Kommentit Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansalliseen strategiaan
 Share
The version of the browser you are using is no longer supported. Please upgrade to a supported browser.Dismiss

View only
 
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ
1
KOMMENTOIJAJOHDANTOPERIAATE 1PERIAATE 2PERIAATE 3TAVOITE 1TAVOITE 2TAVOITE 3TAVOITE 4YLEISIÄ KOMMENTTEJA
2
TaideyliopistoPidämme hyvänä, että strategia(työ) on jaettu eri osiin, jolloin valmistelulle jää riittävä aika ja strategiassa pystytään näin huomioimaan erilaiset julkaisumuodot, mm. monimediaiset julkaisut.Strategisessa periaatteessa 1 puhutaan ”--kokonaiskustannukset pysyvät nykyistä vastaavalla tasolla”. Tähän toivomme tarkennusta: mikä on nykyinen taso ja hyväksymmekö näin jo tulleet korotukset?

Ehdotamme, että kohdassa: Strateginen periaate 1, kohta: ”--tutkimusorganisaatioiden ja niiden kirjastojen (tai vastaavien)- -” käytetään vain sanaa organisaatiot.
Ehdotamme, että ”Strateginen periaate 2:” kaksi alinta kohtaa tulisi tasata pois alakohdasta samalle tasolle ”Lähtötilanteen kartoitus- ja Jatkuva seuranta” -kohdista.

Kannatamme, että Unifi, Arene ja Tulanet selvittävät kahden vuoden välein, miten uudenlaiset (avoimen) julkaisemisen muodot esiintyvät korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden arviointijärjestelmissä tällä hetkellä. Toivomme tähän kansallista neuvontaa sekä ohjeistusta, jotta voimme huomioida tämän organisaatiossamme arviointia tehdessä.

Strategisessa tavoitteessa 1 puhutaan suorista aineistohankinnoista ja tavoitteesta avoimuuden saavuttamiseksi. Tämä vaatii pieniltä organisaatioilta ponnisteluja, johon kaivataan tukea. Käytännössä pienet ja spesifimmät organisaatiot solmivat edelleen suoria sopimuksia kustantajien kanssa, johtuen FinELibin aineistonhankintamallista (äänestys) ja resursseista, jolloin sopimusneuvottelut voivat olla vaikeita.

”Tutkimusorganisaatioiden laitosten ja tutkimusryhmien johtajat kannustavat tutkijoita huolehtimaan tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta” -kohtaan ehdotamme sanamuutosta: johtajat > organisaation johto.

Ehdotamme, että kohdasta: ”TSV on vastuussa olemassa olevan tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitetun journal.fi -palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta OKM:n resursoimana” -otetaan sana: journal.fi pois.

Strategisessa tavoitteessa 1, puhutaan uusien, avoimien tutkimusjulkaisukanavien kehittelystä. Kannatamme tällaista työtä ja toivomme kansallista tukea julkaisujärjestelmän tekemiseen ja/tai käyttämiseen. Toivomme keskustelua ja vaikutusmahdollisuutta julkaisujärjestelmän rahoitusmallista.

Ehdotamme, että tästä kohdasta: ”Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittelyyn, sekä tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla” otetaan sana kehittelyyn pois ja korvataan sanalla kehittämiseen.

Ehdotamme, että kansallisesti koordinoidaan strategiassa mainittua listausta OA-lehdistä, esimerkiksi TSV:n koordinoimana. Näin organisaatiot ehtisivät tarjota tällaisen palvelun jo vuonna 2020.
Luonnoksessa puhutaan eri kohdissa: ”--tutkimusorganisaatioista ja niiden kirjastojen (tai vastaavien)- -”. Ehdotamme että strategiassa käytetään sanaa organisaatiot. Näin huomioidaan se, että eri organisaatioissa palvelut tarjotaan yhteistyössä eri yksiköiden välillä.

Toimenpideohjelma vaatii jo vuonna 2020 organisaatioilta konkreettisia käytännöntoimia avoimen tieteen strategian täyttämiseksi (APC-maksutietojen seuraaminen, koulutukset ja esim. OA-lehtien listaukset). Pidämme aikataulutavoitetta haastavana.

Tavoitteiden saavuttamista auttaa, jos osa palveluista voidaan tuottaa kansallisesti.

Toivomme tarkennusta strategiaan hybridi-lehtien osalta, voiko edelleen solmia hybridi-sopimuksen?

Yleisesti strategia on kannatettava ja edistää tieteen ja tutkimuksen leviämistä ja hyödyntämisestä yhteiskunnassa. Huolemme on, että jos kotimaiset tiederahoittajat sitoutuvat tähän, niin rahoitus voi keskittyä muutamille tutkijoille. 

Toivomme, että strategiassa selkiytetään kotimaisten tiedejulkaisujen ja kansainvälisten ero esimerkiksi jakamalla strategia kahteen osaan tai ryhmittelemällä tekstiä uudelleen, jotta kummankin ominaispiirteet tulisivat paremmin esille.

Toivomme kansallista ohjeistusta ja koulutusta CC-lisenssien käytöstä ja tekijänoikeudesta tutkijoille ja organisaatioille esimerkiksi seminaaripäivän, verkkosivuston tai videomateriaalin muodossa.
3
Jyväskylän yliopisto, Suunnittelija Marjo Havila (Johdon tuki)
Periaatteen toteutuminen on erittäin haastavaa, ellei jopa mahdotonta, kun tavoitteeksi on otettu välitön avoimuus. Jos tähän periaatteeseen tiukasti pyritään, on vaikea nähdä sitä mahdollisuutta, että isojen tiedekustantajien kanssa päästäisiin minkäänlaisiin avoimuuteen tähtääviin sopimuksiin. Johtopäätös tästä on siis se, että yliopistojen on varauduttava FinELib-tilaussopimusten päättymiseen hyvin laajamittaisesti. Onko tämä tavoitteena?
Näemme tässä määrittelyssä myös vaarana sen, että uusien, innovatiivisten julkaisukanavien kehittämiseen ei pystytä suuntaamaan lainkaan varoja. Ehdotamme periaatteen tekstiksi: ”Kun tarkastellaan kaikkien nykyisten julkaisukanavien…”
Tarkoittaako periaatteen 2 avoimuus julkaisukanavien vai tutkimuksen avoimuutta? Mielestämme on syytä pitää erillään tutkimuksen avoimuus ja julkaisukanavan avoimuus. Myöskään tutkimuksen laatua ja julkaisukanavan laatua ei DORA-julistuksen hengessä tulisi rinnastaa. Esimerkiksi julkaisuarkistoissa oleva rinnakkaistallennettu tutkimus on avointa, vaikka julkaisukanava, jossa se on julkaistu, ei sitä olisikaan. Tätä periaatetta on syytä täsmentää.Toimenpideohjelmassa todetaan, että viimeistään 2022 FinELibin tiedelehtisopimuksiin sisältyy oikeus julkaista kaikki artikkelit avoimina tai rinnakkaistallentaa ne julkaisuhetkellä. Välittömän rinnakkaistallennusmahdollisuuden nostaminen mukaan neuvotteluihin on tervetullutta. Kokonaan eri asia on, miten tämä toimenpide rinnastuu strategiseen periaatteeseen 1, jossa linjataan, että tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset eivät saa nykyisestään nousta. Jos ottaa edellä mainitun strategisen periaatteen huomioon, onko tämä toimenpide ilman kustannusten nousua ylipäätään millään tavalla realistinen?
Toimenpideohjelmassa tutkimusorganisaatiot velvoitetaan pyrkimään välittömän avoimuuden saavuttamiseen myös suorissa sopimusneuvotteluissa niiden kustantajien kanssa, jotka eivät ole mukana FinELibin tekemissä sopimuksissa. Tämä on mahdoton tavoite. Yksittäisellä kirjastolla ei ole neuvotteluasemaa tämän tyyppisissä neuvotteluissa. Lisäksi yliopistokirjastoilla on satoja yksittäisiä lehtitilauksia pääsääntöisesti pienten julkaisijoiden lehtiin. Kaikkien yksittäisten julkaisijoiden kanssa neuvotteleminen ei ole kirjastoissa resurssisyistä mahdollista.
Lisäksi toimenpideohjelmassa velvoitetaan tutkimusorganisaatiot ja kirjastot mahdollistamaan rinnakkaistallentamisen, jota käytetään ratkaisuna välittömän avoimuuden saavuttamiseksi silloin kun artikkelia ei ole mahdollista julkaista avoimena julkaisijan kanavassa kohtuullisin kustannuksin. On vaikea nähdä nykymuotoista vertaisarvioitujen käsikirjoitusten rinnakkaistallennusta ratkaisuksi välittömän avoimuuden vaatimuksiin. Kustantajilla on oikeus määrittää julkaisujensa artikkeleille embargo. Lähestulkoon kaikki isot tiedekustantajat edellyttävät tällä hetkellä embargoja rinnakkaistallenteille. Välittömän avoimuuden saavuttaminen on siis tällä hetkellä mahdotonta joitain yksittäisiä kustantajia lukuun ottamatta. Tätä toimenpidettä ja sen tausta-ajatusta olisi syytä vielä selventää, jotta kyseinen toimenpide ei jäisi täysin kuolleeksi kirjaimeksi.
Välitöntä avoimuutta saavutettaisiin sen sijaan kannustamalla preprintien eli vertaisarvioimattomien käsikirjoitusten tallentamiseen organisaatioiden omiin tai tieteenalakohtaisiin arkistoihin. Sen useat isot kustantajat sallivat jo nyt ilman embargoja, ja osalla tieteenaloista preprintien tallentaminen on jo arkipäivää. Strategiassa ei ole otettu kantaa preprinteihin, mielestämme se tulisi selkeästi tehdä.
Jos strategian yhtenä tavoitteena on luoda kokonaan uudentyyppisiä julkaisualustoja, jopa julkaisutapoja, olisi viisasta olla rajaamatta lisenssivaihtoehtoja ainoastaan CC-lisensseihin. Ehdotamme tavoitteen tekstiksi ”…määritellään avoimuuden takaava lisenssi”. Toki nykyisen tyyppisessä julkaisukulttuurissa CC-lisensseillä on vakiintunut asema, ja siksi niiden mainitseminen toimenpidetasolla on hyvä asia.Strategian nimen muutosta avoimen julkaisemisen strategiasta avoimen saatavuuden strategiaksi tervehditään ilolla. Uusi nimi kuvaa paremmin sitä toimintaympäristöä, mihin strategia toimenpideohjelmineen kohdentuu ja mikä sen tarkoitus on.
Tarkoituksenmukaista on myös se, että käsillä oleva strategia koskee nyt vain lehti- ja konferenssiartikkeleita, ja kokoomateosten ja monografioiden avoimelle saatavuudelle luodaan jatkossa oma strategiansa niiden erityyppisen luonteen vuoksi.

Yleinen huomio strategisista periaatteista:
Ehdotamme strategisten periaatteiden järjestyksen muuttamista siten, että periaatteista pitkällä aikaväillä tärkein eli nykyinen periaate 3 nostettaisiin ensimmäiseksi.
4
Tampereen yliopisto/ Markku Ihonen
Tampereen yliopisto on kommentoinut saman asiakirjan aiempaa versiota helmikuussa 2019 ja toteaa asiakirjan muuttuneen merkittävästi niin, ettei yliopistolla ole enää esitettävänä muutoksia siihen
Yliopisto panee tyytyväisenä merkille,että luonnos tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansalliseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi on linjassa kunnianhimoisen eurooppalaisen avoimen julkaisemisen tavoiteohjelman Plan S:n juuri uudistetun version kanssa.
5
Vaasan yliopisto, Virpi Juppo
Strategian soveltamisala tulee olla linjassa myös vuonna 2022 OKM rahoitusmallin määrittelemän avoimuuden kanssa.Kustannusten pitäminen nykyisellä tasolla on hyvä, mutta haaste.
Seurantakohteet tulee ilmaista yliopistoille ajoissa, että voimme asian sisäisesti järjestää.
Otsikossa mainitaan että seurataan avoimuutta ja laatua erikseen, mutta tekstissä kuitenkin avoimuutta suhteessa laatuun. Tämän on epäselvä muotoilu.
Miksi seurataan vain tutkijoiden (vrt. tutkimuksen) arviointijärjestelmissä, miksei myös muilla tasoilla; organisaatio, ryhmä jne.
Miksi seurataan vain tutkijoiden (vrt. tutkimuksen) arviointijärjestelmissä, miksei myös muilla tasoilla; organisaatio, ryhmä jne.
Huomiota kiinnitettävä kielen lisäksi myös eri tieteenalojen välisiin eroihin sekä monitieteisyyteen, mikä merkitys niillä on.
Kohtuullinen maksu voi tarkoittaa eri yliopistoissa hyvinkin erilaisia summia.
Linjaus täytyy olla OKM rahoitusmallin mukainen. Alakohtaiset erot tulee huomioida. Entä miten säätiörahoituksessa huomioidaan APC-maksut?
Toimenpide: Jo vuonna 2020 OKM yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien kanssa osallistuu kotimaisen tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta aiheutuviin kustannuksiin.-> mitä tämä käytännössä tarkoittaa, näin epämääräiseen kustannukseen voi olla vaikea sitoutua.
6
Aalto-yliopisto/ Mari Aaltonen
”Kansalliskirjasto selvittää yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja niiden kirjastojen (tai vastaavien) kanssa…”, eikö riittäisi, että Kansalliskirjasto selvittää yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa? Kirjastoja (joita kaikissa organisaatioissa ei ole), ei tarvitse mainita erikseen, vaan organisaatio saa itse päättää, missä yksikössä toimenpiteet toteutetaan. Tämä pätee myös muihin kohtiin dokumentissa.- Jos tieteellisten julkaisujen avoimuutta arvioidaan erikseen, tutkijoille täytyy tarjota tasavertaiset mahdollisuudet avoimeen julkaisemiseen. Tutkijoilla on erilaiset resurssit käytettävissä ja on myös huomioitava julkaisukanavien erilaisuus tieteenaloittain (laadukkaiden avointen julkaisukanavien määrä vaihtelee tieteenaloittain). Lisäksi julkaisukanavien tyypit vaihtelevat tieteenaloittain, esim. jollain tieteenaloilla julkaistaan paljon konferenssijulkaisuissa tai kirjoissa, näiden avoin julkaiseminen ei ole samalla tasolla kuin artikkeleiden.
- Tässä vaaditaan sitoutumaan noudattamaan Suositusta tutkijan vastuulliseen arviointiin, joka ei ole vielä valmis (ei ongelma, jos valmis siinä vaiheessa, kun tähän strategiaan tulisi sitoutua).
- Kaikkien organisaatioiden täytyy sitoutua tähän ja varata tutkijoiden arviointiin tarvittavat resurssit. Tässä on myös tärkeää huomioida tutkijoiden erilaiset resurssit ja tieteenalaerot.
- Myös tässä vaaditaan sitoutumaan noudattamaan Suositusta tutkijan vastuulliseen arviointiin, joka ei ole vielä valmis (ei ongelma, jos valmis siinä vaiheessa, kun tähän strategiaan tulisi sitoutua).
- Miksi tässä on otettu esiin data? Ei ole tarpeellista mainita sitä erikseen tässä dokumentissa, vaan se on osa muita valmisteilla olevia strategioita.
- ”Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat sitoutuvat kiinnittämään tutkijoiden arvioinnissa huomiota tasapuolisuuteen julkaisun kielen suhteen.” Tämä lause ei liity strategian aihepiiriin ja pitäisi poistaa. Tutkimus tulee aina julkaista sille relevanteimmassa foorumissa, julkaisukielestä riippumatta.
- Ensimmäisen toimenpidekohdan (FinElib) alla olevat sisennetyt 3 kohtaa eivät ole alisteisia yläkohdalle, vaan pitäisi olla omina kohtinaan.
- ”Tutkimusorganisaatioiden laitosten ja tutkimusryhmien johtajat kannustavat tutkijoita huolehtimaan tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta.” Tässä määritellään vastuita liian pitkälle. Pitäisi riittää, että organisaatio ja sen johto sitoutuvat strategiaan ja sen toimeenpano organisaation sisällä on organisaation itse päätettävissä.
- ”Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittelyyn, sekä tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla.”:
o Kehittelyyn -> kehitykseen
o Tämän alakohta TSV:stä pitäisi poistaa, koska se on käsitelty Strategisessa tavoitteessa 4. Tämän yläkohdan pitäisi käsitellä sekä kansainvälistä, että kotimaista julkaisukanavien kehitystä, joten sitä ei pidä rajata korostamalla yhtä kotimaista projektia. Suurin osa suomalaisesta tiedejulkaisemisesta tapahtuu kansainvälisissä lehdissä, joten, jos strategian tarkoitus on vaikuttaa suomalaisen tieteen avoimuuteen, keskittyminen kotimaiseen julkaisemiseen ei ole perusteltua. Strateginen tavoite 4 käsittelee nyt ainoastaan kotimaista julkaisemista (kansainvälisen julkaisualan kehityksen seuraaminen ja siihen osallistuminen oli kokonaan pudotettu pois), joten sitä ei tarvitse enää erikseen korostaa muissa kohdissa.
- ”Jo vuonna 2020 tutkimusrahoittajat mahdollistavat APC-maksujen sisällyttämisen rahoitukseen.” APC-maksuun tarkoitetut rahat täytyisi korvamerkitä jotenkin, ettei niitä käytetä muihin menoihin. Jos yliopisto maksaa kustantajalle vain yhden maksun, joka sallii lukemisen ja julkaisemisen (Read & Publish –malli), miten julkaisemisen avaamisen kustannukset määritellään? Nykyisin tutkimusrahoittajille toimitetaan oikeasti maksetun APC-maksun kuitti. Käytetäänkö jatkossa arviota kohtuullisesta APC-maksusta ja tutkimusrahoittajat maksavat? Vai kasaantuvatko kaikki avoimuuden kustannukset yliopistoille?
- ”Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittelyyn, sekä tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla.” Meritoitumisen täytyy muuttua ennen tätä, jotta myös uusia julkaisukanavia arvostetaan.
- Toinen toimenpide: ”Jo vuonna 2020 OKM jatkaa”; jo vuonna 2020 pois lauseen alusta.”Jo vuonna 2020 OKM yhdessä tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusrahoittajien kanssa osallistuu kotimaisen tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta aiheutuviin kustannuksiin.” Saisiko tähän jo nyt maininnan: suhteessa julkaisuaktiivisuuteen? Ts. ne tutkimusorganisaatiot, jotka julkaisevat eniten kotimaisissa julkaisukanavissa, osallistuvat kotimaisten kanavien kehittämiseen eniten.Strategian ja toimenpideohjelman pitää olla linjassa PlanS:n ja sen implementointisuunnitelman viimeisimmän version kanssa.
7
Turun Yliopisto
Erika Lilja
Strategiassa tulisi kuitenkin ihan aluksi linjata, että tutkijoiden ja tieteen kannalta tutkijan tulee ensisijaisesti voida valita sellainen julkaisukanava, jossa tieteellistä keskustelua tutkimusaiheesta käydään. Tutkimuksen tieteellisen vaikuttavuuden ja tätä kautta toteutuvan tutkimuksen edistymisen ja tieteellisen tiedon kumuloitumisen kannalta ei ole yhdentekevää, millä tieteellisillä foorumeilla tutkimus julkaistaan. Tieteellisen tiedon jakaminen ja tieteen edistyminen vaatii aina tutkijoiden kohtaamista tieteellisen tiedon tasolla yhä useammin digitaalisilla mutta edelleen myös fyysisesti erilaisilla tieteellisissä foorumeissa (tieteelliset aikakauslehdet, konferenssit, tutkimusalustat, akateeminen sosiaalinen media jne.).
Julkaisukanavan ei lähtökohtaisesti tulisi koskaan ohjata tutkimuksen julkaisemisen käytäntöjä muodon tasoilla (mukaan lukien julkaisun maine, julkaisukanavaluokittelut, vaikuttavuuskertoimet tai esimerkiksi avoin julkaisemismalli, kuten Golden OA -julkaisukanava) vaan sisällön perusteella; laadukasta tieteellistä keskustelua käydään kohtaamalla muut keskustelijat sisällöllisellä tutkimusaiheen tai -ilmiön tasolla. Tämän vuoksi olisi tärkeää esimerkiksi tunnistaa avoimiksi julkaisemisen kanaviksi myös muut kuin opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymät avoimet kanavat (esim. preprint-julkaisut). Avoimuuden määritelmien tulisikin lähteä tutkimuskäytännöistä, ei ohjaavan tahon näistä irrallaan asettamista käsitteistä.

Soveltamisalan osalta toinen kohta, jossa todetaan strategian koskevan myös yhteisjulkaisuja, joissa vastuukirjoittaja on affilioitunut työsuhteen tai muun suhteen kautta suomalaiseen tutkimusorganisaatioon tai työskentelee suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella, on tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden näkökulmista kuitenkin ongelmallinen. Suomalaiset tutkijat tekevät tutkimustaan kansainvälisessä yhteistyössä, joka määrittelee samalla myös julkaisemisen toivottuja kanavia. Toisen maan tutkijan kohdalla julkaisukanavia voidaan priorisoida hyvin eri tavoin eikä suomalaisella tutkijalla ole aina mahdollisuutta vaikuttaa strategian vaatimalla tavalla siihen, missä julkaisukanavassa tutkimus julkaistaan. Ottaen huomioon edellä mainittu mutta myös tutkijoiden nykyinen meritoitumisjärjestelmä, saattaa tällä tavoin määritelty soveltamisala johtaa siihen, että suomalaiset tutkijat eivät ota vastuukirjoittajan roolia, mikäli siitä saattaa aiheutua hankaluuksia julkaisukanavaa valittaessa.

Tutkimusorganisaation näkökulmasta yliopistojen uusi perusrahoitusmalli ja samanaikainen TSV:n koordinaation kautta toteuttava avoimen tieteen ohjaus ovat keskenään periaatteellisella tasolla ristiriidassa. Tutkimusorganisaatioiden tasolla on hyvin hankala ohjata tutkijoita strategiassa asetettujen aikataulujen puitteissa tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen. On epärealistista odottaa, että kustantajat ovat muuttaneet liiketoimintamallejaan avoimeksi tai että ne sallisivat välittömän rinnakkaistallentamisen ilman embargoaikoja 1.1.2022 mennessä. Mikäli siis strategian aikataulua ei porrasteta tai välittömän avoimuuden ehtoja muutoin muuteta, tulee muuttaa perusrahoitusmallia. Mikäli perusrahoitusmallia ei muuteta, tulee muuttaa sen perustana olevaa Julkaisufoorumi-luokittelua. Työpajassa Mustajoki nostikin esiin, että ministeriö on todennut, että rahoitusmallia voidaan muuttaa, kunhan mittarit ovat vakaita. Näin ollen vaihtoehtoiset ratkaisut ristiriitaisen OKM:n tulosohjauksen ja TSV:n koordinaation kautta toteutettavan avoimen tieteen/avoimen tieteellisen julkaisemisen ohjauksen poistamiseen löytyvät joko perusrahoitusmallin pikaisesta muutoksesta tai strategian aikataulujen tai välittömän julkaisemisen ehtojen muuttamisesta. Mikäli tutkimusorganisaatioita halutaan ohjata johdonmukaisesti ja käytännön realiteetit huomioon ottaen, tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden strategiaa ei voida tällaisena viedä läpi ilman, että pohditaan samalla yliopistojen perusrahoitusmallia.

Strategia pohjaa pitkälti tahdon ilmaisuun, hyvään uskoon ja toivoon. Avoimen julkaisemisen edistymisessä sekä Plan S:n että kansallisen strategian osalta on kuitenkin edelleen vakavasti otettavia haasteita, joita ei ratkaista tahdolla, uskolla ja/tai toivolla. Kustantajien ja tutkijoiden valmius vaadittavaan muutokseen on tosiasiassa hyvin epäselvä ja samalla aikataulut erittäin tiukat.

Molempien kohdalla aikataulun lisäksi suurena haasteena on jo edellä mainitut kustannukset. Edelleen on erittäin epäselvää, miten niiden julkaisujen avoin saatavuus, jota ulkopuolinen tutkimusrahoittaja ei kustanna, katetaan kustannusten kohdistuessa julkaisun tekijään. Tutkimusintensiivisillä yliopistoilla ei Suomessa eikä Euroopassa ole varaa julkaisemisen kustannusten nousuun. Sekä kansallisessa strategiassa että Plan S:ssä asetetaan mittava painoarvo kustantajien kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin, jotka ovat jo osoittautuneet hyvin haastaviksi ympäri Eurooppaa.

Strategia ei myöskään ota huomioon apurahalla työskentelevien tutkijoiden asemaa, jotka ovat työsuhteessa olevia tutkijoita huonommassa asemassa.

Kuten Turun yliopisto lausui jo aikaisemmin, on kansallisessa strategiatyössä edelleen tunnustettava, että Eurooppa ei kykene muuttamaan tieteellisen julkaisemisen järjestelmää yksin ja että muiden maiden, erityisesti Pohjois-Amerikan, Kiinan ja Intian sitoutuminen avoimen tieteellisen julkaisemisen edistämiseen on keskeistä ja siksi avoimuutta tulisikin edistää yhteisenä rintamana. Edellä mainittujen maiden organisaatiot eivät ole allekirjoittaneet Plan S -aloitetta, joten tilanne on tältä osin hyvin epäselvä.

Työpajassa nostettiin esiin, että kansallisen strategian sijaan olisi tärkeää tehdä Pohjoismaiden kesken yhteistyötä ja että Suomen ei kannata olla avoimen tieteen edelläkävijä vaan kulkea pikemminkin yhteisessä rintamassa muiden kanssa. Kansallisen strategian riskinä on edelleen se, että suomalaiset tutkijat asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan kansainvälisessä tiedejärjestelmässä niin tutkijan uralla etenemisen kuin tutkimusyhteistyön näkökulmasta. Mikäli tieteellisen julkaisemisen avointa saatavuutta halutaan edistää vastuullisesti, yksittäisen tutkijan asemaa ei tule vaarantaa. Tutkija voi halutessaan aktiivisesti haastaa tieteellisen julkaisemisen rakenteita, mutta häneltä ei voida ohjaavien tahojen toimesta tällaista roolia odottaa oman toimeentulonsa ja uransa kustannuksella. Julkaisemisen avoimen saatavuuden edistämisessä on vastuullisuuden näkökulmasta keskityttävä enemmän johtamiseen ja sen kautta toteutettavaan julkaisemiskulttuurin muutokseen.

Johdannossa on myös asiavirhe: “OKM seuraa tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden toteutumista Tutkimustietovarannosta. Julkaisutietojen tallentaminen Virtaan on tutkimusorganisaatioiden tehtävä.” Tutkimusorganisaatiot eivät tallenna julkaisutietoja VIRTAan. Muotoilu voisi esimerkiksi olla seuraava: Kukin tutkimusorganisaatio toimittaa omien julkaisujensa tiedot haluamallaan tiheydellä, kuitenkin vähintään vuosittain OKM:n julkaisutiedonkeruun yhteydessä VIRTA-julkaisutietopalveluun.
Tutkijan näkökulmasta on hyvin hankala käytännön tasolla seurata tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia. Mikäli strategialla halutaan muuttaa tutkimuksen käytäntöjä, on se suunnattava koordinoivan tahon ja esimerkiksi kirjastojen sijaan tutkijoille. Tällöin strategisten periaatteiden tulisi koskea julkaisemisen käytäntöjä. Tutkijan näkökulmasta periaate 1 antaa jo heti sen kuvan, että tutkijalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen tai olla tietoinen tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksista.

Periaatteen tulisi kaiketi koskea yksikkökustannusta, ei yhteiskustannuksia? Muutoinhan avoimen julkaisemisen kustannusten tulisi vähentyä julkaisemisen volyymin lisääntyessä. Periaate tulee siis ehdottomasti suhteuttaa tutkimuksen volyymiin ollakseen jotenkin looginen.

Periaatteessa on lisäksi vielä käsitteellisiä epäselvyyksiä, vaikka määrittelyjä on strategian alussa päivityksen yhteydessä tarkennettukin. Miten esimerkiksi määritellään kaikki tieteelliset julkaisukanavat tai ”tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset”?

Kokonaiskustannusarvioon tulisi esimerkiksi sisältyä myös avoimen saatavuuden mahdollistamiseksi organisaatiossa tehty työ. Jos Kansalliskirjastolle tulee tehtäväksi kokonaiskustannusten seuraaminen, on määriteltävä yksiselitteisesti mistä kokonaiskustannuksen muodostuvat ja varmistettava, että kaikki niihin vaikuttavat tiedot ovat organisaatioista yhteismitallisesti saatavissa.

Pidämme ongelmallisena myös tavoitetta, että saatavuuden kokonaiskustannukset pysyisivät nykyistä vastaavalla tasolla. Sehän tarkoittaisi, että kustantajat luopuisivat hinnankorotuksista (ja samalla liikevaihdon kasvattamisesta niiden kautta) siirryttäessä tilaajamaksuista kirjoittajamaksuihin. Ja mihin ajalliseen hetkeen ”nykyinen” sijoittuu?

Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta eivät sisällä mitään keinoja, joilla tosiasiassa pystyttäisiin pitämään tutkimusjulkaisujen saatavuuden kokonaiskustannukset nykyisellä tasolla.

Periaate on kielellisesti huonosti muotoiltu: kun-lauseella alkava ensimmäinen (eli myös tärkein?) periaate ei kuulosta vakuuttavalta tai iskevältä.
Työpajassa keskusteltiin siitä, että kustantajien suuria voittoja tavoitteleva toimintalogiikka on ongelmallinen APC-maksuihin perustuvassa mallissa. Vaikka avoin julkaisemisen malli ei tarkoita huonompaa laatua, kun hyödynnetään laadunvarmistuksen keinona tieteellistä vertaisarviointia, on kustantajien toimintalogiikka kuitenkin edelleen aito riski. Millä siis varmistetaan, että kustantajien voitontavoittelu ei mene tieteellisen laadun edelle? Strategiassa on tunnustettava todelliset riskit, jotka eivät poistu ”tahdonilmaisuilla” ja ratkaistava se, miten poistetaan ne insentiivit, jotka kannustavat tiedeyhteisön rahastamiseen.

Työpajassa nostettiin toisaalta esiin se, että tilausmaksullinen lehti ei välttämättä ole sen laadukkaampi kuin APC-maksuihin perustuva. Toisaalta nostettiin esiin myös se, miten kaksoissokkoarviointi on paras tutkimuksen laadun tae ja että voimme hyvin olla optimaalisessa järjestelmässä jo nyt. Lisäksi keskusteltiin tieteellisestä vertaisarvioinnista ja siitä, miten avoin vertaisarviointi voisi ratkaista joitakin laatuun liittyviä kysymyksiä. Tästä ollaan kuitenkin hyvin eri mieltä eikä vaihtoehtoisista malleista ole toistaiseksi riittävästi näyttöjä.

Laadun ja avoimuuden arvioiminen erikseen on ylipäänsä tärkeä periaate: avoimuus ei ole laadun tae. Mutta strategiassa jää edelleen epäselväksi se, varmistetaanko kuvatuilla toimenpiteillä (kartoitus ja seuranta avoimuuden esiintymisestä suhteessa laatuun) todella se, että laatua ja avoimuutta arvioidaan erikseen? Voidaan muun muassa kysyä, että miten tieteellisten lehtien arviointia tulisi kehittää? Kustantajat voivat toimia haluamallaan tavalla niin kauan kuin on sellaisia lehtiä, joiden maine ratkaisee ja joissa tutkijan on uralla edetäkseen pakko julkaista. Tieteelliset lehdet jäsentelevät informaatiotulvaa ja tutkija hyödyntää lehtien luokitteluja kartoittaessaan tieteellistä keskustelua tietystä aiheesta. Osittain tältä osin periaatteessa viitataan vielä hyvin keskeneräiseen linjaukseen tutkijan vastuullisesta arvioinnista, mikä tekee strategiasta entistä epäselvemmän. Hyvin valmistellussa strategiassa ei kannattaisi toimenpiteiden tasolla viitata näin keskeneräiseen dokumenttiin. On esimerkiksi hyvin hankala tässä vaiheessa tietää, mihin oikeastaan sitouduttaisiin ja miten avoimuus huomioidaan.

Koska toimenpiteissä viitataan JUFO-luokitteluun ja avoimuuden ja laadun suhteen selvittämiseen, on vähintäänkin epäselvää, tarkoitetaanko tässä kohdassa julkaisukanavien laatua vai tutkimuksen laatua, jonka suhdetta ei voida suoraan selvittää JUFO-luokkia tarkastelemalla.

Lisäksi voidaan kysyä, mitä seurannasta seuraa ja että riittääkö kartoitus ja seuranta.
Myös periaatteessa 3 viitataan edellä mainittuun hyvin keskeneräiseen tutkijan vastuullisen arvioinnin suositukseen, jonka suhteen ei ole varmuutta, sitoutuvatko tutkimusorganisaatiot sen tavoitteisiin. Kyseisessä suosituksessa on nimenomaan avoimuuden näkökulmasta paljon heikkouksia.

Pitäisikö tuoda esiin myös datan avaamiseen liittyvää problematiikkaa, joka esim. lääketieteellisessä tutkimuksessa on suuri haaste? Datan avaamisen huomioiminen tutkijan meriittinä ei ole yksiselitteistä eikä ongelmallista tilannetta voi väistää yleistävällä toteamuksella.

“Selvitetään” ei ole sama asia kuin huomiointi. Periaatteessa 3 olisi syytä keskittyä tutkijan = julkaisun kirjoittajan meritoitumiseen ja paradigman muutokseen siltä osin; miten strategia tukee tätä muutosta?
Kaikkien uusien tieteellisten artikkelijulkaisujen välitön avoin saatavuus kolmen vuoden kuluttua on hyvin epärealistinen tavoite. Mikäli tavoitteena olisi esimerkiksi ”merkittävä osa tieteellisestä artikkelijulkaisuista”, olisi tavoite realistisempi. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi porrastaa välittömyyttä siten, että kaikkien artikkelijulkaisujen osalta tavoitellaan kohtuullisia embargoaikoja, jotka voisivat olla nykyistä 6–12 kuukautta lyhyempiä, esimerkiksi 3–4 kuukautta.

Kohta ”Tutkimusorganisaatioiden laitosten ja tutkimusryhmien johtajat kannustavat tutkijoita huolehtimaan tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta” olisi hyvä muuttaa siten, että siinä todetaan myös samojen tahojen luovan edellytyksiä, ei vain kannustavan. Ilman merkittävää muutosta, laitosten ja tutkimusryhmien johtajat kuitenkin luultavasti kannustavat tutkijoita julkaisemaan alan laadukkaissa lehdissä, joissa julkaiseminen meritoi tutkijaa hänen uralla etenemisensä näkökulmasta riippumatta julkaisun avoimesta saatavuudesta.

Strategisen tavoitteen tulisi olla linjassa Plan S:n kanssa: kansallisen strategian tulee ottaa tavoitteeksi uusien julkaisemisen kanavien synnyttäminen. Suomessa olisi mahdollisuuksia luoda uusia kansainvälisiä suomalaisten kustantajien julkaisemia tieteellisiä lehtiä, jos esimerkiksi jo olemassa oleviin laadukkaisiin lehtiin sijoitettaisiin ja niiden kehittymistä merkittäviksi, arvostetuiksi ja avoimiksi julkaisukanaviksi tuettaisiin.

Toimenpiteissä on huomioitava, että FinELibin kautta solmitut sopimukset eivät kata kaikkia tiedelehtien kanssa solmittuja sopimuksia, yliopistoilla on myös suoria tilauksia, mikä seuraavassa alakohdassa sanotaankin. Mutta mitä avoimuuden kannalta merkitsee, jos trendi tulevaisuudessa onkin, että yliopistoilla on yhä enemmän itse solmittuja tilaussopimuksia, kun FinElib siirtää aineistoja organisaatioiden neuvoteltaviksi?

Seuraavien kahden toimenpiteen kohdalla on ensin kysyttävä, että millä mandaatilla strategiassa annetaan tutkimusorganisaatioille neuvottelutavoite ja ”lupa” hyväksyä kohtuulliset yksittäisten artikkeleiden maksut.

o Tutkimusorganisaatiot pyrkivät välittömän avoimuuden saavuttamiseen suorissa sopimusneuvotteluissa niiden kustantajien kanssa, jotka eivät ole mukana FinELibin tekemissä sopimuksissa. o Tutkimusorganisaatiot voivat hyväksyä kohtuulliset yksittäisten artikkeleiden maksut silloin kun kustantajan kanssa ei ole erillistä sopimusta.
Nämä toimenpiteet myös edellyttävät, että organisaatiolla varaa kustantaa yksittäisten artikkelien maksut. Kuten jo aiemmin todettiin, strategiassa tulee periaatteiden tasolla lähteä liikkeelle tutkimusorganisaatioiden autonomiasta ja tutkijoiden vapaudesta ja sitouttaa organisaatiot tavoitteisiin muulla tavoin kuin sanelemalla top-down.

Toimenpiteiden osalta on myös todettava, että valitettavasti kirjastoissa ei ole resursseja neuvotella kustantajien kanssa eikä ole realistista ajatella, että kustantajilla olisi kiinnostusta muutokseen, mikäli samalla ei nosteta hintoja huomattavasti enemmän kuin normaalien vuosikorotusten (2-8-%) verran. Mikäli tätä tavoitellaan, pitäisi kirjastojen rahoitusta ja resursseja kyetä nostamaan vastaavasti.

Toimenpiteissä ei oteta huomioon apurahatutkijan asemaa.

Lisäksi tarkemmin voidaan todeta seuraavaa:

o Tutkimusorganisaatiot ja niiden kirjastot mahdollistavat rinnakkaistallentamisen…
Tutkimusorganisaatiot päättänevät itse, millä tavoin sisäisesti organisoivat rinnakkaistallentamisen. Strategian toimenpiteissä ei tarvitse mainita, mitkä yksiköt organisaatioissa siitä huolehtivat.

Mitä ovat ”kohtuulliset kustannukset”: onko siitä yhteinen näkemys?

Mikä versio edellytetään rinnakkaistallennettavan: vertaisarvioitu käsikirjoitus vai lopullinen, kustantajan versio? Välitön rinnakkaistallentaminen edellyttää, että kustantajat sallivat sen. Nykyään suurin osa ei salli esim. viimeisen vertaisarvioidun käsikirjoituksen välitöntä tallentamista. Yksittäiset tutkimusorganisaatiot ja kirjastot eivät pysty muuttamaan kustantajien ehtoja.

o Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot tarjoavat tutkijoilleen tutkimusjulkaisujen avoimeen saatavuuteen liittyvää koulutusta ja tukea…
Monet tutkimusorganisaatiot tarjoavat sitä de facto jo vuonna 2019 ja aiemminkin. Tässäkin kannattaa muistaa, että tutkimusorganisaatio, esim. isot yliopistot ja pienet tutkimuslaitokset, etenevät eri tahdissa.

o Jo vuonna 2020 tutkijat priorisoivat tutkimusten lä hettä mistä vä littö mä n avoimen saatavuuden mahdollistaviin julkaisukanaviin.
Edellyttää, että tämä ei lisää tutkijan, tiedekunnan tai kirjaston kustannuksia. Kustannusvaikutus tasoitettava esim. tutkimusrahoittajien, OKM:n ja tutkimusyhteisön yhteistoimin (avointa julkaisemista suosiva rahoitusmalli + avoimen julkaisemisen rahasto).

o Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat määrittelevät TSV:n Avoimen tieteen koordinaation koordinoimina mittareita, joilla APC-maksujen kohtuullisuutta voi arvioida. Mittareiden määrittelyssä seurataan kansainvälistä kehitystä (esim. PlanS).siitä onko julkaisu avoin vai ei.
Kohtuullisetkaan APC-maksut eivät saa tutkijaa julkaisemaan avoimesti, jos avoimessa lehdessä julkaiseminen ei hyödytä (meritoi) tutkijaa.

o Jo vuonna 2020 tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, jolla osallistutaan uusien ja uudenlaisten avoimien julkaisukanavien kehittelyyn, sekä tuetaan olemassa olevien kanavien muuntamista avoimiksi kestävällä tavalla.
Jos tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin, tarkoittaako se, että tutkimusorganisaatiot myös maksavat kehittelystä ja tukemisesta?

Yhteenvetona strategisen tavoitteen 1 toimenpiteet menevät liikaa yksityiskohtiin; tuskin toteutettavissa tällaisena jokaisessa organisaatiossa, varsinkin kun liikkumavara jätetty pois kokonaan.

Toimenpiteissä määritellään Kansalliskirjastolle ja FinELibille paljon uusi tehtäviä. Toimenpiteet vaativat neuvotteluja ja lisäresursseja myös kirjastoilta. Lisenssi tuskin ohjaa tutkijan priorisointia julkaisukanavan valinnassa. Tämä tulisi sanoittaa uudelleen ja voidaan myös kysyä, onko ylipäätään tarpeellista mainita CC-lisenssejä omana kohtanaan?

Tämän vaatimuksen seurauksena FinELibin sopimukset voivat vähentyä. Miten käy esim. välittäjien lehtipakettien? Välittäjäthän eivät voi vaikuttaa sopimusehtoihin kustantajan ja artikkelin kirjoittajan välillä.
Journal.fi -palvelu on kannatettava toimenpide.

Yhteisrahoitteisella julkaisumallilla tarkoitetaan tässä ilmeisesti Kotilavaa? Onko tavoite todella se, että tutkimusyhteisö luo yhteisrahoitteisen mallin ja huolehtii kustannuksista? Tutkimusorganisaatioiden ei ole mielekästä olla rahoittamassa mallia, jossa ne maksavat yhtä aikaa sekä tutkimuksen teosta, tulosten julkaisemisesta että julkaisualustasta. Mallin pitäisi siksi olla tutkimusorganisaatioille kustannusneutraali.

Tulisiko neljännen tavoitteen olla esimerkiksi strategisen tavoitteen alla yhtenä toimenpiteenä? Kohdan toimenpiteinä mainitaan kotimaisten tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden varmistaminen. Näin strategiassa olisi kolme periaatetta ja kolme tavoitetta.

Strategiasta puuttuu kokonaan johdanto. Turun yliopisto kommentoi aiemmassa lausunnossaan johdantoa ja olisi mieluusti nähnyt myös strategian johdannon uudelleen kommentoitavana. Johdanto on tutkijoiden näkökulmasta kaikkein tärkein osio, koska siinä on mahdollista nostaa esiin tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden hyötyjä sitouttavalla tavalla. On erikoista, että aiemmin strategiassa oli johdanto ja nyt sitä ei ole lainkaan kommentoitavana, mikäli sellainen strategiassa tulee kuitenkin olemaan. Jälleen tästä tulee mieleen, että jostain syystä kansallista strategiaa valmistellaan hutiloiden.

Julkaisemisen avoimen saatavuuden kulttuurin muutoksen edistämisessä olisi keskityttävä johtamiseen. Strategia ei tätä tällä hetkellä riittävästi huomioi ja esimerkiksi nosta esiin avoimen tieteen johtajuutta, joka on lopulta avoimen tieteen ml. julkaisujen avoimen saatavuuden edistymisen ehdoton edellytys. Johtajuus ei kuitenkaan tarkoita kansallista koordinaatiota tai eurooppalaista avoimen tieteen ohjausta ja sen kansallista sovellusta, vaan tutkimusta esimerkiksi tutkimusorganisaatioissa johtavia henkilöitä, joiden tulee sitoutua muutoksen toteuttamiseen, mikäli muutos aidosti halutaan saada aikaiseksi. Muutosta tulee myös johtaa, sitoutuminen ei yksin riitä. Sitoutuneesta muutoksen johtajuudesta meillä on hyvinä esimerkkeinä monen suomalaisen yliopiston rehtoreita ja vararehtoreita. Yksin johtajuuskaan ei kuitenkaan riitä, elleivät yksittäiset tutkijat voi tuntea strategian tavoitteita omakseen ja tulleensa huomioon otetuksi prosessissa. Liian kiireelliset kommentointiaikataulut ja innovatiivisuuden puute kansallisessa valmistelussa johtavat päinvastaiseen kokemukseen. Mahdollisuudesta tulee uhka.

Mustajoki nosti myös esiin, että strategian noudattamatta jättämisestä ei seuraa sanktioita, mutta vakavasti otettavaa strategiaa ei tulisi rakentaa olettamuksesta, että sen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ei sitouduta. Ilman mandaattia ja sanktioimisen kykyä sekä aitoa tahtoa tehdä sitouttavaa strategiaa, on vaikea nähdä, miten tämä strategia edistää muutosta tutkimuksen käytäntöjen tasolla. Pelkkä tahtotilan osoitus ei riitä muuttamaan julkaisemisen kulttuuria, jota kipeästi tarvitaan julkaisemisen kustannusten hillitsemiseksi. Onnistunut muutos tarvitsee taakseen aitoa yhteistyötä ja tutkimusyhteisöjen jakamaa visiota, jota ei tässä strategiassa vielä valitettavasti ole päivityksen jälkeenkään nähtävissä. Vaikka julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen on erittäin tärkeää, on yhteistyötä tehtävä tiiviimmin tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Tällä hetkellä tutkimusorganisaatioiden johdolle toimitettu Kansallinen avoimen tieteen suunnitelma dokumentti olettaa, että tutkimusorganisaatiot allekirjoittaisivat suunnitelman, jonka alaisiin strategioihin ne eivät kuitenkaan itse kykene vaikuttamaan. Esimerkiksi tämän strategian valmistelussa tulisi olla edustettuina kaikki ne tutkimusorganisaatiot, jotka edellä mainitussa suunnitelmassa sen sisältämiin strategioihin sitoutuisivat. Kaiken kaikkiaan kansallinen avoimen tieteen koordinaatio vaikuttaa hyvin epäselvältä ja erittäin huonosti suunnitellulta ja edelleen aivan liian kiireessä toteutetulta. Tämä strategia on esimerkiksi yksi edellä mainitun suunnitelman strategioista, mutta sitä ei kuitenkaan valmistella aidossa yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja tutkijoiden kanssa vaan pikemminkin ylhäältä sanellen. Tilanne on yliopistojen johtamisen ja hyvän hallinnon näkökulmasta hyvin ongelmallinen muun muassa menettelyllisen ennakoitavuuden ja sisällöllisen asianmukaisuuden osalta.

Avoimen tieteen ympärille syntyy parhaillaan useita erilaisia strategioita, jotka sisällöllisesti näyttävät limittyvän toisiinsa. Olisiko syytä vielä miettiä, ovatko tässä strategiassa esitetyt kolme periaatetta täysin relevantteja ja riittäviä tiedejulkaisujen avoimen saatavuuden kannalta? Strategia sisältää vielä heikosti kannustimia, joilla tutkijoiden avointa julkaisemista edistettäisiin ottaen huomioon, että tutkijan vastuullisen arvioinnin suositus on täysin keskeneräinen.

Strategisten periaatteiden toteuttamisen vastuutahoina on mainittu Kansalliskirjasto, Unifi, Arene ja Tulanet? Mikä on tutkimusorganisaatioiden/tutkimusyhteisön rooli periaatteiden tasolla? Vai eikö sitä ole? Strategia ohittaa oudolla tavalla itse organisaatiot ja olettaa, että jonkin toisen tutkimusorganisaation edustaja voi erillisen neuvoston kautta edustaa muita tutkimusorganisaatioita. Näinhän asia ei kuitenkaan ole.

Toimenpiteissä tutkimusyhteisölle tai tutkimusorganisaatioille ”määrätään” tai ainakin sälytetään paljon tehtäviä, joista monissa ainakin implisiittisesti tutkimusorganisaatiot ovat myös rahoittajina. Kun avoimuuden kustannuksia suunnitellaan tutkimusorganisaatioiden maksettavaksi, se on myös sanottava selvästi. Strategiassa ei myöskään oteta kantaa siihen, miten tutkimusorganisaatioiden avoimen saatavuuden mahdollistamiseen käyttämä suora ja epäsuora taloudellinen panostus huomioidaan esim. avoimen saatavuuden kokonaiskustannuksia tai kustannustehokkuutta arvioitaessa.

Strategiassa on edelleen alaviitteitä melko runsaasti ja joissakin kohdissa niiden olisi olennaista olla tekstissä, koska lukija ei välttämättä lainkaan lue alaviitteitä. Esimerkiksi kohta, jossa tutkijan mainitaan priorisoivan tutkimusten lähettämistä välittömän avoimen saatavuuden mahdollistavaan julkaisukanavaan, saa aivan eri merkityksen, jos alaviitettä ei lue kuin jos sen lukee. Alaviitteisiin perinteisesti merkitään
8 (8) 7.6.2019

Turun yliopisto 20014 Turun yliopisto Puhelin 029 450 5000 utu.fi

sellainen osuus, jonka lukeminen ei ole välttämätöntä. Nyt tämä hyvä sääntö näyttää unohtuneen strategian kirjoittajilta. Myös toimenpiteiden alussa toistuva ”jo vuonna 2020” tuntuu oudolta ilmaisulta.
8
Åbo Akademi, Mats Lindfelt
Tillämpingsområdet är skäligt.Principen är i princip god. Det är dock inte helt klart vad som avses med ”totalkostnaderna”.Åbo Akademi tillämpar gärna nationella rekommendationer för ansvarsfull bedömning av forskare. Jämställdhet när det gäller publicering på olika språk är viktigt för att garantera forskningens mångfald och dess samhällsmedverkan, men vad avses mer precis (annat än möjliga problem med språkmässigt varierande indexering i forskningsdatabaser och val av sakkunniga i tillsättningsprocesser)?Målet är bra och Åbo Akademi stöder transparens i avtalen med förlag.Öppna licenser är mycket viktiga. Här kommer att krävas stora förhandlingsinsatser med förlag. Nationell utbildning understödes (också på svenska och engelska).Initiativet är gott, och utgivarna av vetenskapliga tidskrifter behöver detta stöd. Mindre tidskriftsutgivare behöver skolning och administrativt stöd för att kunna fokusera på det vetenskapliga innehållet och villkoret bör vara att den öppna publiceringsmodellen tillfredsställer de krav som ställs på forskare som författarna i tidskrifterna.
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
Loading...