Kommentit Toimintakulttuurin avoimuuden linjaukseen.xlsx

	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J	K	L	M
1	KOMMENTOIJA	PERIAATE 1 Vastuullisuus on reunaehto avoimuudelle.	PERIAATE 2 Vastuullinen avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee kaikkia osapuolia hyödyttävänä vuorovaikutuksena.	PERIAATE 3 Toiminnan läpinäkyvyys, palvelut ja kannustimet ovat edellytys avoimen toimintakulttuurin toteutumiselle.	TAVOITE 1 Organisaatiossa on vastuutettu ja aikataulutettu avoimen tieteen palvelujen koordinointi, toteutus ja seuranta, avoimen hallinnon toimintatavat, sekä riittävä tuki tutkijoiden vuorovaikutukselle yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.	TAVOITE 2 Organisaatiolla on käytössään vastuullista arviointia tukeva tietopohja, kriteerit ja käytännöt, jotka mahdollistavat avointa tiedettä ja toimintakulttuuria edistävät kannustimet osana suomalaisen tutkimusyhteisön jäsenten arviointia ja meritoitumista.	TAVOITE 3 Organisaatio edistää yritysyhteistyössä tehtävän tutkimuksen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta.	TAVOITE 4 Organisaatio edistää kansalaistieteen toimintaedellytyksiä tarjoamalla siihen osallistuville tutkijoille ja muille tahoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta.	TAVOITE 5 Organisaatio edistää avoimen oppimisen toimintakulttuuria varmistamalla ajantasaisilla palveluilla sen, että kaikilla opetusta järjestävillä henkilöillä on tasavertainen mahdollisuus järjestää avointa opetusta sekä laatia ja julkaista avoimia oppimateriaaleja organisaatiosta, opetusalasta tai uravaiheesta riippumatta.	TAVOITE 6 Organisaatio edistää tutkimusdatan avoimuuden toimintakulttuuria varmistamalla ajantasaisilla palveluilla sen, että kaikilla tutkijoilla on tasavertainen mahdollisuus saattaa vähintään tutkimuksen metadata ja mahdollisuuksien mukaan koko tutkimusdata ja menetelmät uudelleenkäytettäväksi riippumatta organisaatiosta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta. Organisaatio edistää sekä omien että olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusdatapalveluiden käyttöä.	TAVOITE 7 Organisaatio edistää avoimen julkaisemisen toimintakulttuuria varmistamalla ajantasaisilla palveluilla sen, että kaikilla tutkijoilla ja kirjoittajilla on tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimus- ja kehittämistyönsä tulokset avoimesti riippumatta organisaatiosta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.	JOHDANTO	YLEISIÄ KOMMENTTEJA

2	Vaasan yliopisto						Tutkijayhteisön asiat, joita pitää huomioida yritysyhteistyösä, pitää antaa myös kumppanille tiedoksi. Voisi olla suositus myös yrityksille tutkimusyhteistyön osalta. Tai esim. jokin yhteinen sivusto johon viitata, mitä on tieteellinen tutkimus yritysyhteistyön kontekstissa.	Ohjeistuksen ja mallien luominen kansallisesti esim. kansalaistiede ohjeistukseen tutkijoille.	Avoin opetus, määrittely myös tähän dokumenttiin. Kansallisen avoimen oppimisen osaamisvaatimusten mukaiset valmiudet -kurssi? Onko tällainen jo?		Onko realismia että voidaan tarjota mahdollisuus avoimeen julkaisemiseen, tähän vaikuttavat julkaisemin kulut ja julkaisijan politiikka.	Selostus siitä, miten sitova linjaus on ja kuka sen on laatinut? Tekstissä on paljon velvoittavaa sanamuotoa. Hyvin selitetty auki keskeiset käsitteet, määritelmät ja linjauksen suhde muihin aiemmin laadittuihin linjauksiin ja suosituksiin. Uuden avoimen ja vastuullisen toimintakulttuurin ”synnyttäminen” ei onnistu pelkästään palveluita ja kannustimia luomalla. Mitä yhteisiä palveluita on kansallisesti? Palvelut eivät synny tyhjästä. Resurssointi palveluiden osalta pienissä yliopistoissa on haastavaa. Mikä on tämän dokumentin suhde seurantadokumenttiin, onko samat tavoitteet / kriteerit? Miten tätä seurantaan?	Selostus siitä, miten sitova linjaus on ja kuka sen on laatinut? Tekstissä on paljon velvoittavaa sanamuotoa. Hyvin selitetty auki keskeiset käsitteet, määritelmät ja linjauksen suhde muihin aiemmin laadittuihin linjauksiin ja suosituksiin. Uuden avoimen ja vastuullisen toimintakulttuurin ”synnyttäminen” ei onnistu pelkästään palveluita ja kannustimia luomalla. Mitä yhteisiä palveluita on kansallisesti? Palvelut eivät synny tyhjästä. Resurssointi palveluiden osalta pienissä yliopistoissa on haastavaa. Mikä on tämän dokumentin suhde seurantadokumenttiin, onko samat tavoitteet / kriteerit? Miten tätä seurantaan?
3	Åbo Akademi	Principen är saklig och viktig. Ansvarsfullhet kunde med fördel översättas till ansvarstagande.	Ömsesidighetsprincipen är särskilt viktig för samspelet mellan administration och forskningsverksamhet omkring öppen vetenskap.	Vilken verksamhet avses? Elementen är viktiga men principen är vag. Förslag: Transparens, tjänster och incitament är förutsättningar för öppen forskningskultur.	Målsättningen är saklig och ambitiös. Formuleringarna i sig ger utrymme för tolkningar som är ändamålsenliga också för en mindre organisation. b. Principerna för öppen förvaltning bör formuleras särskilt för universitet i Finland för maximal tillämpbarhet.	Målsättningen är saklig och ambitiös men lägger mycket ansvar på en liten organisation. C) Kunskapsunderlaget borde framställas nationellt.	Målsättningen är saklig och ambitiös. g. Innebörden av formuleringen “sina fördjupade data- och publikationsutbildningar" är inte helt entydig. Varför särskiljs denna utbildning från annan utbildning om öppen vetenskap? Temat kunde tas upp antingen självständigt eller som en del av en bredare helhet. Mer allmänt formulerat: “beaktar företagsprojekt i utbildning om publicering och forskningsdata”... h. Att organisationen “ser till” att forskaren “ser till” att god vetenskaplig praxis följs pålägger organisationen ett otillbörligt övervakningsansvar. Förslag: Organisationen erbjuder forskaren stöd för att förverkliga god vetenskaplig praxis.	Målsättningen är god men stort ansvar för bl.a. att upprätthålla information läggs på den enskilda organisationen. Detta är inte effektivt utan behov som bör tillgodoses genom nationellt samarbete för att inte belasta små organisationer för mycket. g. Att organisationen “ser till” att forskaren “ser till” att god vetenskaplig praxis följs pålägger organisationen ett otillbörligt övervakningsansvar. Förslag: Organisationen erbjuder forskaren stöd för att förverkliga god vetenskaplig praxis.	5a och b: det är oklart vad som avses med “de som anordnar utbildning”. Är det lärarna eller undervisningsadministratörerna som bör delta i utbildning om nyttjande av öppna läromaterial? Skilj gärna åt kompetenskrav för administratörer och lärare. Här saknas målet att nationell fortbildning erbjuds alla, också på svenska och engelska. j. Utveckling av AOE.fi: projektet borde ingå i Digivisio. Hur främja spridning av öppna lärresurser även internationellt och i ett nordiskt sammanhang? För ÅA-lärare och forskare (gäller säkerligen också andra lärosäten med verksamhet på svenska) är undervisningsspråket ofta andra än finska, och AOE.fi eventuellt inte den bästa verktyget med tanke på en internationell eller nordisk målgrupp.	Målsättningen är god. Syftningsfel i g), forskaren har inte tagit fram PID:arna. > Organisationen hjälper forskare att välja och använda tjänster som erbjuder beständiga identifierare för (meta)data och metoder. h) syftningsfel > Organisationen upprätthåller och utökar en omfattande, öppen databas med information om forskningsmaterial, dvs. metadata försedda med permanenta identifierare.	d) Termen “forskningsdatasystem” används här som översättning för “tutkimustietojärjestelmä”. Korrekt term på svenska är “forskningsinformationssystem”.	Inledningen tillsammans med definitioner av centrala begrepp är ett fungerande upplägg.	Målsättningarna är sakliga, men några av åtgärderna kräver utökad administration särskilt för mindre lärosäten i en ekonomiskt trängd tid. Det ansvar som sätts på organisationen är omfattande. För att nå en öppen forskarkultur kan organisationen “kräva ändringar i verksamhetssätten” som det står i inledningen, men i praktiken är en öppen forskarkultur också självreglerande från forskarnas sida. Därför är princip 2 särskilt viktig “Ansvarsfull öppenhet förutsätter ömsesidighet”, och bör få större tyngd i dokumentet som helhet.
4	Lapin yliopisto	Kommentti koskee periaatteita 1,2 ja 3 yleisesti: Strategiset periaatteet esitetään nyt hyvin vaatimattomasti, vaikka näiden voisi ajatella olevan jopa painoarvoltaan merkittävämpiä suhteessa tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Strategisten periaatteiden kuvausta voisi avata ja syventää sekä kuvata (kenties jopa visualisoida) niiden yhteyksiä muiden linjausten periaatteisiin sekä tämän linjauksen tavoitteisiin.			Tavoitteena 1 esitetään luonnoksessa koko linjauksen tärkein päätavoite: Avoin toimintakulttuuri. Tämä tavoite esitetään rinnasteisena suhteessa muihin tavoitteisiin 2-7, jotka ovat kokonaisuuden kannalta huomattavasti pienempiä ja konkreettisempia. Tavoitteen 1 voisi ehkä rinnasteisen listauksen sijaan esittää linjauksen tärkeimpänä päätavoitteena, johon muut tavoitteet ovat suhteessa ennemminkin osatavoitteina ja/tai tätä päätavoitetta tukevina eivätkä samanarvoisina itsenäisinä tavoitteina. Tavoitteen 1 toimenpiteinä todetaan samat asiat, jotka nyt esitetään tavoitetilana. Tavoitetilan toistamisen sijaan toimenpiteet tulisi mielellään pilkkoa ja avata määritelmää tarkemmin toimintaa ohjaaviksi menettelytavoiksi, joilla kerrotaan, miten tavoitetila saavutetaan. Mitä esitetty tavoitetila tarkoittaa toimenpiteiden tasolla? Mikäli tavoite 1 nostetaan erilliseksi päätavoitteeksi, tässä ei ehkä ole tarvetta esittää samassa mielessä konkreettisia toimenpiteitä kuin jäljempänä, vaan konkreettiset päätavoitetta tukevat toimenpiteet voivat tulla esitetyksi tavoitteissa, jotka nyt on numeroitu 2-7.					Tavoitteen vaatimana toimenpiteenä mainitaan mm. yritysyhteistyön huomioiminen data- ja julkaisukoulutuksissa, minkä esiin nostaminen on hyvä asia. Huomiona ja pohdittavaksi nostetaan esiin, että tämä seikka ei tule esiin aiemmissa linjauksissa. Kommentti koskee sekä tavoitetta 3 että 4: Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen mainitaan nyt vain osana tavoitteita 3 ja 4. Hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen tulisi mieluummin mainita osana avoimen toimintakulttuurin päätavoitetta ja sen toteuttamista, eikä sisältyä pelkästään tavoitteisiin, jotka koskevat yritysyhteistyötä ja kansalaistiedettä.		Selkeä, perusteellinen ja kattava. Käsitteet on avattu ja määritelty hyvin.	Linjaus on yhdenmukainen ja hyvin linjassa aiempien ohjeistusten kanssa, mutta ne näkökulmat, jotka tässä ohjeistuksessa tulevat uusina tai itsenäisinä, voivat olla osin haasteellisia toteuttaa tavoiteaikataulussa ottaen huomioon organisaatioiden erilaiset kypsyystasot eri osa-alueilla. Linjauksen tavoitteiden hierarkiaa voisi pohtia vielä lisää. Tavoite 1 on selvästi linjauksen päätavoite, joka olisi hyvä nostaa erilleen muista tavoitteista. Myös tavoitteiden 2-7 välistä järjestystä voisi pohtia uudelleen. Olisi luontevaa järjestää tavoitteet 2-7 siten, että ylemmäs nostaisi ne tavoitteet, joihin on jo julkaistu aiemmin erillisiä linjauksia ja siirtää jäljemmäksi ne, joiden osalta viitataan tai tullaan viittaamaan aiemmin julkaistuihin ohjeistuksiin. Ehdotus tavoitteiden järjestykseksi: Tavoite 1: linjauksen tärkein päätavoite, jota ei numeroida. Numeroitavat päätavoitetta tukevat tavoitteet esim. tässä järjestyksessä: julkaisut, tutkimusdata, oppiminen, vastuullinen arviointi, yritysyhteistyö ja kansalaistiede.
5	Taideyliopisto				On huomattava, että eri organisaatiot ovat eri kokoisia ja mahdollisuudet palveluiden panostamiseen ovat jossain määrin rajalliset ja riippuvat pitkälti kunkin taloudellisista reunaehdoista.		Taideyliopiston näkökulmasta käytetty termi "Yritysyhteistyö" tuntuu turhaan rajaavan ihmistieteet ja taiteellisen tutkimuksen tämän dokumentin ulkopuolelle. Termi “yritys” tuntuu hieman turhan kapealta, sillä läheskään kaikki näistä yhteistyökumppaneista eivät ole voittoa tavoittelevia yrityksiä, mutta eivät myöskään perinteisiä tutkimusorganisaatioita.	Taideyliopisto pitää osallistamista ehdottoman kannatettavana asiana. Linjauksessa olisi kuitenkin hyvä lähtökohtaisesti lausua kansalaistieteen keinoin hankitun tiedon luotettavuudesta ja tästä luotettavuudesta vastaamisesta - ts. vastaajina ovat tutkijat, jotka nojaavat tässä itse asiassa hyvin pitkään yhteisöllisen tiedontuotannon asiantuntemuksen perinteeseen (esim. yhteiskuntatieteissä).		Tavoite 6 sisältää monia erittäin hyviä toimenpiteitä. On huomioitava kuitenkin, että näiden toteuttaminen eri kokoisissa ja eri aloja edustavissa organisaatioissa vaatii resursointia hyvin eri tavoin.	Tavoitteessa 7 kuvataan julkaisuja ja niiden käyttöä. Taideyliopisto kiinnittää huomiota erityiseti kohtaan f. Mihin tällainen tavoite perustuu, ja miten seuranta pitäisi toteuttaa? Tavoite voidaan tulkita jopa niin, että tutkijoiden tulisi suosia OA-julkaisuja lähteinä omassa tutkimuksessaan.		Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus sisältää monia painoarvoisia kohtia, joilla avointa tiedettä viedään eteenpäin. Taideyliopisto pitää hyvänä, että tavoitteiden aikataulutus on asetettu riittävän kauas vuoteen 2025 huomioiden kuitenkin kunkin organisaation resursseihin liittyvät reunaehdot.
6	Itä-Suomen yliopisto				a. Toimintakulttuuri Otsikko voisi olla ”Avoin toimintakulttuuri”. Organisaation toimintakulttuuri käsittää paljon muutakin kuin avoimen tieteen palveluja. Siksi virke voisi kuulua ”Toimintakulttuuri tukee avoimen tieteen palvelujen koordinointia, toteutusta ja seurantaa”.	b. Kannustimet Sana ”tuotokset” on hankala ymmärtää. Voisiko tuotosten ja aktiviteettien sijaan käyttää sanaa ”meriitit”? f. Lähituki Lähituki ei sovi riittävän hyvin tämän kohdan otsikoksi. Kyseessä on organisaation tarjoama palvelu tutkijalle. Siksi sana ”lähituki” olisi hyvä korvata sanaparilla ”monipuoliset palvelut” sekä tässä että kaikissa myöhemmissä vastaavissa kohdissa. Kansallisessa linjauksessa ei pitäisi ottaa kantaa miten organisaatio palvelun tarjoaa, termi ’lähituki’ viitaa palvelun tarjoamisen tapaan eikä ole kaikilta osin ymmärrettävä termi.	Tällainen geneerinen malli on hankala, koska se ei sovellu kaikkiin mahdollisiin yritysyhteistyömuotoihin. Tätä voisi täsmentää ja kuvata, millä tavalla tutkijat voivat tunnistaa ne yritysyhteistyön muodot, jossa tutkimuksen avoimuus on mahdollista. c. Hyödyntäminen Jos yrityskumppanin kanssa keskustellaan tulosten ja aineiston hyödyntämisestä ja jakamisesta vasta tutkimuksen alkuvaiheessa, ollaan liikkeellä liian myöhään. Sana ”alkuvaiheessa” pitäisi korvata sanalla ”suunnitteluvaiheessa”. d. Sopiminen ja e. Tukipalvelut Voisiko nämä kaksi kohtaa yhdistää yhdeksi ja otsikoita esimerkiksi "Sopimusprosessi"? g. Koulutukset Voisiko virkkeen alun ”Organisaatio huomioi tarjoamissaan syventävissä data- ja julkaisukoulutuksissa…” kirjoittaa muotoon ”Organisaatio ottaa huomioon tarjoamissaan avoimen tieteen koulutuksissa…”? h. Hyvä tieteellinen käytäntö Jokaisen tutkijan velvoitteena on noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä tutkimuksessa, organisaatio ei voi tätä tehdä. Organisaatiot ovat sitoutuneet TENK:n HTK-ohjeeseen. Hyvän tieteellisen käytännön pitäisi olla itsestään selvä asia kaikissa tutkimusprosesseissa, nyt tulee mielikuva, että se ei olisi itsestään selvyys yritysyhteistyöhön liittyvässä tutkimuksessa. Asiaa ei tarvitse nostaa erikseen esille avoimen toimintakulttuurin linjauksissa, vaan tämän kohdan voi jättää kokonaan pois.	Alakohta a. antaa ymmärtää, että kansalaistiede on menetelmä, jota tutkimuksessa voi hyödyntää. Nyt otsikosta saa kuvan, että se olisi ikään kuin oma tieteenalansa. Tämä vaatisi täsmennystä. Jos avoimen tieteen yhtenä tavoitteena on kansalaistieteen hyödyntämisen lisääminen, sen voisi kirjoittaa tähän auki tai viitata toiseen dokumenttiin, jossa tämä todetaan. Yhdeksi alakohdaksi voisi lisätä kansalaistieteen seurannan. Organisaatioiden olisi varmaankin hyvä seurata, missä hankkeissa kansalaistiedettä hyödynnetään, jos kansalaistieteen edistämiseen rakennetaan palveluita. b. Ohjeistus Organisaatiokohtaisen ohjeen sijaan kansalaistieteeseen kaivataan kansallisen tason periaatteita. Näiden perusteella organisaatiokohtainen ohjeistus olisi helpompi toteuttaa mm. kansallisissa yhteishankkeissa. c. Koulutus Voisiko virkkeen alun ”Organisaatio huomioi tarjoamissaan syventävissä data- ja julkaisukoulutuksissa… kirjoittaa muotoon ” Organisaatio ottaa huomioon tarjoamissaan avoimen tieteen koulutuksissa…”? g. Hyvä tieteellinen käytäntö Jokaisen tutkijan velvoitteena on noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä tutkimuksessa, organisaatio ei voi tätä tehdä. Organisaatiot ovat sitoutuneet TENK:n HTK-ohjeeseen, minkä pitäisi olla itsestään selvä asia kaikissa tutkimusprosesseissa. Asiaa ei tarvitse nostaa erikseen esille avoimen toimintakulttuurin linjauksissa, vaan tämän kohdan voi jättää kokonaan pois. h. Järjestelmät Kukin kansalaistiedehanke tarvitsee tutkimustehtävän mukaiset järjestelmät, niille ei ole olemassa yleisiä järjestelmiä. Jää epäselväksi, mihin/millaiseen järjestelmään tässä viitataan. Siksi tätä toimenpidettä ei tällaisenaan voi toteuttaa, ja se voidaan jättää pois.	a. Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset Tässä kohdassa voisi kertoa, mistä avoimen oppimisen osaamisvaatimukset löytyvät ja miten hyödyntäjän valmiudet on saavutettavissa. Nyt jää avoimeksi, mikä taho tällaista koulutusta antaa ja mistä koulutuksesta löytyy lisätietoa. b. Opettajille suunnattu koulutus Virke ei ole kovin ymmärrettävä: miten "henkilö" voi "suorittaa" "valmiudet"? Tarkoitetaanko tässä jotain tiettyä koulutusta? Valtakunnallinen koulutus olisi resurssitehokkaampaa kuin kunkin organisaation itse antama koulutus, voisiko esimerkiksi TSV toimia kouluttajana? Tämä myös takaisi koulutuksen yhtenäisyyden. Kohdissa a. ja b. mainitaan molemmissa "hyödyntäjä", mutta vain b:ssä on "laatija". Voisiko nämä kohdat yhdistää ja puhua molemmissa sekä "hyödyntäjistä" että "laatijoista"? c. Tekijänoikeudet ja sopimukset Tämä on itsestäänselvyys, joten tämän kohdan voisi jättää pois. Tekijänoikeuden noudattaminen on aina välttämätöntä, sitä ei voi kyseenalaistaa. e. Materiaalien löydettävyys Kaikki eivät varmasti tunne Avointen oppimateriaalien kirjastoa. Sen voisi kuvata määritelmissä tai vähintään antaa linkki, josta sen löytää. f. Materiaalien saavutettavuus Tämä periaate on kaunis, mutta sen käytännön toteuttaminen voi olla vaikeaa. Mikä organisaation taho varmistaa, että saavutettavuuskriteerejä noudatetaan? j. Avointen oppimateriaalien kirjaston kehittäminen Avointen oppimateriaalien kirjasto mainittiin jo kohdassa e. Tämän kohdan voisi yhdistää siihen tai ainakin siirtää tämä kohta e:n jälkeen seuraavaksi kohdaksi. Nyt ne ovat aika erillään toisistaan.	b. Tutkimusdatan hallinnan lähituki Tämä kohta puuttuu liian likeisesti organisaation vapauteen luoda oma käytäntönsä tutkimusdatan hallinnan tukemiseksi, siksi tämän kohdan voisi jättää kokonaan pois. Jos se kuitenkin pidetään mukana, "lähituki" pitäisi korvata sanaparilla "monipuoliset palvelut", kuten olemme aiemmissa kohdissa maininneet. e. Immateriaali- ja sopimuspalvelut Mihin viitataan termillä lupaprosessi? Mistä lupaprosessista on kyse? Tämä olisi hyvä määritellä jossain, nyt käsite jää irralliseksi. Omana kohtanaan voisi suositella, että organisaatio tukee ja edistää jo avattujen datojen hyödyntämistä tutkimuksessa.	b. Avoimen julkaisemisen lähituki Sana "lähituki" pitäisi korvata sanaparilla "monipuoliset palvelut". Mihin viitataan sanalla "kirjoittajat"? Voisiko sen sijaan sanoa "tutkijat ja muut tutkimusjulkaisujen kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt", jos tässä tosiasiassa tarkoitetaan sitä? Voisiko koko tämän kohdan kuitata lyhyesti sanomalla "Organisaatio luo monipuoliset palvelut julkaisemisen tukemiseksi"? e. Pitkäaikaissäilytys Pitkäaikaissäilytys ei voi jäädä yksinomaan organisaation vastuulle, jos sillä tarkoitetaan tutkimusjulkaisujen "ikuista" säilyttämistä. Tämä on kansallisestikin vielä lopullisesti ratkaisematta. Miten organisaatio voi siis itse taata, että sen menetelmät mahdollistavat pysyvän säilytyksen? Kun valtakunnallinen ratkaisu saadaan aikaan, sen pitäisi riittää, muuten tehdään päällekkäisiä järjestelmiä. f. Avointen julkaisujen käyttö Organisaatio ei voi vaatia avointen julkaisujen käyttämistä, eikä niiden käytön seuraaminen ole käytännössä mahdollista ilman suuria panostuksia. Sana "huolehtii" pitäisi korvata sanalla "suosittelee".	2.1 Määritelmät Kansalaistiede Määritelmässä on puutteita. Näkemyksemme mukaan ei voi olla tiedettä, ”jonka tavalliset ihmiset osittain tai kokonaan toteuttavat”. Tutkijat tekevät tiedettä, tavalliset ihmiset voivat olla mukana projektissa tutkimusavustajina tai tutkimustiedon tuottajina. Määritelmää olisi hyvä tarkentaa tältä osin. Koskee myös kansalaistieteen edellytysten kohtaa 2., jonka voisi muotoilla ’Tavalliset ihmiset eivät ole tutkimuksen kohteita, vaan osallistuvat tutkimuksen tekemiseen’ Virke ” Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla koulutettu tieteilijä tai kansalainen” ei ole ymmärrettävä. Nyt virkkeen voi lukea niin, että ”Tutkimukseen osallistuakseen ei tarvitse olla … kansalainen”. Jää epäselväksi, mikä on sanan ”kansalainen” tarkoitus virkkeessä. Lisäksi sanan ”tieteilijä” sijaan virkkeessä voisi käyttää sanaparia ”koulutettu tutkija”.
7	Aalto-yliopisto	Tämä kommentti koskee kaikkia periaatteita. Periaatteita kannattaisi avata laajemmin, sillä kaikki tavoitteet perustuvat periaatteille. Ensimmäinen periaate on selkeä.	Tämä periaate on epäselvä. Muotoilu on abstrakti eikä aukea lukijalle helposti.	Mistä tässä puhutaan, puhutaanko koko organisaation toimintakulttuurista vai avoimen tieteen toimintakulttuurista?	• Avoin toimintakulttuuri on laajempi käsite kuin avoimen tieteen avoin toimintakulttuuri. Toivoisimme jonkinlaisia määritelmiä/ rajauksia tässä kohdassa. • Suomen-avoimen-hallinnon-ensimmainen-toimintasuunnitelma.pdf (avoinhallinto.fi) on hyvin laaja dokumentti. Avoin hallinto on hyvä ja edistettävä asia, mutta ehkä sitä ei kannata sitoa liian tiivisti avoimen tieteen edistämiseen. • Toivoisimme, että hallinnon avoimuus jätettäisiin tämän linjauksen ulkopuolelle. On hyvä viitata yllä mainittuun dokumenttiin, mutta TSV:n avoimen tieteen koordinaation puitteissa ei ehkä olisi tarvetta alkaa työstää sitä aspektia pidemmälle. On hyvä pitää fokus avoimen tieteen tukemisen tavoitteissa. Poistaisimme siis kohdan 1.b. • Myös 1.c-kohdan toimenpiteet jäävät hieman epäselviksi: mitä tarkoittavat yhteiskunnallista vuorovaikutusta edistäviin viestinnällisiin, juridisiin ja tietoteknisiin palveluihin ja toimintatapoihin panostaminen?	• Pitäisikö vielä kirjoittaa näkyviin, että erimuotoiset ja -kieliset tutkimustuotokset pitävät sisällään julkaisujen lisäksi myös datan, softan jne.? • Pitäisikö “vaikutukset”-sanan sijasta käyttää sanaa vaikuttavuus? • b) kannustimet – ‘toiminta avoimen tieteen edistämiseksi’ ei sovi kaikkien tutkijoiden kyvykkyyden arviointiin, esim. Jos työprofiiliin pääpaino on yritysyhteistyössä. • c) avoimen tieteen näkökohdat huomioiva monipuolinen, kattava ja vertailukelpoinen tietopohja – jää epäselväksi, millainen tietopohja on, voisiko konkretisoida? • Jää epäselväksi myös velvoitetaanko organisaatio tuottamaan tietopohjan? Yleinen käytäntöhän on että esim. Tenure trackillä arvioitava itse toimittaa tietopohjan arviointia varten. • d) mitä tarkoitetaan laadun “tapauskuvauksilla”? • f) onko lähituki oikea otsikko? ehkä ohjaus ja ohjeistus? • On epäselvää, mikä on uutta ja mikä tulee aikaisemmasta linjauksesta	• Aika usein yritysyhteistyön ehdot eivät sovellu avoimeen jakamiseen, siksi “as open as possible and as closed as necessary” on erityisen tärkeä perusperiaate yritysyhteistyössä. • Olisi tärkeä huomata, että patentointi ja kaupallistaminen ovat myös tapoja saattaa kehitystyön tulokset avoimesti yhteiskunnan käyttöön. Niissä on aluksi tarpeen rajata tiedon leviämistä, joten dokumentissa tavoiteltu täysi avoimuus ei ole mahdollista. • Väite “Tiedemaailman käytännöt eivät ole tuttuja..” on liian yksiviivaisesti todettu, sillä usein yrityksen menestys perustuu kilpailuetuun, joka nojaa siihen että yritys osaa jotain mitä muut eivät tiedä. Siten tällaisen aseman säilyttäminen ei mahdollista isoa avoimuutta. Kyse on siis toimintaedellytysten säilyttämisestä, ei tietämättömyydestä. • Mitä on turvallinen ja tehokas levittäminen? Onko se itsetarkoitus? • Varsinkin tässä kohdassa kannattaa puhua tutkimusorganisaatiosta, koska organisaatio-termi mielletään usein yritykseksi. Koko linjauksessa pitiäisi käyttää termiä tutkimusorganisaatio. • Yleensä kohdasta f) sovitaan pääpiirteissään jo kohdassa c) tai d). • Mitä tarkoitetaan kohdan g) yrityshankkeiden huomioimiseksi koulutus –osalta. Velvoitetaanko tällaiseen? • Miksi i) kohdassa on tietosuoja erikseen? DMP pitäisi olla määritelty sopimuksessa eli kohta d).	• Varsinkin EU korostaa kansalaisten osallisuutta ja tutkitun tiedon laajempaa levittämistä, siksi kansalaistiede ansaitsee maininnan. Kansalaistiede ei kuitenkaan ole kaikille tieteenaloille tai kaikkiin tutkimuksiin sopiva menetelmä. Tässä olisi hyvä paikka kansalliselle yhteistyölle. • Yleisön tietoisuuden lisääminen tieteellisistä prosesseista ja menetelmistä ei yleensä ole se primäärinen kansalaistieteen tavoite, vaan tarkoitus on parantaa tutkimuksen laatua yhteiskehittämisellä (co-creation) eikä “yksipuolinen tiedon jakaminen”. Määritelmät pitäisi täsmentää. • Mille muille tahoille on tarjottava tukea ja koulutusta? • h) ei ole kansalaistieteen erityistarve. Toisaalta, kansalaistiedettä voi harrastaa ilman järjestelmiäkin tai erityistä järjestelmää ei tarvita, joten viimeisen voisi muotoilla uudelleen: mikäli tiedon kerääminen vaatii erityistyökaluja… • Kohta c) koulutus, on erikoinen tämän otsikon alla. Onko siinä kuitenkin kyse enemmän alisteisesta asiasta kohdille d, e, tai f? • Mikä on kohtien e) ja f) ero?	• ja b) ei voida edellyttää, että kaikki linjauksen lukijat tietäisivät mitä ovat oppimateriaalien hyödyntäjän tai laatijan valmiudet ja millaista koulutusta näiden valmiuksien hankkiminen vaatii – saisiko tähän lisätietoa? • h) Mitä ovat opetuksen avaamisen mahdollistavat verkko-opetuksen välineet, joihin viitataan? • Mikä tulee suoraan oppimateriaalien linjauksesta, mikä on uutta?	• Organisaatio edistää ajantasaisilla palveluillaan sekä omien että olemassa olevien kansallisten ja kansainvälisten tutkimusdatapalveluiden käyttöä – palveluilla edistetään palvelujen käyttöä, tarkoitetaanko tässä viestintää ja koulutusta? • Erinomaista, että yhteistyö nostetaan tämän tavoitteen kohdalla, yhteistyötä kaivataan myös muiden tavoitteiden yhteydessä. • Mikä tässä tulee suoraan datanlinjauksesta, mikä on uutta?	• f) Miten voidaan huolehtia, että avoimia julkaisuja käytetään esim. opetuksessa tai tutkimuksessa. Lehtorit ja tutkijat varmaan itse päättävät, mitä materiaaleja käyttävät. Avoimia julkaisuja voidaan suositella. • Organisaatio huolehtii, että sen oma julkaisutuotanto on avointa ja lisensoitu CC-lisenssillä – toki tutkimusorganisaatiolla voi olla myös maksullista kustannustoimintaa. Linjauksessa kannattaa suositella avointa julkaisemista. • Mikä tässä tulee suoraan avointen julkaisujen linjauksesta, mikä on uutta?	• Linjauksessa pyritään tekemään monenlaista: tarkastelemaan vanhoja linjauksia avoimen toimintakulttuurin näkökulmasta sekä linjaamalla sen lisäksi muista avoimen toimintakulttuuriin kuuluvista teemoista. Tämä voi vaikeuttaa linjauksen ymmärtämistä. • Johdanto, jossa käydään ensin läpi tavoitteet ennen kuin niitä käsitellään, on erikoinen rakenteellinen ratkaisu tälle dokumentille. • Mainitaan että ‘avoin toimintakulttuuri edellyttää sananmukaisesti..’ - ei tarkoita samaa sananmukaisesti. • Jotta kulttuuri voi muuttua avoimempaan suuntaan voi organisaatio vaatia toimintatavan muutoksia ja samalla sen tulee tarjota palveluita ja kannustimia toiminnan tueksi – muotoilisin uudelleen, keneltä organisaatio vaatii, itseltäänkö? Ilmeisesti työntekijöiltään? • Yritysyhteistyötä kuvaavassa kappaleessa kerrotaan, että Avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmä on laatinut suosituksen avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Tähän dokumenttiin ei ole annettu linkkiä, onko sitä siis vielä olemassa? Ellei ole, ehdotamme että sitä ei mainita näin muodollisesti. • Tutkijan vapaus ja vastuu sekä kansainvälisyys -kappaleita miettisin laajemmin. Avoimen tieteen toimintakulttuurilla on kiinteä yhteys kansainvälisyyteen, koska suurimmaksi esteeksi monipuolisemmalle metriikalle ja arvioinnille mainitaan usein kansainvälinen uralla eteneminen ja muualla käytetyt lehtimetriikat.	• Linjauksen rakenne on erikoinen; ensin määritellään eri tavoitteet kevyesti, sen jälkeen osa määritellään ja vasta sen jälkeen käydään läpi tavoitteet ja niiden eri osa-alueet. • Onko jotain logiikkaa siinä, missä järjestyksessä eri tavoitteet esitetään? Olisiko selvempää käsitellä ensin tavoitteet, jotka perustuvat jo olemissa oleviin linjauksiin ja käsitellä uudet tavoitteet vasta niiden jälkeen? • Linjausta on raskasta lukea, koska se toisaalta kokoaa vanhoista linjauksista uusia näkökulmia (tai vain toistaa vanhoja linjauksia sellaisenaan), toisaalta linjauksessa pyritään kattamaan uusi ”toimintakulttuurin” alue, jossa avataan lisää huomioitavia näkökulmia edellisten koottujen lisäksi. Tämä kahdenlainen lähestymistapa vaikeuttaa dokumentin ymmärtämistä. • Voisiko aikaisemmista linjauksista nostetut asiat merkitä vaikka italicalla ja uudet normaalilla fontilla? Tai onko aikaisempia linjauksia ollenkaan tarpeen toistaa? • Linjaus sisällyttää paljon vastuuta ja tekemistä tutkimusorganisaatioille. Linjauksessa tulisi ottaa kantaa myös siihen, mitkä kustannusvaikutukset linjauksen edellyttämillä toimenpiteillä on ja miten syntyvät kustannukset on tarkoitus kattaa. • Erilaisten avoimeen ja vastuulliseen tieteeseen liittyvien linjausten ja suositusten välisten yhteyksien konkretisoiminen on tarpeen. Avoimen tieteen nettisivuille on nähty tarpeelliseksi piirtää kaaviokuva linjausten ja suositusten välisistä suhteista, joka onkin nykytilanteessa hyödyllinen, mutta onkohan se merkki siitä että niitä on liikaa? • Monien tavoitteiden kohdalla kansallinen yhteistyö kannattaisi nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi kouluttamisen ja tiedottamisen järjestämiseksi. • Toivoisimme, että hallinnon avoimuus jätettäisiin tämän linjauksen ulkopuolelle.
8	Tampereen yliopisto	Tampereen yliopisto pitää hyvänä, että vastuullisuus on otettu periaatteiden ja koko avoimuuden lähtökohdaksi. Vastuullisuuden tulee tarkoittaa myös sitä, että valtakunnallisen tason toimijat (poliittinen johto, ministeriöt, keskeiset tieteen rahoittajat, tieteelliset kustantajat, avoimen tieteen kansallinen koordinaatio, CSC) ottavat vastuun avoimen kulttuurin rakenteiden luomisesta ja taloudellisesta ylläpitämisestä. Rakenteiden ja niihin sisältyvien kannustimien tulee olla läpinäkyviä, pitkäjänteisiä ja yhdenvertaisuutta lisääviä.	Tampereen yliopisto kannattaa periaatetta.	Tampereen yliopisto kannattaa periaatetta. Lause ”Toiminnan läpinäkyvyys, palvelut ja kannustimet ovat edellytys avoimen toimintakulttuurin toteutumiselle” on kuitenkin pikemmin väite kuin pariaate. Ehdotamme muotoilua: ”Avoimen toimintakulttuurin toteutuminen edellyttää läpinäkyvyyttä, palveluja ja kannustimia.” Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämistä vaikeuttaa merkittävästi palvelujen aukkoisuus ja kannustimien osittainen ristiriitaisuus. Tampereen yliopisto toivoo terästettävän tätä näkökulmaa.	Tampereen yliopiston mielestä avoin toimintakulttuuri edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja vastuutahojen selvittämistä organisaatioiden sisällä, jotta vastuu (myös taloudellinen) ei kasaudu nykyiseen tapaan epätasaisesti. Koko organisaatio ylimmästä johdosta aina yksittäiseen tutkijaan, opettajaan ja palvelujen asiantuntijaan tulee sitouttaa toteuttamaan avoimuutta omassa toiminnassaan. Toimintakulttuurin toimiva ja vastuullinen avoimuus edellyttää paitsi rakenteita ja palveluja, myös toimijoiden tietoisuutta avoimuudesta ja avoimien toimintatapojen sisäistämistä sekä viestinnän ja vuorovaikutuksen osaamista. Tavoitteen edellyttämissä toimenpiteissä tulee ottaa lisäksi huomioon riittävä viestinnällinen osaaminen. Tiedon avoimuuden tarkoituksettomia seurauksia tulee analysoida tarkasti ennen tiedon julkiseksi saattamista siten, ettei avoimuus mahdollista yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden rapautumista. Kohtaan ”avoin hallinto” Tampereen yliopisto toteaa, että luonnoksessa hallinnon yhteys avoimeen tieteeseen motivoidaan ohuesti, ja koko seikka jää irralliseksi. Termi olisi ainakin tarpeen selittää luvun 2.1. määritelmissä. Avoin toimintakulttuuri -tavoitteen edistäminen hyötyisi kansallisen ja kansainvälisen vastuun ja tuen tunnistamisesta ja kirjaamisesta.	Tampereen yliopisto näkee, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvin laaja-alaista ja tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhden organisaationkin sisällä voidaan ja pitääkin toimia vastuullisesti jo olemassa olevien linjausten ja suositusten mukaan. Tavoitteen edistämiseksi olisi kuitenkin ehdottomasti saatava paljon laajempi konsensus esimerkiksi kannustimista ja tietopohjasta. Nykytilanne antaa tutkijoille ristiriitaisia viestejä ja pahimmillaan asettaa sekä tutkijoita että organisaatioita eriarvoiseen asemaan suhteessa kilpailijoihinsa.	Luonnoksessa asetetaan uudenlaisia resurssivaateita, kun velvoitetaan organisaatioita siihen, että ”tukipalveluissa on riittävä osaaminen avoimuuden ja yrityshankkeiden erityispiirteiden huomioimiseksi osana sopimusprosessia”. Tampereen yliopisto toteaa, että tavoitteen toteuttaminen edellyttää tukipalveluhenkilöstön resurssien lisäämistä ja osaamisen systemaattista kehittämistä Yritysyhteistyön lisäämisen edellytyksinä mainitaan hyvä tieteellinen käytäntö, joka velvoittaa organisaation edustajana yrityshankkeissa toimivaa tutkijaa. Tutkimusorganisaatio ei voi yritysyhteistyössä yksin vastata eettisen toimintatavan noudattamisesta, vaan yrityksissäkin tarvitaan uudenlaista tietoa ja näkemyksellisyyttä. Termin "organisaatio” käyttöä kannattaa tässä tarkentaa. Enimmäkseen se näyttää viittaavan tutkimusorganisaatioon, mutta tosiasiassa osa kuvatuista toimista liittyy pikemminkin yksittäiseen tutkimushankkeeseen. • Tampereen yliopisto ehdottaa ja kysyy seuraavia pieniä tarkennuksia: • Toimenpide c. Hyödyntäminen kannattaisi pikemmin otsikoida Hyödyntämissuunnitelmaksi. • Toimenpiteessä g. Koulutus on hyvä täsmentää, mitä tarkoitetaan ”syventävillä data- ja julkaisukoulutuksilla”. • Toimenpide i. Tietosuoja ei koske yksin yritysyhteistyötä. Asia on tärkeä, ja siksi toimenpide on syytä nostaa paremmin näkyviin asiakirjan sopivassa kohdassa. Lopuksi Tampereen yliopisto huomauttaa, että toimenpiteiksi ”Yritysyhteistyö”-kohtaan sopisivat myös Tukipalvelut ja Aineistonhallinta – jollei niitä nosteta tietosuojan tavoin esiin muualla tässä asiakirjassa.	Tampereen yliopisto kannattaa vankasti kansalaistieteen edistämistä ja tukemista ja lähtökohtaisesti kannattaa esitettyjä toimenpiteitä. Kansalaisten ja tutkittavien osallistamisesta on olemassa jo pitkät perinteet, ja tieteenaloilla on monenlaista metodologista osaamista ja tutkittua tietoa asiasta. Tietoa ja osaamista tulee hyödyntää tieteen ja tutkimuksen moninaisuutta ja autonomiaa kunnioittaen. Esitetyt toimenpiteet edellyttävät vielä laajaa kansallista ja kansainvälistäkin keskustelua. Ei ole tarkoituksenmukaista tässä kehitysvaiheessa kohdentaa nimenomaisesti tutkimusorganisaatioille vaatimuksia esimerkiksi riittävistä palveluista ja selkeistä ohjeista. Kun organisaation edellytetään huolehtivan ”kansalaistiedehankkeita tukevien järjestelmien saattamisesta riittävälle tasolle”, niin on otettava huomioon myös kansallinen infrastruktuuri. Viimeksi mainittu ei kaikilta osin ole valmis, ja sen kehittämiseen ja yhteistoimivuuteen organisaatioiden järjestelmien kanssa tarvitaan vielä tukea. Termin ”tavalliset ihmiset” osuvuutta kannattanee pohtia. Toimenpide d. Aineistonhallinta: Ks. edellä kommenttimme tavoitteeseen 3.	Luonnoksessa esitetty tavoitetila on hyvä, mutta keinot ja toimenpiteet ovat vielä abstraktilla tasolla. Lisäksi koko käsite avoin oppiminen ja avoin opetus tulee kuvatuksi lähinnä siihen liittyvien toimenpiteiden kautta. Tampereen yliopisto pitää tärkeänä, että määritellään avainkäsite ennen kuin ryhdytään määrittelemään sille tavoitteita ja toimenpiteitä. Käsitteen huojuvuus on tietenkin ymmärrettävää, koska avoin oppiminen ja avoin opetus ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa (mm. Digivisio). Kaikissa organisaatiossa avoin oppiminen ei ole kovin pitkällä, ja se vaatii kaikkialla runsaasti kehittämistyötä. Tampereen yliopisto muistuttaa, että avoimen oppimisen tukeminen edellyttää myös lainsäädännön uudistumista. Tampereen yliopisto kiinnittää huomiota siihen merkittävään puutteeseen, ettei linjaus mainitse avoimen oppimisen kohdalla toimenpiteenä kannustimia. Juuri opettajat tarvitsisivat kannustimia jakaakseen tuottamaansa materiaalia itse pitämänsä opetuksen ulkopuolelle. Yliopistoissa ajatellaan yleisesti, että oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, jotta se ei johda eri asemassa olevien tutkijoiden epätasa-arvoiseen kohteluun. Tutkijoilla tulee kaikissa olosuhteissa säilyä käyttöoikeus itse tuottamiinsa oppimateriaaleihin. Ylisemmin Tampereen yliopisto toteaa, että avoin oppiminen jää niin tässä asiakirjassa kuin yleisemminkin jonkin verran avoimen tieteen varjoon, eikä sen kehittämiseen ole panostettu yhtä paljon. Avoin oppiminen tarvitsee paitsi omat kannustimensa myös omat tukipalvelunsa. Linjauksessa todetaan, että organisaatio muun muassa ”suosittelee”, ”huolehtii”, ”edellyttää” ja ”varmistaa” asioita. Tampereen yliopisto pitäisi toivottavana, että asiaa selkeytettäisiin kertomalla, mitkä palvelut organisaation pitää itse pystyä tarjoamaan ja mitä palveluja mahdollisesti tullaan järjestämään tai tukemaan valtakunnallisesti.	Tampereen yliopisto kannattaa esitettyjä toimenpiteitä. Tutkimusdatan avoimuuden tukeminen palvelujen ja koulutuksen avulla hyvin on kannatettavaa. Datan avaaminen edellyttää myös resursseja, käytännössä tutkijoiden aikaa, mikä tulee ottaa huomioon organisaation toiminnassa ja toimintakulttuurissa. Toimenpiteen d. otsikossa esiintyy ilmaus ”Tutkimusdatan hallinnan suunnitelmat”. Kannattaa käyttää kauttaaltaan Suomessa vakiintunutta ilmaisua ”aineistonhallintasuunnitelma”.	Tampereen yliopisto kannattaa esitettyjä toimenpiteitä. Organisaatiotason toimenpiteet avoimessa julkaisemisessa edellyttävät kansallisen tason ratkaisuja. Avoimen tieteellisen julkaisemisen rahoitusta ole kuitenkaan ole vielä ratkaistu Suomessa. Korkealaatuiset kansalliset kustantajat voisivat jo nyt tarjota toimivia tieteellisiä alustoja avoimille julkaisuille. Tavoite e. Pitkäaikaissäilytys koskee myös tutkimusaineistoja ja muita tutkimustuotoksia. Seikka olisi tärkeä ottaa huomioon edellä tavoitteessa 6.	Avoimen toimintakulttuurin linjaus rakentuu yhtäältä ainoalla järkevällä ja mahdollisella tavalla ja toisaalta on juuri siitä syystä hiukan ongelmallinen. Johdannon mukaan "Linjausta tehdessä on käyty läpi kaikki kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation piirissä tehdyt aikaisemmat linjaukset ja suositukset. Avoimen toimintakulttuurin linjaus kokoaa yhteen aikaisempien linjausten näkökulmia siten, että nyt huomio on organisaation toimintakulttuurin avoimuudessa. Avoimen hallinnon periaatteet, kannustimet ja vuorovaikutus ovat aiempia linjauksia täydentäviä uusia näkökulmia." Näin rakentuva linjaus on väistämättä kooste melko pienistä osasista, joita on tuotettu erillisissä prosesseissa. Johdanto on sanoitettu jälkikäteen, mutta käytännössä siitä puuttuu suurelta osin päältä katsova, laajempi ja syvempi perspektiivi. Tampereen yliopisto pitäisi suotavampana sellaista lähestymistapaa, jossa aidosti tarkasteltaisiin avoimen tieteen tavoitteiden, haasteiden ja edistymisaskelten kokonaisuutta nimenomaan toimintakulttuurisena ilmiönä: mistä on kyse, mitä muutoksesta tulee ajatella (tulkinnat) ja miten sitä voidaan edistää. Nythän organisaatioiden toiminta on ollut lähinnä rahoittajilta tulleisiin vaateisiin sopeutumista. Se on toki on toiminut tehokkaana muutoksen ajurina, mutta samalla ongelmallista on juuri se, että kun muutospaineen koetaan tulevan ulkopuolelta, vieläpä osin ristiriitaisin vaatein ja insentiivein, kulttuurinen vitka on paikoin suuri. Johdanto alkaa kulttuurin muutoksen eli uudenlaisten toimintatapojen välttämättömyydellä. Tampereen yliopisto haluaa muistuttaa, että kulttuurin muutokset ovat yleensä hitaampia kuin niitä ajavat tahot tahtovat myöntää. Vuosi 2025 tulee tästä perspektiivistä katsoen hyvin pian. Ainakin avoimen oppimisen näkökulmasta linjauksen aikataulu on epärealistinen eikä suurelta osin edes tutkimusorganisaatioiden vaan esimerkiksi työntekijä- ja työnantajajärjestöjen käsissä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä eri toimijatahot – poliitikot, ministeriöt, kansalliset yhteistoimintaelimet ja verkostot, rahoittajat, kustantajat, repositoriot ja muut infrastruktuurit; organisaatioiden johto, hallinto, tutkijat, tukipalveluiden asiantuntijat – ovat eri kohdissa ja osin eri vauhdissa. Ministeriöt ja muut tieteen rahoittajat ohjaavat merkittävästi tutkimusorganisaatioita ja osaltaan sanelevat niille periaatteita. Tampereen yliopisto on tunnetusti sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen ja on tehnyt asian hyväksi todella paljon jo vuosien ajan. Silti yliopisto joutuu kysymään, onko aikaraami vuoteen 2025 realistinen. Kysymystä motivoi myös se, että avoimen tieteen hyvästä kansallisesta koordinaatiosta huolimatta kaikkia kansallisia linjauksia ei ole vielä saatu valmiiksi. Edellä sanottua kooten Tampereen yliopisto pitää tärkeänä, että avointa toimintakulttuuria tarkasteltaisiin nimenomaan kulttuurisena (ei vain toimintapojan koskevana) muutoksena ja että tutkimusorganisaatioiden toimintaa tarkasteltaisiin osana laajempaa kontekstia. Johdanto-osassa on joitakin kielellisiä kömpelyyksiä, jotka pahimmillaan hankaloittavat sisällön ymmärtämistä. Teksti kannattaa ennen julkaisemista luettaa kielenhuollon ammattilaisella.	Linjauksen lisäarvo suhteessa jo julkaistuihin tarkempiin avoimen tieteen kansallisiin linjauksiin jää osin epäselväksi. Pahimmassa tapauksessa tällainen koosteenomainen (ks. edellistä kommenttia) linjaus vähentää seikkaperäisempien linjausten painoarvoa. Tampereen yliopisto kiinnittää huomiota myös siihen, että avoimessa tieteessä on jo nyt niin monta kansallistakin linjausta ja suositusta, ettei yksittäisen tutkijan eikä tutkimusryhmänkään voida edellyttää tuntevan saati seuraavan niitä kaikkia. Linjauksella on varsin laaja tavoite: ”Tässä yhteydessä avoin toimintakulttuuri viittaa myös siihen, miten organisaatiot jakavat opetus- ja tutkimustietoa, osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimivat vastavuoroisesti yhteiskunnan eri toimijoiden kuten yritysten, päätöksentekijöiden ja kansalaisten kanssa. Avoimen vastavuoroisuuden periaate on tavoitteena myös tutkimuksen ja tutkijan arvioinnissa.” Linjausluonnos herättääkin kysymään, miten yritykset ja kansalaiset saadaan aidosti sitoutettua. Riskinä on – osittain kansallisten ohjaus- ja rahoitusmekanismien vuoksi, – että vastavuoroisuuden asemesta tutkimusorganisaatiot ovat ainoa aidosti aktiivinen toteuttajataho. Eri tavoitteiden yhteydessä esitetyt toimenpiteet ovat pitkälti samoja. Tampereen yliopisto ehdottaa, että linjausluonnosta kehitettäisiin edelleen niin, että siinä olisi kootusti kaikille tavoitteille yhteisiä toimenpiteitä ja sen lisäksi osa-alueittain rikastavia tavoitekohtaisia toimenpiteitä. Näiden laadinnassa tulee huolehtia, että ei vahingossa latisteta aiempien linjausten viestiä ja sisältöjä. Linjauksessa on terminologista horjuvuutta. Linjaus hyötyisi esimerkiksi siitä, että tekstissä määriteltäisiin, mitä vastuullisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan, eikä tyydyttäisi linkittämään ainakin osin toisen kontekstin tekstiin.
9	Turun yliopisto	Periaate: ”Vastuullisuus on reunaehto avoimuudelle.” on kannatettava. Tämän linjauksen yhteydessä olisi kuitenkin hyvä huomioida, että vastuullisuus avoimuuden perustana on tuotu esille jo Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa. Onko tässä siis tarpeellista korostaa tätä samaa asiaa vai olisiko tässä mahdollista nostaa esille sellainen strateginen periaate, joka edistäisi tai tukisi avoimen toimintakulttuurin luomista suomalaisessa tutkimusyhteisössä? Voisiko ensimmäinen periaate olla ikään kuin ”vastuullisen avoimuuden” määritelmä. ”Vastuullinen avoimuus” on käsite, jota Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus ei suoraan määrittele, mutta johon tässä linjauksessa usein viitataan. Esimerkiksi silloin ensimmäinen periaate voisi olla muotoa; Avoin toimintakulttuuri edellyttää monipuolista avoimen tieteen ja tutkimuksen tunnustamista ja tukemista eli vastuullista avoimuutta. Tällöin periaate ei suoraan toista Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa jo esille nostettua asiaa.	Periaate: ”Vastuullinen avoimuus edellyttää vastavuoroisuutta, joka ilmenee kaikkia osapuolia hyödyttävänä vuorovaikutuksena.” on vaikeasti muotoiltu. Voisiko tässä korostaa vuorovaikutuksen ja läpinäkyvyyden merkitystä avoimen toimintakulttuurin mahdollistajana? Esimerkiksi periaate voisi olla muotoa; Avoimen toimintakulttuurin edellyttämä vastuullinen avoimuus edellyttää laajaa ja läpileikkaavaa vuorovaikutuksellisuutta ja läpinäkyvyyttä organisaatioiden toiminnassa.	Periaate: ”Toiminnan läpinäkyvyys, palvelut ja kannustimet ovat edellytys avoimen toimintakulttuurin toteutumiselle” on nykymuodossaan kovin laaja. Mikäli edellisessä periaatteessa nostettaisiin läpinäkyvyys vuorovaikutuksen kanssa esille voisi tämä periaate keskittyä täsmentämään palveluiden ja kannustimien merkitystä avoimen toimintakulttuurin toteuttamisessa.	Tavoitteen otsikkoa voisi miettiä. Voiko avoimen toimintakulttuurin tavoitteena olla avoin toimintakulttuuri vai onko tässä enemmän kyseessä esim. Avoimen tieteen infrastruktuurit? Nykymuotoisessa linjaustekstissä infrastruktuurit eivät tule selkeästi esille, mutta tässä voisi korostaa ainakin avoimen tieteen infrastruktuureja. Avoimien tutkimusinfrastruktuurien esille tuomista voisi harkita jokaisen osa-alueen alla erikseen. Tavoitteessa määritellyt vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja seuranta ovat selkeitä, mutta ”riittävä tuki” vuorovaikutukselle on vaikeaa organisaatioiden todentaa. Tavoitteen vaatimat toimenpiteet voisivat olla yhtenäisempiä muiden tavoitteiden kanssa (ks. yleiset kommentit).	Vastuullinen arviointi on oikeutetusti nostettu tässä linjauksessa esille, vaikka siitäkin on erillinen suositus jo olemassa. Asia on tärkeä avoimen toimintakulttuurin näkökulmasta. Toimenpiteistä erityisesti kattavan ja vertailukelpoisen tietopohjan luominen on haasteellista. Linjauksessa olisi hyvä antaa organisaatiolle yksityiskohtaisempia ohjeita siihen, mitä tietoja vähintään olisi hyvä kerätä ja mihin vertailua olisi tarkoitus tehdä. Tämä on ehkä tulossa tähän linjaukseen liitteenä erillisenä tarkistuslistana, mutta siihen olisi hyvä viitata linjaustekstissä.	Yritysyhteistyön korostaminen tässä linjauksessa on tärkeää. Erillinen suositus/ohje, johon viitataan linjauksen alkuosassa, on tarpeellinen osa tätä linjausta, koska muuten toimenpiteet jäävät kovin yleiselle tasolle. Yritysten kanssa yhteistyössä tehtävässä tutkimuksessa on tällä hetkellä haasteita avoimuuteen liittyen. Suurimmat ongelmat koskevat lähinnä epäselvyyttä siitä, mitä avoimuus tarkoittaa. Sekä yrityksien edustajien, että yritysten kanssa tutkimusta tekevien tutkijoiden keskuudessa on jopa vääränlaisia käsityksiä siitä, mitä avoin tiede tarkoitta. Tässä linjauksessa olisi erittäin tärkeää huomioida tutkijoiden lisäksi myös yritysten edustajien koulutus ja neuvonta. Olisi myös ehkä hyödyllistä pohtia voisiko myös yritysyhteistyössä tehtävän tutkimuksen rahoittavia tahoja mahdollista sitouttaa laajemmin tähän tavoitteeseen ja millä keinoin. Kaikkea yritysyhteistyöhön liittyvää avoimuutta ei ole mahdollista edistää vain tutkimusorganisaatioista käsin.	Kansalaistiede on haasteellinen käsite ja siihen liittyen olisi hyvä antaa tässä linjauksessa laajempi määritelmä, jotta kaikki kansalaistieteen tasot tulisivat esille. Linjauksessa tulisi tuoda myös esille, ettei kansalaistiede sovellu kaikille tieteenaloille ainakaan laajamittaisimmillaan. Tiedekunnista on myös noussut huoli kansalaistieteen eettisistä vastuukysymyksistä. Tämä on asia, jonka voisi tuoda esille myös tässä linjauksessa, jotta organisaatioilla olisi selkeä yhtenäinen taustatieto asiasta. Selkeästi kansalaistieteen osalta koulutuksen tarve tutkimusorganisaatioissa on suuri. Tästä syystä kansalaistieteeseen liittyvän tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä on haasteellista.	Oppimiseen liittyvän tavoitteen saavuttaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen vaativat organisaatioilta runsaasti tukirakenteiden, palveluiden ja koulutuksen kehittämistä ja lisäämistä. Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä on haasteellista. Erityisesti tavoitteen kohta: ”kaikilla opetusta järjestävillä henkilöillä on tasavertainen mahdollisuus järjestää avointa opetusta sekä laatia ja julkaista avoimia oppimateriaaleja organisaatiosta, opetusalasta tai uravaiheesta riippumatta.” aiheuttaa organisaatioille haasteita. Avoimen opetuksen järjestäminen tietyillä tieteenaloilla tai yksittäisillä opintojaksoilla ei välttämättä ole mahdollista tai kannattavaa. Myöskin oppimateriaalien avaamisessa tulisi harkita, pitäisikö siinä soveltaa samoja periaatteita kuin datan avaamisessa. Oppimateriaalien avaamisessa tulisi myös huomioida tarkasti tekijänoikeudelliset kysymykset.	Tutkimusdataan liittyviä asioita on linjattu useissa eri injausdokumenteissa ja suosituksissa. Ymmärrettävästi tutkimusdataan liittyvät palvelut ja kannustimet ovat osa avointa toimintakulttuuria, mutta nykymuodossaan palvelu- ja kannustinnäkökulmat eivät linjaustekstistä korostu vaan linjausteksti toistaa asioita, jotka on tuotu esille jo aiemmissa suosituksissa tms. Tätä tavoitetta ja sen toimenpiteitä selkiyttäisi erityisesti uudenalinen rakenne, josta on tarkempi ehdotus yleisten kommenttien yhteydessä. Datan avaaminen yleisesti on selvästi tiedekuntiamme arveluttava asia ja datan avoimuuteen liittyvän toimintakulttuurin aikaansaaminen tulee olemaan aikaa vievää, joten tavoiteaikataulu on tähän liittyen haasteellinen.	Julkaisuihin liittyviä asioita on linjattu useissa eri linjausdokumenteissa ja suosituksissa. Ymmärrettävästi julkaisuihin liittyvät palvelut ja kannustimet ovat osa avointa toimintakulttuuria, mutta nykymuodossaan palvelu- ja kannustinnäkökulmat eivät linjaustekstistä korostu vaan linjausteksti toistaa asioita, jotka on tuotu esille jo aiemmissa suosituksissa tms. Tätä tavoitetta ja sen toimenpiteitä selkiyttäisi erityisesti uudenalinen rakenne, josta on tarkempi ehdotus yleisten kommenttien yhteydessä. Julkaisuihin liittyvä tavoite vaatii jonkin verran kehitystyötä organisaatioilta, mutta tavoite on toteutettavissa.	Toimintakulttuurin avoimuuden linjausluonnos on tarpeellinen ja se edistää avoimen tieteen ja tutkimuksen konkreettista kehittämistä organisaatioissa. Johdannossa tämän linjauksen tarpeellisuutta voisi syvällisemmin perustella vaikuttavuuden aikaansaamisella. Johdannossa olisi hyvä myös tuoda esille avoimen toimintakulttuurin merkitys akateemisessa johtajuudessa. Toimintakulttuurin aikaansaaminen ei tapahdu tyhjiössä ja muutoksen aikaansaamiseksi kaikki vastuu ei voi olla vain organisaatioilla. Muutos toimintakulttuurissa ei tapahdu ylhäältä annettuna. Lisäksi linjausluonnos olisi hyvä jo johdannossa kytkeä Euroopan komission avoimen tieteen politiikkaan ja UNESCON avoimen tieteen suositukseen sekä vastuullisen arvioinnin osalta DORAan (The Declaration on Research Assessment). Tämä kytkisi kansallisen Avoimentieteen ja tutkimuksen julistuksen kansainväliseen avoimen tieteen kenttään. Tämä yhteys olisi hyvä tuoda tässä esille, jotta organisaatioilla olisi uudenlaisia mahdollisuuksia omissa konteksteissaan argumentoida avoimuuden ja avoimen tieteen eri osa-alueiden edistämisen puolesta.	Linjauksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota rakenteeseen ja tavoitteiden toimenpiteiden yhtenäisyyteen. Näihin liittyvät asiat parantaisivat linjauksen luettavuutta. Nyt monessa toimenpidelistassa on sama asia sanottu hieman eri tavalla. Olisi ehkä syytä miettiä olisiko mahdollista jokaisessa toimenpidelistassa mahdollista käyttää samoja otsikoita esim. koulutus, palvelut, seuranta ja kannustimet. Näiden otsikoiden alle voisi jäsentää toimenpidelistoissa olevat asiat. Lisäksi voisi olla viimeisenä otsikko; erityispiirteet (tai vastaava), jonka alla olisi tuotu tiettyyn tavoitteeseen liittyviä toimenpiteitä, jotka eivät syystä tai toisesta sovi em. otsikoiden alle. Näin olisi mahdollista varmistaa, että toimintakulttuurin eri osa-alueet olisivat tasavertaisia ja niiden kehittämistä olisi organisaatioissa mahdollista toteuttaa systemaattisesti. Lisäksi Ljohdannon jälkeen tulevat kuvaukset voisivat olla hyvä siirtää selitystekstiksi Tavoitteet ja toimenpiteet –lukuun jokaisen toimintakulttuurin osaalueen kohdalle. Näin linjaustekstissä ei ole turhaa toistoa. Linjauksessa puhutaan useassa kohdassa siitä, että organisaation tulee tukea sen jäseniä avoimuuden toteutumisessa. Kuitenkin organisaatioiden tuki jää linjauksessa abstraktiksi. Selvästi tuella viitataan ohjeistuksiin ja koulutukseen, jota annetaan opetus- ja tutkimushenkilöstölle, mutta linjauksessa olisi hyvä tuoda seille myös sitä, millä resursseilla ja missä laajuudessa organisaatioiden olisi kyettävä sitoutumaan näihin tukitoimiin. Määritelmät on tuotu linjausluonnoksessa esille kohdassa 2.1. Tämä sijoittelu ei ehkä ole paras mahdollinen. Määritelmät olisi hyvä sijoittaa omaksi kokonaisuudekseen, koska ne auttavat lukijaa ymmärtämään linjausluonnoksen asiasisältöä. Lisäksi määritelmälistauksessa kannattaisi kiinnittää huomiota määritelmien järjestykseen. Samaan asiaan liittyvät määritelmät (esim. tutkimusdata ja metadata) olisi hyvä olla lähekkäin ja sillä tavalla, että laajempi käsite on kuvattu ensin.
10	Oulun yliopisto	Kannatettava periaate, mutta voisiko tätä selkeyttää esim: “Avoimuuden toteuttaminen edellyttää vastuullisuutta”?	Kannatettava periaate, mutta toivoisimme tähänkin selkeämpää sanamuotoa.	Kannatettava periaate, mutta tarkentaisimme sitä muotoon: “Toiminnan läpinäkyvyys, palvelut ja kannustimet ovat edellytys avoimen tieteen toimintakulttuurin toteutumiselle.”	Olisi parempi jos linjauksessa keskityttäisiin pelkästään avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuriin. Tutkimusyhteisön kannalta olisi tärkeintä keskittyä siihen, että vastuullinen avoimuus saadaan todella osaksi tutkijan arkea.	Kaikki toimenpiteet ovat ymmärrettäviä ja tavoittelemisen arvoisia. Ilahduttavaa on myös, että laadullinen arviointi on nostettu selkeästi esille. Ehkä konkretiaa voisi olla enemmän, etenkin tietopohjan osalta. Voisiko kohdassa c. viitata myös Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt -suositukseen, jossa tietopohjaa tuodaan selkeästi esille? Pitäisikö tietopohjaa avata myös siltä kannalta, että eri arviointitilanteissa saatetaan tarvita hyvinkin erilaista tietopohjaa?	Olisiko yritysyhteistyön osalta syytä huomioida myös yritysten yhteiskuntavastuu - Corporate Social Responsibility (CSR)? f. Julkaisu- ja viestintäsuunnitelma: Julkaisu- ja viestintäsuunnitelman laatiminen ei ole aina tarkoituksenmukaista. Lisäksi esim. yliopisto saattaa tehdä yhteistyötä vuosittain satojen yritysten kanssa. Joissakin hankkeissa suunnitelma on myös rahoittajan vaatimus, mutta suuressa osassa hankkeita (erityisesti tilaustutkimus) sen laatiminen ei ole relevanttia. Ehdotamme kohtaan f. uutta muotoilua: “Organisaatio laatii mahdollisuuksien mukaan, yrityshankkeen alkuvaiheessa julkaisu- ja viestintäsuunnitelman, joka edistää avoimuutta.”	Mielestämme “tavallinen ihminen” ei ole paras mahdollinen ilmaisu kuvaamaan kansalaistiedehankkeisiin osallistuvia henkilöitä. Ehdotamme esimerkiksi seuraavaa muotoilua, jossa sana tavallinen on jätetty pois koko tekstistä: “Kansalaistiede: on julkista tieteellistä tutkimusta, jonka toteuttamiseen moninaiset ihmiset osallistuvat. Kansalaistiede voi palvella myös viranomaistietoa. Ihmiset voivat auttaa…” Mietimme myös, että voisiko termin “tieteilijä” korvata termillä “tutkija”. Lisäksi pohdimme, että olisiko tässä kohdassa syytä huomioida Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen Artiklat 27 ja 15, joissa määritellään oikeus tieteeseen? Kohtaan b. ehdotamme seuraavaa muotoilua: “Ohjeistus. Organisaatio kokoaa ja tarjoaa tutkijoille selkeän ohjeistuksen kansalaistiedehankkeisiin.” Kohta d. voidaan ajatella turhana, sillä tutkimusdatan linjaukseen ja tavoitteeseen 6. sisältyy jo vaatimus siitä, että tutkimusprojekteilta edellytetään ja niitä tuetaan aineistonhallintasuunnitelman tekemisessä.	Linjausluonnos on pääosin yhteneväinen aikaisemman linjauksen ja suositusten kanssa. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus linjauksessa sanotaan kuitenkin, että “Korkeakoulut ja muut avointa oppimista kehittävät organisaatiot etsivät Avointen oppimateriaalien kirjaston kanssa menetelmiä, joilla organisaatioiden omiin varantoihin tallennetut avoimet oppimateriaalit tallentuvat myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon.” Tämän luonnoksessa kohdassa j. edellytetään puolestaan , että “Organisaatio osallistuu aktiivisesti Avointen oppimateriaalien kirjaston kehittämiseen kansallisena yhteistyönä.” Olisi hyvä tarkentaa, mitä aktiivisella osallistumisella tarkoitetaan.	Hyvä, että tuodaan erityisesti esille metadata ja mahdollisuuksien mukaan koko tutkimusdatan ja menetelmien uudelleenkäytettävyys. Kohta d. on hieman kömpelösti muotoiltu. Voisiko se vastata enemmän Datan osalinjauksen tekstiä: “Viimeistään vuonna 2023 tutkimusorganisaatiot sisällyttävät datanhallintasuunnitelman laadinnan ja ylläpidon osaksi tutkimus- ja palveluprosesseja aineiston elinkaaren jokaisessa vaiheessa.”	Tavoitteet ja toimenpiteet julkaisujen osalta seuraavat hyvin Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallista linjausta.	Tutkijan vapaus ja vastuu kappaleen alussa kerrotaan, että “linjaus koskee erityisesti organisaation toimintaa tutkijan vapauden tukemiseksi”. Onko lause ihan loppuun asti mietitty ja tarpeellinen?	Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida toimintakulttuurin avoimuuden linjauksen luonnosta. Linjauksessa on paljon hyvää. Sen teksti on helposti luettavaa ja sisällöt on esitetty johdonmukaisessa järjestyksessä. Positiivista on myös se, että teksti on suomea, eikä mukana ole vieraskielisiä termejä, sekä se, että käsitteitä on avattu kappaleessa 2.1. Linjauksessa kuitenkin käytetään avoimen tieteen toimintakulttuurista erilaisia ilmaisuja, kuten toimintakulttuurin avoimuus ja avoin toimintakulttuuri. Nämä eivät ole synonyymejä, joten toivomme, että tekstiä yhdenmukaistetaan ja käytössä olisi johdonmukaisesti vain muoto: avoimen tieteen toimintakulttuuri. Linjaus on merkittävä dokumentti pyrkiessään kokoamaan yhteen avoimen tieteen kansallisten linjausten sekä suositusten keskeiset sisällöt. Niiden lisäksi se pyrkinee selkeyttämään myös aikaisemmin valmistuneiden ohjeistusten välisiä yhteyksiä. Nämä ovat kuitenkin linjauksen selkeyden kannalta hieman ongelmallisia ratkaisuja. Luonnoksen käytettävyyteen vaikuttava, keskeinen ongelma on, että se kokoaa yhteen jo valmistuneet linjaukset, mutta samalla linjaa myös uusia kokonaisuuksia. Organisaatioissa tapahtuva, jo olemassa olevien linjausten tavoitteiden täyttäminen hankaloituu, sillä toimenpiteissä joudutaan seuraamaan niin alkuperäisiä linjauksia ja suosituksia kuin uudessa linjauksessa esille tulevia mahdollisia päivityksiä. Tästä aiheutuu lisätyötä jo muutenkin rajallisilla resursseilla toimiville organisaatioille. Ongelmallista on myös se, että linjattavat uuden osa-alueet kuten yritysyhteistyö ja kansalaistiede eivät tällä hetkellä erotu kovinkaan selkeästi muusta kokonaisuudesta. Lisäksi toivomme, että luonnoksen rakennetta mietitään vielä uudelleen, sillä vaikka kolme strategista periaatetta ovat periaatteina tärkeitä, jäävät ne irrallisiksi muusta sisällöstä ja niiden yhteys muuhun linjaukseen jää epäselväksi. Näkemyksemme mukaan olisi parempi jos linjauksessa keskityttäisiin pelkästään avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuriin, ja viittaukset avoimeen hallintoon poistettaisiin, sillä se laajentaa toimintakulttuurin aluetta merkittävästi. Organisaatioiden tulee toki toimia avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti, mutta tutkimusyhteisön osalta fokus tulisi olla siinä, että vastuullinen avoimuus on todella osa tutkijan arkea ja, että organisaatiossa on siihen vaadittavat arviointikäytännöt, kannustimet sekä palvelut. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että organisaatioiden välinen yhteistyö ei nouse esille kovinkaan selkeästi. Seurantamallin luonnoksessa yhteistyöllä oli suuri merkitys, mutta tässä luonnoksessa se huomioidaan lähinnä vain julkaisemisen osuudessa. Onko linjauksen tavoitteiden osalta mahdollista vielä miettiä järjestelmällisesti, mitä niistä kannattaa viedä kansallisesti eteenpäin ja miten? Nykyisellään linjausluonnos tuo korostetusti esille sen, että tavoitteet on asetettu yksittäisille organisaatioille. Linjausluonnos on kunnianhimoinen ja se kokoaa yhteen laajan joukon organisaatioille asetettuja vaatimuksia ja tehtäviä. Aikataulujen osalta seurattaneen erillisten linjausten ja suositusten aikatauluja, mutta linjausluonnoksen määräaika, vuoteen 2025 mennessä, on sekin haastava ja vaatii organisaatioilta määrätietoisia toimia.
11	Jyväskylän yliopisto	Reunaehto sanana on monikäsitteinen, tarkoittaako tämä samaa kuin "Avoimuus edellyttää vastuullisuutta" tai "Avoimuus vaatii vastuullisuutta"?			Avoimeen toimintakulttuuriin on kertynyt paljon materiaalia esimerkiksi avoimen tieteen seurannan valmistelun yhteydessä. Toimenpide c: Organisaatio panostaa... on liian kevyt, sillä panostamiseen voi riittää hyvin ohut resursointi.	Vastuullinen arviointi on kuvattu hyvin ja toimenpiteet ohjaavat napakasti välttämättömään tekemiseen.	Hyvä, että yritysyhteistyö on nostettu mukaan linjaukseen ja sen toimenpiteet ovat myös selkeitä. Varmasti silti on tarpeen tarkastella vielä tämän osa-alueen tarkempaa kuvausta, joka on luvattu vuoden 2022 aikana.	Sekä tavoite että kohta a) kansalaistieteen nostamisesta esille ja tukemista ovat erittäin tärkeitä ja hyvin kuvattuja. Muut toimenpiteet täydentävät hyvin ja tarkentavat kuvausta.	Oppimiseen ja avoimuuteen liittyvä tavoite on hyvin kirjattu. Sen alaiset toimenpiteet kuitenkin ovat erittäin vaativia ja työläitä toteuttaa ja erityisesti tämä kohta on varmasti vaikea toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Pitäisikö tässä pohtia vaikkapa kahden vuoden lisä-ajan harkitsemista toimenpiteille h, i ja j?	Tutkimusdatan osalta voisi olla tarpeen pohtia jo olemassa olevan datan ja aineistojen avaamisen toimenpiteitä ja erottaa siitä vasta syntymässä olevien tutkimusdatojen käsittely ns. alusta alkaen. Toimenpiteiden toteuttaminen on oleellisesti helpompaa, jos data on jo valmis (siis sitä ei enää synny eikä sitä muuteta) JA jos vasta valmistellaan hanketta, josta dataa syntyy, kuin jos tutkimusdataa syntyy edelleen.	Avoimen julkaisemisen kokonaisuus on kaikkein selkein ja pisimmällä, joskaan siihenkään liittyvät toimenpiteet eivät suinkaan ole vielä valmiita.	Johdantoon on erittäin hyvin taustoitettu Avoimen toimintakulttuurin tilaa ja siihen liittyviä monia näkemyksiä.	Linjauksessa on ehkä pakon sanelemana kertausta muista Avointa tiedettä ohjaavista dokumenteistä. Ainakin omassa organisaatiossani on ollut esimerkiksi vuoden 2021 aikana jo jossain määrin turhautumista siihen, että jatkuvasti on jokin Avoimen tieteen linjausdokumentti kommentoitavana ja näiden erottaminen toisistaan on vaatinut ponnisteluja. Toisaalta toki jos linjausdokumentit olisi koottu suurempiin kokonaisuuksiin, niin niiden valmistelu olisi voinut viivästyä ja materiaalin määrä olisi voinut silloinkin vähentää kommentointihalukkuutta.
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100