkola on joutunut rakentamaan uusia päiväkoteja. \nTulevina vuosina selviää, kuinka vahvasti liike-elämä kaupunkiin luottaa, kun linja-autoaseman kortteli vapautuu asunto- ja liikerakentamiseen. \nKokkola on vireä kulttuuri- ja musiikkikaupunki, josta löytyy myös yksi koko maan laajimmista historiallisista puutaloalueista. Kilpailu valtuustopaikoista kiristyy kuntavaaleissa, koska sote-uudistukseen vedoten valtuusto kutistuu 51 jäsenestä 43:een.
Velkataakkaa kantava kasvukunta
Kokkola teki kuntavaalien alla suuren periaatepäätöksen kouluverkoston karsimisesta. Moni äänestäjä tutkii nyt valtuutettujen sanomisia ja äänestyskäyttäytymistä suurennuslasilla. Seuraavakin valtuusto joutuu puuttumaan kouluasioihin. Kaupungin talous on kuralla. Veronkorotusten tie on käyty loppuun ja velka on tapissa. Seuraavaksi on luvassa rakenteellisia leikkauksia palveluihin. Kaupunkikuvallisesti kauden suurimmat päätökset koskevat Rautatientoria, joka mahdollistaa noin sadan miljoonan euron rakennusprojektit.\nViime vaaleissa keskusta menetti asemiaan, mutta on edelleen suurin puolue. Voittajia olivat etenkin perussuomalaiset ja kokoomus. Perussuomalaisten ryhmällä ja sen ääniharavalla Alpo Ylitalolla ovat menneet sukset ristiin, joten hän on nyt sitoutumattomana keskustan listalla. Ehdolla ovat myös molemmat kansanedustajat Jutta Urpilainen (sd.) ja Tuomo Puumala (kesk.). Valtuusto kutistuu 51:stä 43 valtuutettuun.
Kouluverkko,Talous,Rautatientori
63.838444923.134778814.118.910.126.944.911.89.100.20000000.17105142265000000000.04.513470.012.11463.3-6.64.9333103.4591536138283095274-1245165921.753883-534254481161161.316.313.51.26.164.559.319.217092751388224431.55.4-0.1Kokkolan
97
273KolariKolariLappi
18-137142
Kolarissa kuntapäättäjät joutuvat ratkaisemaan, sopivatko Ylläksen luontomatkailun kehittäminen ja Hannukaisen rautamalmikaivos vierekkäin. Kaivos toisi paikkakunnalle satoja työpaikkoja, joita työttömyydestä kärsivä kunta tarvitsisi. Kuntatalous on ylijäämäinen. Kolari on investoinut Äkäslompolon ja Ylläsjärven kouluihin, ja kunnan peruskoululaisten määrä on hienoisessa kasvussa. Kolarin erikoisuutena ovat seniorisyyni, jossa kotona asuvat ikäihmiset kutsutaan terveystarkastuksiin, sekä internetin kautta ohjattava etäjumppa.
Matkailun ja kaivosalan ristipaineessa
Kolarissa kuntavaalien kuumin peruna on ehdottomasti Hannukaisen kaivos. Moni Ylläksen matkailuväestä pelkää, että rautamalmikaivos pilaisi luontoa ja karkottaisi turistit. Seuraavan valtuuston on otettava kantaa kaivokseen, jonka mahdollinen avaaminen on kuitenkin vielä vuosien päässä. Kolari on siitä harvinainen Lapin kunta, että sen asukkaat ovat verrattain nuoria. Kun moni Lapin kunta painii huonokuntoisten koulujen ja pienenevien oppilasmäärien kanssa, Kolari rakentaa kahta hirsikoulua Ylläkselle. Toissa vuonna valmistui uusi koulu Sieppijärvelle.\nRajakunta Ruotsin naapurissa on poikkeus keskustan hallitsemassa Lapissa, sillä vasemmistoliitto on suurin valtuustoryhmä. Vielä viime kuntavaalien jälkeen keskusta oli suurin, mutta ryhmä hajosi myöhemmin, kun kaksi keskustan valtuutettua perusti oman ryhmänsä. Valtuuston koko pysyy 21 paikassa.
Kaivoshanke,Koulurakentaminen
67.33099823.78383612.37.414.830.62.732.20000000000031370700000000000.03.535366.716.5152-0.1-22.51.528795.81151330036951772415270335320.005142-61006496731331.4nullnull0.65.864.069.343.310688127062369null4.9-0.4Kolarin
98
275KonnevesiKonnevesiKeski-Suomi
18-149927
Konnevesi on ottanut aimo loikan kohti luontomatkailupitäjää. Kunnan ostama koskialue sekä hiljattain perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto ovat lyhyessä ajassa lisänneet mökkipaikkakunnan vetovoimaa. Konnevedellä on edessään muutama tiukka vuosi, koska parhaillaan käynnissä oleva koulun uudistamisurakka maksaa yli kymmenen miljoonaa euroa. Kunnalle on kertynyt velkaa muun muassa koskialueen ostosta. Äänekosken uuden biotuotetehtaan imu tuntuu Konnevedellä jo työllisyyden kohentumisena.
Luontokunta naapurin tehdasimussa
Konnevedellä väkeä kaihertaa terveyskeskussairaalan lakkauttaminen. Huolena on, mitä palveluita kuntaan lopulta jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Uuden yhtenäiskoulun kustannusten ylittyminen noin miljoonalla eurolla on herättänyt närää. Isot investoinnit, kuten koulun uudistaminen ja Siikakosken koskialueen ostaminen muutama vuosi sitten, rasittavat poistoina kunnan taloutta tulevina vuosina. Tulevalla valtuustolla on edessään tulojen ja menojen pitäminen tasapainossa. Kylillä kannetaan huolta kahden kyläkoulun tulevaisuudesta uuden yhtenäiskoulun valmistuttua.\nKonnevedellä keskustan valta-asema on ollut valtuustossa määräävä ja siihen on myös loikattu. Useat puolueet ovat kuitenkin edustettuina Konneveden valtuustossa. Pienistä ryhmistä esimerkiksi kokoomus on näihin vaaleihin onnistunut kasvattamaan ehdokaslistaansa.
Terveydenhoito,Yhtenäiskoulu,Talous,Luontomatkailu
62.628125426.2927584.717.38.954.109.106000000000132120201000000000.02232.566.016.4180-6.9-24.1-9.525882.1731207832072554011-1594321721.504677-603657761251012.7nullnull1.46.379.665.825.410789513871217null5.4-0.4Konneveden
99
276KontiolahtiKontiolahtiPohjois-Karjala
18-144499
Kontiolahti on noin 15 000 asukkaallaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurin kunta. Erityisesti Lehmon alue on imenyt maksukykyistä väkeä Joensuun kyljessä. Kasvava ja nuorekas kunta on joutunut pistämään veroeuroja etenkin päivähoitoon ja kouluihin. Ampumahiihtostadionin rahoitus jakaa kuntalaisia, mutta kansainväliset kisat ovat tuoneet näkyvyyttä. Nyt kunnalla on suuret suunnitelmat entisen Kontiorannan varuskunnan alueelle. Höytiäisen rannalle puuhataan mittavaa vapaa-aikakeskusta ja asuinaluetta. Investoinnit näkyvät kunnan velkaantumisena.
Pohjois-Karjalan kasvukunta
Kontiolahti on kasvanut asukasluvultaan Pohjois-Karjalan toiseksi suurimmaksi kunnaksi. Palvelujen rakentaminen on kuitenkin kallista, ja kunta on velkaantunut vauhdilla. Taloustilanne on kireä. Uusi valtuusto saa perinnöksi myös kaavoituskiistan, joka koskee entistä varuskunta-aluetta Kontiorantaa. Rakentaminen on jumissa valitusten vuoksi, ja kuntaa on arvosteltu huonosta tiedottamisesta. Kunta on keski-iältään Pohjois-Karjalan nuorin, ja päiväkotien ryhmäkoot puhuttavat. Lisäksi seuraavalla valtuustokaudella käsitellään alakoulun rakentamista Kontioniemeen. Kestokiistakapula on ampumahiihtostadionin rahoitus.\nValtuusto jatkaa 35-jäsenisenä. Loikkausten jälkeen SDP, keskusta ja kokoomus ovat lähes tasavahvoja. Niiden kintereille ponkaisi viime vaaleissa perussuomalaiset. Kiinnostava puheenaihe on, miten uusi isohko ryhmä on äänestäjien mielestä onnistunut paikallispolitiikassa.
Kasvuvauhti,Maankäyttö,Ryhmäkoot,Ampumahiihto
62.764274429.851481317.12717.830.15.82.2000000000006106112000000000000.04.534372.112.91358.0-15.611.038257.4531513233911422941169149720.504259-44006525751001.613.715.81.510.258.957.713.667112911373157232.82.80.1Kontiolahden
100
280KorsnäsKorsnäsPohjanmaa
18-132522
Korsnäs on pienyrittäjävaltainen kunta, jonka elinkeinoelämä pohjaa vahvasti turkistarhaukseen ja kasvihuoneviljelyyn. Turkistarhauksen menestyksen mukaan kunnalla menee joko hyvin tai huonosti. Kunta on harjoittanut vuosia tarkan euron politiikkaa, joten kunnan velkataakka on kevyt. Kunnan isoimpia investointeja on ollut yhteisen terveysaseman rakentaminen naapuri-Maalahden kanssa. Korsnäsin asukasluku on laskemaan päin. 1990-luvulla kuntaan rakennettiin Suomen ensimmäinen tuulivoimapuisto.
Tarkan euron turkiskunta
Manner-Suomen toiseksi ruotsinkielisin kunta Korsnäs on pitänyt taloutensa viime vuosina kuosissa. Isoja investointeja ei ole tehty ja niiden suhteen on edelleen pidettävä kieli keskellä suuta. Kunnan asukasluku on laskusuunnassa, ja pikkukunnan pitäminen houkuttelevana sekä asukkaiden että yritysten kannalta vaatii uudelta valtuustolta töitä.\nValtuuston kokoonpanoon ei odoteta suuria muutoksia. 21-paikkaisessa valtuustossa selkeä enemmistö on ollut vuosikaudet RKP:llä. Sillä on nyt 20 valtuutettua. RKP:n valtaa horjutti kuitenkin viime vaaleissa SDP. Se sai läpi yhden valtuutetun. Jännitystä on siinä, pitääkö SDP nykyiset paikkansa vai lisääkö se peräti paikkamääräänsä.
Asukasluku,Talouskuri
62.784552521.19216904.60.4000950000000000010000200000000000.0434477.66.5126-4.0-13.60.928483.4107118773013440702-435288321.006822-5736367381781.2nullnull0.915.469.274.828.111110590623974nullnull-0.9Korsnäsin
Loading...