Kysely AVOTT-seurannasta vuoden 2024 seurantaan vastanneille.xlsx

	A	B	C	D	E	F	G	H	I
1	Mikä on edustamasi organisaation tyyppi? Valitse listalta.	Mikä on edustamasi organisaation kokoluokka? Kokoluokka on organisaatiosi opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrä. Tämä tieto löytyy korkeakouluista Tiedejatutkimus.fi:stä organisaation tiedoista valitsemalla ensin organisaatio ja sitten kohdasta Tunnuslukuja välilehti Henkilöstö. Tutkimuslaitosten tiedot löytyvät esim. Vipusesta kohdasta Korkeakoulutuksen yhteiset ja t&k-toiminta > Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kysymyksessä käytetään samoja kokoluokkia kuin AVOTT-seurannassa.	Tähän asti käytössä ollut seurantamalli tarkastelee linjauskokonaisuuden mukaisesti neljää osa-aluetta: toimintakulttuuri, julkaiseminen, aineistot ja infrastruktuurit, oppiminen, neljän edistämisen tavan mukaisesti: ohjaavat dokumentit, palvelut, yhteistyö, tuotokset. Seurannan indikaattorit jakautuvat näin yhteensä 16 osakokonaisuuteen, joista yksi eli toimintakulttuurin määrälliset tuotokset, ei sisältänyt indikaattoreita vuoden 2024 seurannassa. Miten tämä lähestymistapa on toiminut kehittämisen tukena organisaatiossasi?	Seurannan eriyttäminen: Seurantaa on tähän asti eriytetty joissakin kysymyksissä tai kysymyskokonaisuuksissa organisaatiotyypeittäin: yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset. Onko organisaatiollasi toiveita muuttaa käytössä ollutta eriyttämisen tapaa jollain tavalla?	Kuvaa muutostarpeet ja perustele ne organisaatiosi avoimen tieteen kehittämisen näkökulmasta.	Seurannan tiedot on tähän asti koottu tutkimusorganisaatioille suunnatun kyselyn avulla sekä hakemalla tiedot organisaatioiden puolesta tietovarannoista.Seurantakyselyn yhteydessä on toteutettu Kansalliskirjaston julkaisemisen kokonaiskustannuskysely, joka ei ole osa AVOTT-seurantaa. Miten tiedonkeruu on toiminut tähän asti organisaatiosi näkökulmasta?	Onko organisaatiossasi tunnistettu muutostarpeita tiedonkeruuseen?	Kuvaa muutostarpeet. Kuvaa myös, mihin organisaatiosi avoimen tieteen kehittämistarpeisiin tiedonkeruuseen ehdottamasi muutokset vastaavat.	Miten seurannan tulokset pitäisi esittää? Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: Nykymallin mukaisesti, jossa jokaiselle avoimuuden osa-alueelle lasketaan indikaattoreiden perusteella avoimuuden aste, joista johdetaan organisaation avoimuuden taso eli numeerinen kokonaisarvio. Numeerisesti jollain muulla tavalla kuin nykymallin mukaisesti, esimerkiksi kuinka monta prosenttia tietyn edistämisen tavan tai avoimuuden osa-alueen indikaattoreista organisaatio on saavuttanut. Ei esitetä ollenkaan kokoavia numeerisia arvioita edistämisen tavan tai avoimuuden osa-alueen mukaisesti, vaan vastauksia voi tarkastella vain yksittäisten kysymysten ja kysymysryhmien tasolla. Muu kuin edellä kuvattu esitystapa tai yhdistelmä yllä kuvattuja esitystapoja. Kuvaa se tulosten esittämisen tapa, joka tukisi parhaiten organisaatiosi avoimen tieteen kehittämistä. Perustele vastauksesi organisaatiosi tarpeiden näkökulmasta. Pohdi vastauksessasi myös sitä, miten seurannan tulosten vertailtavuus toteutuu ehdottamallasi esitystavalla. Voit halutessasi pohtia myös eri esitystapojen, kuten numeeristen, sanallisten tai visuaalisten, käytön hyötyjä ja haittoja.
2	Yliopisto	Yli 1500	Ei ole toiminut kehittämisen tukena. Organisaation johto on halunnut tietää tuloksen ja koska se on ollut hyvä niin on päätetty, että kehittämistyötä ei tarvitse tehdä. Sen vuoksi seuranta on jopa haitannut kehitystyötä organisaatiossa.	Ei		Tiedonkeruu on toiminut hyvin.	Ei		Organisaatioille ei pitäisi missään nimessä antaa numeerista arvoa seurannan tuloksena. Numeerinen arvo toimii tällä hetkellä niin, että organisaation johto tarkastelee sitä ranking-tyyppisesti ja vertaa muihin samassa kategoriassa oleviin organisaatioihin. Tämä ei kuitenkaan ole seurannan tarkoitus vaan sen tulisi olla kehittävä arviointi, jolloin organisaatioille pitäisi tarjota kirjallinen palaute hyvistä ja kehitettävistä asioista. Numerot ja prosentit ovat liian yksiselitteisiä ja antavat väärän kuvan todellisuudesta.
3	Tutkimuslaitos	Alle 300	Lähestymistapa on ollut kehittämiseen kannustava. Tutkimuslaitosten osalta oppimisen osa-aluetta ei ole arvioitu. Toki seuranta on hyvin laaja ja laajentunut vuosi vuodelta. Meidän näkökulmastamme seurantaa pitäisi pyrkiä pikemminkin keventämään kuin lisäämään ja sen pitäisi myös ottaa huomioon muutokset turvallisuusympäristössä, mikä vaikuttaa myös julkaisemiseen ja erityisesti datan avoimuuteen.	Ei		Tiedonkeruu on tuntunut toimivalta.	Ei		Tulosten esittäminen nykymuodossaan on melko epäselvä, etenkin silloin jos ei ole ollut mukana seurantaan vastaamisessa. Esimerkiksi oman organisaation sisällä on ajoittain ollut haasteita ymmärtää, mitä avoimuuden asteet ja tasot tarkoittavat. Tämän vuoksi kaipaisimme jonkinlaista yksinkertaistusta tulosten esittämiseen. Prosentit voisivat olla toimiva tapa.
4	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Lähestymistapa on toiminut ihan hyvin omassa organisaatiossamme.	Ei		Hyvin	Ei		Nykytapa on oikein toimiva.
5	Ammattikorkeakoulu	Alle 300	Avoimen tieteen neljän osa-alueen (toimintakulttuuri, julkaiseminen, aineistot ja infrastruktuurit, oppiminen) kautta on selkeää viedä avoimen tieteen kokonaisuutta eteenpäin omassa organisaatiossa. Neljästä edistämisen tavasta (ohjaavat dokumentit, palvelut, yhteistyö, tuotokset) yhteistyö ja sen merkitys oman organisaation avoimuuden kehittämiselle on hankala hahmottaa. Esimerkiksi avoimen tieteen kv-verkostojen jäsenyys tai puheenjohtajuus ei ole ammattikorkeakoulujen henkilöstölle luonteva osa työtä, mutta on saanut varsin ison painovarvon seurannassa.	Kyllä	Organisaatioiden eriyttäminen voisi olla jopa nykyistä enemmän: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perustoiminta on luonteeltaan erilaista, ammattikorkeakouluissa tehdään soveltavaa tutkimusta, ei juurikaan tieteellistä tutkimusta, mikä näkyy esimerkiksi tieteellisten julkaisujen ja avoimen tutkimusdatan määrässä suhteessa yliopistoihin. Esimerkiksi määrällisten indikaattoreiden tarkastelu niin että määriä verrataan edellisen AVOTT-seurannan indikaattoreihin ei ole hedelmällistä, koska ammattikorkeakouluilla määrät ovat jo lähtökohtaisesti varsin pieniä.	Tiedonkeruu on varsin työläs toteuttaa omassa organisaatiossa, koska vastaajia (vastuuhenkilöitä) on paljon, joilta vastaukset on sitten yksitellen koottava.	Ei		Numeerisesti jollain muulla tavalla kuin nykymallin mukaisesti, esimerkiksi kuinka monta prosenttia tietyn edistämisen tavan tai avoimuuden osa-alueen indikaattoreista organisaatio on saavuttanut. -> Tämän vaihtoehdon voisi ainakin ottaa selvityksen alle.
6	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Ok, antanut lisää ymmärrystä asiasta. Jako on hyvä.	Ei		Riittävän hyvin.	Kyllä	Hyödynnetään tiede ja tutkimusportaalia mahdollisemman paljon tässä kyselyssä.	Nykyinen tapa on oikein hyvä.
7	Yliopisto	300–1500	On toiminut suht hyvin.	Ei		Tiedonkeruu on ollut työlästä varsinkin julkaisumaksujen osalta.	Ei		Jos halutaan että seuranta on verrannollinen edellisiin ja saadaan aikasarja, tätä ei tulisi radikaalisti muuttaa eli Nykymallin mukaisesti,
8	Yliopisto	Yli 1500	Periaatteessa rakenne on kutakuinkin ollut jäsennelty. Organisaatiotasolla ainakin noiden dokumenttien avoimuusvaatimus on toiminut hyvin vahvana viestinä asioiden näkyvyyden puolesta. Muutamat sisällölliset kysymykset ovat olleet organisaation kehittämisen tukena, mutta on myös muutamia kysymyksiä, joita ei ole ollut mielekästä/mahdollista kerätä. Lisäksi välillä nousee pohdittavaksi mikä on seurantaa ja mikä on arviointia.	Ei		Yleiskysymyksiin voi melko helposti antaa organisaation vastaukset, määrälliset tuottavat enemmän haastetta. Joitakin asioita täytyy tarkentaa eri puolelta organisaatiosta, niin se voi joskus tuottaa aikatauluhaasteita.	Ei		Tässä on tietenkin kysymys siitä kuka seuraa ja mitä seuraa: Jos seurataan avoimen tieteen julistuksen, linjausten ja suositusten etenemistä kansallisesta näkökulmasta, niin tarvittavat tiedot voivat olla erilaisia, kuin organisaation kehittämisen näkökulmasta. Eri organisaatioiden vertailtavuus ei välttämättä ole organisaation itsensä kehittämisen kannalta olennaista, koska kehittämistarpeet ja kohteet voivat olla organisaatiotasolla eri syklissä kansallisen seurannan kanssa. Oman organisaation kehittämistyössä noilla luvuilla ei ole ollut suurta merkitystä vaan enemmänkin kysymyksiin annetuilla vastauksilla ja niiden kautta esiin nousseella keskustelulla. Tämän myötä joko numeerinen joku muu kuin nykymalli tai ei lainkaan kokoavia - tai kombinaatio niistä voisi olla luontevampi kokonaisuus.
9	Tutkimuslaitos	300–1500	Hyvin	Ei		Hyvin	Ei		Nykymallin mukaisesti, jossa jokaiselle avoimuuden osa-alueelle lasketaan indikaattoreiden perusteella avoimuuden aste, joista johdetaan organisaation avoimuuden taso eli numeerinen kokonaisarvio. Tämä palvelee myös vertailtaessa eri vuosien tuloksia.
10	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Tämä jako on mielestäni toiminut hyvin ja selkeyttänyt kokonaisuutta.	Ei		Mielestäni tämä on toiminut hyvin ja kannatan sitä, että myös jatkossa sellaiset tiedot, jotka jo kerätään esim. Tilastokeskuksen tiedonkeruussa, otetaan sieltä.	Kyllä	Voisi olla hyvä, jos kyselyssä olisi myös avoimia kysymyksiä. Voisiko vinkkiä löytyä kahdesta ensmmäisestä kyselystä, jossa kysymykset olivat lähinnä avoimia? Mielestämme voisi miettiä sitä, kannattaisiko palata sen suuntaisiin kyselyihin.	Prosenttimallia voisi miettiä, se ainakin kuvaisi kokonaisuutta hyvin.
11	Tutkimuslaitos	Yli 1500	Melko hyvin	Ei		Hyvin	Ei		Numeerisesti jollain muulla tavalla kuin nykymallin mukaisesti, esimerkiksi kuinka monta prosenttia tietyn edistämisen tavan tai avoimuuden osa-alueen indikaattoreista organisaatio on saavuttanut.
12	Yliopisto	300–1500	Lähestymistapa on tukenut erityisesti ohjaavien dokumenttien laatimista ja eri osa-alueiden palvelujen kehittämistä. Julkaisemisen kehitystä on vauhdittanut erityisesti rahoittajien vaatimukset/insentiivit.	Ei		Tiedonkeruu on vaatinut koordinointia laajan kokonaisuuden osalta. On erittäin hyvä, että tuotostietojen keruuta on saatu automatisoitua. Manuaalinen tiedonkeräys on työlästä paikoin ja erityisesti kysymysten monitulkintaisuus on paikoin aiheuttanut epätietoisuutta.	Ei		Tuloksia on jokseenkin vaikea verrata numeerisesti paitsi julkaisujen avoimuuden osalta. Voi pohtia myös sitä, onko tietyn numeerisen tason saavuttaminen lisäarvoa tuova, miten tietoa käytetään? Onko se aidosti mukana esim. OKM:n neuvotteluissa. Miten saataisiin vielä paremmin esiin avoimuuden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja avoimuutta tieteen perusperiaatteena. Sitä ei pysty yksinkertaisella numeerisella mittarilla osoittamaan. Mittaaminen joka tapauksessa yleensä ohjaa toimintaa. Suomen tilanne avoimuuden kehittämisessä on tunnustettu yleensä kansainvälisten kollegoidenkin keskuudessa, eli hyvää kehitystä on saatu aikaan.
13	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Ihan hyvin. Hyvää siinä on se että opetus/oppiminen on erillinen osa	Ei		En ollut tietoinen tuosta Kansalliskirjaston toeuttamasta julkaisemisen kokonaiskustannuskyselystä	Kyllä	Olen huomannut että kysymyksissä on tulkinnanvaraa ja organisaatiot tulkitsevat kysymyksiä eri tavalla. Kysymykset eivät ole yksiselitteiset.	Numeerinen esitystapa on hyvä. Hyvää on myös se että tulos kootaan tarpeeksi tiivistettyyn numeeriseen muotoon. Jo neljän osa-alueen jako on hieman laaja, sitä ei ainakaan kannata lajentaa.
14	Ammattikorkeakoulu	Alle 300	Olemme kehittäneet seurannan kohteita.	Ei		Hyvin.	Ei		Kolmas vaihtoehto paras näistä.
15	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Tapa on jo vakiintunut ja sittemmin helpommin seurattavissa ja huomioitavissa organisaation kehitystä arvioitaessa avoimen tieteen näkökulmasta	Ei		Omassa organisaatiossani tiedonkeruu on keskitetty joten tiedot saadaan kohtalaisen tehokkaasti kasaan. Toivottavaa on että jatkossa mahdollisimman paljon tietoja tuotettaisiin automaattisesti eri järjestelmistä.	Kyllä	Organisaation näkökulmasta alati muuttuvat kysymykset ovat ongelmallisia, koska niiden sovittaminen osaksi organisaation strategiakautta ja omia mittareita ei ole mahdollista.	Seurannan esittäminen onnistuu parhaiten numeerisesti. Kokonaisarvion jatkaminen nykyiseen tapaan on kannatettavaa siksi että ilmaisumuoto tukee pidemmän aikavälin seurantaa. Yksittäisten vastausten prosenttiosuuksien kehittäminen voisi lisäksi parantaa arvioinnin luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Pitkät sanalliset vastauksiin perustuvat kuvaukset ovat erityisen huonosti yhdistettävissä organisaation muuhun mittarointiin ja ovat hyvin työläitä seurattavia kenelle lukijalle tahansa.
16	Tutkimuslaitos	300–1500	Selkeät osa-alueet, joista oppiminen ei relevantti tutkimuslaitoksessa. Hyvä, että vastaaminen on eriytetty tältä osin.	Ei		Vastattu tiimin yhteistyönä ja vaatii hieman perehtymistä etukäteen ja yhteisen ajan sopimista. Ei ole ollut kohtuuton ponnistus. Hyvä, että tiedot haetaan tietovarannoista.	Ei		Nykymalli on selkeä ja tuttu ja sitä käyttäen omat eri vuosien tulokset ovat jatkossakin vertailukelpoisempia. Kriteereitä ja mittareita toki voi uudistaa tarpeen mukaan. Tutkimuslaitoksessamme avoin tiede on ollut hyvällä tasolla. Emme tee tässä asiassa vertailua muihin organisaatioihin.
17	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Ammattikorkeakoulu A:ssa seurantamallin lähestymistapa on toiminut hyödyllisenä kehittämisen tukena. Seurantamallin neljään osa-alueeseen ja edistämisen tapoihin perustuva rakenne on tarjonnut selkeän viitekehyksen, jonka avulla on voitu tunnistaa organisaation vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kyselyn kautta esiin nousseet tarpeet ja puutteet on hyödynnetty sisäisen toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi toimintakulttuurin, palveluiden ja yhteistyön osalta saadut havainnot ovat ohjanneet konkreettisia kehittämistoimia. Seurantamallin systemaattinen rakenne on edistänyt myös eri yksiköiden välistä vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä avoimen tieteen ja vastuullisen tutkimustoiminnan edistämisestä. Malli on tarjonnut välineitä toiminnan arviointiin ja kehittämisen suuntaamiseen, ja sen avulla on voitu vahvistaa organisaation strategisia tavoitteita.	Ei		Ammattikorkeakoulu A:ssa tiedonkeruu on toiminut sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tiedonkeruun prosessi on ollut selkeä ja sen aikataulutus on mahdollistanut riittävän valmistautumisen. Organisaatiossamme on tehty tiivistä yhteistyötä kirjastoyksikön asiantuntijoiden kanssa, erityisesti julkaisemiseen liittyvien tietojen kokoamisessa. Kirjaston asiantuntemus ja aktiivinen osallistuminen ovat olleet keskeisessä roolissa tiedonkeruun onnistumisessa. Yhteistyö on toiminut hyvin, mikä on osaltaan edistänyt tiedonkeruun sujuvuutta ja tietojen luotettavuutta. Vaikka Kansalliskirjaston julkaisemisen kokonaiskustannuskysely ei ole osa varsinaista AVOTT-seurantaa, sen toteutus samassa yhteydessä on ollut toimiva ratkaisu ja lisännyt kokonaisuuden informatiivisuutta. Kokonaisuutena tiedonkeruun malli on tukenut organisaation sisäistä tiedonhallintaa ja mahdollistanut kehittämistyön perustamista ajantasaiseen ja relevanttiin tietoon.	Ei		Ammattikorkeakoulu A:n näkökulmasta nykyinen tulosten esittämistapa on toimiva ja tarkoituksenmukainen. Numeerinen kokonaisarvio, joka muodostetaan avoimuuden osa-alueiden indikaattoreiden perusteella, tarjoaa selkeän ja vertailukelpoisen kuvan organisaation tilanteesta. Malli tukee hyvin sisäistä kehittämistyötä, koska se auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita eri osa-alueilla. Emme osaa esittää vaihtoehtoista tai parempaa esitystapaa nykyisen mallin tilalle. Nykyinen lähestymistapa on ollut riittävän selkeä ja jäsennelty, ja se mahdollistaa tulosten vertailun sekä ajallisesti että muiden organisaatioiden välillä. Tämä vertailtavuus on tärkeää erityisesti strategisen kehittämisen ja avoimen tieteen edistämisen seurannan kannalta. Kokonaisuutena nykyinen malli tukee ammattikorkeakoulu A:n tarpeita hyvin, ja sen säilyttäminen olisi perusteltua myös jatkossa.
18	Yliopisto	Yli 1500	Osa-alueet ja osakokonaisuudet ovat toimineet hyvin toiminnan kehittämisen tukena ja auttaneet muistuttamaan, missä on vielä kehitettävää. Määrällisten indikaattorien käyttöä seurannassa miettisin jatkossa tarkkaan, sillä esimerkiksi tutkimusaineistojen osalta niiden laskeminen ei ole ihan yksiselitteistä eivätkä ne välttämättä mittaa sitä kehitystyötä ja asiantuntijatyön määrää (tai laatua), jota organisaatiossa on avoimen tieteen palveluiden kehittämisen eteen tehty. Avointen julkaisujen määrät voivat puolestaan kertoa avoimuuden lisääntymisestä, mutta kertovatko ne sellaisen avoimuuden lisääntymisestä, jota toivomme edistettävän? Monestihan avointen julkaisujen lisääntyminen kertoo siitä, että organisaatio on maksanut entistä enemmän julkaisumaksuja samoille kustantajille.	Ei		Seurannan tiedonkeruu on toiminut ihan hyvin. Vaikka julkaisemisen kokonaiskustannuskysely ei olekaan osa AVOTT-seurantaa, vastaan senkin osalta. Siinä on ollut tulkinnanvaraisuutta ja epäselvyyttä esimerkiksi avoimen julkaisemisen infrastruktuurien ja OA-jäsenohjelmien määrittelyssä sekä rinnakkaistallentamisen ylläpitokustannuksien laskemisessa. Myös OpenAPC:stä tietojen hakemiseen liittyy omat haasteensa, koska siellä olevat tiedot eivät ole välttämättä ajantasaisia.	Kyllä	Kysely voisi jatkossa keskittyä organisaatiokohtaisesti vain sellaisiin osa-alueisiin, joissa on aiemmassa seurannassa jäänyt kehitettävää. Avoimen tieteen palveluiden laatua on epäilemättä vaikea mitata tai seurata, vaikka se olisikin kiinnostava asia. Ohjaavat dokumentit ovat selkeä ja konkreettinen seurattava asia, mutta ne eivät välttämättä vielä realisoidu organisaatioissa resursseiksi eivätkä organisaation yhteisön yhteisiksi tavoitteiksi. Tällaisen seurantaan ei taida olla keinoja? En enää muista, mitä kaikkea seurannassa kysyttiin viimeksi, mutta jos siellä ei ollut jo tätä niin mukaan voisi ottaa kysymyksen siitä, miten timantti OA-julkaisemista organisaatiossa on tuettu. Näkyykö se esim. julkaisulinjauksissa?	Nykymallin mukainen tulosten esittäminen riittää, kunhan pisteytyksestä tulee selville, mitkä kaikki indikaattorit ovat pisteisiin vaikuttaneet ja se, missä asioissa organisaatiolla on vielä parannettavaa.
19	Tutkimuslaitos	Alle 300	Mielestämme se on toiminut hyvin ja auttanut hahmottamaan avoimen tieteen eri osa-alueita ja mitä niihin kuuluu. Olemme hyödyntäneet sitä organisaation avoimen tieteen toimintatapojen kehityksessä.	Ei		Tietojen kerääminen organisaation sisältä vie aikaa kun asiat ovat ns. monen ihmisen työpöydällä ja pitää jokaiselta tiedustella erikseen. Myös kysymysten monitulkintaisuus vie aikaa kun pitää pohtia milloin voidaan nähdä että täytetään vaaditut asiat.	Ei		Nykyinen esitystapa on hyvä. Eri esitystavat voi hyödyntää eri tarkoituksiin. Kokonaisarvio auttaa vertailemaan organisaatioita keskenään ja benchmarkkaamaan oman organisaation muihin vastaaviin.
20	Ammattikorkeakoulu	Alle 300	Toimiva tapa	Ei		Ei ongelmia	Ei		Jatketaan nykymallin mukaisesti, jotta voidaan seurata avoimuuden kehittymistä lähtötilanteesta vuosien varrella. Vältettävä turhia muutoksia niin tiedonkeruussa kuin raportoinnissa, jotta vertailtavuus säilyy. Seurannan tuloksista olisi kiinnostava kuulla konkreettisia esityksiä avoimen vertaisoppimisen hengessä, jotta muodostuisi käsitys, mitä eri tasoille pääseminen on edellyttänyt ja toisaalta, miten ATT-asioihin on suhtauduttu organisaatioissa. Esimerkiksi millaisia toimintatapoja muilla organisaatioilla on, onko niitä pitänyt "myydä" vai nousevatko henkilöstön tarpeista ja miten ne on dokumentoitu.
21	Ammattikorkeakoulu	Alle 300	Lähestymistapa on selkeyttänyt kehittämistyötä organisaatiossamme, tehden AVOTT-tiimin tavoitteiden asettamisesta ja vastuiden jakamisesta helpompaa. Osa-aluerakenne on tukenut organisoitumista AVOTTin (Avoimen tieteen ja tutkimuksen) ympärille ja auttanut hahmottamaan kokonaiskuvaa sekä oman että muiden organisaatioiden tilanteesta. 16 indikaattorin osakokonaisuus ei ole tuntunut liian suurelta, ja se on konkretisoinut avoimen tieteen abstrakteja käsitteitä, mahdollistaen orgnaisaation sisäisen keskustelun arjen käytännön asioista. Uudelle asiantuntijalle, jolla ei olisi aikaisempaa kokemusta AVOTT:sta, voi kuteinkin kokonaisuuden hahmottaminen olla haastavaa. Olisi hienoa, jos tulevaisuudessa olisi jokin järjestelmäautomaatio tiedejatutkimus.fi:n ettei tarvitsi tehdä manuaalista työtä (täytellä lomakkeita ja exceleitä).	Ei		Tiedonkeruu on toiminut sujuvasti. Tärkeää on, että seurannassa kartoitettavat asiat ovat lukitussa muodossa mahdollisimman ajoissa, eikä niitä muuteta toiseksi esim. keväällä 26 juuri ennen seurannan toteutusta. Samoin on hieno, että vastausaika ja prosessit ovat kuvattu ja viestitty ajoissa. Koska seurantaa ei toteuteta joka vuosi, voivat organisaatioiden avott-tilanteet muuttua seurantojen välillä, joten kaikkien osallistuminen seurantaan olisi suotavaa.	Ei		Sinänsä ok nykyinenkin toimintatapa, mutta olisi hienoa, jos organisaatiot voisivat saada lisäksi kansainvälisestikin pätevän "laatuleiman", jota voisi pitää esillä vaikkapa nettisivuilla ja virallisissa dokumentaatioissa. Asiantuntijatasolla olisi hyvä saada myös osaamismerkki käyttöön. Nämä lisäisivät vaikuttavuutta ja mielenkiintoa AVOTT:ia kohtaan.
22	Yliopisto	Yli 1500	Tutkimusorganisaatiotyyypit on tarpeen erotella jatkossakin. Ennen tarkempien indikaattoreiden ja pisteytyksen määrittelyä tulisi kuitenkin selvittää, minkä tahon etenemistä ko. asiassa itse asiassa seurataan. Esimerkiksi onko kyse pikemminkin asiasta, jonka kehittyminen riippuu suuresti kansallisen toimijan (erit. CSC) tarjoamista mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Entä onko kyseessä asia, jossa organisaatioita on hyvä kannustaa tekemään laajempaa yhteistyötä, jotta voimme lisätä palveluiden ja tuotosten jne laatua, järjestelmien jne yhteentoimivuutta ja taloudellista kestävyyttä. Tutkimusorganisaatioiden eteneminen tulisi myös suhteuttaa tutkimusrahoittajien ja muiden oleellisten toimijoiden kypsyyteen. Tämän määrittelyyn on laajaa tausta-aineistoa, erityisesti AVOTT viitearkkitehtuuri ja rahoituksen tiekartta.	Kyllä	Nykyisessä mallissa sekoittuu vakavasti seuranta ja arviointi. Mallissa tulisi nykyistä tarkemmin erotella, mitkä tiedot ovat arvioinnin osia. Toimiessaan arvioinnin työkaluna malli ei noudata vastuullisen arvioinnin periaatteita, ja sortuu hyvin perustavanlaatuisiin virheisiin. Tämä heikentää merkittävästi seurantatuloksen uskottavuutta ja siten myös käytettävyyttä. Seuranta näyttäytyy hallinnollisena ja monin paikoin arjesta vieraantuneena. Mallia kehittäessä on myös hyvä pohtia, haluammeko ensisijaisesti vertailtavuutta (samaa organisaatiotyyppiä edustavien välillä), sillä se vaikuttaa suuresti mallin kehittämiseen, vai tukea tutkimusorganisaatioiden itsearviointia. Sykli on nykyisellään aivan liian tiheä ja se kannattaisi nähdäksemme sitoa julistuksen aikajänteeseen (5 vuotta). Oleellisinta on nyt hahmottaa, mitä me avoimessa tieteessä ja sen kehittämisessä arvostamme ja tavoittelemme. Mittari lakkaa olemasta hyvä mittari, kun siitä tulee itsetarkoitus. Kahdella viimeisimmällä toteutuskerralla seuranta näyttäytyy lähteneen elämään omaa itsetarkoituksellista ja ulkokohtaista elämäänsä.	Vastaaminen on huomattavan työlästä ja siksi kaikki minkä voi luotettavasti tehdä AVOTT-sihteeristöstä käsin keskitetysti on syytä tehdä. Tässäkin tulee kuitenkin olla varovainen – mittaako haettu tieto haluttua asiaa vai kohdentuuko se käytännössä esimerkiksi pikemminkin rajapintakehitystilanteeseen. Kansalliskirjaston kokonaiskustannuskysely on periaatteessa hyvä nivoa osaksi AVOTT-seurantaa, mutta siinäkin on tarpeen kehittää mitattavia yksiköitä ja asioita. Esimerkiksi htv-kysymykset ja niiden määrittely ovat liian sumeita, ja ne lasketaankin hyvin vaihtelevalla tavalla. Tällainen tieto ei ole käyttökelpoista. Entä mikä on lopulta tieteellistä aineistoa? Entä mihin tällöin unohtuu yliopistojen kolmas perustehtävä (yvv)? Olisikin tarkoituksenmukaisempaa fokusoitua asioihin, jotka ovat keskeisimpiä ja joita voi mitata luotettavasti. Lisäksi on tarpeen miettiä muita hyviä ja kansainvälisempiä tapoja seurata keskeisiä kustannuksia, kuten OpenAPC, johon organisaatioiden olisi hyvä panostaa nykyistä kattavammin. Entä millainen taloudellinen merkitys on yleistyvällä RRS-käyntänteellä? Tämän seurantaa olisi hyvä kehittää laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, ja tälle sopivin taho lienee SPARCEurope.	Kyllä	Ks. aiemmat vastaukset. Kattava metodologian (sis. mm. yksittäiset indikaattorit ja pisteytys) arviointi on tarpeen. Kun monimutkaisia laadullisia asioita yksinkertaistetaan yhdeksi numeroksi, ei se enää anna kaipaamaamme tietoa. Haluamme tietää missä menemme avoimen tieteen kehittämisessä suhteessa strategisiin tavoitteisiimme ja avauksiimme, mutta AVOTT-seuranta ei ole ollut omiaan kertomaan sitä. Kehitämme siihen omia menetelmiä ja tietolähteitä.	Seurantamalli ei edistä ainakaan optimaalisesti organisaation sisäistä keskustelua ja reflektointia, vaan on ulkoistettavissa yksittäiselle henkilölle. Kuinka yleistä syvempi ja pohtivampi ote on organisaatioissa? Seurannan toteuttaja ei ole laatinut analyyttista arviota seurannan tuloksista, toisin kuin Atlas of Open Science and Research in Finland (2019), joka mallina edellytti laajaa vuoropuhelua. Nykyinen seurantamalli on osoittautunut yliyksinkertaistetuksi ja liian staattiseksi, toimintaympäristömme ollessa dynaaminen. Asioiden yliyksinkertaistus johtaa myös siihen, että yksittäiset pisteet eivät aina kohdennu samansuuruisiin asioihin, mutta voivat keikauttaa vääristäen osa-alueiden pisteiden kokonaissaldoa merkittävästikin. Olisi hyvä pohtia huomattavasti laadullisempaa arviointitapaa ja keskittyä kussakin ajassa oleellisimpiin asioihin, ei pyrkiä mittaamaan kaikkea. Jos seuranta toteutetaan jatkossakin näinkin tiheästi kuin joka toinen vuosi, niin voisimmeko esimerkiksi keskittyä yksinomaan yhteen osa-alueeseen, jonka merkitys on siinä ajassa erityisen korostunut? Luotettava arviointi on aina vaativa tehtävä, ja nykyisenkaltainen malli ei holistisuudessaan ja kompleksisia asioita yliyksinkertaistaessaan numeroiksi palvele kunnolla tarkoitustaan. Käytämme lopuksi myös mahdollisuutta esittää toive jatkolle. Jos halutaan kysyä näin laajaa pohdintaa ja seikkaperäistä raportointia edellyttävistä asioista, on kaksi viikkoa aivan liian lyhyt aika käydä tarvittavaa laajaa vuoropuhelua organisaatiossa ja toimittaa vastaus.
23	Tutkimuslaitos	300–1500	Mallin avulla voi hahmottaa asioita, joissa on kehitämisen varaa yleisesti (esim. julkaisemisessa vai aineistoissa) ja sitten alueen sisällä (puuttuuko dokumentteja vai tarvitaanko lisää yhteistyötä)	Ei		Tiedonkeruu on todella työlästä, koska tarvitaan niin paljon tietoa, eikä tieto on valmiina saatavilla vaan sitä joutuu etsimään ja hakemaan monesta paikasta	Kyllä	Jotta tiedonkeruu olisi helpompaa, organisaatio pitäisi saada tuottamaan ja kokoamaan tiedot siten, että se voisi vain poimia tähän	Meille riittäisin lista 0-1 onko asia kunnossa vai ei. Ymmärrän kuitenkin että halutaan jokin kokonaisarvio, jotta voidaan vertailla eri tahoja ja kehitystä
24	Yliopisto	Yli 1500	Hyvin, sillä yliopistollamme tukipalveluiden vastuut jakautuvat kohtuullisen hyvin neljän kokonaisuuden alle.	Ei		On toiminut hyvin, eikä työllistä liikaa.	Ei		Nykyinen malli toimii hyvin.
25	Yliopisto	Yli 1500	Seurannan avulla voidaan ainoastaan todeta jo tapahtunut kehitys. Tarve linjauksen laatimiseen tai palvelun kehittämiseen tulee organisaation sisältä, kun huomataan palvelun tai prosessin puuttuminen, mikä haittaa päivittäistä toimintaa.	Ei		Tiedonkeruu on työläs ja seuranta toistuu liian tiheästi.	Kyllä	Kaksi vuotta on hyvin lyhyt aika mitata todellisia muutoksia. Moni tärkeä kehittämisprojekti voi viedä useampia vuosia. Tämä liittyy kaikkiin avoimen tieteen kehittämistarpeisiin.	AVOTT-seurantaa voisi kehittää samaan suuntaan kuin KARVI:lla, joka tekee korkeakoulujen auditoinnin kerran 6 vuodessa. Tämän lisäksi seurantaa tulisi kehittää enemmän vastuullisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti eli pääpaino olisi laadullisessa arvioinnissa ja itsearvioinnissa ja tiedonkeruusta tulevaa määrällistä dataa käytettäisiin vain muun arvioinnin tukena. AVOTT-seurannasta tulisi tuottaa kirjallinen raportti, joka sisältäisi organisaation oman sanallisen itsearvioinnin, AVOTT-seurannan kommentit ja suositukset sekä tiedonkeruussa kerättävän numeerisen datan, joka olisi nykyistä huomattavasti kevyempi. Tällainen raportti olisi helppo viedä eteenpäin korkeakoulun tutkimuksen johdolle.
26	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Tosi hyvä ja kattava kysymyspatteristo, vahvasti ohjauksellinen ote verrattuna edelliseen kierrokseen; konkretiaa tullut enemmän ja abstraktien asioiden avaamista. Organisaatiossa kyselyn vastausten läpikäynti loisi mahdollisuuksia hyödynnettävyyteen. Jos otetaan organisaatiossa vakavasti ja yhdessä tarkastellaan vastauksia, tämä seuranta toimii hyvänä kehittämisen pohjana. Miten tutkimus ja opetus tässä painottuu; AMKeissa opetus ja opettajien työ edelleen isoin tekijä avoimessa tieteessä; miten sen tulisi näkyä seurannassa? Tärkeää että avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät valtakunnalliset tietovarannot, -sivustot (esim. Justus, tiedejatutkimus.fi), kyselyt, OKM-tiedonkeruu jne. ohjaavat kehittämistyötä ja toimintaa samaan suuntaan.	Ei		Hyvin toimii, mitä enemmän automaatiota tietojen saamiseen sen parempi. Hyvä muutenkin varmistua, että ei tehdä moninkertaista työtä vaan hyödynnetään mahdollisimman paljon muihin kyselyihin/järjestelmiin (Justus, Theseus jne.) vietyjä tietoja ja niiden integraatioita.	Ei		Koonti kehittynyt aiemmilta kierroksilta, mutta verkkosivujen käytettävyys ei kaikilta osin toimiva. Kysymysryhmittäin tarkasteltuna on hyvä tehdä numeerista koontia. Kyselyn vastauksista saatava tuloste voisi olla selkeämpi. Lyhyen kirjallisen palautteen mahdollisuutta voisi miettiä. Varmasti raskaampi seurantaa organisoivalle taholle, mutta antaisi organisaatiolle enemmän pohjaa kehittämiselle. Numeerisia arvioita kyllä tarvitaan, koska niin paljon vastaajia ja tukee vertailtavuutta.
27	Yliopisto	300–1500	Neljan osa-alueen malli on tukenut seurantaa.	Ei		On ymmärrettävää hyödyntää järjestelmien rajapintoja. Helpottaa kyselyyn vastaamista.	Ei		Nykyisessä muodossaan on melko vaivalloista tarkistaa, että mitkä asiat vaikuttivatkaan nyt juuri tähän arvioon. Eli jatkossakin avoimuuden astetta voitaisiin ilmaista osa-alueittain numerolla, mutta samalla kerrottaisiin mistä osioista numero koostuu, erityisesti tilanteessa, jossa numero on jotain muuta kuin maksimi. Voisi olla suora lista siitä, mitä alueita tulee vielä kehittää paremman arvosanan saadakseen, eikä niin että kysely pitää avata ja tarkistaa että mitä on missäkin kysymyksessä ja sen alakysymyksessä kysytty ja vastattu.
28	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Neljan osa-alueen malli on tukenut seurantaa ja kehittämistä.	Ei		Hyvä hyödyntää muissa järjestelmissä jo olevia tietoja ja rajapintoja.	Ei		Nykyisessä muodossaan on melko vaivalloista tarkistaa, että mitkä asiat vaikuttivatkaan nyt juuri tähän arvioon. Eli jatkossakin avoimuuden astetta voitaisiin ilmaista osa-alueittain numerolla, mutta samalla kerrottaisiin mistä osioista numero koostuu, erityisesti tilanteessa, jossa numero on jotain muuta kuin maksimi. Voisi olla suora lista siitä, mitä alueita tulee vielä kehittää paremman arvosanan saadakseen, eikä niin että kysely pitää avata ja tarkistaa että mitä on missäkin kysymyksessä ja sen alakysymyksessä kysytty ja vastattu.
29	Ammattikorkeakoulu	300–1500	Kattava linjauskokonaisuus mahdollistaa AVOTT-seurannan kautta näkymän organisaation avoimuuden kaikkien eri osa-alueiden kehitysvaiheeseen. Seuranta kannustaa avoimen tieteen kehittämiseen sekä antaa tietoa organisaatioiden avoimuuden kypsyystasosta. Toisaalta organisaatiokohtaiset painotuksia tai arvovalintoja ei ole mahdollista tuoda esiin sillä seuranta kohdistuu samalla painoarvolla kaikkiin osa-alueisiin ja -kokonaisuuksiin. Silti käytännössä valintoja on tehtävä organisaatiossa niin strategisten painopisteiden kuin resurssien näkökulmasta, ja seurannan tulokset heijastelevat sitä, mihin osa-alueisiin on mahdollista paneutua ja hankkia osaamista. Perimmäinen haaste on organisaation mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kansalliseen linjaustyöhön resurssien vuoksi. Yliopistosektorin vahva edustus asiantuntijatyöryhmissä on varmasti mahdollistanut ylipäätään linjausten tekemisen, mutta kaikkien sektoreiden osallistaminen tasavertaisina kumppaneina tulisi varmistaa. AVOTT-koordinaatio selkeästi pyrkii tähän, toisaalta sielläkin tausta on yliopistopainotteista. Esimerkkinä on AMK-sektorin aloitteesta käynnistynyt ammatillisten julkaisujen avoimuuden osalinjauksen työstäminen. Onko AVOTT-koordinaatiolla dataa siitä, miten asiantuntijaryhmiin ja työryhmiin aktiivinen osallistuminen jakautuu eri sektoreiden välillä? Seurantasykli 2 vuoden välein on liian tiheä ja seurantojen välille jää liian vähän aikaa kehittää aidosti avoimuutta organisaatiossa. Toiminnan kehittämisen kannalta seurantaväliksi sopisi paremmin noin 5 vuotta.	Kyllä	Seurannan eriyttäminen huomioi korkeakoulusektoreiden erot, mutta ei riittävästi, kun taustalla on kaikki AVOTT-linjaukset. Voisiko eriyttämisen nostaa kysymyksistä ja kysymyskokonaisuuksista linjauskohtaiseksi, ajatusleikkinä avoimen julkaisemisen linjaukset: Lehti- ja konferenssijulkaisujen avoimuuteen liittyvä seuranta koskisi yliopistosektoria, AMK-sektorille toisi lisäpisteitä; ja vastaavasti ammatillisten julkaisujen avoimuuden seuranta koskisi AMK-sektoria, mutta toisi lisäpisteitä yliopistosektorille tms. Voisiko eriyttäminen olla organisaatiokohtainen valinta, jolloin organisaation omat strategiset painopisteet näkyisivät selkeämmin AVOTT-seurannassa?	On hyvä, että joitakin kohtia on jätetty pois seurannasta. Seurantamalli on silti nykyisellään tavattoman raskas ja työllistävä ja vie resurssia avoimuuden edistämiseltä organisaatiossa. Itse kyselylomake excel-muotoisena lukuisine välilehtineen on hankala täyttää ja hahmottaa. Vastaamisaika osuu kevään kiireisiin lukuvuoden päättyessä ja on osittain päällekkäin lomakauden kanssa, mikä tuo omat haasteensa vastaamiselle. Vastausaika voisi siksi olla pitempi, useita kuukausia, mutta lomakuukausien ulkopuolella. Paikoin kysely on vaikuttanut kiireellä kootulta ja vastaamisohjeet tai pisteytyskriteerit ovat olleet vaikeaselkoiset, esimerkkinä kv. verkostoihin osallistuminen, jossa kriteerinä oli verkostoon osallistuvan henkilön nimi verkossa olevassa muistiossa. Kaiken kaikkiaan AVOTT-seurannan toteutusta ja tulosten raportointia tulisi kehittää. Nykymuodossaan tuota näkyvyyttä ja vaikuttavuusnäkökulmia ei ole tuotu selkeästi esille. Aoe.fi eli kansallinen avoimien oppimateriaalien alusta tukee avointa oppimista. Materiaalien laadun arviointi on kuitenkin kovin vaikeaa, vaikka on ilmeistä, että laadun arviointia tarvitaan. Sen kehittämistyötä tarvitaan seuraavaa AVOTT-tiedonkeruuta varten, mikäli avointen oppimateriaalien lukumäärä nähdään mahdollisena indikaattorina.	Kyllä	Toivomme tekoälyn käytön mahdollistamista tai hyödyntämistä tiedonkeruussa (esim. Tiedejatutkimus.fi, Vipunen, ulkoiset nettisivut), niin että korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten manuaalisesti tehtävä keruutyö vähenisi merkittävästi. Tätä muutostarvetta tukisi myös synergia muiden tiedonkeruiden kanssa, kuten esimerkiksi samojen kysymysten tai indikaattoreiden käyttö Kansalliskirjaston kokonaiskustannuskyselyn kanssa. Avoimen tieteen edistäminen on kallista organisaatioille. Organisaatioilla ei rahoitusmahdollisuuksia tutkimusaineistojen elinkaaren riittävälle infrastruktuurille. OKM:n perusrahoitukseen täytyisi kuulua se, että CSC tarjoaa infraratkaisut ja pysyvän säilytystilan kaikentyyppisille tutkimusaineistoille, sillä IDAn palvelut ovat rajallisia.	Seurannan kyselyn tulosten esittäminen ei tue tulosten jatkokäyttöä tai oman organisaation asemointia avoimuuden edistämisen kentässä. Seurannan tulokset ja pisteytys olisi hyvä olla kuvattu selkeästi, läpinäkyvästi ja avoimesti. Tällöin seuranta ohjaisi organisaatioiden toimintaa paremmin. Useamman organisaatioiden tulosten yhtäaikainen tarkastelu eri muuttujilla (esim. organisaation kokoluokka) on vaikeaa tai mahdotonta. Tulokset ovat Tiedejatutkimus.fi-palvelussa kahdessa eri kohdassa eikä niitä ole linkitetty toisiinsa, joten jompikumpi voi helposti jäädä huomaamatta - https://tiedejatutkimus.fi/fi/science-innovation-policy/open-science-and-research-indicators - https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/organizations Kansalliskirjaston kokonaiskustannuskysely näyttää tulosten esittämisessä olevan osa AVOTT-seurantaa – asiaan vihkiytymätön ei välttämättä hahmota, että kyse ei ole AVOTT-seurannan osasta. Miksi muuten näin on, kokonaiskustannuskysely tuottaa numeraalista dataa kohtuullisen selkeästi esitettynä, mutta tulosten esitystavassa kaipaisi selkeämpiä ja helppokäyttöisiä mahdollisuuksia tarkastella organisaatiokohtaisia tuloksia useammalla eri tavalla ryhmiteltynä, esimerkiksi sektoreittain, valitsemalla haluamansa organisaatiot tms.
30	Tutkimuslaitos	300–1500	Nykyinen seurantamalli on tarjonnut hyödyllisen rakenteen avoimen tieteen kokonaisuuden jäsentämiseen ja sen osa-alueiden tarkasteluun. Se on tukenut tutkimuslaitos An toimintaa erityisesti julkaisemisen, palveluiden ja ohjaavien dokumenttien osalta, ja auttanut tunnistamaan vahvuuksia sekä kehittämiskohteita. Mallin nelijakoinen rakenne (toimintakulttuuri, julkaiseminen, aineistot ja infrastruktuurit, oppiminen) on auttanut hahmottamaan kokonaisuutta ja tarkastelemaan avoimen tieteen kehittämistä eri näkökulmista. Toisaalta malli on melko raskas ja osin jäykkä. 16 osakokonaisuuteen jaoteltu seuranta ei kaikilta osin myöskään huomioi eri organisaatioiden erityispiirteitä ja tehtäväkenttiä. Jatkossa seurantaa tulisi kehittää käytännön kehittämistyötä ja kulttuurinmuutoksen seurantaa tukevaan suuntaan. Tavoitteena tulisi olla seuranta, joka: - Painottaa laadullista seurantaa ja esimerkkejä, jotka kuvaavat avoimuuden edistymistä, vaikutuksia ja hyviä käytäntöjä, ei vain rakenteellisia valmiuksia tai numeerisia suoritteita. - Siirtää painopistettä hyvien esimerkkien ja käytäntöjen jakamiseen, mikä tukee oppimista ja vastuullista kehittämistä organisaatioiden välillä ilman vertailuasetelmaa tai ranking-logiikkaa. - Mahdollistaa yhteisen kehittämisen ja resurssien tehokkaan hyödyntämisen etenkin pienempien organisaatioiden välillä (esimerkiksi Tulanet-verkoston puitteissa). - Perustuu laajempaan ja joustavampaan indikaattoripooliin, josta organisaatiot voivat valita omaa toimintaansa ja kehitystään parhaiten tukevia laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita. Näin voidaan paremmin huomioida erilaiset toimintaympäristöt ja tehtävät. - Ottaa huomioon päivitetyn julistuksen uudet osa-alueet ja geopoliittisen tilanteen kysymykset liittyen tutkimusturvallisuuteen, vastuulliseen kansainvälisyyteen ja tiedon huoltovarmuuteen. Kokonaisarvosanasta ja numeerisista vertailuista tulisi luopua, sillä ne eivät tue vastuullista kehittämistä. Kuten Science Europe’n (2025) Scoping Review (Scoping Review: the Contributions of Open Science to Research Culture - Science Europe) korostaa, avoimen tieteen vaikutusten arviointi on monimuotoista ja kontekstisidonnaista: kulttuurisia ja yhteisöllisiä muutoksia ei voida kuvata yksittäisillä numeroilla. Avoimen tieteen todelliset vaikutukset syntyvät toimintakulttuurin muutoksista eli yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta, jaettujen arvojen vahvistumisesta ja vastuullisesta tiedon käytöstä. Näitä tulisi seurata ensisijaisesti laadullisesti, esimerkkien ja kokemusten kautta. Vastuullinen seuranta ja arviointi edellyttävät myös poikkisektoraalista yhteistyötä ja eri sektorien toimijoiden toimintatapojen kehittymisen sekä aineistojen, muiden tuotosten ja infrastruktuurien vastuullisen uudelleenkäytön seurantaa. Näin varmistetaan, että avoimen tieteen hyödyt tunnistetaan laajasti yhteiskunnassa.	Ei		Seuranta on ollut tärkeä väline avoimen tieteen edistämisessä. Arvostamme sitä, että seurannan kautta on ollut mahdollista seurata kehitystä ja tukea organisaatioita päämäärätietoisessa työssä. Samalla näemme, että seurannan kehittämisessä on nyt hyvä hetki edetä seuraavalle tasolle ja vahvistaa vastuullisen arvioinnin periaatteiden mukaista toteutusta. Meillä nyt erinomainen mahdollisuus kehittää käytäntöjä yhdessä niin, että ne palvelevat myös tutkimuslaitosten toimintaympäristöä ja avoimen tieteen tavoitteiden edistämistä entistä paremmin. Osallistumme mielellämme jatkokeskusteluihin.	Kyllä	Organisaatiossamme on tunnistettu muutostarpeita tiedonkeruuseen. Tutkimuslaitos A:ssa, ja monissa muissa tutkimuslaitoksissa, tuotetaan aineistoja TKI- ja että muussa tutkimuslaitosten tehtäviin kuuluvassa toiminnassa. Viimeksi mainittuja aineistoja hyödynnetään monipuolisesti eri tarkoituksiin, kuten tutkimuksessa ja yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena. Näidenkin aineistojen huomioiminen seurannassa on tärkeää. Nykyinen seurantakysely ei kaikilta osin tavoita operationaalisessa toiminnassa tuotettujen aineistojen julkaisemisen ja jakamisen erityispiirteitä. Esimerkiksi datojen määrää koskevassa mittarissa pyydetään nimeämään repositoriot ja ilmoittamaan metatietueiden määrä. Se rajaa ulos merkittävän osan operationaalisista aineistoista, koska niitä jaetaan omien palveluiden kautta, jotka ovat pääasiassa muita palveluita kuin tutkimusaineistojen julkaisemiseen käytettyjä datarepositoriota/arkistoja. Ehdotamme, että kysymystä aineistoista ja infrastruktuureista muokataan siten, että organisaatiot voivat raportoida myös esimerkiksi datan jakelukanavat ja kuvata niiden käyttöä ja hyödyntämistä nykyistä paremmin hyödyntäen sekä laadullista että määrällistä seurantaa, joka kuvaa paremmin toimintaa ja sen edistymistä. Eri organisaatioiden ominaispiirteet paremmin huomioiva seuranta voitaisiin toteuttaa pitkällä aikavälillä kehittämällä nykyistä kattavampi ja joustavampi indikaattoripooli, josta organisaatiot voisivat valita omaan toimintaansa ja kehittämistarpeisiinsa parhaiten soveltuvat laadulliset ja määrälliset indikaattorit. Samalla olisi tarkoituksenmukaista siirtää seurannan painopistettä hyvien esimerkkien ja käytäntöjen jakamiseen sekä laadulliseen seurantaan tavalla, joka tukisi paremmin avoimen tieteen edistymisen monipuolista ja vastuullista seurantaa ja arviointia. Tällainen malli mahdollistaisi myös avoimen tieteen positiivisten vaikutusten tunnistamisen erilaisissa toimintaympäristöissä sekä parantaisi yhteiskäytön ja uudelleenhyödyntämisen näkyvyyttä ja kehittymistä poikkisektoraalisesti. Avoimen tieteen seurannan tulisi tukea paremmin uudelleenkäyttöä edistävää tiedon ja tuotosten saatavuutta sekä yhteiskäyttöä kaikilla sektoreilla – eli ei vain tutkimuksessa. Organisaatiot ovat yhä enemmän valmiita uudistamaan toimintatapojaan, mutta näiden käytäntöjen ja vaikutusten näkyväksi tekeminen vaatii laadullista kuvausta ja esimerkkien jakamista. Tällöin seurannan painopisteen siirtäminen käytäntöjen jakamiseen ja laadulliseen seurantaan on hyvin perusteltua. Näin voimme varmistaa, että seuranta tukee organisaatioiden monimuotoisia toimintaympäristöjä, mahdollistaa avoimen tieteen positiivisten vaikutusten esiin tuomisen ja tukee tiedon jakamista, yhteiskäyttöä ja uudelleenkäyttöä laaja-alaisesti. Samalla varmistetaan, että seuranta ohjaa toimintaa vastuullisesti ja rakentavasti eikä kavenna toimintaa pidemmällä aikavälillä indikaattoreilla, jotka ohjaavat toimintaa liian kapeasti. Vastuullisen avoimuuden toteutuminen edellyttää poikkisektoraalista yhteistyötä, jatkuvaa vuorovaikutusta sekä vastuullista toiminnan kehittämistä ja tiedon uudelleenkäyttöä eri sektoreiden toimijoiden kesken. Tällainen yhteistyö varmistaa, että myös tutkijoiden pääsy muiden sektoreiden tuottamiin aineistoihin ja tietoihin kehittyy, ja että aineistojen, infrastruktuurien sekä muiden tutkimustuotosten uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen tapahtuvat vastuullisesti myös tutkimustoiminnan ulkopuolella.	Seurannan tulokset tulisi esittää ensisijaisesti laadullisesti ja toiminnan kehittämistä tukevalla tavalla, ei numeerisena kokonaisarviona tai sijoituksena. Tärkeämpää kuin vertailtavuus sinänsä on, että tulokset auttavat organisaatioita tunnistamaan vahvuuksia, kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa muiden kanssa. Näin seuranta tukisi aidosti avoimen tieteen ja tutkimuksen vastuullista kehittämistä. Nykyinen malli, jossa organisaatioille muodostetaan numeerinen avoimuuden taso, ohjaa helposti organisaatioita keskittymään mitattaviin ja nopeasti saavutettaviin asioihin sen sijaan, että painotettaisiin pitkäjänteistä ja laadullista kehittämistä. Tällöin on vaarana, että seurannasta tulee kilpailullinen vertailuväline, ei kehittämisen tuki. Tässä vaiheessa, kun kaikki organisaatiot ovat jo edistyneet avoimuuden edistämisessä merkittävästi, olisi perusteltua siirtyä määrällisestä vertailusta laadullisen kehittämisen suuntaan. Mikäli indikaattoreita halutaan käyttää, ehdotamme mallia, jossa seurannan tuloksia esitetään laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden yhdistelmänä niin, että organisaatio voi valita omaan toimintaansa ja sen kehittämisen seurantaan sopivat indikaattorit indikaattoripoolista. Tämä mahdollistaisi monipuolisemman ja vastuullisemman tavan seurata ja kuvata avoimen tieteen edistymistä. Tulokset voisivat sisältää esimerkiksi kuvaavia sanallisia osioita, esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan jakaa ja hyödyntää muiden organisaatioiden kehittämistyössä. Laadullinen esitystapa tukisi myös paremmin avoimen tieteen vaikuttavuuden ja laadun arviointia. Se mahdollistaisi esimerkiksi julkaisemisen uusien mallien (kuten timantti- ja yhteisölliset mallit) ja julkaisemiseen liittyvien avoimuutta edistävien toimien (kuten RRS), tutkimusdatan tunnisteiden (kuten DOI) ja muiden vastuullisen arvioinnin näkökulmasta merkityksellisten käytäntöjen esiin tuomisen. Näin seuranta kytkeytyisi avoimen tieteen periaatteisiin ja osoittaisi sen positiivisia vaikutuksia erilaisissa organisaatio- ja toimintaympäristöissä. Määrällisiä indikaattoreita voidaan käyttää täydentävästi, kun tähän on olemassa luotettavat prosessit ja tietoinfrastruktuuri, ja kun kerättävä tieto on laadukasta, vertailukelpoista ja avoimesti saatavilla. Ennen sitä olisi tärkeää varmistaa, että seuranta toteuttaa vastuullisen arvioinnin periaatteita ja että tulosten esittämisen ensisijaisena tavoitteena on tukea kehittämistä, ei vertailua. Yhteenvetona toivomme, että tulosten esittämisessä painotetaan: - hyvien käytäntöjen ja esimerkkien näkyvyyttä ja jakamista, - laadullista vaikuttavuuden ja edistymisen kuvausta eri toimintaympäristöissä, - vastuullista arviointia, joka tukee kehittämistä, ei keskinäistä vertailua, ja - tarvittaessa laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita yhdistävää valinnaisuuden mahdollistavaa indikaattoripoolia.
31	Ammattikorkeakoulu	300–1500	AVOTTin neljä osa-aluetta toimivat hyvin organisaation omien työryhmien rakenteena, joka tukee systemaattista työskentelyä ja tuloksien seuraamista. Neljä edistämisen tapaa auttavat jäsentämään ja seuraamaan eri alatyöryhmien toimintaa, kun näissä on huomioitu osa-aluekohtaiset eroavaisuudet.	Kyllä	Ainakin julkaisemisen osalta eriyttäminen on tarpeellista julkaisutyyppejä ja -kanavia koskevien painotuksien ollessa organisaatiotyypeittäin erilaiset.	Kyselyn kysymykset ja kohdat ovat osaltaan olleet hieman puutteellisia tai tulkinnanvaraisia.	Ei		Voisiko olla jonkinlainen laadullinen kuvaus tai "diplomi", jonka voisi liittää myös organisaation nettisivuille? Tämä voisi pohjautua indikaattoreiden perusteella laskettuun avoimuuden tasoon osa-alueilla. Tämän lisäksi havainnollistavat infograafit.
32	Yliopisto	Yli 1500	Tähän asti lähestymistapa on ollut toimiva. Eri osa-alueet voisi edelleekin pitää mukana seurannassa. Niistä on ollut apua, kun on pitänyt osoittaa organisaatiossa, mikä alue on vähemmän kehittynyt ja mihin pitäisi panostaa. Jatkossa pitäisi kuitenkin tarkastella kriittisesti, mitä kysytään.	Ei		Osa varsinkin uusista kysymyksistä on ollut hankalia, sillä niissä vaaditaan avoimia linkkejä ja ohje- tai linjaussivustoja. Vaikka organisaatiossa on kysytty palvelu tai toiminto, ne eivät ole kerätty yhden sivuston alle, vaan hajautettu eri sivuille. Tietovarannoista on saanut valitettavan vähän tietoja ja kyselyn täyttäminen on ollut työlästä	Kyllä	Kuvaan tiedontarpeita lopussa muiden ehdotusten kanssa.	Seurannan kannattaisi panostaa enemmän itsearviointiin, organisaatioiden kehittämiskohteiden ja jo valmiiden palveluiden kuvaamiseen. Arviointi voisi tapahtua peer-reviewnä. Ei ole ehkä niin tärkeää laittaa tutkimusorganisaatioita paremmuusjärjestykseen, vaan auttaa organisaatioita miettimään ja tunnistamaan, mitä tehdä seuraavaksi. Niitä tietoja, joita tarvitaan raportointiin Suomen osalta esim. EOSClle, voidaan kerätä osana seurantaa.
33
34	Organisaation kokoluokitus on sama kuin AVOTT-seurannassa 2024.
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100