ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ
1
KommentoijaKommentit johdantoonKommentit tavoitteisiinKommentit toimenpiteisiinYleiset kommentit
2
Oulun yliopistoHyvä ja selkeä suositus. Voisiko kuitenkin vielä miettiä termien “kansalainen” ja “tavallinen ihminen” käyttöä? Kyseessä on kansalaistieteen suositus, mutta siinä puhutaan kansalaisen sijaan pääsääntöisesti tavallisista ihmisistä.
3
Hämeen ammattikorkeakouluTavoitteet ovat hyvät ja kattavat, mutta myös varsin kunnianhimoiset jo minimitasolla. Esim. Miten huolehditaan siitä, että organisaatioista löytyy tarvittava juridinen osaaminen ja tuki?Kansalaistieteen määritelmä kaipaisi selvennystä esim. esimerkkien muodossa. Kansalaistiede terminä voi olla vaikea tunnistaa useissa organisaatioissa. Ammattikorkeakoulujen näkökulma voisi olla suosituksessa paremmin esillä. Kansalaistiede olisi hyvä huomioida jatkossa muissa avoimen tieteen kansallisissa työryhmissä. Hyvän tieteellisen käytännön toteutuminen kansalaistieteessä (esim. tutkimusluvat, tietosuoja) edellyttää pohdintaa ihan kansallisella tasolla.
4
Karelia-ammattikorkeakouluSuosituksiin on hyvä lisätä ammattikorkeakoulujen näkökulmia soveltavan tieteen osalta.Kansalaistieteen tasot
Ammattikorkeakoulujen tki -toiminnassa sovelletaan jo kansalaistieteen tasoissa kohdassa kuvattuja joukkoistamisen tapoja.
Amk tutkinnoissa määritellään valtakunnalliset kompetenssit, joista kansalaistieteen näkökulma on yksi osa-alue isomman kokonaisuuden sisällä.
Tiedon saavutettavuuden näkökulmasta ammattikorkeakouluissa on tunnistettu eri julkaisukanavien merkitys tiedon popularisoinnissa ja levittämisessä myös kansalaisten saataville (julkaisuluokitus E1).
Ammattikorkeakoulujen toiminnassa kohta kansalaistieteen näkökulma on jo osa toimintoja. Näkyvyyttä ja saavutettavuutta on hyvä lisätä.
Esimerkiksi tulosten popularisointi vaatii tieteen popularisoinnin tukemiseksi monenlaisia tavoitettavia tilaisuuksia ja tapahtumia kaupungin kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa.
Ammattikorkekoulujen toimintatapoja ei ole huomioitu suosituksessa riittävästi.
5
Suomalaisen Kirjallisuuden SeuraSuositus on selvästi tarkoitettu korkeakouluille. Olisi tärkeää, että tämä mainittaisiin selvästi tekstissä. Kotimaisilla tieteellisillä seuroilla ei ole resursseja toteuttaa suosituksen edellyttämiä toimia.
6
Turun ammattikorkeakoulu”Tarkoitus”-kappale painottuu tutkijan saamaan hyötyyn. Tähän pitäisi lisätä, millä perusteella kansalainen osallistuisi aktiivisella panoksellaan ja miten on tarkoitus integroida kansalaistieteen lähtökohdat (koulutus)organisaation muuhun toimintaan ja ottaa huomioon soveltuvin osin kaikessa toiminnassa.

Tavallisista ihmisistä puhuminen kuulostaa alentavalta. Tavallisten ihmisten joukossa on hyvinkin koulutettuja, akateemisen uran tehneitä ihmisiä. Myös ammatillinen osaaminen voi olla hyvinkin vankka. Parempi ilmaisu olisi akateemisen yhteisön/tiedeyhteisön ulkopuolella toimivat tms. Lisäksi termeihin liittyen voisi muuttaa: ”Yliopistojen ja muiden tutkimusta tekevien...” -> ”Korkeakoulujen ja muiden tutkimusta tekevien…”

Mikäli puhutaan kansalaistieteen tasoista ja tasot nousevat kansalaisten osallisuuden noustessa, luettelosta puuttuu korkein muoto eli kansalaisten itsenäisesti tekemä kansalaistiede. Samalla tasolta neljä voisi tiputtaa elementtejä tasolle 3 (esim. aineistonkeruu) ja tehdä tasosta neljä yhteiskehittely-pohjainen taso, jossa tieteellinen näkökulma rakentuu akatemian ulkopuolelta tulevista tarpeista ja on vain yksi osa toiminnan kokonaisuudesta. Nämä kokonaisuudet saavat tyypillisesti alkusykäyksensä järjestöistä ja yhdistyksistä, mikä osaltaan helpottaa uusien signaalien hyödyntämistä akatemian sisällä ja hankevalmisteluissa. (Jos osallisuus ei ole aidosti tasojen mittari, silloin olisi parempi tässä yhteydessä puhua vain kansalaistieteen muodoista ilman tasoajattelua.)
Kansalaisten kiinnostuksen herättämisen voisi lisätä tavoitetaulukkoon. Kuten todettua, motivointi on tärkeää ja helpoin tapa saada kansalaiset mukaan on tehdä tiedettä heiltä saatujen signaalien pohjalta. Tätä ei kannata tulkita tutkijan vapauden rajoittamisena vaan tutkijan näkökulmien avartamisena, mikä osaltaan lisää tutkijan toimintavapautta.Kohdassa 1 olisi hyvä lisätä ”osaamista”, ei ”tietoisuutta”.Kautta linjan suosituksessa on vahva akateemisen yhteisön näkökulma. Kansalaiset voitaisiin (pitäisi) nähdä selvemmin myös hyödynsaajana sekä aloitteentekijöinä. Kansalaistiede voisi vastata myös niihin tutkimuksen tarpeisiin, jotka kansalaiset kokevat tärkeänä ja heitä koskettavana. Nämä asiat on jollain tavalla mainittu (esim. s. 2), mutta edelleen tiedeyhteisön saaman hyödyn kautta. Kansalaisten näkökulma pitäisi selkeästi lisätä esim. päämääriin siten, että myös kansalaisten lisääntynyt mahdollisuus hyödyntää tutkimuksen tuloksia ja nostaa esille tutkimuskohteita ja -aiheita tuotaisiin tarkoituksenmukaisesti esille.

Kansalaisten osallistuminen tieteentekemiseen ei tapahdu helposti, varsinkin kun kyse on suuresta asennemuutoksesta. Mitä vahvemmin kansalaiset pääsevät mukaan määrittelemään tutkimuskohteita, sitä todennäköisemmin he myös motivoituvat osallistumaan tieteentekemiseen sen eri muodoissa. On epärealistista olettaa, että kansalaiset osallistuisivat sankoin joukoin heti kun heille annetaan tilaisuus. Suosituksiin voitaisiin lisätä myös huomioita siitä, miten tällainen kulttuurinmuutos saadaan myös kansalaisten keskuudessa tapahtumaan. Nyt suosituksessa lähinnä korostuu tarve siitä, että tiedeyhteisö hyväksyy kansalaistieteen yhtenä tieteen muotona. Kansalaisten kiinnostuksen herättäminen kansalaistiedettä kohtaan voisi olla yksi päämäärä ja tavoite. Vuorovaikutuksella päästään vain puolimatkaan, eikä se lähtökohtaisesti korosta kansalaisilta tulevia signaaleja.

Suosituksessa voisi yleisesti ottaen huomioida enemmän kansalaistieteen linkittyminen soveltavaan tieteeseen. Lähtökohtana kansalaistieteen suositukselle kannattaisi hyödyntää laajemmin Euroopan komission näkemystä kansalaistieteestä, joissa tutkimuksen lähtökohtana on laajasti kansalaisten elämänlaatu ja yhteisöjen hyvinvointi, jotka osittain toteutuvat pelkästään osallisuuden kautta riippumatta tutkimuksen varsinaisesta kohteesta. Kansalaistieteen muotojen/tasojen kohdalla olennaisen toimijuuden käsitteen tulisikin olla avainasemassa myös suosituksen laatimisen kannalta, koska sillä on suora yhteys suosituksen vaikuttavuuteen. EU:n laajan näkökulman huomioiminen varmistaa myös sen, että kansalaistiede osataan ottaa huomioon asianmukaisella tavalla komission rahoittamissa ulkoisen rahoituksen projekteissa.

Kansalaisten aito ja avoin mukaan ottaminen tieteen tekemiseen välttämättä muuttaa myös tieteen tekemistä. Tässä suosituksessa yleishenki vaikuttaa olevan se, että kansalaiset tulevat mukaan tieteentekijöiden maailmaan, jossa edelleen tiedeyhteisö määrittelee toiminnan perusteet, kansalaisten osallisuuden tason ja kansalaisten panoksen hyödynnettävyyden.
7
Aalto-yliopistoSuosituksen tarkoitus on kunnianhimoinen: "Suositus antaa vastauksia kysymyksiin siitä, miten kansalaistiedehankkeet saadaan houkuttelevammaksi tutkijoille ja miten kansalaistieteen menetelmät tuovat tutkijoille myös tunnustusta ja meriittejä." tai "suosituksen tavoitteena on tarjota perusta kansalaistieteen tutkimuksen laadun varmistamiseksi suomalaisessa tiedeyhteisössä".
En kuitenkaan löytänyt näitä sisältöjä suosituksesta. Onko tarkoitus kirjoittaa kansalaistieteestä vielä toinen suositus?
Toivoisin viitteet kansalaistieteen määritelmälle ja tasoille.
Suosituksessa on hyvä jaottelu minimi- ja ideaalitason tavoitteisiin
Rahoitukseen liittyvä tavoite on ilmaistu epäselvästi, on vaikea ymmärtää, mitä tarkasti ottaen tavoitellaan.
Toivoisin, että koulutukseen liittyvässä tavoitteessa esim. avoimen tieteen koordinaatio tai muu kansallinen yhteisö voisi ottaa koulutusten suunnittelu- ja vetovastuun. On epätodennäköistä, että kaikilla tutkimusorganisaatioilla olisi resursseja koulutusten järjestämiseen.
Organisaatiolle tuli jälleen aikamoinen lista tekemistä, joista osa kuuluu ns. normaaliin tutkimustoimintaan, vain osa koskee vain kansalaistiedettä.
Seuraavan suosituksen sisältö voisi olla "Kansalaisten kanssa yhteistyössä tehtävän tutkimuksen ohje- ja tarkistuslista tutkijoille ja tutkimusorganisaatioille" eli toimenpide 2.
Linjausten rakenne ei sovi kovin hyvin suositukseen. Toivoisin, että määritelmät, tavoitteet ja toimenpiteet tuotaisiin suosituksessa aikaisemmin esille. Kaipaisin myös käytönnönläheisyyttä, josta suositus "Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta" oli hyvä esimerkki.
8
Avoin TKIO -verkostoKansainvälisen viitekehyksen suhteen toivoisi uudempaa näkökulmaa, joka laajentaa myös kansalaistiede - näkökulmaa Suomessa. https://eu-citizen.science/training_resources

Suosituksessa toki nostetaan esille kansalaisista lähtevä tiede, mutta kaikessa missä tarkoitus on tutkimuksen avulla vaikuttaa yhteiskuntaan ja kansalaisiin tulisi myös olla vahvasti kansalaisia osallistavaa niin tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja levittämisessä. Toimijuus - lienee käsite jota jo sosiaalitieteissä vahvasti käytetään. Toimijuuden käsitteen tulisi olla avainasemassa mm. kansalaistieteen tasojen kuvauksessa.

Euroopan komission näkemys kansalaistieteestä on laajempi kuin kommenteilla olevan suosituksen näkemys. Komission näkemyksen mukaan tutkimuksen lähtökohtana pidetään kansalaisten elämänlaatua ja yhteisöjen hyvinvointia. EU:n näkökulman huomioiminen suosituksessa edistää rahoituksen saamista EU-hankkeissa.
Yhteiskehittämisen ja Living Lab -ajattelun näkökulma voisi olla tässä avattuna, nämä toimintatavat voivat ulottua kaikille kansalaistieteen tasoille. Ammattikorkeakoulut toteuttavat yhä enemmän yhteiskehittämistä (co-creation) ja Living Lab -toimintaa yhdessä kansalaisten kanssa esim. kaupunkikulttuuriprojekteissa, joissa kansalaiset voivat suoraan vaikuttaa ja olla kehittämässä omaa elinympäristöään.Suosituksessa korostuu kautta linjan tiedeyhteisön saama hyöty ja näkökulma. Kansalaisten roolia ja näkökulmaa tulee avata suosituksessa paremmin, mm. kansalaistiedettä aktivoivana aloitteentekijänä tai hyödynsaajana. Kansalaistiede vastaa erityisesti sellaisen tutkimuksen tarpeisiin, jotka kansalaiset kokevat tärkeänä ja heitä hyödyttävänä. Kansalaisten näkökulma pitää selkeästi lisätä esim. päämääriin. Kansalaistieteen kautta kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa tutkimuskohteisiin, osallistumiseen ja tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen.

Suosituksesta puuttuvat sellaiset teemat kuin kansalaisten motivointi, kannustimet, osaamisen vahvistaminen ja kansalaismeritoituminen tieteen tekemiseen tai yhteiskunnalliseen ja oman yhteisönsä hyvinvoinnin kehittämiseen.

Kansalaistieteessä tavallinen ihminen ei ole pelkästään tavallinen ihminen, vaan hän on yhteisön jäsen, ammatillisesti kouluttautunut, harrastustoiminnan kautta ansioitunut jne. Hänellä voi olla monin tavoin sidoksia ja osaamista kansalaistieteen tutkimuskohteena olevaan aiheeseen. Tavalliselle ihmiselle tulee löytää parempi ilmaisu.

Kansalaistieteen tasot on mielenkiintoinen ja selkeä jäsennys. Tasot kuvaavat kuitenkin liiaksi perinteistä luonnontieteellistä kansalaistiedettä. Kansalainen nähdään ensisijaisesti kerääjän roolissa, kun hänet tulee nähdä ensisijaisesti koko prosessiin osallistuvana alkaen tutkimuksen muotoilusta ja suunnittelusta ja päätyen tulosten hyödyntämiseen.

9
Suomen tiedekustantajien liittoKolme tärkeintä kansalaistieteeseen liitettyä asiaa

Suomen tiedekustantajien liitto huomauttaa, että 152 vastausta laajalle kohderyhmälle osoitettuun kyselyyn vaikuttaa mitättömän vähäiseltä, ja luku on irrotettu asiayhteydestään. Mitä ja ketä luku edustaa? Kuinka vahvan pohjan tulokset antavat suositukselle painottaa kansalaistiedettä? Jos tutkijoita koskevia suosituksia perustellaan kyselyllä, sen ammattimaisempi esittäminen olisi eduksi dokumentin uskottavuudelle.

Kansalaistieteen yhteiskunnallinen viitekehys

Suomen tiedekustantajien liitto toistaa näkemyksensä, että kansalaistieteeseen suuntautuminen lisää tekijänoikeuden merkitystä ja merkityksen ymmärtämisen (ja selittämisen) tarvetta. Siksi suositusten jalkauttamisessa olisi suotavaa kiinnittää huomiota tutkija-kirjoittajille tarjottavan koulutuksen vaivattomaan saatavuuteen ja neutraaliin, ammattimaiseen laatuun.

Tutkijan vapaus & Tarkoitus

Suomen tiedekustantajien liitto huomauttaa, että tutkijan vapaus valita on ristiriidassa sen kanssa, että hallinnollisella ohjauksella nostetaan nyt kansalaistiedettä tasaveroiseksi tutkimusmenetelmäksi muiden rinnalle ja kytketään se korkeakoulujen opetukseen. Suositus on paikoitellen muotoiltu huolimattomasti niin, että vapauden sijasta tarjoillaan suuntaa, joka on jo asetettu ylhäältä annetuksi tavoitteeksi ja jota kohden tutkijan on syytä mennä. Asiasta olisi puhuttava läpinäkyvästi tai muotoilua olisi tarkistettava.

Menetelmien laadun painoarvo jää vähäiseksi, mikäli julkaisutoiminnan laatua ei vaalita vastaavasti ”suomalaisessa tiedeyhteisössä”. Suomen tiedekustantajien liitto on pahoillaan siitä, että tässäkin dokumentissa termi koskee toimijakenttää vain yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osalta.

Suomen tiedekustantajien liitossa huomioita herättää se, että suosituksen laatijoiden joukosta puuttuvat kansalaisjärjestöt ja tiedeviestintään erikoistuneet asiantuntijat yliopistomaailman ulkopuolelta. Tämä kyseenalaistaa osallistamistavoitteiden uskottavuutta.

Dokumentin kieliasu kaipaisi huolellista oikolukua. Informatiivinen täsmällisyys olisi eduksi käännöksille. Tekstistä puuttuu paloja. Kieliopissa, oikeinkirjoituksessa ja tyylissä olisi korjattavaa. ”Tavallisten ihmisten” sijasta olisi selvempää ja kenties neutraalimpaa puhua johdonmukaisesti vain ”kansalaisista”.
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100