ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ
1
Henkilö tai organisaatioOnko kriteerien järjestys hyvä?Miten muuttaisit kriteerien järjestystä?Onko kolmiportainen tasoluokitus tarkoituksenmukainen?Miten tasoluokitusta voisi mielestästi parantaa?Onko kriteeristö helposti hyödynnettävissä avoimia oppimateriaaleja tehtäessä tai arvioitaessa?Mikä helpottaisi kriteeristön hyödyntämistä?Sisältö:Oppimis- ja opetusmenetelmät:Käytettävyys ja saavutettavuus:Löydettävyys ja jakaminen:Jatkojalostettavuus:Muuta kommentoitavaa laatukriteeristöstä:
2
Burman Otto, HBC Oy
KylläKylläKylläTässä näkyy kumuloituminen - mutta vasta taulukossa!Tässä näkyy kumuloituminen!Tässä näkyy kumuloituminen!Tässä näkyy kumuloituminen!Tässä näkyy kumuloituminen!Tällä voisi aloittaa esityksen tässä on koko jutun ydin!
3
Aki Saariaho, Otaniemen lukio, Espoo
KylläKylläKyllä
4
Opetusalan ammattijärjestö OAJEiAvoimet oppimateriaalit ei saa johtaa siihen, että niitä käytetään niiden maksuttomuuden vuoksi säästökeinona. Vaikka avoimet oppimateriaalit ovat käyttäjälleen maksuttomia, ne eivät ole sitä tekijälleen. Jos halutaan laadukkaita avoimia oppimateriaaleja, tulee varmistaa riittävät resurssit ja rahoitus niiden luomiseen. Resurssit ja rahoitus pitää olla yksi kriteereistä.EiOppimateriaalin pitäisi voida täyttää laatukriteerit ilman, että materiaalin tekijän tarvitsee luovuttaa esim. muokkausoikeutta materiaaliin. Opettajan tekijänoikeutta ja vapautta päättää omasta materiaalistaan pitää kunnioittaa.KylläTekijänoikeuslaki antaa opettajalle oikeuden päättää oman oppimateriaalinsa avaamisesta tai avaamatta jättämisestä. Ketään ei voida pakottaa oppimateriaalien avoimeen julkaisemiseen. Monissa korkeakouluissa on kuitenkin käytössä menettely, jossa osaltaan on kyse vertaavuudesta pakkoon. Tekijänoikeuksia vaaditaan luovuttamaan työnantajalle hyvin kattavasti ja ilman erillistä korvausta jo työsopimuksen tekovaiheessa. Työntekijän neuvotteluasema tällaisessa tilanteessa on heikko. Suosituksissa on otettava tiukemmin kantaa siihen, että oppimateriaalin avoin julkaiseminen on vapaaehtoista ja jokaisen opettajan omassa päätäntävallassa. Vaikka oppimateriaalien avaamista ei suoraan pakotettaisikaan, menettely, jossa työntekijältä vaaditaan kaikkien tekijänoikeuksien luovuttamista työnantajalle ilman korvausta, on hyvin kohtuuton työntekijälle. Suosituksissa pitää tehdä selväksi, ettei se ole oikea keino edistää oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta.

Avoimien oppimateriaalien tekeminen ja julkaiseminen vaatii paljon resursseja ja rahoitusta, joita ei tällä hetkellä suurimalla osalla korkeakouluista ole. Suosituksissa tulee kiinnittää enemmän huomiota tähän. Suosituksissa tulisi ottaa kantaa kohtuullisen korvauksen maksamisesta materiaalien laatijalle. Riittävien resurssien ja rahoituksen tarjoaminen on edellytys avoimen oppimisen edistämiselle. Jos avointa oppimista ja avoimia oppimateriaaleja halutaan korkeakouluissa edistää, tulee prioriteettina olla tarvittavien resurssien ja kannustimien ohjaaminen tuohon työhön. Avoimuutta ei voida edistää opettajien vapaaehtoistyöllä ja työssä jaksamisen vaarantamisella.
5
COSS ryKylläKylläKylläMitattavuus konkreettisesti tärkeää.
6
Suomen KustannusyhdistysKylläKylläKylläLaatukriteerien osalta on hyvä huomata, että nämä ovat niitä lisäarvotekijöitä, joita ammattikustantajat tuovat oppimateriaaleihin. Kustannustoimitus, tekijänoikeuksista huolehtiminen, kytkentä opetussuunnitelmaan, käytettävyys, taitto ja muu ilmiasu ovat niitä laatuseikkoja, joissa ammattilainen pystyy pääsääntöisesti parempaan lopputulemaan. Kustantajan intressissä on myös teoksen markkinoiminen eli tiedon levittäminen materiaalista – tämä on omiaan lisäämään sen vaikuttavuutta.
Tuleva esteettömyysdirektiivi on myös asia, joka tulee huomioida oppimateriaaleja julkaistaessa. Juhannuksesta 2025 se on välttämätön laatukriteeri. Tähän ammattikustantajilla on tietämys ja resurssit. Yksittäisille tekijöille ne voivat aiheuttaa suhteetonta vaivaa.
7
Tieteentekijöiden liittoKylläKylläKylläYhdeksi periaatteeksi on kirjattu sisältö, jonka määritelmäksi on otettu vain luotettavuus. Tämä vaikuttaa varsin kapealta käsitykseltä sisällön laadukkuudesta erityisesti yliopisto-opetusta koskien. Olisiko mahdollista miettiä sisällön kriteeriksi muun muassa korkeatasoisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta? Laatukriteeristön taulukossa viitataan luotettavuuteen hieman epäselvästi kahteen kertaan. Jää epäselväksi, mitä lähteiden luotettavuudella oikeastaan tarkoitetaan. Se voisi tarkoittaa muun muassa lähteiden perustumista tutkittuun tietoon tai että ne ovat muutoin todennettavissa luotettaviksi.Taulukossa kohdassa ”Löydettävyys ja jakaminen” on viitattu siihen, että oppimateriaalissa pitäisi kertoa tekijöiden affiliaatiotiedot. Olisi hyvä huomioida tätä ajatellen, että tutkijoiden ja opettajien affiliaatiotiedot vanhentuvat alan määräaikaisuusongelman takia hyvinkin nopeasti. Olisi hyvä miettiä tähän ongelmaan myös ratkaisua, mikäli tämä kohta halutaan säilyttää kriteeristössä.Tieteentekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että avointen oppimateriaalien laatuun kiinnitetään huomiota.

Asiakirjassa ei suoranaisesti kerrota, mihin laatukriteereitä on tarkoitus käyttää ja kenen toimesta. Tätä voisi ehkä hieman konkretisoida. On tärkeää huomioida, että laadun kriteeristö voi näyttäytyä erilaiselta eri toimijoiden näkökulmasta ja riippuen myös kriteeristön käyttötarkoituksesta. Mitään yleistä kaikkeen sopivaa laadun kriteeristöä ei liene mahdollista luoda.

Taulukkomuotoinen kriteeristö on teknisesti ottaen toimiva, sillä kriteeristön hahmottaminen leipätekstistä voisi olla haastavaa.
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100