ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZAAAB
1
KOMMENTOIJATAVOITE 1: Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut hyödyntävät avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä ja tukevat opetuksen ja oppimisen yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja jakamista.TAVOITE 2: Vuoteen 2025 mennessä oppijoille tarjotaan mahdollisuuksia ja tukea avoimeen oppimiseen.TAVOITE 3: Vuoteen 2025 mennessä avoin oppiminen on merkittävä osa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteiskunnallista vuorovaikutusta.YLEISIÄ KOMMENTTEJA
2
Åbo Akademi• Tidtabellen för flera av åtgärderna verkar väldigt snäv, med beaktande av att t.ex. utbildningsplanering görs med lång framförhållning (t.ex. att universiteten redan fr.o.m. 2023 ska etablera färdigheter i öppen utbildning som en del av lärarutbildningen är rätt omöjligt beaktande att utbildningarnas lärandemål ofta ses över vartannat eller vart tredje år)
• Däremot har högskolornas personal nog delat med sig åt kollegerna av god praxis gällande planering och genomförande av undervisning redan i tiotals år, så just i det fallet behövs kanske inte en tidpunkt så långt i framtiden som 2024.		• Många av de föreslagna åtgärderna kräver sådana insatser av lärarna att de känner sig ytterligare belastade, för ett syfte eller med resultat som de idag inte kan se en direkt nytta av. Sådana åtgärder är ex. att göra olika former av undervisningsmaterial öppet tillgängligt och ökad mängd tillgodoräkningar. Nyttan av åtgärderna borde fås fram tydligare.
• Studenterna oroar sig över att det blir ett, om inte officiellt så, inofficiellt krav på att de ska göra sina inlämningsarbeten öppet tillgängliga för andra, vilket kan ytterligare öka pressen på dem, samt leda till att de inte skriver för eget lärande utan för publicering. 		• Föreläsningar vid universiteten har alltid varit öppna för allmänheten (information finns i kursinformation öppen för allmänheten), men sådana undervisningsformer som ingår i examination (seminarier, laborationer, gruppundervisning mm.) kan ha t.ex. förkunskaps- eller säkerhetskrav och kan vara svåra att öppna upp för allmänheten.
• Tidtabellen för att erbjuda lärplattformar som tillåter öppna kurser utan inloggning är snäv.
• För att kunna bevilja kompetensmärken eller prestationsanteckningar för insatser inom öppen utbildning behövs det standardiserade sådana, så att de också har ett värde.		• Om lärarnas material kring undervisningsplanering och genomförande av undervisning blir öppet tillgänglig kunde positiva effekter vara utökat kollegialt lärande, möjlighet att höja kvaliteten genom att ytterligare förbättra ett bra öppet tillgängligt material, mer samarbete mellan lärare o.dyl.
• Stödtjänster för lärarna finns redan långt vid universiteten och kan relativt enkelt skräddarsys för det här syftet. Men tidtabellen för många av de övriga åtgärdsförslagen är överlag snäv.
• Begreppet ”inlärare” kunde helst ersättas. Inom Digivision har vi gått in för ”lärande” (och ännu tydligare skulle det vara att tala om ”studerande och lärande”, vilket tydliggör att det är fråga och personer, men inkluderar alla, oberoende av om man deltar i formella, icke-formella och informella lärsituationer).
3
Tampereen yliopistoKohta 1: Erittäin kannatettava tavoite. Onko kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että olisi täysin korkeakoulukohtaista?

Kohta 2: Kansallisilla palveluilla ja tuella on tässä paljon merkitystä.

Kohta 3: Kehittää osaamista --> Tähän olisi hyvä tarkentaa kenen osaamisesta on kysymys. - Onko kysymys opettajien, tutkijoiden, opiskelijoiden ja muun henkilöstön osaamisesta? Kuvaus pysyttelee turhan yleisellä tasolla. Konkreettinen kohdennus ja laaja spektri olisivat tarpeen.

“Vuodesta 2023 alkaen” - toimenpiteitä myös jo tehdään, ehdotamme muotoiluksi “viimeistään vuonna 2023 käynnistäen” tms.

3.a osaajaverkosto --> Jää epäselväksi kenen vastuulla tämä on ja mihin kohdentuu. Onko kysymys kansallisesta osaajaverkostosta vai onko tarkoitus kansallisella tasolla fasilitoida organisaatiokohtaisten verkostojen luomista? Nähdäksemme tarvitaan kumpaakin tasoa ja ne olisivat tarpeen mainita tässä. Lisäksi olisi hyvä nostaa esille myös kansainvälisen kehittämisen ja verkostoitumisen edistäminen.

3.b opettajankoulutusta --> Mitä opettajankoulutusta tässä tarkoitetaan? Esim. kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämää opetusta perusopiskelijolle (luokanopettajat), yliopistopedagogiikan opetusta ja/tai aineenopettajan koulutusta? Tätäkin kohtaa olisi tarpeen tarkentaa.

4. Opetuksen --> Ehdotus: “opetuksen” korvataan ilmaisulla “oppimisen avoimuuden” - tai jotenkin muutoin selkeästi liitetään avoimuuden aspekti tähän. Tässä olisi tärkeä tunnistaa myös resursoinnin tarve. 		“Oppijoille” --> Tarkoitetaanko oppijoilla korkeakoulujen perusopiskelijoita vai jotakin muuta kohderyhmää? Voisiko olla opiskelijat-sana tässä tilalla?

Kohta 1: “Korkeakouluissa tunnustetaan” --> Voisi tarjota tueksi konkreettisia esimerkkejä tavoista miten tätä toteutetaan, esimerkiksi: jaetaan palkintoja, huomioidaan rekrytoinnissa ja meritoitumisessa. “monipuolisesti” olisi tarpeen poistaa.

Epäselväksi jää, mikä on toimenpiteiden suhde kansallisen AT-seurannan indikaattoreihin? Entä voisiko tässä yhteydessä myös ohjata jatkokehittämään TENKin CV-mallia tavoite huomioon ottaen?

Kohta 3: Oppijoita-sana on jälleen hankala - ketä tarkoitetaan? Voisiko tilalla olla korkeakoulujen opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita?

Kohta 4: “Lisenssikäytännöissä” tilalle ehdotamme muotoilua “oppimateriaalien käyttöehdoissa”. Tässäkin olisi myös kansallisten toimijoiden merkitys hyvä tunnistaa.

Kohta 5: Olisiko tarkempi ja tarkoituksenmukaisempi tässä yhteydessä “oppijoiden” tilalla “opiskelijoita”?

“Hyödyntämään muiden oppijoiden avaamia materiaaleja” tilalle ehdotamme: “hyödyntämään avoimia materiaaleja”.

Vuosi 2024 ei vaikuta realistiselta tavoitteelta.

Kohta 6: Voiko opettaja jakaa esim. opiskelijan tuotoksen? Miten tekijänoikeus huomioidaan? Kenellä on oikeus esim. opiskelijan tekemään materiaaliin? Kattaako tämä myös esim. arviointimatriisit?

Jää epäselväksi, mitä tässä tavoitellaan ja miten se tehdään tekijänoikeudet huomioon ottaen.

Kohta 7: Tavoite tulisi määritellä tarkemmin tässä dokumentissa ja tarjota viite lähteisiin, joissa sisällöt käsitellään seikkaperäisemmin. Yhteys kansallisiin tutkimusaineistojen avoimuuden osalinjauksiin puuttuu ja tulisi lisätä. 		Kohta 1 ja alakohta 1: Jää epäselväksi, miksi tämä rajautuu juuri lähiopetukseen. Rajaus ei näyttäydy tarkoituksenmukaisena. - Entä digitaalisin välinein toteutettu etäopetus kuten esim. MOOC-kurssit ja Zoom-luennot?

Tässä yhteydessä olisi hyvä tunnistaa jo konkreettisemmin kansalaistieteen edistämisen merkitys (vrt. UNESCO OS Recommendation).

Kohta 2: Tässä olisi hyvä tarjota tietoa/viite jo tunnistettuihin ja laajasti omaksuttuihin/hyväksyttyihin alan standardeihin. Jos ei sellaisia ole kattavasti, niin tässä olisi tarpeen ensisijaisesti tuoda esille laajemman yhteiskehittämisen tarve ja sen edellyttämät keskeiset toimenpiteet.

Alakohta 5: Kansainvälisyys olisi tarpeen olla esillä enemmänkin tässä osalinjauksessa. Voisiko esim. rohkaista toteuttamaan opetusta myös yhteistyössä kansainvälisesti? - Voisiko tässä yhteydessä tuoda esille yhteisiä kursseja toisen korkeakoulun kanssa yli Suomen rajojen tai pohjia, joita voitaisiin hyödyntää kansallisissa (ja kansallisilla kielillä) lokalisoinneissa? Lisäksi olisi hyvä huomioida myös oppimateriaalin hyödyntäminen ja jakaminen kansainvälisesti.

Kohta 6: “Vuoteen 2025 mennessä korkeakoulut ja muut avointa oppimista edistävät organisaatiot” - mitkä ovat konkreettisemmin tässä puhutellut tahot? (Kattaa esim. AVOTTin avoimen oppimisen asiantuntijaryhmän.) 		Osalinjauksen kunnianhimoa ja täsmällisyyttä kannattaa vielä kehittää. Pääpiirteissään ehdotetut tavoitteet ja toimet ovat oikeasuuntaisia, mutta kaikessa ei ole tunnistettu riittävästi kohderyhmää eikä digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Osalinjauksen alussa olisi tarpeen olla keskeisimpien käsitteiden määrittely lyhyesti ja mahdollisesti liittää lisäksi loppuun erillinen seikkaperäisempi sanasto. (Esim. mitä tarkoitetaan avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä.) Lisäksi voisi tarjota esimerkkejä ja täsmennyksiä auttamaan varsin laajaa ja heterogeenistakin kohderyhmää hahmottamaan mistä on kysymys, jos pedagogiset käsitteet ei ole tuttuja, tai niiden käsitteelliset sisällöt ovat epäselviä myös pedagogiikan sisällä.
4
Vaasan yliopisto There are different approaches to defining 'open' (e.g. accessible, free, online, no pre-requisites, open university offerings) that would be good to recognise here.A definition of open educational practices would be important here at the beginning. Some clear examples would also help understand the scope of the policy.
Why specify 'contact' teaching, and what does 'open contact' mean in combination?
This could be better formulated in terms of microcredentials, of which open/digital badges are just one example of how to recognize learning.
5
Itä-Suomen yliopistoItä-Suomen yliopisto suhtautuu myönteisesti opetus- ja oppimiskäytäntöjen avoimuuteen ja toimintaa halutaan kehittää osatavoitteiden suuntaisesti. Yliopistossa on jo nykyisin opetuskäytänteitä, jotka ovat monelta osin linjassa osatavoitteiden kanssa.

Osalinjauksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää opettajankoulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen kehittämistyötä, henkilökunnan täydennyskoulutusta, toimintamallien kehittämistä sekä yhteistyötä ja verkostoitumista eri tahojen kanssa. Edellä mainituista näkökulmista katsottuna toimenpiteiden aikajana on haastava. Konkreettisen suuren muutoksen aikaansaaminen voi olla tässä aikataulussa mahdotonta, mutta muutos voidaan ehkä saada liikkeelle.

Erityisesti vuodelle 2023 nimettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on vaikeaa. Esimerkiksi vuoden 2023 toimenpiteissä on mainittu henkilöstön osaamisen kehittäminen ja avoimen oppimisen osaamistaitojen vakiinnuttaminen opettajankoulutukseen. Osaamistaitojen vakiinnuttaminen on ongelmallista, ellei henkilökunnalla ole siihen vielä tarvittavaa osaamista.

Tavoitteen ensimmäinen toimenpide edellyttää korkeakouluilta omaa avoimen oppimisen linjausta. Jos jokainen korkeakoulu laatii oman linjauksensa, on vaarana, että käytännöt eriytyvät, eikä työ edistä yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja jakamista. Esimerkiksi osalinjauksessa mainiosti tavoitteeksi nostetut erikseen avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä tukevat henkilöstön meritoitumis- ja kannustinjärjestelmät voivat tällöin päätyä korkeakoulukohtaisiksi, ei kaikkia korkeakouluja yhdistäviksi tekijöiksi.

Tavoitteen toinen toimenpide kuvataan pitkällä virkkeellä, jonka tulkinta on vaikeaa. Viestiä pitäisi selkeyttää. Etenkin "kuten"-sanalla alkava tekstinpätkä keskellä virkettä hankaloittaa virkkeen ymmärtämistä.

Toimenpiteessä nostetaan esille tärkeät opetusta tukevat palvelut. Kun toimijoina ovat jälleen korkeakoulut, on vaarana, että käyttöön otetaan runsaasti erilaisia järjestelmiä ja ohjelmistoja. Tämä ei ole eduksi avoimen oppimisen saavutettavuudelle ja saatavuudelle. Tämän kokonaisuuden koordinointi voisi edesauttaa tilannetta.

Aikataulutuksessa on luonnollisesti haaste siinä, osataanko tukipalveluissa tehdä oikeita asioita ennen linjauksen valmistumista vai määrittävätkö tarjottavat tukipalvelut linjauksen suuntaa. Eri kokoisissa organisaatioissa voi nousta esiin myös kysymys, mikä on se resurssi, joka opettajia tukee näissä tehtävissä ja millaista tukea ylipäätänsä tarvitaan.

Toimenpiteessä 3b ehdotetaan avoimen oppimisen osaamistaitojen sisällyttämistä osaksi opettajankoulutusta. Tämä voi esitetyssä aikataulussa osoittautua haasteelliseksi, mikäli opetussuunnitelmien uudistamisaikataulut ovat organisaatioissa eri vaiheessa. Tältä osin voisi olla järkevämpää, että se otetaan huomioon seuraavassa opetussuunnitelmien uudistamiskierroksessa.

Toimenpiteen 4 tavoitevuosi 2024 tuntuu osin kaukaiselta. Korkeakouluissa on jo nyt osaamista, jonka jakamiseen voi kannustaa välittömästi. 		Tavoitteessa 2 puhutaan oppijoille tarjottavasta tuesta avoimeen oppimiseen. Koska "oppijoita" ei ole määritelty, tavoite herättää ajatuksen, että avointa oppimista tuottavat organisaatiot lisäisivät (opinto-)ohjausta organisaatioon kuulumattomille henkilöille. Erityisesti tutkinto-opiskelijoiden ja muiden oppijaryhmien välinen ero hämärtyy. Korkeakoulujen on pohdittava, millaisia palveluita voidaan tuottaa organisaatiossa oleville tutkinto-opiskelijoille ja mitä muille oppijoille, ja millä palvelut rahoitetaan. Välttämättä tarjottavat palvelut ja tuki eivät voi olla saman laajuisia.

Toimenpiteen 1 mukainen avoimen oppimisen kautta saadun osaamisen tunnustaminen kuormittaa opetushallintoa ja -henkilöstöä, kun avoimen oppimisen kautta saatua osaamista ryhdytään sisällyttämään oppijoiden opintosuunnitelmiin. AHOT-prosessi vaatii selkeän todistuskäytännön, jolloin opiskelija voi todistaa osaamisensa. Esimerkiksi MOOC-suorituksissa tässä on ollut ongelmia.

Toimenpiteessä 5 mainittu oppijoiden oppimistuotosten avoimuus on kannatettava ajatus avoimuuden kulttuurin edistämisen näkökulmasta. Se kuitenkin sisältää vaaran, että oppija joutuu ”pakotetusti” avaamaan oppimistuotoksensa. Vaara kasvaa, jos tämä lisätään yhdeksi osaksi avoimen tieteen seurantaa. Tämä ei ole järkevä seurantakohde oppijan oikeusturvan kannalta.

Toimenpiteessä 6 mainitaan arviointiin liittyvät aineistot. Nämä pitäisi avata, nyt ne jäävät vaille selitystä. Osalinjauksen alussa olisi kaikkinensa hyvä avata kaikki käytetyt käsitteet, jotta ne olisivat selkeitä ja yksiselitteisiä.

Tutkijoiden kannalta olennainen tekijänoikeus on mainittu linjauksessa melko yleisellä tasolla. Tutkijat työskentelevät usein määräaikaisissa projekteissa mitä erilaisimmin rahoitusjärjestelyin, joten heillä ei välttämättä ole suurta intressiä antaa laatimiaan oppimateriaaleja yksittäisen korkeakoulun tai avoimeen käyttöön. Kannustimien ja meritoitumisjärjestelmien puuttuessa myös opettajien halukkuus omien oppimateriaaliensa avoimeen jakamiseen ei välttämättä ole suuri.

Osalinjaus voisi korostaa, että oppimateriaalin avoin julkaiseminen on aina vapaaehtoista ja jokaisen opettajan tai oppijan omassa päätäntävallassa, eikä oppimateriaalien avaaminen edellytä tekijänoikeuksien luovutusta työnantajalle tai oppilaitokselle. Myös avointen oppimateriaalien käytön etiikkapuolta voisi korostaa.

Opettajien osaamisen näkökulmasta avoimuus asettaa haasteita oppimateriaalien sisältöön. Käytettäviä esimerkkejä, kuvia yms. sekä tuotetun aineiston saavutettavuutta täytyy miettiä tarkemmin, mikä hidastaa oppimateriaalin tuotantoa. Yhtenä kehittämiskohteena olisi tällöin avattavien aineistojen laatukriteerien toteuttaminen. Lisäksi tärkeää olisi huomioida tieteenalojen väliset erot mahdollisuudessa tuottaa avoimia sisältöjä.

Toimenpide 7 on huonosti kirjoitettu, se ei helposti aukea lukijalle. Etenkin käsite MyData on varsin tuntematon niille, jotka eivät ole riittävästi perehtyneet Digivisio 2030:een. Itse Digivisiotakin olisi hyvä avata esimerkiksi osalinjauksen alussa, koska siihen viitataan monessa kohdassa dokumenttia.		Tavoitteessa 3 käsite "avoin oppiminen" liitetään yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tällöin se saa uuden merkityksen, jolloin se rinnastuu avoimeen yliopisto-opetukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Esitetyissä toimenpiteissä käsitettä lisäksi laajennetaan tiedeviestintään, tiedekasvatukseen ja kansalaistieteeseen. Kaiken kaikkiaan käsite "avoin oppiminen" on muuntunut jo lähes tunnistamattomaksi, siksi sen avaaminen osalinjauksen alussa olisi välttämätöntä.

Toimenpide 1 jää roikkumaan ilmaan. Se jättää epäselväksi, millaisille kohderyhmille avointa opetusta pitää tarjota. On eri asia tarjota opetusta korkeakouluun avoimen opetuksen kautta pyrkiville, jatkuvaa oppimista suorittaville henkilöille tai muuten vain itseään sivistäville. Volyymin kasvattaminen edellyttää avoimia oppimateriaaleja, kirjastojen palvelut eivät mitenkään kestä suuria uusia suuria opiskelijamääriä. Avoin oppiminen ei myöskään saa tarkoittaa videoitujen oppituntien tai kurssimateriaalien itseopiskelua.

Toimenpiteessä 2 mainitut ”alan standardien mukaiset avoimet osaamismerkit" pitäisi käsitteenä avata. Nyt jää epäselväksi, mikä on niiden laatu ja status, ja keille niitä myönnetään. Osaamismerkkien myöntäminen ei pääsääntöisesti ole korkeakouluissa käytössä, joten uuden järjestelmän käyttöönotto ei välttämättä ole yksinkertainen toteutus. Lisäksi olisi pohdittava osaamismerkkien suhde tutkinto-opiskelijoiden suorituksiin. Osaamismerkkien myöntäminen, avoimen oppimisen toteutumisen ja tason todentaminen ja ulkopuolisten oppijoiden sertifiointi vaatii korkeakouluilta lisäresursointia.

Toimenpiteestä 4 ei selviä, mitä on "oppimisen ja opettamisen data". Datan jakamista ei voi suunnitella, jos ei tiedetä, mitä se tarkoittaa, kenen data on kyseessä, missä sitä jaetaan ja miten. Aineistonhallinnan ohella olisi oleellista seurata ja mainita ainakin EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR 2016/679), kansallinen tietosuojalaki (1050/2018) sekä mahdollisesti tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistus.

Toimenpiteessä 6 mainittu kansalaistiede jää aika irralliseksi maininnaksi. Se kuulostaa tässä ikään kuin se olisi oma tieteenalansa, vaikka kyse on joukosta tutkimusmenetelmiä. Niiden opettaminen on osa menetelmäopetusta. Vielä vaikeampaa on mieltää, miten kansalaistiedettä opetettaisiin kansalaisille, kun menetelmiä on monia.		Osalinjaus on erittäin laaja ja kunnianhimoinen sekä tavoitteiltaan että niitä tukevien toimenpiteiden aikatauluttamisen kannalta. Suhteessa asioiden nykytilaan aikataulu on erittäin haastava, tavoitteet eivät toteutune vuoteen 2025 mennessä. Aikataulu pitäisi muuttaa realistisemmaksi, ellei sen ole tarkoitus olla kuvaannollinen aikajana, joka havainnollista toimenpiteiden etenemisjärjestystä.

Tavoitteiden kytkeminen muihin avoimen tieteen linjauksiin ja suosituksiin on keskeistä ja oleellista. Osalinjausta voisi konkretisoida kirjaamalla liitteeksi jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja esimerkkejä. Ne avaisivat, motivoisivat ja lisäisivät kiinnostusta esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Osalinjaus on kansallinen, mutta se edellyttää korkeakoulukohtaisia toimenpiteitä. Ei ole selvää, miten varmistetaan korkeakoulujen välinen yhteistyö ja työnjako. Koska opettajat ja oppijat liikkuvat kansallisesti ja kansainvälisesti, yhteistyö on välttämätöntä.
6
Oulun yliopistoTavoite on kannatettava. Ehdotamme toimenpiteisiin 2.-4. muotoilua “Viimeistään vuodesta 202…” Tavoite on kannatettava. Ehdotamme toimenpiteisiin 4., 5. ja 6. muotoilua “Viimeistään vuodesta 202…” Tavoite on kannatettava. Ehdotamme toimenpiteisiin 1.b., 4. ja 6. muotoilua “Viimeistään vuodesta 202…”

Mitä on oppimisen ja opettamisen data? Toivomme tälle määrittelyä.		Tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia, mutta toteutus vaatii organisaatioilta todella paljon resursseja.
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100