| A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | K | L | M | N | O | P | Q | R | S | T | U | V | W | X | Y | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | Organisaatio | Julkaisupolitiikan suositukset | Rahoituksen suositukset | Tuen suositukset | Viestinnän suositukset | Seurannan suositukset | Koko suositus yleisesti | ||||||||||||||||||
2 | Siirtolaisuusinstituutti | Julkaisupolitiikan suositukset on selkeä kokonaisuus. | Mitä tarkoittaa tasavertainen mahdollisuus. Esimerkiksi open access -maksut ovat aika korkeita. Jos henkilöllä ei ole taustalla projektirahaa, mitä tämä tarkoittaa organisaation rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi, kuten tuodaan esille, julkaisemiseen liittyviä kustannuksi saattaa syntyä vielä varsinaisen tutkimusprojektin päätyttyä. Organisaatioille tämä merkitsee lisäkulua, johon budjettia suunniteltatessa on huomattava varautua. | Tuen suositukset on selkeä kokonaisuus. | Viestinnän suositukset on selkeä kokonaisuus. | Seurannan suositukset on selkeä kokonaisuus. | Tämä on tärkeä suosituskokonaisuus. | ||||||||||||||||||
3 | Tampereen yliopisto | Onko oletuksena se, että jokaisella organisaatiolla on erikseen avoimen julkaisemisen politiikka? Sama asiasisältö voi olla esim. organisaation avoimen tieteen linjauksessa. Myös politiikan tavoitteet on nimetty todella yksityiskohtaiselle tasolle. Politiikan tavoitteissa on käytetty termiä ilmaisuus. Avoimuus ei ole organisaatiolle ilmaista ja siten tätä harhaanjohtavaa termiä ei kannattaisi käyttää. Suosituksessa on linkki Itä-Suomen yliopistoon (linkki ei ohjaa tarkoitettuun dokumenttiin); Onko ylipäätään aiheellista ottaa esiin tietty yliopisto kansallisessa linjauksessa, ts. tarvitaanko kansallisessa suosituksessa rinnakkaistallentamisen käytänteiden esimerkkiä jostain tietystä yliopistosta? Nähdäksemme ei. Suositus olettaa, että kaikilla organisaatioilla on oma julkaisuarkisto ja näin ei kaikissa tapauksissa ole (esim. pienet tutkimusorganisaatiot). Suositus lähtee myös olettamuksesta, että kaikilla organisaatioilla on tarpeeksi rahaa ja henkilöresursseja. “Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen”: on hieno tavoite, mutta tällä hetkellä haastava toteuttaa. (Suurimmassa osassa lehdissä on embargo ja toisaalta julkaistaan paljon transitio-lehdissä + FinELibin lehdet on hybridilehtiä). Uhkana on, että valinnanvara voi kaveta. “Mikäli välittömästi avoin julkaiseminen ei ole mahdollista, organisaatio rohkaisee ja tukee kirjoittajia neuvottelemaan julkaisu- ja kustannussopimuksiin oikeuden rinnakkaistallennukseen”: saadaanko tutkijoita oikeasti lähtemään tähän ja neuvottelemaan esim. Elsevierin kanssa? Onko se tavoitteemme? Tämä voisi toimia ehkä paremmin muiden kuin tieteellisten lehtien kohdalla, esim. kirjakustantajien kanssa, mutta mikäli tällöinkin kyse välittömästä avaamisesta, voi toive kustantajien osalta näyttäytyä kohtuuttomana. | -ensimmäinen kappale: onko tässä sisäinen ristiriita näiden kahden lauseen välillä? • Kuinka turvataan tasapuoliset mahdollisuudet kaikille • Onko pohdittu sitä, mistä rahoitus tulee Kustannusrakenteita tulisi avata enemmän. Teksti jää rahoituksen osalta paikoin liian ylimalkaiseksi ja vaarana on, että asia ei ilmiötasolla avaudu kuin julkaisemisen rahoitusasioihin aiemmin hyvin perehtyneille. Suosituksessa mainitaan useammassa kohdassa, että avoimen julkaisemisen kustannukset eivät saa kasvattaa julkaisemisen kokonaiskustannuksia. Lasketaanko julkaisemisen kokonaiskustannuksiin tieteellisten lehtien käyttölisenssit? Vai mitä termillä tarkoitetaan? Jos näihin kustannuksiin lasketaan myös kustantajien lehtipakettien käyttöoikeussopimukset, niin olemme jo tilanteessa, jossa avoimuuden lisäelementti on jo kasvattanut kustannuksia. Tämän vuoksi kommentit kustannuksista tuntuvat epärealistisilta. Tarvitaanko suosituksessa lausetta “Osa tutkimus- ja hankerahoittajista, esimerkiksi Suomen Akatemia, edellyttää jo nyt tulosten avointa julkaisemista.”? Asiana se sopisi paremmin tähän yhteyteen: “ottaa huomioon projektin tai hankkeen rahoittajan kriteerit avoimelle julkaisemiselle silloin, jos tutkimusprojektilla tai hankkeella on organisaation oman rahoituksen lisäksi tai sijasta varoja avoimeen julkaisemiseen.” Suosituksessa onkin paljon mainintoja kustannusten huomioon ottamisesta, mutta siinä ei käsitellä kovinkaan konkreettisesti, että mitä sen jälkeen pitää tehdä. Asioiden huomioon ottaminen on turhan passiivinen ilmaus. | Avoin julkaiseminen opetuksessa olisi hyvä ilmaista laajemmin ja otsikon mukaisesti avoimena saatavuutena ja osana tutkimusorganisaatioiden kaikkia koulutustasoja. (Vaikka perusopintovaiheessa asia ei useinkaan vielä ole ajankohtaista opiskelijoille julkaisijan roolissa monilla tieteenaloilla, on aiheen sisällyttäminen kaikkiin opintovaiheisiin silti tärkeää.) | On tärkeää, että suosituksessa on tunnistettu parempi mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuria, kun asiaa edistetään monen eri tahon toimesta. Suositus menee kuitenkin kovin yksityiskohtaiselle tasolle esim. kanavien nimeämisessä. Jotta tämä kestäisi hiukan paremmin aikaa, niin teksti kannattaisi olla yleisemmällä tasolla. Voisiko osan viestinnälle osoitetuista asioista ja konkretisoinneista jättää esimerkiksi kansallisen avoimen tieteen koordinaation tarjoaman koulutuksen tai koulutusmateriaalin sisällöksi? | Miksi tässä yhteydessä nostetaan esille avoimet oppimateriaalit? Jos halutaan laventaa, niin miksi ei tutkimusjulkaisuiden rinnalla muut tutkimustuotokset, kuten tutkimusdata? Saatavuuden kustannusten seuranta edellyttää kustannusten kattavaa määrittelyä, mikä kannattaisi toteuttaa laajassa kansallisessa yhteistyössä, ei organisaatiotasolle jääden. On myönteistä, että suosituksessa tunnistetaan ja mainitaan kannustinten merkitys. Lisäksi myös meritoituminen kannattaisi ilmaista eksplisiittisesti. Kohdassa “Organisaatio seuraa aktiivisesti, mitä avoimen julkaisemisen sekä rinnakkaistallentamisen kentillä tapahtuu. Huomiota kiinnitetään ainakin seuraaviin asioihin...” • on paikoin tulkinnanvaraisuutta • sana “kentillä” on hämmentävä ja ikään kuin viittaa, että pitäisi kiinnittää huomiota mitä näillä ulkopuolisilla kentillä tapahtuu, eikä niinkään organisaation omaa kehittymistä ja tarvittavien jatkotoimenpiteiden tunnistamista. | Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida luonnosta tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositukseksi tutkimusorganisaatioille. Kyseessä on vielä keskeneräinen prosessi ja keskusteltava luonnos. Teksti vaatii nähdäksemme paitsi stilisointia, niin myös sisällöllistä uudelleenharkintaa, täydentämistä ja tarkentamista. Erityisesti suosituksen toteuttamisen edellyttämät resurssit mietityttävät ja niiden ratkaisemiseksi suositus valitettavasti ei anna eväitä. Tärkeä ratkaistava ja ratkaiseva kysymys onkin, mikä on tutkimusorganisaatioiden kyky vastata avoimen julkaisemisen kustannuksista ja “resursoinnista”, ja voidaanko asiassa viimesijainen vastuu siirtää yksittäisille tutkimusorganisaatioille. • Mikä on suosituksen painoarvo suhteessa avoimen julkaisemisen julistukseen? Tätä olisi hyvä avata johdannossa. • Suositus ohjeistaa uusien julkaisujen avaamista hyvinkin konkreettisesti, mutta missään vaiheessa ei oteta kantaa siihen, mitä tehdään/ehdotetaan tehtäväksi vanhempien julkaisujen kanssa. Suositus alkaa kuitenkin lauseella “tulevaisuudessa kaikki tutkimusjulkaisut ovat kenen tahansa saatavilla välittömästi ja kokonaan.” Ensimmäisen kappaleen toisessa lauseessa ei käy selkeästi ilmi, mihin linjaukseen viitataan (osalinjaus vai käsillä oleva linjaus) eli viittaussuhteet olisi hyvä ilmaista mahdollisimman tarkasti. Myös terminologia ja käsitteet kaipaavat yhdenmukaistamista suhteessa osalinjaukseen ja avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen. Suosituksesta ei myöskään käy selkeästi ilmi mitä julkaisuja (tutkimusjulkaisu/tiedelehtien muu aineisto/ konferenssijulkaisut) tämä suositus oikeastaan kattaa. Asiaa voisi täsmentää vaikka OKM:n julkaisutyyppiluokituksen määritelmiin viitaten. Jatkotyöstön yhteydessä tulisi myös päättää, mitä nimeä suosituksessa käytetään, virallista vai tässä dokumentissa olevaa nimeä. Ilmaus “ilmainen” on harhaanjohtava, jota pitäisi ehdottomasti välttää. Avoin julkaiseminen ja avoimesti saatavaksi asettaminen ei ole koskaan ilmaista. (“Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan ensinnäkin sisältöjen julkaisemista siten, että ne ovat välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi.”). Entä mihin esteettömyydellä tässä viitataan? - Viitataanko tällä saavutettavuuteen vai maksumuureihin? Vai kenties molempiin? Termin merkitys tässä suosituksessa olisi tarpeen määritellä. Johdolle osoitetut velvoitteet jäävät epämääräisiksi. Suositus antaa ymmärtää, että tutkimusorganisaatioiden johto voisi viime kädessä yksin vastata yliopiston saamasta rahoituksesta ja sen kohdentamisesta avoimeen julkaisemiseen suosituksen edellyttämällä riittävällä tavalla. Epäselväksi myös jää, mihin johdolla viitataan. - Ylimpään johtoon? | ||||||||||||||||||
4 | Aalto-yliopisto | Kommentit Johdanto-osuuteen: Kommentti 1 • Avoin saatavuus edellyttää, että tutkimusjulkaisut ja tiedelehtien muu aineisto julkaistaan avoimina. - Mitä tarkoitetaan tiedelehtien muulla aineistolla? Kommentti 2 • Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan ensinnäkin sisältöjen julkaisemista siten, että ne ovat välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi. - Mitä tarkoitetaan esteettömyydellä tässä yhteydessä? Puhutaanko maksumuureista vai saavutettavuudesta (accessibility) vai molemmista, pitäisikö tarkentaa. Olisiko saavutettavuus parempi sana kuin esteettömyys? Kommentit kohtaan Julkaisupolitiikan suositukset: Kommentti 3 • Organisaation suositus julkaisu-ja kustannussopimuksissa käytettävistä CC-lisensseistä. Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen. - Tässä pitäisi varmaan olla kaksi kohtaa: • Organisaation suositus julkaisu-ja kustannussopimuksissa käytettävistä CC-lisensseistä. • Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen. Perustelu: avoin julkaisukanava ja välitön rinnakkaistallennus eivät aina tapahdu CC-lisensseillä. Kommentti 4: • Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen. - Olisiko parempi muotoilu: • Suositellaan julkaisukanavia, jotka julkaisevat artikkelit avoimilla CC-lisensseillä tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen. Perustelu: termi ”kokonaan avoin julkaisukanava” viittaa perinteisesti gold open access -lehtiin. Tämä muotoilu on ongelmallinen kahdesta syystä: (1) gold open access -lehtien osuus jufo 3 tasoisista fysiikan ja sähkö- ja tietotekniikan lehdissä on nykyisellään hyvin pieni: c. 5% (https://journal.fi/inf/article/view/70168) (2) tässä ei huomioida uusia ”read and publish” sopimuksia, jotka myöskin tuottavat avoimuutta vaikkeivat kanavat kuulu luokkaan ”kokonaan avoin julkaisukanava”. Kommentti 5: • Organisaation linjaus julkaisuarkistosta ja rinnakkaistallentamisen käytänteet (esim. Itä-Suomen yliopiston tapaan). Organisaatio määrittelee, mitä tallennetaan, minne tallennetaan ja kuka tallentaa sekä selvittää kustantajan ehdot rinnakkaistallentamiselle. Rinnakkaistallentamiseen varataan riittävä resurssi. - Olisiko parempi muotoilu: • Organisaation linjaus julkaisuarkistosta ja rinnakkaistallentamisen käytänteet (esim. Itä-Suomen yliopiston tapaan). Organisaatiot tukevat rinnakkaistallentamista huomioiden koko julkaisuprosessin (pre-print, post-print ja final PDF) ja tieteenalakohtaiset erot tieteellisessä viestinnässä ja julkaisemisessa. Organisaatiot neuvovat, mikä versio ja minne tallennetaan sekä mitkä ovat kustantajan ehdot rinnakkaistallentamiselle. Rinnakkaistallentamisen tukemiseen varataan riittävä resurssi. Perustelu: nykyinen muotoilu on rohkea, sillä se vaikuttaa esittävän, että julkaisemattomien töiden tekijänoikeus olisi yliopistoilla eikä tutkijoilla. Useilla aloilla tieteenalakohtaisiin arkistoihin rinnakkaistallennetaan jo pre-print versio, mikä on tärkeä osa alojen sisäistä viestintää. | Kommentti 6: ●seuraa avoimen julkaisemisen kustannuksia ja julkaisee tiedot siitä, miten paljon rahaa avoimeen julkaisemiseen on käytetty. Tämän voi tehdä esimerkiksi osallistumalla OpenAPC-yhteistyöhön (https://www.intact-project.org/openapc/ - Kustannusten seuraaminen ei ole helppoa ja esim. luottokorttimaksuista on tällä hetkellä mahdoton saada muuta kuin yhteissumma. Kun kustantajat tekevät uusia tilaussopimuksia, joihin sisältyy myös organisaation omien julkaisujen avaaminen, ei avoimuuden hintaa voi erotella tilaussopimuksen kokonaishinnasta. Tarjoaako esim. FinELib arvioita eri kustantajien avoimen julkaisemisen artikkelikohtaisille kustannuksille, jotta tilastoja voidaan tehdä jatkossa? | Kommentti 7: • Organisaatio laatii viestintäsuunnitelman, ja sen avulla tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden sovitut käytänteet saatetaan tiedoksi koko organisaatiolle. - Monilla organisaatioilla on oletettavasti viestintäsuunnitelma olemassa. Muotoilua voisi muuttaa esim. seuraavaan tapaan: ”Organisaatio huomioi tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden viestintäsuunnitelmassaan, jonka avulla tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden sovitut käytänteet saatetaan tiedoksi koko organisaatiolle.” | Kommentti 8: • Kts. Kansallinen suositus julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä - suositus julkaistaan maaliskuussa) - Suositus julkaistiin maaliskuussa 2020 Kommentti 9: • Organisaatio seuraa aktiivisesti, mitä avoimen julkaisemisen sekä rinnakkaistallentamisen kentillä tapahtuu. Huomiota kiinnitetään ainakin seuraaviin asioihin: o määrä ja kehittyminen o julkaisemisen kustannukset o saatavuuden kustannukset […]” - Mitä tarkoittaa ”saatavuuden kustannukset”? Voisiko tätä täsmentää? Lisäksi kuten kohdassa Rahoitus totesimme: Kustannusten seuraaminen ei ole helppoa ja esim. luottokorttimaksuista on tällä hetkellä mahdoton saada muuta kuin yhteissumma. Kun kustantajat tekevät uusia tilaussopimuksia, joihin sisältyy myös organisaation omien julkaisujen avaaminen, ei avoimuuden hintaa voi erotella tilaussopimuksen kokonaishinnasta. Tarjoaako esim. FinELib arvioita eri kustantajien avoimen julkaisemisen artikkelikohtaisille kustannuksille, jotta tilastoja voidaan tehdä jatkossa? | Kommentointiaika on lyhyt. Onko tarkoitus järjestää vielä kattavampi kommentointikierros esimerkiksi lähettämällä pyyntö korkeakoulujen kirjaamoihin? | |||||||||||||||||||
5 | FinElib-toimisto, Kansalliskirjasto | ”Avoimen julkaisemisen politiikasta on käytävä selkeästi ilmi seuraavat asiat:” - ehdotettu lisäys: organisaatio neuvottelee sopimukset kustantajien kanssa niin, että sopimukset noudattavat Avoimen julkaisemisen kansallisia linjauksia ”Organisaation suositus julkaisu- ja kustannussopimuksissa käytettävistä CC-lisensseistä. Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen.” - epäselvää, miten ensimmäinen ja toisen lause liittyvät toisiinsa. CC-lisenssejä tarjoavat sekä kokonaan avoimet julkaisukanavat että hybridikanavat. Jotkut kustantajat nimenomaisesti kieltävät CC-lisenssin käytön rinnakkaisjulkaisemisessa. ” Organisaatio suosittelee julkaisemista siten, että sisällöt ovat välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan, ilmaiseksi ja esteettömästi.” -Puhutaanko yksittäisistä artikkeleista vai kokonaisista julkaisukanavista? Lisäksi ”ilmainen” on käsitteenä epäselvä (”ilmaisestakin” on yleensä joku maksanut jne.) ja tulisi ehkä korvata. ”Organisaation kustantamien tai julkaisemien omien julkaisusarjojen ja muiden julkaisujen avoimuus määritellään CC-lisenssillä. ” -olisi ollut toivottavaa, että suosituksessa olisi suositeltu CC BY-lisenssiä, joka takaa käyttäjille mahdollisimman laajat jatkokäyttöoikeudet (kuten PlanS edellyttää). On hieman ristiriitaista, että vaadimme kv. tiedekustantajilta CC BY lisenssin käyttöä, jos emme ole itse valmiita samaan omassa julkaisutoiminnassamme. Samoin kansallisissa avoimen saatavuuden linjauksissa tutkijoille suositellaan CC BY lisenssin käyttöä. ”Mikäli välittömästi avoin julkaiseminen ei ole mahdollista, organisaatio rohkaisee ja tukee kirjoittajia neuvottelemaan julkaisu- ja kustannussopimuksiin oikeuden rinnakkaistallennukseen. Organisaatio tarjoaa käyttöön muokattavan tekstipohjan sopimista varten. - on sangen harvinaista, että kustantaja ei salli vertaisarvioidun käsikirjoituksen rinnakkaistallentamista. Sen sijaan harvinaista on se, että kustantaja sallisi välittömän rinnakkaistallentamisen. [RK: mitä tämä tarkoittaa, mitä FinELib hakee?] | Julkaisemisen kokonaiskustannukset eivät saisi kasvaa avoimen julkaisemisen myötä. Kustantajien kanssa tehtävissä lisenssisopimuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, mistä avoimen julkaisemisen maksut koostuvat. - mistä maksumuurin takana julkaisemisen kustannukset tällä hetkellä muodostuvat? Esim. värikuva- ja sivumääräkustannuksista. On epärealistista että avoin julkaiseminen saataisiin näillä kustannuksilla. Perinteisillä lisenssisopimuksilla on ostettu pääsyä sisältöön, niillä ei ole kustannettu julkaisemista maksumuurin takana. Ehkä tässä kohdassa on haluttu sanoa, lisenssimaksuilla tulisi kattaa avoin julkaiseminen. ” Kaikilla tutkijoilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimuksensa avoimesti.” - Tutkijoilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta julkaista tutkimustaan maksumuurin takana. Tässä puhutaan avoimen julkaisemisen rahoituksesta – tarkemmin ottaen siitä, että esim. apurahatutkijoiden OA-julkaisemiselle tulisi löytyä rahoitusta – ja muotoilua voisi tarkentaa tähän suuntaan. Konkretiaa toisi esim. organisaatioiden/kirjastojen OA-rahastojen mainitseminen. ”Osa kustantajista rajoittaa myös julkaisujen maksutonta rinnakkaistallennusta…” Julkaisemisen kokonaiskustannukset eivät saisi kasvaa avoimen julkaisemisen myötä. Kustantajien kanssa tehtävissä lisenssisopimuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, mistä avoimen julkaisemisen maksut koostuvat. - onko tarpeen sanoa ”maksutonta”? Mitä on maksullinen rinnakkaistallentaminen? en itse ole tainnut koskaan törmätä siihen, että kustantaja tarjoaisi rinnakkaistallennusmahdollisuutta maksua vastaan. ” ohjeistaa tutkijat huomioimaan avoimen julkaisemisen kustannukset jo tutkimuksen, hankkeen tai julkaisemisen suunnitteluvaiheessa sekä varautumaan kustannuksiin hankkeen tai tutkimuksen budjettia laadittaessa” - Vrt. SA:n kaavailtu malli, jossa budjetointi olisi näiltä osin jäämässä organisaation vastuulle (sisällytetään yleiskustannuksiiin). ” seuraa avoimen julkaisemisen kustannuksia ja julkaisee tiedot siitä, miten paljon rahaa avoimeen julkaisemiseen on käytetty. Tämän voi tehdä esimerkiksi osallistumalla OpenAPC-yhteistyöhön (https://www.intact-project.org/openapc/).” - Avoimen julkaisemisen kustannuksia olisi tarpeen seurata artikkeli-ja kustantajatasolla, eli paljonko kustantajalle x on maksettu kirjoittajamaksuja jne. Akatemian ja eurooppalaisten rahoittajien uusista ohjeista myös käytännössä seuraa, että organisaation on seurattava avoimen julkaisemisen kustannuksia myös tutkimusrahoittajien tasolla. Kirjoittajamaksujen raportoiminen OpenAPC:hen sekä VIRTA:an on olennaista. Avoimen julkaisemisen kustannusten lisäksi myös tilausmaksujen julkistaminen on tärkeää, jotta voidaan seurata kokonaiskustannusten kehittymistä. | Seurannan suositukset - Suositukset oikein hyviä, mutta seurannan ja sen kohteiden lisäksi voisi painottaa läpinäkyvyyttä tai seurannan tulosten julkaisemista (missä ja miten?) | Kiitos tehdystä työstä! Voisiko otsikoita tarkentaa: Rahoituksen suositukset, Tuen suositukset > Suositukset kenelle? / Suositukset mistä asiasta? Muissa paitsi Rahoituksen suositukset –kohdassa aloitetaan heti suosituksista, mutta Rahoituksen suosituksissa teksti alkaa ilmeisesti taustoittavalla tekstillä. Olisiko hyvä käyttää samaa rakennetta kuin muissakin ja jätetään taustoittava teksti pois. Sivu 1 ”Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan ensinnäkin sisältöjen julkaisemista siten, että ne ovat välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi. Toiseksi avoimella julkaisemisella tarkoitetaan sitä, että tutkija voi organisaatioaffiliaatiostaan riippumatta julkaista avoimesti.” - avoimen saatavuuden kv. määritelmät kattavat myös sen, että julkaisun tulee olla myös laajasti jatkokäytettävissä, samoin PlanS kiinnittää erityistä huomiota jatkokäyttöön avoimessa julkaisemisessa (CC BY lisenssi). Em. lauseessa puhutaan vain lukemisesta, muuta jatkokäyttöä ei mainita. | ||||||||||||||||||||
6 | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Suositus on selkeästi muotoiltu ja se soveltunee erityisen hyvin korkeakoulujen ja niissä toimivien kirjastojen tarpeisiin. Tämä tulokulma voi kuitenkin olla ongelmallinen kustannustoimintaa harjoittavien tieteellisten seurojen, tiedeyhteisöjä palvelevien pienempien erikoiskirjastojen ja myös tutkijoiden näkökulmasta. Pienillä tieteellisillä seuroilla ei välttämättä ole resursseja julkaisuarkistojen pystyttämiseen saati sitten niiden ylläpitoon. Myös jaettujen julkaisuarkistojen käyttö tuottaa seuroille lisätöitä. Painetut julkaisut ovat myös monelle seuralle taloudellisesti tärkeitä. Ne ovat joko jäsenetuja tai sitten niillä rahoitetaan seuran toimintaa. Näissä tapauksissa avoimuus ilman embargoa voi johtaa jäsenkatoon, ja epäsuorasti taloudellisiin ongelmiin. Tästä syystä olisi suotavaa, että suosituksessa huomioitaisiin paremmin kotimaisen tiedekentän monimuotoisuus. Tutkijoiden näkökulmasta täytyy myös muistaa, että alan paras julkaisusarja ei välttämättä ole välittömästi avoin. ”Organisaatio suosittelee julkaisemista siten, että sisällöt ovat välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan, ilmaiseksi ja esteettömästi” -kohta on ongelmallinen julkaisutoimintaa harjoittavan tutkimuslaitoksen kohdalla, jonka on toiminnassaan huomioitava myös esimerkiksi kotimaisilla kielillä julkaisemisen edellytysten varmistaminen. | Rahoituksen suositukset ovat myös selkeitä ja on hienoa, että suositukseen kirjataan kaikkien tutkijoiden tasavertainen oikeus julkaista avoimesti. Suositus heijastelee hyvin avoimen julkaisemisen kansainvälistä tilannetta, mutta siinä tulisi ottaa paremmin huomioon kotimaisen tiedekentän monimuotoisuus. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on yhtä aikaa tutkimuksen tekijä, rahoittaja ja kustantaja, ja lisäksi se ylläpitää tieteellistä erikoiskirjastoa. Avoimen tieteen kentällä ajoittain näkyvät vastakkainasettelut ovat siksi meille kovin vieraita. Kotimainen tiedekenttä on hyvin motivoitunut edistämään avointa julkaisemista, ja tästä syystä on tärkeää yhdessä kehittää kotimaiseen kontekstiin räätälöityjä ratkaisuja. Räätälöidyt ratkaisut tukevat myös parhaiten kotimaisilla kielillä julkaisemista. Suosituksissa voitaisiin ottaa kantaa julkaisukanavien monimuotoisuuden ylläpitämiseen esimerkiksi seuraavasti: ”Organisaatio: tukee tutkijoita julkaisukanavien vertailussa. Avoimen julkaisemisen hintavertailun lisäksi organisaatio ottaa huomioon tutkijayhteisön näkemykset julkaisemisen muista kriteereistä.” Avoimeen julkaisemiseen liittyvät erilaiset käsittelymaksut ovat myös kustantajien näkökulmasta ongelmallisia. Etenkin kirjat ovat uniikkikappaleita ja niiden hinnat saattavat vaihdella paljonkin. APC- ja BPC-maksut eivät siis välttämättä anna realistista kuvaa kokonaiskuluista. Julkaisemisen kokonaiskustannukset kasvavat myös todennäköisesti vähintään ylimenokauden ajan. | Suositukset vaikuttavat hyviltä. Pienillä toimijoilla suositusten soveltaminen ja noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. | Suositukset vaikuttavat hyviltä. Pienillä toimijoilla suositusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. | Suositukset vaikuttavat hyviltä. Pienillä toimijoilla suositusten noudattaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. | Suosituksesta ei käy ilmi mitä tutkimusjulkaisuja tarkalleen ottaen suositus koskee. Kuuluvatko esim. monografiat kokonaisuuteen? Suositus soveltunee ennen kaikkea korkeakouluille, mutta sen soveltamiseen pienissä tutkimusorganisaatioissa täytyy tapahtua joustavasti. Pienillä organisaatioilla ei välttämättä ole resursseja suositusten noudattamiseen. | ||||||||||||||||||
7 | Ruokavirasto | Mitä tarkoitetaan lentolehtisillä: Viestinnässä käytetään monipuolisesti erilaisia organisaatiolle sopivia ja organisaation tutkijoiden seuraamia kanavia ja tapoja, esimerkiksi lentolehtisiä. Ymmärrän toki ajatuksen, mutta kenties jokin toinen sana olisi parempi? Esimerkiksi yksinkertaisesti: esite. Esitteitähän voi jakaa muun muassa messuilla, konferensseissa. Viestinnän asiantuntijana ymmärrän lehtolehtisen tärkeyden kriisiviestinnässä, kun kaikki asukkaat pitää voida tavoittaa ja lentokoneesta pudotettu viesti/ohje sopii paremmin kuin mikään muu. | |||||||||||||||||||||||
8 | Oulun yliopisto | “Organisaation suositus julkaisu- ja kustannussopimuksissa käytettävistä CC-lisensseistä. Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat välittömän rinnakkaistallennuksen.” Mikäli suositellaaan välittömän rinnakkaistallennuksen sallivien julkaisukanavien käyttöä, niin tutkijoille on syytä tarjota niistä kansallinen listaus esim. Julkaisufoorumin yhteydessä. Organisaatioiden ei kannata ylläpitää erillisiä listoja. “Organisaation linjaus julkaisuarkistosta ja rinnakkaistallentamisen käytänteet (esim. Itä- Suomen yliopiston tapaan). Organisaatio määrittelee, mitä tallennetaan, minne tallennetaan ja kuka tallentaa sekä selvittää kustantajan ehdot rinnakkaistallentamiselle.” Linkki ohjaa väärään dokumenttiin (UEF:n väitöskirjaan sisältyvän artikkelin lupakyselyyn) tai tässä kohdassa on yhdistelty eri asioita hieman epäjohdonmukaisesti. “Mikäli välittömästi avoin julkaiseminen ei ole mahdollista, organisaatio rohkaisee ja tukee kirjoittajia neuvottelemaan julkaisu- ja kustannussopimuksiin oikeuden rinnakkaistallennukseen. Organisaatio tarjoaa käyttöön muokattavan tekstipohjan sopimista varten.” Rinnakkaistallennusoikeuden erillinen neuvotteleminen monimutkaistaa julkaisuprosessia ja lisää tukipalvelujen työmäärää merkittävästi. Rinnakkaistallennuksen osalta voisi olla hyödyllisintä tukea Suomen tekijänoikeuslainsäädännön muuttamiseen siten, että rinnakkaistallennus olisi jokaisen suomalaisen tutkijan oikeus riippumatta kustantajan kanssa tehtävästä kustannussopimuksesta ja sen sisällöstä. | “ottaa huomioon projektin tai hankkeen rahoittajan kriteerit avoimelle julkaisemiselle silloin, jos tutkimusprojektilla tai hankkeella on organisaation oman rahoituksen lisäksi tai sijasta varoja avoimeen julkaisemiseen.” Suosittelemme tekstin selkeyttämistä. Nykyisestä tekstistä voi saada käsityksen, ettei rahoittajan kriteerejä tarvitse huomioida jos rahoitus tulee hankkeen rahoittajalta tai jos rahoitusta ei tarvitse. Ehdotamme muotoa: “ottaa huomioon projektin tai hankkeen rahoittajan kriteerit avoimelle julkaisemiselle.” | Suositus toimii kattavana ohjenuorana organisaatiolle sen suhteen, mitä osaamista, toimenpiteitä, palveluita ja resursseja on tarjottava julkaisujen avoimen saatavuuden turvaamiseksi. | |||||||||||||||||||||
9 | SYKE | Hei, Ohessa SYKEn tietopalveluryhmän kommentit tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suosituksiin: Julkaisupolitiikan suosituksien yksityiskohdissa toivomme täsmennettävän kolmanteen kohtaan: ”Suositellaan kokonaan avoimia julkaisukanavia tai niiden puuttuessa kanavia, jotka sallivat viimeisen kirjoittajalta kustantajalle lähteneen vertaisarvioinnin läpikäyneen käsikirjoitusversion, ns. final draftin, välittömän rinnakkaistallennuksen.” Ja viimeiseen kohtaan ”Mikäli välittömästi avoin julkaiseminen ei ole mahdollista, organisaatio rohkaisee ja tukee kirjoittajia neuvottelemaan julkaisu- ja kustannussopimuksiin oikeuden rinnakkaistallennukseen. Organisaatio tarjoaa käyttöön muokattavan tekstipohjan final draftin pyytämiseen yhteyskirjoittajalta (corresponding author). | Tuen suositukset -kohtaan toivomme lisättävän kohdan ”Organisaatio tukee julkaisukanavan valinnassa”. Tämän näemme luontevaksi tietopalvelun tehtäväksi, yhteistyössä tutkijoiden kanssa. | Haluaisimme täsmennettävän sitä, että avoimen julkaisemisen ollessa tärkeä tavoite ja tiedejulkaisemisen lähtökohta, on kustannusten seurannan ja hallinnan lisäksi huomioitava, että tutkimusartikkeleita julkaistaan korkealaatuisissa tiedejulkaisuissa. Toivoisimme tämän kirjattavan suosituksiin esim. siten, että julkaisukanavien tasosta ei tingitä avoimuuden kustannuksella. Tämä voi tietenkin sisältyä myös vain organisaatiokohtaisiin julkaisulinjaukseen. Edelliseen viitaten, kohtaan ”Seurannan suositukset” voisi lisätä myös maininnan julkaisukanavien tason seurannasta. | Jäimme miettimään, tarvitaanko tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suosituksissa mainintaa tutkimusjulkaisuihin liittyvän datan tai menetelmien avoimesta julkaisemisesta, päämääränä samoin välitön avoin julkaiseminen. Nämä on luonnollisesti mahdollista sisällyttää organisaatiokohtaiseen julkaisupolitiikan laadintaan. Kokonaisuudessaan, suositukset ovat erinomaisesti kirjoitetut ja auttavat organisaatioita ja niiden tietopalveluita ja tutkimuksen tuen palveluita kehittämään toimintaansa avoimen julkaisemisen tukemisessa. Haluammekin kiittää työryhmää suositusten laadinnasta ja avoimen julkaisemisen edistämisestä. | ||||||||||||||||||||
10 | Suomen tiedekustantajien liitto | Aina kun puhutaan avoimesta julkaisemisesta, olisi samalla puhuttava konkreettisesti myös rahoituksesta ja kerrottava, mitä se kullekin toimijalle tarkoittaa. Keskustelussa ja sen vaikutusten arvioinnissa on kyettävä erottamaan toisistaan ristiretki kansainvälisiä kaupallisia suurkustantajia vastaan ja kotimainen voittoa tavoittelematon tiedekustannus- ja julkaisutoiminta. Asiaan osalliset kotimaiset toimijat olisi myös hyvä osallistaa keskusteluun tasapuolisemmin nykyisen ohi ja yli puhumisen sijasta. Kotimainen tiedekustannus- ja julkaisutoiminta varmistaa monipuolisesti luotettavan tiedon välittymisen yhteiskuntaan kotimaisilla kielillä. Tämä kriittinen rooli on vakavasti uhattuna niin taloudellisesti kuin moraalisestikin niin kauan, kunnes avoimuuden rahoitus ratkaistaan kestävällä tavalla. Avoimuus ei voi tarkoittaa eikä sen tarvitse tarkoittaa ilmaista. Nyt tätä kuitenkin suositellaan suosittelemalla CC-lisenssien käyttöä. Jos kotimainen tekijänoikeuden käyttökorvausjärjestelmä halutaan ohittaa, olisi syytä keskustella vaihtoehdoista ja miettiä, miten sen tuottama rahoitus korvataan. Ilman kestävää kokonaisratkaisua suositukset kurjistavat entisestään julkaisujen laadun tärkeimpien valvojien, kotimaisten tiedekustantajien taloutta. CC-lisensoitu materiaali ei siis kerrytä tekijänoikeuskorvauksia avointen julkaisujen käytöstä. Luonnosteksti näyttäytyy vahvana ja monin tavoin ongelmallisena kannanottona, joka kyseenalaistaa nykyisen kansallisen tekijänoikeuskorvausjärjestelmän sekä kotimaisen ja kotikielisen tiedekustannus- ja julkaisutoiminnan tarpeellisuuden - varsinkin, kun osa edustettuina olevista organisaatioista on samanaikaisesti vaatinut julkisuudessa kaiken materiaalin täyttä maksuttomuutta. Suomen tiedekustantajien liitto toivoo, että tämä ei ole suositusten tarkoitus ja niitä muokataan nämä kommentit huomioon ottaviksi. | |||||||||||||||||||||||
11 | Turun ammattikorkeakoulu | - Toinen kohta: Pitäisikö myös opiskelijat lisätä esimerkinomaisesti kohderyhmäksi? - Kuudes kohta: Rahoittamisen periaatteita käsittelevää ohjetta olisi hyvä tarkentaa. Se ei ota huomioon organisaatioiden mahdollista tarvetta rajoittaa läpinäkyvyyttä sisäisistä rahoituskäytännöistään. | - Olisiko esim. kappaleisiin 3 ja 4 mahdollista lisätä suosituksia toteavuuden sijaan? - Toinen kohta: Olisiko mahdollista lisätä esimerkkejä kriteereistä? - Neljäs kohta: Projektin rahoittajan kriteerit täytyy ottaa projektissa huomioon joka tapauksessa. | - Toinen kohta: Kannattaisiko lisätä, että vastaava henkilö viestii koulutuksista myös eteenpäin? - Viides kohta: Kannattaisiko pyrkiä siihen, että avoin julkaiseminen otetaan osaksi avoimen toimintakulttuurin opetusta? - Viimeinen kohta: Rahallinen kannustin tulisi liittyä nimenomaan avoimiin julkaisuihin; yleisesti julkaisemisesta palkitseminen on ainakin joidenkin tulkintojen mukaan ristiriidassa korkeakoulutoiminnan perusperiaatteiden kanssa (=julkaiseminen on osa perustyötä). | - Olisiko mahdollista vielä selkeyttää sitä, milloin tarkoitetaan ulkoista / sisäistä viestintää? Alkutekstissä mainitaan viestiminen ”koko organisaatiolle” ja sen jälkeen ulkoinen viestintä. | - Arvioinnin ja seurannan menetelmistä olisi hyvä olla esimerkkejä tavoitteiden konkretisoimiseksi. | - Kokonaisuus on selkeä ja antaa konkreettisia toimintasuosituksia ja työkaluja organisaatioille. Koska avoimen tieteen kokonaisuudessa on useita linjauksia ja suosituksia, olisi kokonaisuuden hahmottamisen vuoksi johdannossa hyvä mainita tätä suositusta konkretisoivan osalinjauksen koko nimi kuten kohdassa Julkaisupolitiikan suositukset. | ||||||||||||||||||
12 | Turun yliopisto | Suositukset ovat erittäin kannatettavia, joskin avoimen saatavuuden linjauksen vaatimusten täyttyminen on epätodennäköistä ko. aikataulussa. ”Organisaation linjaus julkaisuarkistosta ja rinnakkaistallentamisen käytänteet…” –kohta voisi sisältää selkeän suosituksen siitä, että rinnakkaistallentamista edistetään voimakkaasti. Se on kuitenkin maksuton vaihtoehto tutkijalle avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamisen edistäminen on paljon helpommin toteutettavissa kuin kustantajien toimintalogiikan muuttaminen. ”Organisaatio rohkaisee ja tukee kirjoittajia neuvottelemaan…” Kannustettava ohje, mutta edellyttää, että organisaatiossa on po. osaamista neuvottelujen tueksi. | Yhdymme näkemykseen siitä, että kaikilla tutkijoilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimuksensa avoimesti. Käytännön tasolla asia on vaikea ratkaista. On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota perusrahoituksella ja apurahalla työskentelevien tutkijoiden asemaan, joilla ei ole mahdollisuutta kattaa kirjoittajamaksukustannuksia ulkopuolisen tutkimusrahoituksen keinoin. Suositus kuitenkin jättää rahoituksen liiaksi tutkimusorganisaatioiden harteille. Suosituksessa tulisi tehdä suosituksia myös esimerkiksi ministeriölle esimerkiksi seuraavasti: Jotta tutkimusorganisaatiot voivat sitoutua avointen tutkimusjulkaisujen saatavuuden linjauksiin, tulee ministeriön taata riittävät resurssit siten, että julkaisemisen (erittäin todennäköisesti kasvavat) kustannukset eivät ole pois tutkimuksen tekemisen rahoituksesta. Kansallista lainsäädäntöä on niin ikään muutettava tavalla, joka tukee avoimen julkaisemisen päämääriä. Tieteellisen kustantamisen kentälle on myös luotava kilpailua ja tuettava uudenlaisten ja olemassa olevien not-for-profit kustantajien ja julkaisualustojen toimintaa. Tämä ei myöskään voi olla tutkimusorganisaatioiden tehtävä. Kappale julkaisemisen kokonaiskustannusten noususta tuntuisi olevan väärässä paikassa organisaatioille kohdennetuissa suosituksissa. Harvat organisaatiot neuvottelevat ainakaan toistaiseksi itse mainittavaa määrää lisenssisopimuksia, joissa osa maksuista muodostuu avoimen julkaisemisen kustannuksista (FinELib neuvottelee tällaisia sopimuksia). Tärkeä suositus, mutta käytännössä tähän liittyy paljon haasteita tieteenalojen erilaisten julkaisukonventioiden, avointen julkaisukanavien saatavuuden ja julkaisumaksujen erojen vuoksi. Voisiko tämän tueksi kehittää jonkin yhteisen, tieteenalojen erot huomioon ottavan mallin, jota organisaatiot voisivat halutessaan soveltaa? | Onko tässä kontekstissa aiheellista mainita avoimet oppimateriaalit? ”Kustannusten seurannalla pyritään varmistamaan, ettei avoin julkaiseminen nosta julkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia”. Tulisiko tässä vielä korostaa seurannan kehittämistä ja myös sen tarvetta konsortiotasolla? Mitä muita keinoja kustannusten kasvamisen hillitsemiseksi tarvitaan ja mitä suosituksia tästä tulisi olla? | Suositukset ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia. Yleisenä huomiona voidaan todeta, että nyt ollaan samasta asiasta julkaisemassa linjauksia, osalinjauksia ja suosituksia, mikä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä mm. siitä, miten ne suhteutuvat toisiinsa. Kun tavoitteena on ”koota yhteen ja esittää hyviä käytäntöjä ja toimintamuotoja”, kaipaisimme suosituksiin vielä hiukan enemmän konkretiaa. Julistuksen tavoin suosituksessakin avoin julkaiseminen määritellään siten, että julkaisut ovat ”välittömästi luettavissa kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi”. Tavoite on hyvä ja kunnianhimoinen – mutta edelleen ainakin joillakin aloilla melko epärealistinen. On hyvä, että organisaatioilta edellytetään avoimen julkaisemisen politiikkaa, mutta sitoutuminen organisaation kaikilla tasoilla ja riittävät resurssit luovat haasteita. Suositus ei tarjoa organisaatioille kovinkaan konkreettisia keinoja sitoutumisen varmistamiseksi ja resurssit ovat riippuvaisia yliopistojen taloustilanteesta. Avoimuuden kustannukset ovatkin organisaatiossa keskeisiä ongelmia avoimuuden edistämiseen tiellä. Kustannuskysymyksiin tulisi löytää yhteinen, kansallinen ratkaisu, jos Suomesta todella halutaan tehdä avoimen julkaisemisen edelläkävijä. Huolestuttavaa on samalla kehitys julkaisusopimuksissa, jossa Elsevier haluaa hallita tutkimusaineistoja. On tärkeää ottaa kansallisesti huomioon suosituksena, että emme yhdistä tutkimusaineistoihin liittyviä sopimuksia julkaisemisen sopimuksiin ja luo vastaavaa kestämätöntä järjestelmää datan jakamiselle ja siitä ansioitumiselle. | ||||||||||||||||||||
13 | |||||||||||||||||||||||||
14 | |||||||||||||||||||||||||
15 | |||||||||||||||||||||||||
16 | |||||||||||||||||||||||||
17 | |||||||||||||||||||||||||
18 | |||||||||||||||||||||||||
19 | |||||||||||||||||||||||||
20 | |||||||||||||||||||||||||
21 | |||||||||||||||||||||||||
22 | |||||||||||||||||||||||||
23 | |||||||||||||||||||||||||
24 | |||||||||||||||||||||||||
25 | |||||||||||||||||||||||||
26 | |||||||||||||||||||||||||
27 | |||||||||||||||||||||||||
28 | |||||||||||||||||||||||||
29 | |||||||||||||||||||||||||
30 | |||||||||||||||||||||||||
31 | |||||||||||||||||||||||||
32 | |||||||||||||||||||||||||
33 | |||||||||||||||||||||||||
34 | |||||||||||||||||||||||||
35 | |||||||||||||||||||||||||
36 | |||||||||||||||||||||||||
37 | |||||||||||||||||||||||||
38 | |||||||||||||||||||||||||
39 | |||||||||||||||||||||||||
40 | |||||||||||||||||||||||||
41 | |||||||||||||||||||||||||
42 | |||||||||||||||||||||||||
43 | |||||||||||||||||||||||||
44 | |||||||||||||||||||||||||
45 | |||||||||||||||||||||||||
46 | |||||||||||||||||||||||||
47 | |||||||||||||||||||||||||
48 | |||||||||||||||||||||||||
49 | |||||||||||||||||||||||||
50 | |||||||||||||||||||||||||
51 | |||||||||||||||||||||||||
52 | |||||||||||||||||||||||||
53 | |||||||||||||||||||||||||
54 | |||||||||||||||||||||||||
55 | |||||||||||||||||||||||||
56 | |||||||||||||||||||||||||
57 | |||||||||||||||||||||||||
58 | |||||||||||||||||||||||||
59 | |||||||||||||||||||||||||
60 | |||||||||||||||||||||||||
61 | |||||||||||||||||||||||||
62 | |||||||||||||||||||||||||
63 | |||||||||||||||||||||||||
64 | |||||||||||||||||||||||||
65 | |||||||||||||||||||||||||
66 | |||||||||||||||||||||||||
67 | |||||||||||||||||||||||||
68 | |||||||||||||||||||||||||
69 | |||||||||||||||||||||||||
70 | |||||||||||||||||||||||||
71 | |||||||||||||||||||||||||
72 | |||||||||||||||||||||||||
73 | |||||||||||||||||||||||||
74 | |||||||||||||||||||||||||
75 | |||||||||||||||||||||||||
76 | |||||||||||||||||||||||||
77 | |||||||||||||||||||||||||
78 | |||||||||||||||||||||||||
79 | |||||||||||||||||||||||||
80 | |||||||||||||||||||||||||
81 | |||||||||||||||||||||||||
82 | |||||||||||||||||||||||||
83 | |||||||||||||||||||||||||
84 | |||||||||||||||||||||||||
85 | |||||||||||||||||||||||||
86 | |||||||||||||||||||||||||
87 | |||||||||||||||||||||||||
88 | |||||||||||||||||||||||||
89 | |||||||||||||||||||||||||
90 | |||||||||||||||||||||||||
91 | |||||||||||||||||||||||||
92 | |||||||||||||||||||||||||
93 | |||||||||||||||||||||||||
94 | |||||||||||||||||||||||||
95 | |||||||||||||||||||||||||
96 | |||||||||||||||||||||||||
97 | |||||||||||||||||||||||||
98 | |||||||||||||||||||||||||
99 | |||||||||||||||||||||||||
100 |