Kommentit Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaukseen 061123.xlsx

	A	B	C	D	E	F
1	Nimi:	Organisaatio:	Virallinen	Kommentoi osalinjauksen tavoitetta ja sen alaisia toimenpiteitä.	Kommentoi osalinjauksen johdantoa.	Kommentoi osalinjausta yleisesti.
2	Hannu Kari	Maanpuolustuskorkeakoulu	Ei	Lähtökohta opinnäytteiden avoimuuteen on hyvä. Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään myös opinnäytteitä, joissa käsitellään ei julkisia asioita. SIten julkisuuslain mukaan osa opinnäytteistä ja osa niissä olevista asioista on turvaluokiteltuja ja siksi niitä ei voidan avata vapaasti kaikkien saataville. Tämä onkin asianmukaisesti huomioitu luonnoksessa.	Johdantoon voisi nostaa esille myös nykyipäivänä yleisen ongelman, jota valitettavasti opinnäytteidenkin kohdalla tavataan, eli tutkimuseettiset rikkeet (plagiointi tai muut ongelmat). Kun opinnäytteet tuodaa avoimesti kaikkien saataville, näkisin, että tämä vaikuttaa positiivisesti näihin tutkimuseettisiin ongelmiin. Tämä siksi, että "kiinnijäämisen riski kasvaa" tällä tavoin.	Saavutettavuusdirektiivi on hyvä tavoite, mutta sen ei tulisi vaikeuttaa opinnäytteiden tekemistä liikaa. Saavutettavuuden tavoitteita voidaan edistää korkeakouluissa vaikkapa yleisten opinnäytetyöpohjien avulla, jolloin jokaisen opiskelijan ei tarvitse itse tuskailla saavutettavuuden "perusasioiden" kuten fonttien, rivivälien tai marginaalien kanssa. Tämän jälkeenkin vaihtoehtoiset tiedot vaikkapa kuvista teettää opinnäytteentekijöille paljon lisätyötä. Toinen kommentoitava kohde on kovasti kunniahimoinen aikataulu, jossa jo vuonna 2024 monet asiat pitäisi olla jo uudessa muodossa. Tulisi ottaa huomioon, että aika monet opiskelijat ovat jo aloittaneet oman opinnäytteensä laatimisen jo 2023 (tai aiemmin). Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on käytännössä yli 1,5 vuoden prosessi, jossa syksyllä 2023 aloittanut maisteriopiskelija palautta opinnäytteensä maaliskuussa 2025.
3	Anna-Liisa Mattila	Oulun yliopisto	Ei			Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus -luonnoksen sanastossa saavutettavuus on kuvattu seuraavasti: Saavutettavuus: Saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Saavutettavuus on pakollista julkisissa asiakirjoissa, kuten opinnäytteissä, sekä muun muassa avoimissa oppimateriaaleissa. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10). Saavutettavuusvaatimus pohjautuu lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) ja Euroopan parlamentin esteettömyysdirektiiviin (European Accessibility Act, 2019/882), joka toteuttaa omalta osaltaan YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Saavutettavuudesta on hyötyä suurelle osalle materiaalin tai palvelun käyttäjistä. Todella mainio kuvaus digitaalisesta saavutettavuudesta ja mihin se perustuu. Tässä voisi mainita vielä erikseen Suomen lainsäädännön, ja siitä erityisesti yhdenvertaisuuslain, digipalvelulain sekä lain eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. Kannattaa tutustua tähän OKM:n raporttiin, ja miten saavutettavuus on siellä määritelty: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235 Tässä teidän luonnoksessa on nyt keskitytty digitaaliseen saavutettavuuteen, mutta saavutettavuuden voisi määritellä laajempana terminä ja digitaalisen saavutettavuuden sitten omana saavutettavuuden osa-alueenaan, joka toki on erityisen merkittävä, kun puhutaan sähköisistä oppimateriaaleista.
4	Anna-Liisa Mattila	Oulun yliopisto	Ei			Laitoin äsken kommentin, mutta sitä laittaessa minulle tuli ajatusvirhe, kun tässähän oli tosiaan kyse opinnäytetöistä, ei oppimateriaaleista, eli voisiko sen aiemman poistaa, ja korvata tekstillä, joka on tässä alla: Kommentoin tätä kohtaa sanastossanne: "Saavutettavuus: Saavutettavuus tarkoittaa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukemista, eli “mahdollisimman moni ihminen voi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti, ja palveluiden suunnittelussa sekä toteutuksessa saavutettavuus otetaan huomioon” (AVOTT 2021, 9). Saavutettavuus on pakollista julkisissa asiakirjoissa, kuten opinnäytteissä, sekä muun muassa avoimissa oppimateriaaleissa. Saavutettavuuteen liittyvät hyvä tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys (AVOTT 2021, 9–10). Saavutettavuusvaatimus pohjautuu lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) ja Euroopan parlamentin esteettömyysdirektiiviin (European Accessibility Act, 2019/882), joka toteuttaa omalta osaltaan YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Saavutettavuudesta on hyötyä suurelle osalle materiaalin tai palvelun käyttäjistä." Tuo on todella mainio kuvaus digitaalisesta saavutettavuudesta ja siitä mihin se perustuu. Tässä voisi mainita vielä erikseen Suomen lainsäädännön, ja siitä erityisesti yhdenvertaisuuslain, digipalvelulain sekä lain eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista. Kannattaa tutustua tähän OKM:n raporttiin, ja miten saavutettavuus on siellä määritelty: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235 Tässä teidän luonnoksessa on nyt keskitytty digitaaliseen saavutettavuuteen, mutta saavutettavuuden voisi määritellä laajempana terminä ja digitaalisen saavutettavuuden sitten omana saavutettavuuden osa-alueenaan, joka on se merkittävä saavutettavuuden osa-alue, silloin kun puhutaan sähköisistä materiaaleista, joita mm. verkossa julkaistavat opinnäytetyötkin ovat.
5	Arto Lindholm	Humak	Kyllä	Humak pitää esitettyjä tavoitteita oikeina ja kannattaa niiden toteutumista kaikissa korkeakouluissa. Toimenpiteet eivät vaikuta Humakin toimintaan juurikaan, sillä Humak toimii pääsääntöisesti jo nyt tavoitteissa mainitulla tavalla.	Johdannossa ei sinänsä ole mitään, mitä asiasisällön vuoksi tulisi kommentoida. Johdanto on kuitenkin kirjoitettu paikoin turhan koukeroisesti eikä siitä käy helposti selväksi, mitä sillä halutaan sanoa. Johdannossa olisi hyvä kertoa, mikä tämän linjauksen tarkoitus on ja mitä asioita tulee kehittää, jotta avoimuus paranee toivotulla tavalla.	Humak kannattaa opinnäytetöiden avoimuutta ja pitää tärkeänä, että tällainen linjaus tehdään. Asiasisältö voi olla juuri tällainen, mutta teksti kaipaa vielä kielenhuollon ammattilaisen muokkausta.
6	Miia Karttunen	Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk	Kyllä	Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksessa esitetyt tavoitteet ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin näkökulmasta toivottuja, ajankohtaisia, oikeasuuntaisia sekä avointa tiedettä ja tutkimusta, opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyötä ja vastuullista aineistonhallintaa edistäviä. Osalinjauksen tavoitteena (s. 4) on, että kaikkien vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjen opinnäytetöiden arkistointikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla. Toisaalta osalinjauksessa annetaan tähän varaus toteamalla, että avoimuus on opinnäytetyöntekijän valittavissa. Vaikka Xamkissa halutaan edistää avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita, varaus opinnäytetöiden avoimuuden tapauskohtaiseen harkintaan on korkeakoulun näkökulmasta tarpeellinen, jotta voidaan varmistaa erilaisten opinnäytetyötoimeksiantojen saanti jatkossakin. Toivomme osalinjaukseen ohjausta siihen, miten korkeakoulu voi motivoida opiskelijoita opinnäytetöiden avaamiseen. Osalinjaus ohjaa opinnäytetöiden metatietojen julkistamiseen. Xamkin opinnäytetöiden metatiedot eivät ole tällä hetkellä julkisia, ja metatietojen julkisiksi saattamisen osalta osalinjauksessa esitetty toiminta edellyttää korkeakoulussamme käytännön toimia, mm. sovelluskehittämistä YKSA-järjestelmässämme, Arenen aineistonhallintasuunnitelmamallin ja -ohjeiston käyttöönottoa, Xamkin koko opinnäytetyöohjeiston tarkentamista ja opetushenkilöstön kouluttamista julkaistavan opinnäytteen ja mahdollisesti salassa pidettävän tausta-aineiston käsittelyn ja opinnäytetöiden saavutettavuuden ohjaamisessa (opiskelijan ohjaamisessa) sekä tämän toiminnan resursointia. Osalinjauksessa esitetty aikataulu tuntuu haastavalta. Asian käsittely ja toimenpiteiden vaatima valmistelu- ja kehittämistyö vievät todennäköisesti enemmän aikaa kuin osalinjauksessa on kuvattu. Osalinjauksen tarjoamat ajankohdat ovat osin tulkinnanvaraisia (esimerkiksi tarkoittaako “vuodesta 2024 eteenpäin” vuoden 2024 alusta lähtien, vuoden 2024 aikana aloittaen vai vuoden 2025 alusta lähtien), eivätkä sisällä mainintoja siirtymäajasta toimien aloittamisessa. Osalinjauksessa nimetyt periaatteet ja tavoitteet ovat tavoiteltavia. On myös tärkeää, että korkeakoulut voivat itse päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin näitä tavoitteita aletaan toteuttaa. Esimerkiksi se, että opiskelija osaa soveltaa FAIR-periaatetta, vaikuttaa alempien tutkintojen opinnäytetöissä varsin kovalta vaatimukselta.	Linjauksen johdanto on selkeä ja informatiivinen. Muutamin johdannon kohtiin on vielä syytä kiinnittää huomiota: Johdannon kohtaa, jossa viitataan julkisuuslakiin, olisi hyvä täydentää sillä tiedolla, että lain mukainen mahdollisuus saada opinnäytetyö sähköisessä muodossa ei tarkoita, että tiedon saaja voisi itse jakaa vapaasti opinnäytettä eteenpäin tai saattaa sen saataville tietoverkossa. “Avoimuus onkin tieteen ja tutkimuksen perusarvoja sekä osa vastuullista tutkimus- ja opetustoimintaa.” Ehdotuksemme täsmällisemmästä muotoilusta: Avoimuus onkin tieteen ja tutkimuksen perusarvoja sekä osa vastuullista tutkimus- ja opetustoimintaa sekä osa oppimista. “Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäyte on usein asiantuntijatehtävä…” Ehdotuksemme täsmällisemmästä muotoilusta: Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäyte on usein asiantuntemusta edellyttävä ja osoittava tehtävä...	Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksen kokonaisuus on hyvin laadittu ja perusteellinen. Muutamien käsitteiden tarkkuuteen on vielä syytä kiinnittää huomiota: Osalinjauksessa käytetään sanoja “julkaiseminen” ja “julkaista”, vaikka ehkä täsmällisempi ei-julkaisujen kyseessä ollessa olisivat “julkistaminen” ja “julkistaa”. Sana “arkistointikelpoinen” tuntuu oudolta, etenkin tavoitteeseen kirjoitettuna (vrt. painettujen asiakirjojen arkistokelpoisuus). Ehkä tavoitteen ja muut arkistointikelpoisuuden mainitsevat kohdat voisi muotoilla toisinkin, esim. “opinnäytetöiden julkinen ja arvioitava osa” tai “opinnäytetöiden julkistamiskelpoinen osa”? Ehdotamme sanastoon sisällytettäväksi avoimen saatavuuden määritelmän (vrt. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisen linjauksen sanastossa, jossa määritellään "Avoin saatavuus: Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön".)
7	Heli Ojala		Ei	Työllä hyvä tavoite	Saa käsityksen mistä puhutaan
8	Peter Gabrielsson	Vaasan yliopisto	Ei	Haluan kommentoida toimenpidettä J. Meillä on Vaasan yliopistolla yleisesti käytössä essee tyyppinen väitöskirja joka kappaosan (sisältää johdanto, teoria, metologia, päätulokset ja johtopäätökset osat) lisäksi sisältää kolme esseetä jotka ovat väitöskirjan liitteinä. Tämä muoto on yleistynyt, kun on haluttu, että väittelijät valmistuvat neljän vuoden määräajassa. Oppilailla ei usein ole mahdollisuutta saada lopullista hyväksyntää kansainvälisistä tieteellisistä lehdistä artikkeleilleen tässä ajassa. Tavoitteena on kuitenkin, että oppilaat voivat myöhemmin julkaista ne arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä ja saada näin työlleen laajaa näkyvyyttä tieteellisessä kohderyhmässään. Näin olisi äärimmäisen tärkeätä, että oppilailla olisi mahdollisuus jättää nämä essee-artikkelit pois avoimesti arkistoitavasta väitöskirjaversiosta halutessaan. Tämä johtuu siitä, että alallamme on paljon kansainvälisiä tieteellisiä lehtiä, jotka eivät hyväksy julkaisuprosesseihin esseitä/artikkeleita jotka on julkaistu Internetissä missään muodossa ei edes yliopiston sivuilla. Oppilaille on erittäin tärkeätä, että pystyvät julkaisemaan nämä väitöskirjan yhteydessä tehdyt essee-artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, koska näitä arvostetaan virkoja täytettäessä kotimaassa, mutta etenkin ulkomailla. Kun näihin on käytetty neljän vuoden työpanos niin näillä essee-artikkeleilla on mahdollisuus menestyä vaativissakin julkaisuprosesseissa, mutta se vie usein 3-6 vuotta saada ne julkaistua näissä kansainvälisissä lehdissä joka siis ei mitenkään ole mahdollista väitöskirjan määräajassa. Näin esitän, että niin sanottu kappaosa väitöskirjasta on aina julkinen arkistoitava versio, mutta essee-artikkelit oppilas voisi halutessaan jättää avoimen julkaisemisen ulkopuolelle. Jos näin ei menetellä niin suomalaiset väitöskirjaopiskelijat eivät pysty kilpailemaan kansainvälisesti avoimista viroista samoin ehdoin kuin muista maista tulevat hakijat. Julkaisut nimekkäissä kansainvälissä lehdissä on tärkeä myös tutkijoiden kansainväliselle tunnettavuudelle ja edellytys useissa kansainvälisessä yhteisprojektissa.
9	Kai Nordlund	Helsingin yliopisto	Kyllä	Osalinjauksen tavoite (kaikkien vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjen opinnäytetöiden arkistoin-tikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla) on johdonmukainen, mutta toisaalta kunni-anhimoinen. Tavoite on Helsingin yliopiston näkökulmasta johdonmukainen ottaen huomioon opinnäytteiden avoimen julkaisemisen pitkät perinteet ja opinnäytteiden avoimen julkaisemisen yleistymisen. Hel-singin yliopistossa käytännössä kaikki väitöskirjat julkaistaan avoimesti ja ylemmän korkeakoulu-tutkinnon tutkielmistakin noin kolme neljäosaa on välittömästi avoimesti saatavilla. Kunnianhimoi-nen tavoite on muun muassa siksi, että mahdollisuus kandidaatintutkielmien avoimeen julkaisemi-seen on Helsingin yliopistossa vasta suunnitteilla. Asetettu tavoite on kuitenkin ilmaistu monimutkaisesti. Olisi syytä arvioida ovatko termit ”arkistoin-tikelpoinen osa” ja ”lähtökohtaisesti” kummatkin tarpeellisia. ”Arkistointikelpoinen osa” ei avaudu muille kuin arkistoinnin ammattilaisille ja toisaalta ”lähtökohtaisesti” tekee tavoitteesta vähemmän selkeän. Tavoitteessa ei tarvitse ottaa kantaa siihen, onko se mahdollista saavuttaa kokonaan. Opinnäytteiden digitaalisen arkistoinnin kysymyksiä voidaan selventää linjauksessa omassa kap-paleessaan. Myös niistä opinnäytteeseen sisältyvistä osista, jotka eivät ole julkaisuja (kuten tapah-tumat tai esitykset) on useinkin jokin tallenne tai muuta materiaalia saatavilla ja ne taas voidaan arkistoida.	On hyvä, että tekstissä korostetaan avoimuutta opinnäytteiden tekijöillä tarjottavana mahdollisuu-tena. Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen palveluissa on nähty, että monet opinnäytteiden tekijät näkevät avoimuuden edut, ja tämä on nähdäksemme vienyt avoimuutta eteenpäin. On myös hyvä, että johdannossa selvennetään julkisuuden ja julkaisemisen käsitteiden eroa. On myös paikallaan tuoda esille se, että opinnäytteen avoin julkaiseminen on viime kädessä opinnäyt-teen tekijän valinta. Yliopiston tehtävä on tarjota mahdollisuus julkaisemiseen sekä tukea ja neu-voa asiassa. Hienoa, että johdannossa on mainittu, että "korkeakoulujen tehtäviin kuuluu tarjota opinnäytetyön ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytteiden vastuulliseen avaamiseen". Opinnäytetyön avaamisesta meritoitumista (s. 3–4) koskevassa kohdassa linjauksessa on vielä epäselvyyttä. Jos opinnäytetöiden julkisuutta edellytetään jo julkisuuslain ja korkeakoulun omien avoimen tieteen linjausten perusteella, niin silloin opinnäytetyön avaaminen ei ole enää erityinen meriitti. Korkeakouluilla on yleensä tähän jo olemassa valmis palvelu ja prosessi. Sen sijaan mui-den tutkimustuotosten kuten aineistojen ja menetelmien vastuullinen avaaminen edellyttää opiskeli-jalta ylimääräistä työtä ja osaamista, ja tämä pitäisi huomioida meriittinä. Poikkeuksia opinnäytetöiden julkisuuteen (s. 3) käsittelevässä kohdassa olisi huomioitava, että parinkymmenen vuoden takainen julkisuuslaki ei tunnista tilanteita, joissa opinnäytetyön tulisi olla ei-julkinen myös siksi, että se käsittelee poliittisesti arkaluontoista aihetta tai on syytä pelätä tekijän joutuvat maalittamisen kohteeksi sosiaalisessa mediassa, jos työ on verkossa avoimesti saatava-na. Näissä tilanteissa julkisuus on nimenomaan uhka tieteen vapaudelle. Tällainen tilanne edellyt-tää toki huolellista ennakkoarviointia työn tekijän ja ohjaajan kanssa, mutta tekijällä on oltava mah-dollisuus kieltäytyä opinnäytetyön julkaisemisesta, jos riskin kohteena on hän itse. Linjauksessa mainittuun tukeen ja ohjeistukseen tulisi sisällyttää myös ohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Omana poikkeuksenaan tulisi käsitellä myös tilanne, jossa opinnäytetyöstä (esim. väitöskirja) teh-dään kaupallinen tiedejulkaisu ja miten tämä vaikuttaa julkisuusperiaatteeseen. Sanasto/avoin lisenssi kohdassa lause ”[v]astaanottaja voi myös olla noudattamatta lisenssin ehto-ja, jolloin lisenssi ei sido vastaanottajaa eikä toisaalta lisenssi silloin myönnä tälle mitään käyttöoi-keuksia” on valitettavan epäselvä, myös alkuperäisessä kontekstissaan eli ohjeessa tekijänoikeu-den avoimesta lisensoinnista, josta lause on suora lainaus. Jos opiskelija tai tämän ohjaaja ei tun-ne CC-lisenssien periaatteita, niin ko. kohdasta voi saada sen kuvan, että avoimella lisensoinnilla ei ole juurikaan merkitystä, koska julkaisun käyttäjän ei tarvitse ottaa sitä huomioon. Sen sijaan tilanne tulisi kuvata selkeämmin joko-tai -vaihtoehtoina. Joko julkaisun käyttäjä noudattaa avoimen lisenssin ehtoja tai sitten sitä, mitä tekijänoikeuslaki sanoo tieteellisen tekstin käytöstä. ”Vastaan-ottaja” on tässä kovin kapulakielinen ilmaisu, kun kyse ei ole julkaisun lähettämisestä. Johdannossa voisi tuoda vielä selkeämmin esille sen, että opinnäytetyön avoin julkaiseminen on oleellista myös sen vuoksi, että se on oppimisprosessi, jossa opinnäytteen tekijä oppii työelämässä tarvittavia asiantuntijataitoja, esim. lisenssit ja tekijänoikeusasiat. Opinnäytteen tekijä harjoittelee tieteellistä kirjoittamista ja julkaisemista. Varsinkaan ensimmäisten tasojen opinnäytteissä ei usein-kaan tuoteta alan kannalta uutta tietoa, mutta avoimen julkaisemisen prosessin oppiminen silloin tärkeämpi syy, miksi opinnäytteen avoin julkaiseminen on arvokasta. Digitaalisten opinnäytteiden käyttötilastot ja asiakaskysymykset osoittavat, että kaiken tasoisille opinnäytteille on runsaasti lukijoita, vaikka kyse ei välttämättä olisikaan tieteellisesti erityisen mer-kittävistä töistä. Tämä perustelee osaltaan avoimuuden tukemista.	Osalinjauksen tavoite on yleisesti kannatettava, ja opinnäytetöiden lähtökohtainen avoin saatavuus on vallitseva käytäntö myös Helsingin yliopistossa. Myös esitetyt toimenpiteet ovat hyviä. On tervetullutta, että osalinjauksessa tuodaan esille vastuullisen avoimuuden vaatima tuki ja tiedon lisäämisen tarve. Muun muassa CC-lisenssien yleistyminen edellyttää sitä, että opiskelijat ja ohjaa-jat ovat riittävän hyvin perillä lisenssien käytön eri puolista. Tämä toisaalta vaatisi paljon suunnitte-lua ja myös tukiresursseja yliopiston eri toimijoilta. Myös saavutettavuuden esille tuominen osana vastuullista avoimuutta on hyvä asia, mutta jälleen tuen järjestäminen isossa yliopistossa ei ole yksinkertaista. Linjauksen monet toimenpiteet ovat kunnianhimoisia ja vaikeita saavuttaa, kun ottaa huomioon, että muun muassa mainitut sopimusmallit ja aineistonhallinnan koulutus tulisi olla tarjolla jo vuo-teen 2024 mennessä eli jo muutaman kuukauden päästä. Toisaalta toimenpiteiden kunnianhimoi-suus on myös hyvä asia. Niiden tavoitteena ohjata korkeakouluja kohti tiettyä tavoitetta. Siksi on hyväksyttävissä, jos jotkut toimenpiteet ovat niin kunnianhimoisia, että niitä ei pysty kaikki saavut-tamaan esitetyssä aikataulussa.
10	Riitta-Liisa Karjalainen	Kajaanin ammattikorkeakoulu	Kyllä	Tavoitteet ovat lähtökohtaisesti hyviä ja kannatettavia. Toimenpiteiden aikataulu voisi olla korkeakoulujen näkökulmasta väljempi.	Johdanto on kattava, mutta runsas linkkien määrä vaikeuttaa lukemista.Viittaukset linjauksiin ovat liian laajoja, olisi hyvä yksilöidä mihin kohtaan linjausta viittaus kohdistuu.	Opinnäytetöiden avoimuuden edistäminen on kannatettavaa ja suosituksessa otetaan kantaa avoimuuden keskeisiin näkökulmiin. Olisi kuitenkin hyvä jaotella eri tasoisten opinnäytetöiden avoimuuden periaatteet ja antaa opiskelijalle mahdollisuus harjoitella tiedettä ilman avaamispakkoa, koskien erityisesti alempien tutkintojen opinnäytetöitä.
11	Jaana Halonen	Terveyden ja hyvinvoinnin laitos	Kyllä	THL näkee aloitteen osalinjauksesta kannatettavana.		Luonnoksen sivulla 3 toisessa kappaleessa on kohta: ”Opinnäytteet eivät ole lähtökohtaisesti julkaisuja, mutta väitöskirjat ovat myös tutkimusjulkaisuja. Samoin opinnäytteisiin sisältyvät artikkelit ovat julkaisuja, joihin sovelletaan tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta.”. Ehdotamme tämän kohdan uudelleen muotoilua seuraavasti: ”Opinnäytteet eivät lähtökohtaisesti ole julkaisuja lukuun ottamatta väitöskirjoja. Väitöskirjat ovat tutkimusjulkaisuja, jotka voivat lisäksi sisältää artikkeleita eli osajulkaisuja, joihin sovelletaan tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta.” Sivu 3. Voisiko kohdassa, jossa mainitaan Creative Commons –lisenssit (CC ja CC0) olla viittaus lopussa olevaan sanastoon? Näihin viitataan tekstissä myös myöhemmin, mutta selvennys lisensseistä tulee vasta lopun sanasto-osiossa. Aikataulu sopimusmallipohjien luomiseksi kuulostaa varsin kiireiseltä, mikäli ”vuoteen 2024 mennessä” tarkoittaa vuoden 2024 alkua. Toimenpiteiden aikatauluja voisi täsmentää.
12	Sinikka Luokkanen	Hämeen ammattikorkeakoulu	Kyllä	Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden edistämiseksi laaditun osalinjausluonnoksen tavoite on nähdäksemme melko realistinen ja kohtuullinen väitöskirjojen ja lisensiaattitöiden kohdalla, mutta kaikkien muiden opinnäytteiden osalta tavoite on epärealistinen ja kohtuuton. Korkeakoulun opinnäytetyö on opintosuoritus, ei asiantuntijatehtävä. Opinnäytetyöllä voi toki osoittaa omaa asiantuntemustaan, mutta kaikki opinnäytetyöt väitöskirjoja ja lisensiaattitöitä lukuun ottamatta ovat käytännössä harjoittelua ja oppimista sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, ja niin niiden tulee saada ollakin. On kaunis ajatus, että vuodesta 2024 alkaen kaikki hyväksytyt opinnäytteet olisivat avoimesti saatavilla verkossa, mutta sen toteutuminen ei ole korkeakoulujen käsissä eikä avointen opinnäytteiden määrää siksi voida käyttää avoimuuden seurannan mittarina. Opiskelijalla on edelleen tekijänoikeus omaan työhönsä ja hän itse päättää, julkaistaanko hänen opinnäytteensä avoimesti verkossa vai ei. Korkeakoulu ei voi tehdä tätä valintaa opiskelijan puolesta, ellei lakia muuteta. Ihmisillä on erilaisia motiiveja opiskella. Tavoitteena ei ole aina korkea arvosana; joskus opiskelija haluaa valmistua mahdollisimman nopeasti tai hän tarvitsee tutkinnon työhönsä. Opinnäytteen julkaisemisesta avoimesti verkossa ei siis ole välttämättä tekijälle ammatillista hyötyä, joskus jopa päinvastoin. Toimenpidekohtaiset kommentit: • E ja F: ”Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistyöhön yritysten ja muiden organisaatioiden (kuten tutkimuslaitosten) kanssa. Sopimusmallin osana määritellään avoimuuden ehdot.” ja ”Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulu tarjoaa opinnäytetöihin sopimusmallipohjan yhteistekijyyttä varten, minkä avulla määritellään avoimuuden ehdot.” Tarkoitetaanko tässä opinnäytetyösopimusta vai jotakin muuta sopimusta? Nykyiselläänkin esimerkiksi HAMKin opinnäytetyösopimuksessa kerrotaan mm. opinnäytetöiden julkisuudesta ja siitä, mitä esim. Theseuksessa julkaiseminen tarkoittaa. Mitä yhteistekijyys tarkoittaa tässä kontekstissa? Tekijyydestä sopiminen on tärkeää aina, jos tekijöitä on useampi kuin yksi. Varmasti jokaisella korkeakoululla olisi hyvä olla yleiset pelisäännöt esimerkiksi konfliktitilanteisiin, joita voisi soveltaa tapauskohtaisesti. (Esim. miten toimitaan tilanteissa, joissa parityönä alkanut opinnäytetyö muuttuukin kahdeksi erilliseksi opinnäytetyöksi jne.). Toisin sanoen avoimuus ei ole ainoa asia, josta sopimuksessa tulisi sopia. • J, a: Miksi korkeakoulujen pitäisi tarjota tukea ja mallipohjia vain väitöskirjoihin ja lisensiaattitöihin sisällytettävien artikkeleiden uudelleenjulkaisulupien hankintaan? Myös ammattikorkeakouluissa tehdään artikkeliopinnäytteitä. Voisiko tässä olla ”opinnäytetöihin sisällytettävien artikkeleiden”? • J, c: ”Artikkeliopinnäytetöihin sisällytetään pääosin julkaistuja artikkeleita.” Onko tämä osalinjaus oikea paikka linjata opinnäytteiden muotoja? Jättäisimme tämän kohdan kokonaan pois. • K: ”Korkeakoulut pyrkivät kattamaan kohtuulliset opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen kustannukset (esim. kirjoittajamaksut, Teosto-maksut). Opinnäytetöiden tekijöitä informoidaan kirjoittajamaksuttomista artikkelien avoimista julkaisukanavista.” Tässä viitataan lähinnä väitöskirjoihin, mutta väitöskirjat olisi ehkä syytä käsitellä erillään muista opinnäytteistä. Mikä on kohtuullinen avoimen julkaisemisen kustannus? HAMKissa artikkeliopinnäytetöiden tekijät on ohjeistettu ottamaan yhteyttä julkaisupalveluihin ja artikkelit julkaistaan ensisijaisesti omissa julkaisuissa, jolloin opiskelijalle ei tule kustannuksia. Olisi myös syytä avata erilaisista muistakin opinnäytemuodoista aiheutuvia kustannuksia. Ja mitä käytännössä tarkoittaa pyrkimys ja kohtuulliset – jääkö se kunkin korkeakoulun oman linjauksen varaan?	• Sivu 2: Johdannon mukaan osalinjauksessa on otettu huomioon eritasoisten opinnäytetöiden työmäärä ja suhteutettu vaatimuksia niiden mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan näy tekstissä lukuun ottamatta yhtä virkettä, jossa viitataan ammattikorkeakoulukontekstiin. Kaikkialla muualla luonnostekstin voi katsoa viittaavan pikemminkin tieteellisiin jatkotutkintoihin liittyviin opinnäytteisiin, vaikka tätä ei mainita tekstissä. • Sivu 2: Opinnäytetöiden avoimuus ja julkisuus käsitellään osalinjausluonnoksessa epäloogisesti. Ehdotamme, että sanoilla ”Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen (Dnro 3/500/2004)” alkava kappale nostettaisiin kaksi kappaletta ylemmäs siten, että se sijoittuisi ennen sanoilla ”Kaikki opinnäytteet ovat julkisia” alkavaa kappaletta. • Sivu 2: Tekstissä mainitaan epämääräisesti erivapauksilla toimivat ”muutamat” korkeakoulut (MPKK, PolAMK). Tätä ilmaisua tulee tarkentaa: tarkalleen ottaen mitkä korkeakoulut, ja mihin tämä erivapaus perustuu? Jos se perustuu Julkisuuslain 24. pykälään, eikö kaikilla korkeakouluilla ole tällöin erivapaus, jos esimerkiksi opinnäytetyön tilaaja on Puolustusvoimat ja työssä käsitellään kansalliseen turvallisuuteen liittyviä asioita? Tällaisia töitä tehdään muuallakin kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa. • Sivu 3: ”Erityisen tärkeää korkeakouluille on varmistaa, että opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarpeeksi tukea ja ohjeistusta kaikkia opinnäytetöitä koskevien saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen.” Miksi saavutettavuus nostetaan erityisen tärkeään asemaan? Eikö esimerkiksi tietosuojaa ja tekijänoikeuksia koeta yhtä tärkeiksi? Niihin liittyvää lainsäädäntöä ei ole erikseen nostettu esiin luonnoksessa, vaan ainostaan saavutettavuuslainsäädäntö. • Sivu 3: Samaan kappaleeseen on yhdistetty sekä opinnäytetyön julkaiseminen CC-lisensseillä että opinnäytetyön metatietojen avaaminen CC-lisenssillä. Nämä asiat olisi hyvä eriyttää toisistaan omiin kappaleisiinsa. Lisäksi opinnäytetyön avaaminen CC-lisenssillä voi olla hankalaa, esimerkiksi jos opinnäytetyö sisältää kolmannen henkilön luomaa ja hänen luvallaan uudelleen julkaistua aineistoa. Jos osalinjauksessa halutaan kannustaa CC-lisenssien käyttöön, niin nähdäksemme ainoa käyttökelpoinen lisenssi on CC BY-ND, joka mahdollistaa opinnäytetyön jakamisen ja kaupallisen käytön, muttei muokkaamista. • Sivut 3/4: ”Sen sijaan avoimen tieteen ansioita, kuten aineistojen, menetelmien ja julkaisujen avaamista, pitäisi huomioida monipuolisemmin.” Teksti on kirjoitettu jälleen tieteellisten jatkotutkintojen opinnäytteiden näkökulmasta. AMK- ja YAMK-töissä on usein tilaaja, joka saattaa toisinaan myös omistaa tutkimusdatan. Jos tavoitteena on, että opinnäytetöiden tutkimusdataa avataan tulevaisuudessa enemmän, se saattaa vähentää yritysten ja muiden organisaatioiden halukkuutta mahdollistaa opinnäytetyön tekeminen organisaatiolle. Lisäksi opinnäytteissä vasta harjoitellaan tutkimusaineiston keräämistä yms., joten aineiston avaaminen ei välttämättä ole järkevää. Tämä koskee myös yliopistojen perustutkintojen opinnäytteitä. Poikkeuksena ovat esimerkiksi tutkimushankkeissa syntyvät opinnäytetyöt, joissa tutkimusaineiston avaaminen voi tapahtua hankkeen puitteissa.	Osalinjauksen ymmärtääkseen on luettava kahta eri linjausta ja pyrittävä luomaan niistä synteesi. Tällainen asioiden pilkkominen tekee asiaan perehtymisestä hankalaa ja voi johtaa ristiriitaisiin sisältöihin eri dokumenteissa. Linjausten ja osalinjausten väliset suhteet jäävät epäselviksi. Osalinjauksen teksti on epäjohdonmukaista ja siinä todennäköisesti näkyy laatijajoukon suuri koko. Epäjohdonmukaisuus ilmenee esimerkiksi terminologian käytössä. Opinnäyte on jo lähtökohtaisesti julkinen asiakirja. Tekstissä mainitulla avaamisella tarkoitetaan siis itse asiassa julkisen asiakirjan tekemistä laajan käyttäjäkunnan saavutettavaksi julkaisuksi. Tekstissä puhutaan sekaisin avoimuudesta, avaamisesta ja julkaisemisesta eikä määritellä, mitä niillä kulloinkin tarkoitetaan. Avaaminen määritellään luonnoksessa opinnäytteen avaamiseksi ”siten, että se on verkossa maksutta saatavilla” (s. 2), mikä onnistuu copyright-merkinnälläkin. Myöhemmässä tekstissä mainitaan kuitenkin CC-lisenssit useita kertoja. Tätä käsitteistöä olisi tarpeen selkeyttää läpi osalinjaustekstin, ja liittää määrittelyt osalinjauksen lopussa olevaan sanastoon. Sanasto Creative Commons -kohdassa sanotaan, että valittavana on neljä eri vaihtoehtoa. Creative Commons Suomi (https://creativecommons.fi/lisenssit/) sivulla on kuitenkin 6+1 lisenssiä.
13	Leena-Maija Rossi	Sukupuolentutkimuksen seura SUNS	Kyllä	Kävimme SUNSin hallituksen piirissä vilkasta keskustelua osalinjauksesta. Avoimuuden kannatus oli keskuudessamme laajaa. Silti pidämme tärkeänä, että avoimuus on ja pysyy opinnäytteen tekijän valittavissa. On tärkeää erottaa toisistaan selkeästi opinnäytteiden julkisuus ja julkaiseminen. Vastuullisuutta ja julkaisemiseen saatavaa tukea korostettiin. Esimerkiksi lisenssiasiat ovat sellaisia, joissa opettajat/ohjaajat hyötyisivät tuesta todella paljon.	Johdanto on hyvin selkeä. Jäimme kuitenkin pohtimaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistossa tehtävien opinnäytteiden eroja. Ja kanditutkielman ja pro gradun välistä aika isoakin eroa. Jaettu näkemys oli, että kanditutkielmissa tiedontuotanto on usein vielä aika keskeneräistä ja tutkielmien taso vaihtelee, joten niiden laajamittainen julkaiseminen ei välttämättä ole kovin hyödyllistä. Kanditutkielmat saattavat olla esimerkiksi kirjallisuuskatsauksia, tai graduun valmistavia töitä, jotka ovat vielä kypsyttelyasteella. Vrt. "eivät tenttivastaukset tai esseeetkään ole julkisia." Kanditöiden tekijät saattavat olla vielä valmistautumattomia sensitiivisten aiheiden yhteydessä niiden julkiseen käsittelyyn. Lisäksi pohdituttivat artikkeligradut – miten jo julkaistu materiaali suhteutuu ensijulkaisuvaatimukseen? Periaatteessa gradujen julkaisemista pidettiin kuitenkin hyvänä asiana.	Olemme avoimen tieteen kannalla, mutta kanditutkielmia ei vielä pidetty sillä tapaa tutkimuksellisina teksteinä, että niiden julkaisemiseen pitäisi ainakaan luoda erityistä painetta. Kaikkea julkaisemiseen saatavaa tukea pidetään hyvänä asiana.
14	Hanna Lahtinen	Laurea-ammattikorkeakoulu	Kyllä	Tavoite: Kaikkien vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjen opinnäytetöiden arkistointikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla. - Arkistokelpoisuus ja lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla: Mitä tarkoittaa, että arkistointikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla? Onko ymmärrettävää opinnäytetyön ohjaajille ja opiskelijoille? Onko arkistokelpoisuus tässä tärkeää? Näkisimme, että arkistokelpoisuus tai ei-arkistokelpoisuus ei ole keskeinen asia linjauksen kannalta. - Mitä tarkoittaa, että jokin on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla, jos opiskelija saa kuitenkin itse valita, avaako opinnäytetyönsä vai ei? Tämän voisi määritellä täsmällisemmin ja jättää ilmaisut “arkistokelpoinen” ja “lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla” pois. Parempi olisi sanoa, että Suosittelemme opinnäytetyön asettamista avoimesti saataville. - Ehdotamme tavoitteen muotoilemista uudelleen: Vuodesta 2024 lähtien korkeakoulut suosittavat ja mahdollistavat opinnäytetöiden julkisen raportin avoimen saatavuuden. Toteutuminen: Korkeakoulut analysoivat tämän hetkisen tilanteen omien opinnäytetöidensä osalta. - Mitä tämä tarkoittaa? Miten analysoidaan, tilastollisestiko arvioiden sitä, kuinka iso osa töistä on avoimena vai kuinka hyvin toimenpiteet toteutuvat? - Ehdotamme, että kohta muotoillaan esimerkiksi näin: Korkeakoulut suosittavat, tukevat ja mahdollistavat omassa toimintaympäristössään opinnäytetöiden avoimuuden. D. Opinnäytetöiden metatiedot, poisluettuna tiivistelmät, julkaistaan avoimesti CC0-lisenssillä. - Metadatan CC0-lisenssi ok ja on hyvä, että määritellään yhteisesti - Tiivistelmä on tekijänoikeuden piiriin kuuluvaa. Pitääkö tiivistelmä erottaa jatkossa metadatasta? Tällä hetkellä julkaisuarkistoissa tiivistelmä tallennetaan samalla kuin metadata ja sitä käsitellään osana metadataa - Tiedon louhinnan kannalta tiivistelmät ovat kiinnostavia ja usein helpommin louhittavia kuin kokoteksti. Jos tiivistelmä ei ole CC0, tiivistelmän asettamista nähtäville ei voine vaatia. - Voiko opiskelija päättää tiivistelmän julkisuudesta ja haravoinnista, kun tiivistelmä kuuluu tekijänoikeuden piiriin? L. Korkeakoulut tarjoavat julkaisuarkiston opinnäytetöiden arkistointikelpoisen osan avoimelle julkaisemiselle (esim. organisaation oma julkaisuarkisto, Theseus). - Tässä toistuu taas arkistokelpoisuus-käsite. - Ehdotamme, että poistetaan sana arkistokelpoisuus, koska todellisuudessa tämä linjaus ei liity arkistointiin ja julkaisuarkistot sisältävät myös muuta materiaalia kuin ensisijaisesti arkistointimielessä sinne vietyä.	Vastuullinen avaaminen -kohta Johdannossa. Olennaisena osana tukeen ja opastukseen kuuluu ohjeistaa, mitä lakeja ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita opinnäytteitä julkaistaessa ja mahdollisesti avattaessa pitää noudattaa. - Jos halutaan sanoa, että korkeakoulun tulee ohjeistaa, mitä lakeja ja htk-periaatteita opinnäytetyön julkaisemiseen ja mahdolliseen avaamiseen liittyy, nämä kohdat olisi ehkä hyvä mainita tämän linjauksen liitteessä. CC0-lisenssi metadata Johdannossa: Opinnäytetyön metatietojen avaamisessa kannattaa yleensä hyödyntää CC0-lisenssiä, joka mahdollistaa metatietojen vaivattoman leviämisen järjestelmästä toiseen. - Sanotaanko linjauksessa nyt niin, että metadatojen avaamisessa kannattaa hyödyntää CC0-lisenssiä vai että Suomen korkeakoulujen opinnäytetöiden metadata on lähtökohtaisesti CC0-lisenssillä avattu? Eli tuleeko tästä asiasta huolehtia kansallisella tasolla, julkaisuarkistotasolla, korkeakoulutasolla – vai onko se asia, josta kerrotaan opiskelijalle? - Ehdotamme, että kohta muotoillaan esimerkiksi niin, että Suomen korkeakoulujen julkaisuarkistot lähtökohtaisesti avaavat opinnäytetöiden metadatan CC-lisenssillä, joka mahdollistaa metatietojen vaivattoman leviämisen järjestelmästä toiseen.	Osalinjaus on tarpeellinen ja hyvä työkalu korkeakouluihin. Tekstissä on vielä vähän epämääräisyyttä, joka on hyvä tehdä täsmällisemmäksi.
15	Hanna-Riina Aho	Centria-ammattikorkeakoulu	Kyllä	Osalinjauksen tavoitteet ovat hyvät ja katsomme, että ne ovat saavutettavissa.	Opinnäytetöiden avoimuus on keskeinen osa koko avoimen tieteen ja tutkimuksen kokonaisuutta.	Kaikin tavoin kannatettava linjaus, koulutusta tarvitaan Creative Commons lisenssien osalta.
16	Johanna Kinnunen, Arto Ikonen, Irene Ylönen	Jyväskylän yliopisto	Kyllä	Toimenpiteet J. Tässä voisi korostaa, että artikkelit eivät voi olla este avoimelle julkaisemiselle, vaan hyväksytty opinnäyte tulee julkaista avoimena kokonaan. J. c. Tavoite julkaistuista artikkeleista on epärealistinen.	2. kappale jää irralliseksi. 3. kappale: Viimeisen lauseen muotoilua voisi tarkentaa, sillä hallinto-oikeuden päätös koskee paitsi tiedon antamista julkisesta asiakirjasta, myös itse asiakirjaa, joka on kysyjille käyttöön annettava. 5. kappale: Lisäysehdotukset: Opinnäytteen avoimuutta ei tulisi rajoittaa ilman painavia perusteita. Organisaation tulee kannustaa opinnäytteiden avoimuuteen esimerkiksi julkaisupolitiikassaan. "Varmistetaan mahdollisuus avoimuuteen" on hieman kankeasti sanottu. Voisiko asian ilmaista niin, että organisaation ja ohjaajan on tarjottava opinnäyteprosessin alusta lähtien riittävä tuki ja opastus opinnäytteen avoimeen julkaisemiseen. 7. kappale Lisäysehdotus: Opinnäytteessä olevat artikkelit eivät saa muodostaa estettä opinnäytteen avoimuudelle, ja tämä tulee huomioida jo opinnäytteen tekemisen alkuvaiheessa. Useimmat kustantajat sallivat opinnäytteen julkaisemisen avoimesti, vaikka sen osana tai sitä hyödyntäen olisi tehty tieteellinen artikkeli. Artikkelien julkaisijalta on kuitenkin varmistettava lupa käyttää niitä avoimessa opinnäytteessä, mieluiten ennen käsikirjoituksen lähettämistä. Lisäksi olisi suosittava julkaisukanavia, jotka tämän sallivat. Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen 2. kappale Miksi juuri saavutettavuus on erityisen tärkeää? Edellä on kuitenkin puhuttu myös hyvin tärkeistä asioista, kuten tekijänoikeuksista ja tietosuojasta. 3. kappale ”Opinnäytetöiden avaamisessa kannattaa yleensä hyödyntää CC0-lisenssiä” -> tulee hyödyntää Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen Otsikon voisi muuttaa muotoon ”Opinnäytetyön avaamisen hyödyt” 1. kappale ”Kansainvälisissä ja kansallisissa suosituksissa pyritään kuitenkin vähentämään viittausmäärien painoarvoa erilaisissa tutkimuksen ja tutkijan arvioinneissa.” Tämä lauseen merkitys ei avaudu: miksi tässä on oleellista mainita viittausmäärien painoarvon vähentäminen? Lisäksi vastuullisessa arvioinnissa ei suoranaisesti ole tavoitteena viittausmäärien painoarvon vähentäminen vaan pikemminkin julkaisukanavaperustaisen arvioinnin vähentäminen. 3. kappale Kannattaa harkita, tarvitaanko tätä kappaletta lainkaan.
17	Minna Ruokonen	Itä-Suomen yliopisto	Ei	Tavoite on kannatettava, mutta epäilen, että kovinkaan moni kandidaatintutkielman tekijä ei halua julkaista työtään avoimesti verkossa, enkä näe niiden julkaisemisella automaattista lisäarvoa. Kandidaatintutkielmassa kuitenkin vasta harjoitellaan tutkimuksen tekemisen perusasioita, ja sen merkitys on yleensä suurin tekijälle itselleen, ei tiedeyhteisölle. Samoin epäilen myös, että organisaatioiden tarjoama käytännön tuki jää niin vähäiseksi, että saavutettavuuden, metatietojen, aineistonhallintasuunnitelmien ym. tarkistaminen kaatuu jo kuormitettujen ohjaajien niskaan.
18	Heli Hagfors	Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seura	Kyllä			Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjauksessa ei tällä hetkellä pohdita lainkaan opinnäytteiden avoimeen julkaisemiseen mahdollisesti liittyviä ongelmia. Yksi keskeinen ongelma liittyy siihen, miten lukija osaa arvioida, kuinka hyvin ja luotettavasti työ on tehty. Opinnäytetöiden laatu ei aina ole paras mahdollinen ja hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamisessa saattaa esiintyä puutteita. Kaikki lukijat eivät kuitenkaan osaa arvioida kriittisesti lukemaansa, eivätkä välttämättä osaa erottaa, kuinka luotettavasta tutkimuksesta on kyse. Esimerkiksi kandidaatintutkielma tai alempi AMK-opinnäytetyö ovat opiskelijan ensimmäisiä omia tutkimustöitä ja siten eroavat merkittävästi tarkan vertaisarviointiprosessin läpikäyneestä tutkimuksesta. Miten varmistetaan, ettei alhaisen arvosanan saaneen opinnäytteen tuloksiin vedota aiheettomasti? Lisäksi opiskelijat eivät aina syystä tai toisesta noudata hyviä tieteellisiä käytäntöjä esimerkiksi viittaamisen suhteen, vaan esimerkiksi lähdeviitemerkinnöissä saattaa esiintyä puutteita. On ongelmallista, jos opiskelijat ottavat tämänkaltaisista opinnäytteistä mallia ja huonot viittauskäytännöt lähtevät leviämään. Yksi ratkaisu voisi olla opinnäytteen saaman arvosanan julkaiseminen työn yhteydessä. Osa opinnäytteistä on erittäin laadukkaita, jolloin voidaan pitää hyvänä sitä, että tieto niistä on avoimesti kaikkien saatavilla. Avoin julkaiseminen saattaa myös kannustaa opiskelijoita satsaamaan enemmän opinnäytetyöhönsä.
19	Jari Liski	Ilmatieteen laitos	Kyllä	Ilmatieteen laitos kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta. Ilmatieteen laitos kannattaa luonnoksen tavoitetta ja toimenpiteitä opinnäytetöiden avoimuuden edistämiseksi.
20	Anne Ilvonen	Karelia-ammattikorkeakoulu	Kyllä	Osalinjauksen tavoitteet ovat hyviä ja ne on jo huomioitu Karelia-amk:ssa osana ATT-käytäntöjä.	---	Tarpeellinen linjaus. Linjauksen tavoitteet voivat olla haastellisia toteuttaa asetetussa aikataulussa (koko korkeakoulusektori). Aineistojen avaaminen amk-opinnäytetöissä on haasteellista, koska aineistot eivät ole menetelmällisesti sen tasoisia että ne systemaattisesti avataan (myös eettinen kysymys). Toimeksiantaja (esim. puolustusvoimat, yritys) voi edellyttää, että opinnäytetyötä ei voida avata.
21	Susanna Nykyri	Tampereen yliopisto	Kyllä	Tampereen yliopisto pitää Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjausta tärkeänä lisänä linjauskokonaisuuteen ja kannattaa osalinjauksen tavoitteita ja sitä tukevia toimenpiteitä.	Esitetyillä toimenpiteillä on varsin tiukka aikataulutavoite, osalla peräti kuluvan vuoden aikana. Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että esim. aineistonhallintaan liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä on aiemmin linjattu jo edeltävillekin vuosille, kuten "Viimeistään vuonna 2022 korkeakoulut tarjoavat ohjeet, käytänteet ja koulutusta datanhallinnan suunnitteluun opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle." (https://doi.org/10.23847/tsv.667) Tätä eri osalinjausten yhteyttä ja intertekstuaalisuutta voisi vielä harkita tuotavan nykyistä enemmän esille johdannossa.	Tampereen yliopisto kiittää hyvin valmistellusta osalinjauksesta ja mahdollisuudesta kommentoida sitä.
22	Satu Uusiautti	Lapin yliopisto	Kyllä	Lapin yliopisto kannattaa lähtökohtaisesti tavoitetta siitä, että opinnäytetyöt tulevat avoimesti saataville. On tärkeää, että opinnäytetyön tekijällä säilyy mahdollisuus valita opinnäytetyön avaamisen ja avoimuuden aste. Erityisen tärkeää tämä on kandidaatintutkielmissa, jotka ovat luonteeltaan vielä tutkimustyötä harjoittelevia ja kokeilevia. Kandidaatintutkielmat eroavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä luonteeltaan, eivätkä siten ole rinnastettavissa niiden julkaisuodotuksiin. Lapin yliopisto on tiede- ja taideyliopisto, joten yliopiston näkökulmasta myös taiteellisten opinnäytetöiden julkaisuun liittyy erityisiä kysymyksiä, jotka avoimen saatavuuden linjauksessa on huomioitava. Tällä hetkellä avoimuus on mahdollistettu ja toteutuu pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjojen osalta Lapin yliopistossa. Kandidaatintutkielmien osalta linjauksen toteutuminen tällaisenaan edellyttää tutkielmien arkistointi- ja julkaisuprosessien päivittämistä sekä myös ohjaajien koulutusta. Huomioitava on myös kandidaatintutkielmien viiden vuoden säilytysaika sekä erityisesti se, että avoin julkaiseminen on mahdollisuus, ei edellytys. Tavoitetilana olisi, että saataisiin kaikki opinnäytteet näkyville joko avattuna avoimeksi tai julkaistuna rajoitetusti tai julkaistuna vain metatiedot.	Johdannossa tuodaan hyvin esiin linjauksen tausta ja linkittyminen muihin ohjaaviin dokumentteihin, kuten lakeihin ja avoimen tieteen periaatteisiin. Julkisuuslain 621/1999, pykälän 24 osalta olisi hyvä tarkistaa lakiasiantuntijoilla, että osalinjaus on linjassa tämän pykälän kanssa. On tärkeää, että johdannossa tuodaan selkeästi esiin myös se, että avoimuus on opinnäytetyön tekijän valinta ja että yliopiston on mahdollistettava se sujuvalla prosessilla ja tuella. Vastuullisen avaamisen luvussa avataan tarkemmin, mitä asioita opinnäytetöiden avaamisessa on otettava huomioon. Avaamisesta meritoitumista käsittelevä luku muistuttaa hyvin yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen tehtävästä sekä mahdollisuudesta jakaa tutkimustietoa laajemmin akateemisen keskustelun osana.	Lapin yliopisto pitää opinnäytetöiden avoimuuden linjausta hyvänä ja oleellisena osana avoimuutta tukevia muita linjauksia ja ohjeita. Yliopisto pitää tärkeänä avoimuuden mahdollisuutta, ei pakkoa. Linjauksessa esitetty aikataulu vuoden 2024 alusta eteenpäin on haastava, sillä erityisesti kandidaatintutkielmien avoimuuden mahdollistamiseksi tulee rakentaa uusia prosesseja. Linjaus koskettaa myös erityisesti kirjaston ja asianhallinnan henkilöstöä sekä opinnäytetöiden ohjaajia, joiden kouluttaminen täytyy suunnitella ja järjestää huolella. Linjauksen voimaantulo olisi mielekästä myöhentää esimerkiksi vuodesta 2025 alkavaksi ja vuosi 2024 siirtymäajaksi.
23	Susanna Kinnari	Diakonia-ammattikorkeakoulu	Kyllä	Osalinjaus on kokonaisuudessaan kannatettava ja kattava. Osalinjauksessa on tiiviillä ilmaisutavalla otettu huomioon monipuolisesti linjaukseen liittyviä avoimen tieteen ja tutkimuksen strategisia periaatteita, linjauksia ja lainsäädöntöä. Tavoitteiden toimenpiteiden toteutusaikataulu voi joltain osin olla haasteellisen tiukka.	Johdanto-osiossa kuvataan monipuolisesti asiakokonaisuuteen liittyvät taustat, perustelut ja näkökulmat niihin liittyvine lakipykälineen. Suhteessa muihin dokumentin lukuihin, on johdanto pitkä. Voisiko sisältöä poimia uusien otsikoiden alle? Mietimme muutamaa täsmennystä Johdanto-osioon. Kohta ”Avoimuus on opinnäytteen tekijän valittavissa, mutta organisaation ja ohjaajan on varmistettava, että jokaisella opinnäytteen tekijällä on mahdollisuus avoimuuteen […]. Ehdottaisimme, että ko. Kohdassa Avoimuus -sanan yhteyteen lisättäisiin sana “aste”. Tämä lisäysehdotus heijastuisi tällöin myös kappaleeseen ”Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen, jossa sanotaan näin ”Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta […]”. Näin kumpikin osio olisivat yhteismitallisia keskenään. Johdonto-osiossa (tai sitten vastaavasti sanastossa) olisi hyvä myös tarkentaa, mitä tarkoitetaan avoimella opinnäytetyöllä. Tarkoitetaanko sillä koko työn eri osia (esim. metadata, tiivistelmä jne) tai onko se silloin avoin, jos sen saa pyydettäessä tutustuttavaksi? Tässä osiossa sanotaan myös näin ”Osalinjauksessa on otettu huomioon eritasoisten opinnäytetöiden työmäärä ja suhteutettu vaatimuksia niiden mukaisesti.” Voisiko olla, että linjauksessa olisi vielä tarkemmin ilmaistu, mitkä näkökulmat liittyvät eri tasoisiin opinnäytetöihin? Lukijan on hieman hankala hahmottaa linjauksesta, mikä näkökulma liittyy väitöskirjatasoiseen ja mikä vaikkapa perustutkinnon opinnäytetyöhön.	Kokonaisuudessaan osalinjaus on erittäin hyvä ja monipuolinen. Muutamiin alla oleviin asioita jäimme miettimään: Alaotsikossa Toimenpiteet A. sanotaan, että ”kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti riippumatta arvosanasta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.”. Kaipasimme tähän yhteyteen vielä viittausta siihen, että avoimuudessa täytyy myös ottaa huomioon / edellyttää riittävällä tasolla eettiset periaatteet ja lainsäädäntö. Lukuun Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen olisi hyvä täsmentää CC-lisensiointia ja mikä olisi sopiva lisenssi opinnäytetyön eri osiin (metatiedot CC0, entä tiivistelmä ja opinnäytetyö?). Olisi hyvä luoda korkeakoulusektoreille vakiintunut käytäntö, joka olisi myös selkeästi ohjeistettu opinnäytetyöarkistojen lisenssivalikoimissa. Lisenssiasiat (ja myös saavutettavuus, tietosuoja, fair-periaatteet jne) koskettavat jokaista koulutussektorin toimijaa, joten kansallisen tason koulutukset ja webinaarit olisivat paikallaan. Toteuttamisaikataulu on hyvin kunnianhimoinen ja toimenpiteiden käytännön toteutus vaatii suuria resursseja korkeakouluilta.
24	Nikolas Bursiewicz	Suomen ylioppilaskuntien liitto	Kyllä	SYL kiittää työryhmää osalinjausten valmistelusta sekä mahdollisuudesta kommentoida osalinjauksia. SYL katsoo, että tieteen avoimuus on tärkeä tavoite, joka edistää tutkimuksen merkitystä yhteiskunnassa ja lisää tieteentekemisen läpinäkyvyyttä. Myös opinnäytetöiden avoimuudella on roolinsa tässä työssä, sillä opinnäytetyönprosessin aikana opiskelijat opettelevat ja harjoittelevat tieteen käytäntöjen soveltamista käytännössä. SYL pitää esitettyjä toimenpiteitä kannatettavina. Pidämme erityisen tarpeellisena sitä, että opinnäytetöiden ohjaajille tarjotaan riittävästi tukea tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi se, että opinnäytetöiden ohjaajille tarjotaan tukea saavutettavuusvaatimusten toteuttamiseen takaa lain asettamien vaatimusten täyttämisen. Lisäksi muistutamme, että opiskelijoille on tehtävä myös ohjauksen yhteydessä selväksi, mitkä heidän tekijänoikeudet ovat opinnäytetyön julkaiseminen suhteen ja millaisia vaikutuksia opinnäytetyön avoimuudella on esimerkiksi silloin, kun opinnäytetyö tehdään yhteistyössä yrityksen kanssa.	Ei kommentoitavaa.	Ei kommentoitavaa.
25	Mari Laakso	Maanmittauslaitos	Kyllä	Maanmittauslaitos pitää opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjausta erittäin kannatettavana ja linjauksessa kirjattuja toimenpiteitä hyvinä ja vaikuttavina. Kuten linjauskin tuo esiin, tiede ja tutkimus rakentuu olemassa olevan päälle ja opinnäytetyöt ovat yksi osa tätä ketjua. Kyse on avoimuuden kulttuurista, lähtökohtana on opinnäytetyön avoimuus. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan selkeitä ohjeita sekä infrastruktuuri, mikä mahdollistaa julkaisun. Korkeakoulut ovat avainasemassa tässä työssä. Erityisesti väitöskirjoihin sisältyy usein kolmannen osapuolen julkaisuja, joiden avoin julkaiseminen toisinaan tuo haasteita, mutta yhteisillä periaatteilla ja ohjeistuksilla tämän ei tarvitse vaikeuttaa väitöskirjan avointa julkaisua.	Johdanto kuvaa hyvin opinnäytetöiden avoimen julkaisemisen hyötyjä. Avoimuus itsessään lisää julkisuutta ja tuo tulokset laajemman yleisön saataville, tämä lisää myös tutkimustyön läpinäkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Korkeakoulujen rooli on avoimuuden mahdollistajana on merkittävä ja avoimesti saatavilla olevat opinnäytetyöt lisäävät myös korkeakoulun näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.	Maanmittauslaitos pitää opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjausta erittäin kannatettavana ja linjauksessa kirjattuja toimenpiteitä hyvinä ja vaikuttavina.
26	Terhi Kankaanranta	Poliisiammattikorkeakoulu	Kyllä	Tavoite on kannatettava ja realistinen mutta monet siihen tähtäävistä toimenpiteistä (esimerkiksi toimenpiteet G ja H) ovat melko vaativia ainakin Poliisiammattikorkeakoulun näkökulmasta. Korkeakouluille asetetaan myös laajasti esimerkiksi erilaisten sopimuspohjien laatimisvelvoitteita vuoteen 2024 mennessä, sekä tuen ja opastuksen mahdollistamista. Mikäli kirjauksella "2024 mennessä" tarkoitetaan, että toimenpiteet pitäisi olla tehtynä vuoden 2023 aikana, korkeakoulujen edellytettäisiin vähintään aloittavan kyseisten toimenpiteiden suunnittelu tuolloin. Tätäkin selkeämpää olisi todeta, että edellä mainitut toimenpiteen olisi oltava valmiina vuoden 2024 loppuun mennessä.	• Dokumentti on paikoitellen kielellisesti melko "puisevasti" kirjoitettu, esimerkiksi johdanto. • Muotoilu: "Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäyte on usein asiantuntijatehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat"…, on ongelmallinen. Opinnäytteen rinnastaminen asiantuntijatehtävään on hieman erikoinen. Lisäksi opinnäytteissä huomioidaan usein myös työelämän hyviä käytänteitä, ei ainoastaan haasteiden näkökulmat. Samassa kappaleessa mainitaan ”näkökulma” kolme kertaa. • Suorittaa verbin käyttöä opinnäytetyön yhteydessä voisi myös miettiä korvattavaksi jollakin toisella verbillä. • Tulisiko lisätä: Kaikki opinnäytteet ovat pääsääntöisesti julkisia? • "Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta, mahdollinen yhteistyökumppani huomioiden". Tulisiko vielä lisätä maininta lainsäädännöstä, jolloin lause olisi: Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta, mahdollinen yhteistyökumppani ja lainsäädäntö huomioiden. • On hyvä, että Polamkin ja MPKK:n erivapaus opinnäytteiden luottamuksellisiin osioihin mainitaan mutta tietääksemme myös muissa ammattikorkeakouluissa tehdään luottamuksellisia osioita (esim. liikesalaisuuksia) sisältäviä opinnäytetöitä. • Kirjoitusasu tulisi muuttaa: ei PolAMK, vaan Polamk	Teksti palvelee varmasti hyvin asiantuntevaa lukijaa mutta ei ole yleisesti ottaen kovin saavutettavaa. Lukijaa hyödyttäisi ainakin johdannon yleistajuistaminen ja aloittaminen esimerkiksi toisessa tekstikappaleessa käytetyllä tyylillä. Tekstin sisältö on hyvä, samoin lopussa oleva sanalista on hyödyllinen. Osalinjaus havainnollistaa hyvin, miten korkeakoulut voivat käytännön tasolla jäsentää linjauksen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä järjestää seurannan. Työ on projektin sijaan kuitenkin prosessi, ja liikkumavaraa tarvitaan niin osalinjausten soveltamisessa kuin avoimen saatavuuden kokonaisuudenkin edistämisessä (aikataulut ja työjärjestys).
27	Eeva Klinga-Hyöty	Haaga-Helia ammattikorkeakoulu	Kyllä	Tavoite on konkreettinen ja kannatettava. Sen toteuttamisen mahdollistavat toimenpiteet on kuvattu tarkasti eikä niissä ole epäselvyyksiä. Mikäli korkeakoululla on tarve luoda uusia toimintatapoja tai luoda linjauksen johdosta uusia ohjeita, on tavoite siitä, että kaikki on kunnossa vuoden 2024 alusta alkaen haasteellinen. Hyvä, että termi arkistokelpoinen on selitetty Sanasto-osiossa.	Johdannossa on hyvää ja monipuolista taustoitusta aiheeseen, mutta väliotsikointi parantaisi luettavuutta. Johdannossa mainitaan, että linjauksessa on otettu huomioon eritasoisten opinnäytetöiden työmäärä ja suhteutettu vaatimuksia niiden mukaisesti. Nämä eivät kuitenkaan tule tarpeeksi selvästi eroteltua toimenpiteissä. Alemman tason työt (esim. amk-opinnäytetyö) ovat vasta harjoittelua tieteen ja tutkimuksen tekemiseen, väitöskirjat ovat jo tutkimusta. Niitä koskevat erilaiset vaatimukset olisi hyvä tuoda selkeämmin esille. On hyvä, että avoimuuden aste on opinnäytetyön tekijän valittavissa. Johdannossa olisi hyvä vielä tarkemmin määritellä, mikä on avoin opinnäytetyö. Onko työ avoin, jos metadata on avointa ja työ saatavissa pyydettäessä luettavaksi? Johdannossa sivutaan lyhyesti tutkimusaineistoja ja -menetelmiä, jotka olennaisena osana kuuluvat opinnäytetyöhön. Näitä voisi käsitellä tarkemmin osana avointa opinnäytetyötä.	Opinnäytetöiden avoimuuteen liittyy paljon erityistä osaamista, kuten CC-lisenssit, saavutettavuus ja tietosuoja. Näitä varten tarvitaan paljon ohjausta ja koulutusta sekä opinnäytetyöohjaajille että opiskelijoille, mikä edellyttää henkilöresursseja korkeakoululta. Olisi hyvä, jos koulutusmateriaaleja ja ohjeita sekä aiheeseen liittyviä webinaareja järjestettäisiin kansallisella tasolla. Myös yhteistyökumppanit / toimeksiantajat tarvitsevat ohjausta ja opastusta avoimuuteen liittyen. Tarvitaan tarkennuksia CC-lisensioinnista: metatiedot CC0-lisenssillä ja tiivistelmä sekä opinnäytetyö jollain muulla CC-lisenssillä. Miten käytännössä saadaan toimimaan ja asia ymmärrettävästi ja selkeästi viestittyä asianosaisille? FAIR-periaatteet ja aineistonhallinta liittyvät olennaisesti opinnäytetöiden avoimuuteen ja on hyvä, että ne on huomioitu toimenpiteissä. Mutta nekin vaativat korkeakouluilta panostusta mm. koulutuksen ja ohjeistusten osalta ja vaativat resursointia. Aikataulu on työmäärä huomioiden liian tiukka myös näiden asioiden osalta. Toimenpide M jää hieman epäselväksi. Se vaatisi tarkempaa selitystä. Hyvä olisi huomioida myös erityyppiset opinnäytetyöt, esim. konserttitaltioinnit, taiteelliset työt jne. Miten avoimuus näyttäytyy näiden osalta?
28	Jussi Kärki	Satakunnan ammattikorkeakoulu	Kyllä	Ammattikorkeakoulun näkökulmasta toimenpiteiden aikataulutus on pääosin mahdollinen, ei aiheuta muutosta julkisuusnäkökulmassa sillä nämä on jo huomioitu meillä opinnäytetyön ohjeistuksissa ja ohjaajien koulutuksissa. Toimenpiteet -kohdassa sanamuoto ”2024 mennessä” pitää muuttaa muotoon ”2024 aikana”. Osalinjauksen julkistus tapahtuu käytännössä 2024 alussa, joten ei ole mahdollista toteuttaa etukäteen. Creative Commons -lisenssien käyttö opinnäytetöissä on toistaiseksi aika vähäistä, tähän tarvitaan ohjaajille ja tekijöille suunnattua tukea ja opastusta.	Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat Theseuksessa. Metatietojen CC0-lisenssiin ei voi suoraan vaikuttaa yksittäisessä ammattikorkeakoulussa, vaan lisenssin käyttöönotto edellyttää Theseuksessa tehtävää teknistä muutosta. Tiivistelmä on tähän asti ollut Theseuksessa osana metatietoja, tästä voi olla vaikutuksia tiedonhakuihin ja Theseuksen teknisiin muutoksiin.	Olemme jo ennestään sitoutuneet linkitettyihin osalinjauksiin ja suosituksiin, tämä osalinjaus on siitä näkökulmasta hyvä ja toimenpiteet täsmentävät toimintaa. Opinnäytetöistä valtaosa (n. 80 %) on jo ennestäänkin ollut avoimia.
29	Karita Saravesi, Heli Ruotsalainen	Oulun yliopiston tutkijakoulu	Kyllä	Osalinjauksen tavoite on aikataulullisesti kunnianhimoinen. Toimenpiteet sisältävät erittäin hyviä ja monipuolisia parannusehdotuksia, mutta aikataulu näiden toteuttamiseen vuoden 2024 alusta on tiukka. Toimenpiteet vaativat paljon valmistelua, prosessin suunnittelua ja koulutusta eri toimijoilta yliopistojen sisällä. Toimenpide-ehdotus (J) opinnäytetöihin sisältyvistä artikkeleista ei ole optimaalinen väitöskirjan osalta. Artikkeliopinnäytetöihin voidaan jatkossakin sisällyttää julkaisemattomia käsikirjoituksia, jotka tullaan myöhemmin julkaisemaan tieteellisessä julkaisusarjassa. Väitöskirjan sisältämien osatöiden julkaisuasteen määrittelee kukin yliopisto väitöskirjavaatimuksissaan (J c). Embargollisten julkaisujen (J b) tai maksullisten julkaisukanavien (K a) välttäminen ei saisi ohjata väitöskirjatutkijaa valitsemaan julkaisukanavia, vaan julkaisukanava tulisi ensisijaisesti valita tieteellisin perustein.	Väitöskirjan avoimessa julkaisemisessa on haasteita, sillä väitöskirja tai sen osatyöt julkaistaan usein myös muualla. Väitöskirjan tai sen käsikirjoitusmuodossa olevien osatöiden julkaisemista tieteellisessä julkaisusarjassa vaikeuttaisi se, että ne olisivat jo kertaalleen julkaistu avoimesti opinnäytteenä. Samoin haasteena on sisällyttää avoimesti julkaistavaan väitöskirjaan osia (tutkimusartikkeleita), jotka ovat jo julkaistu muualla. Väitöskirjan avoin julkaiseminen tulisi tehdä väittelijän tutkijanuraa kunnioittaen. Toisin kuin perustutkintojen opinnäytetyöt, väitöskirja itsessään ei ole tekijälle merkittävin julkaisu tutkijanuran kannalta, vaan sen sisältämät tieteelliset osajulkaisut tai myöhempi julkaiseminen itsenäisenä teoksena.	Opinnäytetöiden avoin julkaiseminen on hyvä ja kannatettava periaate. Kaikki toimenpide-ehdotukset eivät sellaisenaan sovi väitöskirjan julkaisemiseen.
30	Malin Fredriksson	Åbo Akademi	Kyllä	Målet är gott och ändamålsenligt, men definitionen av lärdomsprov som policyn skulle gälla är alltför bred. Åbo Akademi anser att målet att också ge öppen tillgång till kandidatavhandlingar, som i många fall är mindre arbetsprov och endast del av en större process inte ger tillräcklig nytta i förhållande till de resurser som skulle krävas. Öppen digital långtidsbevaring av kandidatavhandlingar sträcker sig utöver bevaringsplikten för lärdomsprov och ett krav på öppenhet för kandidatavhandlingar kan utgöra ett hinder för genomströmningen om studenter inte kan utexamineras innan de vidtagit de åtgärder som krävs för öppen publicering. För universitetens del är kandidatavhandlingarnas omfattning i regel liten. Vid ÅA omfattar kandidatavhandling och kandidatseminarierna tillsammans totalt 10 studiepoäng. Vid många utbildningar utgörs själva kandidatavhandlingen av 5 sp. Vid Åbo Akademi är uppbevaringstiden för kandidatarbeten idag 10 år. Eventuella resultat/kandidatavhandlingar kunde delas frivilligt, men också då krävs resurser (stöd, mallar etc.) för att möjliggöra öppenheten. I stället för öppenhet till kandidatavhandlingar i fulltext kunde öppna sökbara metadata vara en lösning. Då uppnås också fördelen med öppen tillgång till kandidatavhandlingar, men på ett mindre resurskrävande sätt. För kandidatavhandlingar borde det räcka med öppen tillgång till metadata (CC0), inklusive sammanfattning (med en mer restriktiv CC-licens). Att göra metadata tillgängliga borde då vara frivilligt för de studerande som vill. Kandidat- och magisteravhandlingen behöver också i fortsättningen behandlas olika. I policyutkastet saknas nationella satsningar för att nå policyns mål, såsom finansiering och digitala lösningar. När det gäller universiteten så är dagsläget tillfredsställande för magisteravhandlingar och doktorsavhandlingar, men finns möjligheter att förbättra situationen t.ex. gällande CC-licensering av dessa. Kommentarer angående åtgärderna: D: Tillägg: Också sammanfattningen bör ha en CC-licens (en mer restriktiv än CC0) eftersom den uppnår status som ett verk. Att sammanfattningen är öppet tillgänglig ger ett mervärde om bara metadata görs tillgängligt för kandidatavhandlingar. F: Kan också vara annat än avtalsmall som används för att säkra rättigheterna. T.ex. avtalsprocess via digitala verktyg (såsom enkätverktyg/inmatningsblankett). J b: Embargot kan vara kritiskt inom en del sektorer, särskilt inom naturvetenskaper med företagssamarbeten och inom forskningsprojekt, där studenter har möjlighet att skriva lärdomsprov som har reell nytta på fältet. Samtidigt är det inte ändamålsenligt med omotiverat långa embargotider. Förslag på tillägg efter nuvarande formulering: Principen att embargon bör undvikas får dock inte äventyra möjligheten att skriva lärdomsprov i forskningssammanhang, t.ex. företagssamarbeten och i samarbeten där patent är aktuellt. K: Punkten om APC bör gälla endast doktorsavhandlingar. M: Syftar den här åtgärden på tillgodoräkning eller något annat? Frågan om tillgodoräkning är upp till högskolorna och hör inte till denna policy. Oklart hur tillgodoräkning ses som en aspekt av öppenhet.	Terminologin och definitionen av lärdomsprov samt översättningen av terminologin behöver granskas. Begreppet ‘lärdomsprov för fördjupade studier’ är okänt vid Åbo Akademi, avses lärdomsprov för högre högskoleexamen? Formuleringen om handledarens roll är problematisk. Handledarens roll är komplex. Å ena sidan är upphovspersonen själv (den studerande) ansvarig för att ta beslut om eventuellt öppnande av lärdomsprovet och val av licenser, å andra sidan har handledaren ansvar för att vägleda studeranden i processen. På sid 4 behöver begreppet partner definieras. Exempel på partners är företag, organisationer, aktörer inom tredje sektorn.	I textens olika delar behöver det framgå tydligt vilka åtgärder/punkter gäller vilka typer av avhandlingar. Kandidatavhandlingarnas roll behöver tonas ner, eftersom policyns krav på öppenhet kräver oproportionerligt mycket resurser. Meriteringsfrågan är viktig men komplex. Innehåll i avhandlingar som publicerats i universitetens publikationsarkiv fastnar i förlagens plagiatkontroll. En del förlag är inte intresserade av att publicera resultat som redan är publicerade även om det endast är som lärdomsprov i t.ex. Doria. Därför behöver frågan om embargo vara mer nyanserad. Onödiga/omotiverade embargon ska undvikas, samtidigt som för långa embargon inte heller är till nytta för skribenten. Att inte använda embargo är en upplevd risk inom vissa sektorer t.ex. naturvetenskaper.
31	Petri Korpinen ja Markku Markkula	Maanmittauslaitos	Kyllä			Maanmittauslaitos kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Karjalan maakuntaliiton valmistelupyyntöön Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2025. Maanmittauslaitos ei lausu asiassa.
32	Mira Juppi	AMKIT-konsortio	Kyllä	AMKIT-konsortio kannattaa jopa tavoitetta laajempaa avoimuutta, jolloin kaikki opinnäytetyön arviointiin kuuluva osa opinnäytetyöstä olisi avointa, ei vain arkistointikelpoinen osuus. Myös esim. videot tai kuvat voisivat olla eri asteisesti avoimia opiskelijan oman harkinnan mukaan. Toimenpiteet B. ”Vuoteen 2024 mennessä korkeakoulut tarjoavat opinnäytetöiden ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen. Opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarvittava osaaminen opinnäytetöiden vastuulliseen avaamiseen.” Aikataulu on varsin tiukka kaikkeen ohjaamiseen ja neuvomiseen kahdessa kuukaudessa G. ”Vuodesta 2024 lähtien korkeakoulu tukee ja kouluttaa opinnäytetyön ohjaajaa ja tekijää aineistonhallinnassa. Opinnäytetyön tekijä laatii aineistonhallintasuunnitelman opinnäytetyön tason vaatimassa laajuudessa, jos opinnäytteessä käsitellään tutkimusaineistoa.” H. "Sekä ohjaaja että opinnäytteen tekijä hallitsevat ja osaavat soveltaa FAIR-periaatteita. Organisaatio tarjoaa niiden hallintaan tukea esim. ohjeiden muodossa. Jos opinnäytetöihin sisältyviä tutkimusaineistoja avataan, niiden osalta menetellään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksen mukaisesti. " Huomautamme että aineistonhallintasuunnitelmat ja FAIR-periaatteiden jalkauttaminen ovat isoja ja laajasti työllistäviä asioita, jolloin resursoinnin puute voi muodostua organisaatiossa ongelmaksi. Toki työllistävyys riippuu myös opinnäytetyöstä: tyypillisessä amk-opinnäytetyössä edellisten osuus on pieni.	”Välittömän avoimen saatavuuden tavoitteena on osaltaan nostaa tieteen ja tutkimuksen tasoa sekä lisätä niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä (Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2019, 2).” Huomautamme että lause jää vähän ontoksi jos huomioidaan, että vain väitöskirjat ovat varsinaisesti tieteen ja tutkimuksen edistämistä. Kaikki alemmat opinnäytetyötasot ovat vielä harjoittelua ainakin TENKin linjausten mukaan. Onkin hyvä kunnioittaa mahdollisuutta harjoitella tiedettä ilman avaamispakkoa, kaikki eivät välttämättä halua julkaista harjoituksiaan avoimesti. Johdanto-osuus on varsin pitkä suhteessa muuhun dokumenttiin ja tavoitteet ovat kaukana dokumentissa. Johdanto on raskaslukuinen, väliotsikointi parantaisi luettavuutta. Organisaatioiden tarjoama opinnäytetyön vastuullisen avaamisen tuki ei ole vielä riittävällä tasolla, olemme ammattikorkeakouluissa huolissamme riittävästä resurssoinnista.	Osalinjauksen viittaukset muihin linjauksiin ovat liian laajoja, pitäisi yksilöidä tarkemmin mihin kohtaan linjausta viittaus kulloinkin kohdistuu. Dokumenttia on haasteellista omaksua itsenäisenä osalinjauksena, koska taustalla on monta suurta asiakokonaisuutta jotka pitäisi ymmärtää myös.
33	Miia Ijäs-Idrobo	Tieteentekijöiden liitto	Kyllä	Kaikkien opinnäytteiden arkistokelpoisen osan avoin saatavuus ”lähtökohtaisesti” on tavoitteena hyvä, mutta opinnäytteiden avaamisessa on kunnioitettava kunkin opinnäytteen tekijän omaa valintaa ja päätöstä. Lisäksi on huomioitava sellaiset mahdolliset tilanteet, joissa opinnäytteelle (esim. monografiamuotoiset väitöskirjat) haetaan ulkopuolista, ehkä kaupallista kustantajaa. Tällöin ulkopuolinen kustantaja harvoin haluaa tai sallii sitä, että tutkimus olisi avoimesti saatavilla esim. korkeakoulun tietokannan kautta. Tämä ei koske pelkästään väitöskirjoja, vaan on myös mahdollista, että esim. pro gradun pohjalta laaditaan ensimmäinen tieteellinen artikkelijulkaisu, jolloin opinnäytettä ei välttämättä ole mielekästä julkaista avoimesti tätä ennen. On siis tärkeää, että opinnäytteen tekijän mahdollista päätöstä ja valintaa olla avaamatta opinnäytettä kunnioitetaan, eikä siitä saa seurata sanktioita esim. arvioinnin tai meritoitumisen suhteen. Tavoitteen alla olevien toimenpiteiden osalta (esim. G ja H) huomioimme, että nämä vaatisivat isoja panostuksia, tietoisuutta ja opastusta sekä ohjaajille että heidän kauttaan opinnäytteen tekijöille. Opinnäytteiden yleistyvä avaaminen ja tähän liittyvät tehtävät edellyttävät merkittävää panostusta osaamisen lisäämiseen ja tuen tarjoamiseen opinnäytteiden ohjaajille ja tekijöille, sekä myös korkeakouluille. Velvoite perehdyttää on korkeakouluilla, mutta resurssoinnin osalta kansallinen yhteistyö ja erilaiset mallipohjat sekä muut materiaalit ovat tarpeen. Velvoitteiden ja vaatimusten asettamisessa on huomioitava korkeakoulujen käytettävissä olevat resurssit ja johdonmukaisuus, ja/tai turvattava tehtävän toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Lähtökohtaisesti korkeakouluille ei voida asettaa uusia tehtäviä ilman asianmukaisia resursseja. On huomioitava, että resursseja tarvitaan kansallisesti esim. aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen opiskelijoiden tapauksissa. DMP-ohjeet on lähtökohtaisesti tarkoitettu tutkijoille (ml. väitöskirja) ja sitä aiempiin opiskelijoiden opinnäytteisiin kohdistuu erilaiset vaatimukset ja edellytykset, joihin ei tällä hetkellä ole olemassa kansallisia ohjeita. Korkeakouluilla saattaa olla yksittäisiä ohjeita opiskelijoille, mutta nykytilanne voi olla hyvin vaihteleva ja ohjeiden laatimista voisi olla hyvä tehdä kansallisesti korkeakoulujen yhteistyönä.	Linjaukset on pääosin muotoiltu täsmällisesti ja niissä on huomioitu selkeästi korkeakoulun vastuut ja tehtävät, sekä opinnäytteen ohjaajan ja tekijän vastuut. Linjausten muotoilussa on hyvä, että nimenomaan korkeakoulujen vastuut ja tehtävät on jäsennetty selkeästi, mutta tavoitteen ja toimenpiteiden käytännön toteutuksessa on huomioitava niiden käytettävissä olevat resurssit sekä mahdollinen yhteistyö. Opinnäytteen tekijän osalta muotoilu ”opinnäytetyön tekijän vastuulla on viime kädessä noudattaa annettuja ohjeita” tulisi harkita vielä uudelleen ottaen huomioon tekijän päätösvalta ja valinnan mahdollisuus. Mahdollinen uusi muotoilu voisi olla esim. ”Opinnäytetyön tekijän vastuulla on ottaa huomioon saamansa ohjeistus ja suositukset, sekä päättäessään saattaa opinnäytetyö avoimesti saataville noudattaa työnsä avaamisessa saamiaan ohjeita." Lopullisessa muotoilussa tulisi siis muistaa huomioida se, että opinnäytteen avoin julkaiseminen on aina riippuvainen opinnäytteen tekijän valinnasta.	Linjaukset on laadittu pääosin täsmällisesti ja napakasti, ja niissä on käyty läpi organisaatiotason (korkeakoulut), ohjaajien ja opinnäytetyön tekijöiden tehtäviä ja vastuita. Linjauksessa välittyy kuitenkin vahvasti oletus, että kaikki opinnäytteet esim. väitöskirjat olisivat sähköisiä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan painettuja väitöskirjoja tehdään edelleen ja niille saatetaan hakea kaupallista kustantajaa (erit. monografiat). Kuten edellä totesimme, tällaisissa tapauksissa opinnäytteen avoin saatavuus ei välttämättä ole tekijän tai ulkopuolisen kustantajan kannalta mielekästä. Lisäksi pohdimme, tulisiko linjauksessa ottaa huomioon se näkökulma, että avoin saatavuus voi mahdollistaa ”väärän tiedon” tai tieteellisesti heikkotasoisen tiedon leviämisen esim. heikkotasoisen opinnäytteen osalta. Toimenpiteissä (A) linjataan, että ”kaikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti riippumatta esimerkiksi arvosanasta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta.” Tämä yhdenvertainen tavoite on hyvä, mutta ns. tavallinen lukija ei välttämättä osaa arvioida opinnäytetyön laatua ja tieteellistä luotettavuutta, jolloin ”väärä tieto” tai tieteellisesti heikkotasoinen tulkinta voi lähteä leviämään yleisemmin. Meillä ei ole tähän asiaan valmista kantaa, mutta halusimme tuoda tämän huomion linjausten laatijoille pohdittavaksi asiaksi. Samoin on myös mahdollista, että opinnäytteen hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen käy ilmi, että opinnäytteessä on hyödynnetty plagiointia tai tekoälyä. Tulisiko linjauksessa ottaa huomioon tällaiset kysymykset? Toisaalta toteamme, että avoimuus voi vähentää esim. plagioinnin houkuttelevuutta, jos työ saatetaan laajemman yleisön käyttöön ja ulottuville. Tässä yhteydessä voi olla hyvä huomioida, että esim. 2023 päivitetyn HTK-ohjeen mukaan perustutkintojen opintoihin ja opinnäytteisiin liittyviä HTK-loukkausepäilyjä ei käsitellä HTK-ohjeen kuvaamassa prosessissa, vaan korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaisesti. Tältäkin osin kansallista koordinaatiota ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä saatetaan tarvita, jotta toimintatavat olisivat riittävän yhteneväiset.
34	Tommi Harju	Taideyliopisto	Kyllä			Taideyliopisto lausuu luonnoksesta seuraavaa: Taideyliopisto kiittää hyvin valmistellusta luonnoksesta. Siinä on avattu hyvin monentyyppisten opinnäytteiden avoimuutta. Avoimuuten ohjaavien lisenssien osalta on hyvä, ettei edellytetä vain yhtä tiukkaa (CC-)lisenssimallia. Tämä on tärkeää huomioida esimerkiksi taiteellisissa opinnäytteissä, joissa on otettava huomioon tekijänoikeudet. Linjausluonnos tulee edellyttämään yliopistoilta koulutuspanosta opinnäytyön ohjaajille esimerkiksi lisenssien tai saavutettavuuden osalta. Lisäksi luonnoksessa mainittu opinnäytteen mallipohjan vaatimus voi edellyttää joiltain korkeakouluilta lisäpanostuksia. Taideyliopisto pitää tärkeänä että opinnäytetyön avaamisesta voi meritoitua. Avaaminen lisää myös korkeakoulujen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
35	Aleksi Niemi	SAMOK ry	Kyllä	Tavoite ja toimenpiteet ovat tarpeeksi kunnianhimoisia ja ottavat huomioon, että opinnäytteissä voi olla myös salassapidettäviä osia.	Johdanto avaa hyvin eri opinnäytetöiden muotoja. Kiitämme varsinkin ammattikorkeakoulupuolen opinnäytetöiden erikoispiirteiden avaamista osalinjauksessa.	SAMOK kiittää mahdollisuudesta kommentoida opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjausta. SAMOK pitää osalinjauksen sisältöjä hyvinä.
36	LUT-tiedekirjasto	LUT-yliopisto	Ei	"Kaikkien vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjen opinnäytetöiden arkistointikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla." -> Selkeä, napakka tavoite mutta aikataulu liian tiukka. siirtymäaika olisi tarpeen. Organisaatiot ovat eri vaiheessa avoimuuden edistämisen suhteen, ovat eri kokoisia ja täten myös resurssit ja rahoitus ja prioriteetit erilaisia. Osaamisen kertymiseen tarvitaan myös aikaa, joten koulutus, ohjeistus ja tuki ei jalkaudu salamannopeasti. -> Koulutus ja ohjeistus ensi vuonna, 100% avoimuus viimeistään 2025 vuodesta lähtien realistisempaa. Toimenpiteet: ”Sekä ohjaaja että opinnäytteen tekijä hallitsevat ja osaavat soveltaa FAIR-periaatteita.” -> Tämä toteutuu toivottavasti vuonna 2025, kun ohjeistus ja koulutus saatu tehtyä. ->Aineistonhallintasuunnitelmien sekä FAIR-periaatteiden jalkauttaminen, ohjeistus, infot ja kouluttaminen vievät paljon aikaa ja resurssia. -> FAIR-periaatteita ei ole tutkimuksessakaan vielä täydellisesti sisäistetty, vaikka tämän eteen on tehty työtä useita vuosia. -> Olisiko realistisempaa tavoitella hyvää tieteellistä käytäntöä? Tai jos halutaan tuo tavoite säilyttää, niin pitäisi antaa vähän enemmän aikaa organisaatioille ohjaajien ja opiskelijoiden kouluttamiselle.	”Julkisuuslaki määrittelee, mitä tietoja tulee pitää salaisena. (24 §). ->Tämä on hyvä. "Muutamilla korkeakouluilla (MPKK, PolAMK) on erivapaus halutessaan sisällyttää opinnäytetyöhön luottamuksellisia osia. ->Lause on epäselvä. Tarkoittaako tämä, että vain näillä on oikeus salaisiin opinnäytetöihin vai lain puitteissa millä tahansa organisaatiolla? Eli voisi selkeämmin avata, jos tämä tarkoittaa kaikkia organisaatioita ja että vain julkisuuslain nojalla voi tiettyjä tietoja salata. "Julkisessa oppilaitoksessa tehty opinnäyte on lähtökohtaisesti julkinen asiakirja (Suomen perustuslaki 12.2 §; Julkisuuslaki 1 §). Opinnäytteen julkisuus tarkoittaa, että opinnäytteen metatiedot ovat esillä ja opinnäyte on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Tekijänoikeus ei Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vuonna 2019 antaman ennakkopäätöksen mukaan rajoita tiedon antamista julkisesta asiakirjasta, eikä tekijän lupaa toimittamiseen tarvita (Dnro01976/17/1203)." ->On hyvä, että tuodaan esille, että opinnäytetyö on julkinen asiakirja ja siten periaatteessa avoin, vaikka ei olekaan välttämättä Internetissä. ”Opinnäytteet eivät ole lähtökohtaisesti julkaisuja, mutta väitöskirjat ovat myös tutkimusjulkaisuja. Samoin opinnäytteisiin sisältyvät artikkelit ovat julkaisuja, joihin sovelletaan Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta.” ->Lause on epäselvä. ->Opinnäytteet ovat asiakirjoja, ei julkaisuja. Väitöskirjat ja opinnäyteisiin sis. artikkelit ovat tutkimusjulkaisuja ja näihin sovelletaan Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjausta. ->Tämä pitäisi alussa tuoda selkeämmin esille, että mitä eroa on asiakirjajulkisuudella ja avoimella julkaisulla. ->Väliotsikointi olisi tarpeen avaamaan julkisuuden ja avoimuuden eroja (julkiset asiakirjat vs. avoimet julkaisut). ”Avoimuus on opinnäytteen tekijän valittavissa” ->On hyvä, että tekijän oikeus päättää avoimuudesta on tuotu selkeästi esille. Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen "Korkeakoulujen tehtäviin kuuluu tarjota opinnäytetyön ohjaajille ja tekijöille tukea ja opastusta opinnäytteiden vastuulliseen avaamiseen" ->Tämä vaatii aikaa ja resursseja jalkauttaa ja vastuuttaa. ”Erityisen tärkeää korkeakouluille on varmistaa, että opinnäytetyön ohjaajilla ja tekijöillä on tarpeeksi tukea ja ohjeistusta kaikkia opinnäytetöitä koskevien saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen….Korkeakoulujen olisi syytä tarjota myös tukea ja ohjeistusta sopivan lisenssin valintaan, jos tekijä päättää avata opinnäytetyönsä." ->Erityisen tärkeää myös tekijänoikeuslain ja tietosuojan noudattaminen. Sanamuoto vaikuttaa siltä, että kaikista tärkeintä on saavutettavuus. ”Opinnäytetyön ohjaajan vastuulla on ohjata tekijää vastuulliseen avaamiseen liittyvissä kysymyksissä korkeakoulun ohjeistusten ja tuen avulla. Opinnäytetyön tekijän vastuulla on viime kädessä noudattaa annettuja ohjeita.” ->On erittäin hyvä, että vastuu on määritelty ja kirjattu ylös. Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen ”Opinnäytetyön avaaminen ja sen avoimuuden aste on aina opinnäytetyön tekijän valinta, mahdollinen yhteistyökumppani huomioiden.” -> On hyvä, että tuodaan esille, että opinnäytetyöllä on tekijä(t), jolla oikeus työhön. Mutta saattaa jäädä epäselväksi joillekin, että opinnäytetyö on asiakirja, joka on jo julkinen, eli periaatteessa avoin. Pitäisikö avata tuota avoimuuden astetta enemmän? -> Mitä tässä meritoitumisesta linjataan? Onko tarpeen puhua meritoitumisesta tässä linjauksessa? Vai sopisiko paremmin avoimuudet aste ja hyödyt?
37	Virpi Juppo	Valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto, pj	Kyllä	Osalinjauksessa ei voida määritellä yliopistojen puolesta esimerkiksi artikkeliväitöskirjan sisältöä. Kukin yliopisto määrittelee omissa linjaukissaan ja säännöissään, millainen artikkeliväitöskirja missäkin on alakohtaisuus huomioiden.	Lausumassa tulee määritellä avoimuutta tai avaamista tarkemmin, että nämä asiat ymmärretään samalla tavalla.	Kiitoksen linjauksen valmistelusta ja asian edistämisestä. Valtakunnallinen tohtorikoulutusverkosto on valmis auttamaan tiettyjen kohtien (sana)muotoilussa, ettei linjauksen jäisi jotain sellaista, joka estää sitten yliopistojen sitoutumisen tähän tai mitä ei tosiasiallisesti linjauksella ole tarkoitettu. Aikataulu on aivan liian tiukka. Useat ehdotetut toimenpiteet saattavat vaatia muutoksia yliopistojen omiin prosesseihin ja toimintatapoihin sekä sopimuspohjiin.
38	Leevi Mentula	Professoriliitto	Kyllä	Strategisissa periaatteissa viitataan vuoden 2019 Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansalliseen linjaukseen. Linjauksessa ei ole huomioitu riittävällä tavalla Perustuslaissa turvattua tutkimuksen vapauteen kuuluvaa tutkijan oikeutta julkaista tai olla julkaisematta teos ja vapautta valita julkaisutapa. Linjausta tulisi päivittää. Tavoitteena on, että Opinnäytetöiden metatiedot, poisluettuna tiivistelmät, julkaistaan avoimesti CC0-lisenssillä. CC0 lisenssillä tekijä luopuu kaikista yksinoikeuksistaan peruuttamattomasti. Tavoite on ymmärrettävissä tieteellisissä julkaisuissa, mutta opinnäytetöissä, joiksi luetaan kandidaatintutkielmat, pro gradu -työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt avoimen saatavuuden periaate on ulotettu liian pitkälle. Ei graduntekijällä ole edellytyksiä ymmärtää tällaisen peruuttamattoman luovutuksen mahdollisia myöhempiä vaikutuksia. Opinnäytetöiden julkisuudesta on jo säädetty lailla, eikä tätä julkisuutta ole tarpeen laajentaa enempää luomalla käytäntöjä, joista opiskelijalla ei ole käytännössä mahdollisuutta poiketa. Opinnäytteet eivät ole tutkimusjulkaisuja, niitä tulee käsitellä eri tavoin kuin jatko-opinnoista lähtien tehtäviä julkaisuja. Mahdollisuus julkaista opinnäytetyö on hyvä periaate, mutta opinnäytetyön tekijälle ja/tai tilaajalle on jätettävä päätösvaltaa tavasta. Opinnäytetyö on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu kirjallinen teos, johon tekijällään on tekijänoikeus. Opinnäytetyön julkisuuteen saattamisesta on aina sovittava sen tekijän kanssa. Korkeakouluissa on säästötoimina vähennetty merkittävästi tukihenkilöstöä, on kovin optimistista olettaa, että sieltä löytyisi opiskelijoille tarvittavaa tukea ymmärtää vaikeaselkoisia CC lisenssejä tekijänoikeudet huomioiden. Niiden ymmärtäminen on haastavaa juristeillekin.	Johdannossa ei vastata olennaiseen kysymykseen: Miksi opinnäytetöiden avoimuutta on tarpeen lisätä? Avoimuus on tieteessä tärkeää, mutta opinnäytetyöt eivät ole tieteellisiä julkaisuja.	Opinnäytetöiden avoin saatavuus ei ole opiskelijoiden oma oikeusturva huomioiden aina tarkoituksenmukaista. Opiskelijoiden edellytetään ohjeessa luovuttavan tekijänoikeuksiaan ensisijaisesti CC-lisenssein, eli antaen maailmanlaajuisen peruuttamattoman oikeuden jatkolevittää ja muokata aineistoa. Vastoin linjauksessa todettua, CC lisenssit eivät ole helppoja ymmärtää. On havaittavissa riski, että opiskelijat joutuvat luovuttamaan laajat peruuttamattomat oikeudet ymmärtämättä mihin he ovat sitoutuneet.
39	Markus Hatakka	Turun ammattikorkeakoulu	Kyllä	Koemme, että osalinjauksen päätavoitteessa ja toimenpiteissä mainittu vuosi 2024 on liian kunnianhimoinen, ehdotamme näihin kohtiin vuotta 2025. Toimenpiteiden kohdassa A ehdotamme ”mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä” muuttamista muotoon ”mahdollisuus julkistaa opinnäytetyönsä”. Kaikki luvallisesti yleisön saataviin saatetut opinnäytetyöt voidaan katsoa julkistetun, mutta vain osa niistä julkaistaan (TekL 8 §). Tämä koskee myös kohtia D, J, K ja L sekä sanastoa soveltuvin osin. Toimenpiteiden kohtaa H ehdotamme uudelleen muotoiltuna G-kohdan alakohdaksi tai tarkenteeksi, koska nykymuodossaan vaatimus on liian kova ja sen saavuttaminen vaatisi vähintään koulutusta FAIR-periaatteista. Toimenpiteiden kohdassa M mainittu aiemman osaamisen tai opinnäytetyön tunnistaminen ja tunnustaminen jää mielestämme irralliseksi. Se, miten opinnäytetyön avaamista sovelletaan, jos kokonainen opinnäytetyö hyväksiluetaan uuteen tutkintoon, saattaisi mielestämme aiheena sopia tähän linjaukseen.	Johdanto määrittelee kattavasti osalinjauksen kohteet ja perustelee avoimuuden tarpeen, julkisuuden perustan sekä esittelee riittävällä tarkkuudella vastuullisen avaamisen periaatteen ja avaamisesta meritoitumisen. Julkisesta asiakirjasta kertovassa kappaleessa ehdotamme lausetta ”Tekijänoikeus ei Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden vuonna 2019 antaman ennakkopäätöksen mukaan rajoita tiedon antamista julkisesta asiakirjasta, eikä tekijän lupaa toimittamiseen tarvita (Dnro 01976/17/1203).” joko poistettavaksi tai siirrettäväksi alaviitteeseen. Seuraavassa kappaleessa ehdotamme lausetta ”Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäyte on usein asiantuntijatehtävä, jossa huomioidaan työelämän haasteiden näkökulmat, jolloin avoimuudesta voidaan katsoa olevan hyötyä erityisesti ammatillisesta näkökulmasta.” muotoiltavaksi uudelleen siten, että se kuvaa avaamisen hyötyjä asiantuntijuuden näkyvyydelle tutkintotasosta tai korkeakoulutyypistä riippumatta. Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen -alaotsikon alla kahteen otteeseen mainitut ”opinnäytetöitä julkaistaessa” ehdotamme muutettavaksi muotoon ”opinnäytetöitä julkistettaessa”.	Osalinjaus vastaa todelliseen tarpeeseen ja antaa hyvän pohjan opinnäytetöiden laajemmalle avaamiselle kaikissa korkeakouluissa.
40	Heli Kokkinen	Turun yliopisto	Kyllä	1.1 Opinnäytetyön vastuullinen avaaminen on yleishyödyllinen, tutkielmatekstien käytettävyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa edistävä vaatimus- ja toimenpidekokonaisuus. Samalla se on uudistus, jonka toimeenpano vaatii koordinaatiota ja resursointia, eikä se ole toteutettavissa linjaukseen kirjatussa tavoiteaikataulussa. Jotta avoimen saavutettavuuden hallinta voidaan kouluttaa opiskelijoille perustaidoksi, on yliopiston opettajien ja myös ulkopuolisten työnohjaajien omaksuttava tutkielmatekstien vastuullisen avaamisen vaatimukset, prosessi ja menetelmät, ja sitouduttava niiden käyttöön ja kouluttamiseen. Opinnäytetöiden julkaisemisen tukijärjestelyjä on samalla edelleen kehitettävä avoimeen saavutettavuuteen ohjaaviksi. Avoin saavutettavuus luonnoksessa esitetyssä muodossa vaatii toimenpiteitä ja muutoksia opinnäytetyön nykyisiin julkaisukäytäntöihin. Uusien julkaisuperiaatteiden tuominen opiskelijoiden perustaidoiksi edellyttää, että ensin opettajat ja työnohjaajat valmentautuvat tuetusti niiden käyttöön. 1.2 Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen Tutkimustulosten ja menetelmien laaja avaaminen tuottaa mitattavia hyötyjä yhteiskunnalle ja korkeakouluille. Tavoitteen toteutumiseen liittyy kuitenkin kolme perushaastetta, joihin linjauksessa tulisi ottaa konkreettisemmin kantaa: 1) Todetaan, että opinnäytteiden avoimen julkaisun astetta tulee korkeakoulutuksessa nostaa. Turun yliopistossa se vaihtelee tiedekunnittain, ollen n. 50 – 75 %. Ilman lisäkannustimia avoimen julkaisun taso ei vapaaehtoisesti tuosta nouse. Linjauksessa tulisi kuvata, mitä uskottavat ja mitallistettavat kannustimet voisivat olla. 2) Jos opinnäytetyö on maksettu tilaustutkimus, niin yhteistyökumppanien luonnollinen vaikutuspyrkimys rajata välitön hyöty itselleen voi hidastaa avoimen saavutettavuuden yleistymistä ja pitää yllä myös painetta embargo-käytännön jatkamiseen. TSV:n linjaus ei avaa, millaisin insentiivein voitaisiin yhteistyötahoja sitouttaa tekemään sopimuksia, jotka rajaavat heidän nykyisiä oikeuksiaan. 3) Kun suurin segmenttikohtainen kasvupotentiaali tutkitun tiedon avoimen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä liittynee yliopistoissa kandidaatintöiden laadun ja aseman vahvistamiseen, olisi niiden validoinnin, julkaisun ja säilytyksen käytännöt yhtenäistettävä ylempiin tutkintoihin liittyvien opinnäytteiden kanssa. 1.3 Kaikkien vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjen opinnäytetöiden arkistointikelpoinen osa on lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla. A) Tämän yleisperiaatteen toimeenpano vaatii vahvaa koordinaatiota ja resursseja tieteenaloilla ja niiden välillä jokaisessa korkeakoulussa. Osalinjauksen tavoite koskien kaikkien hyväksyttyjen opinnäytetöiden välitöntä avointa saatavuutta, on lähtökohtaisesti hyvä, mutta käytännössä vaikeasti toteutettava väitöskirjojen osalta. Väitöskirjat ovat pääsääntöisesti joko monografioita tai artikkeliväitöskirjoja, jotka koostuvat julkaistuista, julkaistavaksi hyväksytyistä tai julkaisemattomista artikkeleista ja ns. yhteenveto-osasta. Yliopistoilla on erilaisia käytäntöjä artikkeliväitöskirjojen julkaisun suhteen, mutta pääsääntöisesti avoimesti verkossa julkaistaan vain väitöskirjan yhteenveto-osa. Väitöskirjojen avoimuus on ts. mahdollista toteuttaa yliopistoissa kokooma(/artikkeli-)väitöskirjan yhteenveto-osan osalta. Itsenäisesti ymmärrettävä yhteenveto-osa perustuu julkaistuihin ja julkaisemattomiin artikkeleihin, mutta artikkeleita ei sisällytetä eripainoksina tai käsikirjoituksina sähköisesti julkaistavaan teokseen. Artikkelit ovat saatavilla väitöskirjan painetussa versiossa (tai muutamassa printissä). Ts. väitöskirjan kokonaisuus on harvoin avoimesti julkaistu, koska kustantajat eivät useinkaan salli avointa sähköistä julkaisua lainkaan tai embargon aikana. Tästä syystä väistämättä ainakin osa väitöskirjojen julkaisuista on sellaisia, että niitä ei voida avoimesti julkaista heti väitöskirjan hyväksymisen jälkeen. Lisäksi, vaikka kustantaja sallisi esim. rinnakkaisjulkaisemisen, vaatisi julkaisemisen tukipalveluilta todella paljon työtä, sillä rinnakkaisjulkaisuja ei voida liittää suoraan osaksi väitöskirjaa ennen väittelyä (ne eivät ole identtisiä varsinaisten julkaisuiden kanssa). Avoimesti julkaistut rinnakkaistallenteet tulisi ts. liittää jälkikäteen yhteen väitöskirjan yhteenveto-osan kanssa. Tällöinkin olisi todennäköistä, että rinnakkaistallenteita ei olisi saatavilla/välittömästi julkaistavissa kaikkien artikkeleiden osalta. Julkaisemattomien artikkelien osalta avoin julkaisu, voisi heikentää väittelijän mahdollisuutta saada artikkeli julkaistuksi. Jos halutaan, että myös väitöskirjojen artikkelit julkaistaan avoimesti tarvitsevat väittelijät/yliopistot tukea julkaisuiden saamiseksi avoimeksi. Tavoite 1, joka on esitetty Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjauksessa: ” Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saa-tavilla” ei ole toteutunut. Myös monografiaväitöksellä voi olla myös yliopiston/korkeakoulun ulkopuolinen kustantaja, joka voi rajoittaa avointa julkaisua kustannussopimuksen mukaan. Osa esim. suomalaisista kustantajista sallii avoimen julkaisun vasta embargon jälkeen. Jos väitöskirjatutkijat siirtyvät aiempaa enemmän monografioiden julkaisemiseen ja julkaisevat sen kappaleita/lukuja erillisinä artikkeleina väittelyn jälkeen, kustantajat saattavat kieltäytyä julkaisemisesta, jos tekstit ovat vapaasti saatavilla jo ennestään. Osa väittelijöistä ei halua julkaista monografiaansa avoimesti, koska tavoittelevat kv-kustantajaa julkaisijaksi väitöksen jälkeen. Tämä sinällään ei ole ristiriidassa tavoitteen kanssa, jos muistetaan, että kyse on aina opinnäytetyön tekijän omasta valinnasta. B) Tämän tukivalmiuden luominen sisältää kaikki suosituksen prosessuaaliset julkaisutekniset tavoitteet ja vie minimissään 1-2 vuotta. C) Tutkimuksen sisällön ja menetelmien avoin jakaminen on koulutuksessa hankitun ammatillisen kilpailukyvyn jakamista. Tulee varmistaa, että avoimen lisensioinnin arvoketju on eettisesti kestävä ja palkitseva. Toisaalta olisiko pelkkä perustekijänoikeus riittävä lisenssi, voivatko CC-lisenssit olla liian sallivia? On määriteltävä myös taloudelliset resurssit jakoperiaatteineen käyttöoikeuksien avaamiseen esim. Teosto-maksuilla tarvittaessa. D) Metatiedon tuottamiseen voidaan tarvita nykyistä laajempaa perehdytystä ja tukea. Toisaalta lähitulevaisuudessa tekoälyä voitaneen hyödyntää metatietojen tuottamisessa. Onko metatietojen CC0-lisenssi todella tarpeen? Metatietoja siirretään jo nyt massoina ilman metatietoja koskevia lisenssejä. Jos joissain metatiedoissa on CC0-lisenssi ja joissain ei, tulisiko tulkita, että ilman lisenssiä olevia metatietoja ei voi levittää? Tulisiko tieto tällöin tarkistaa julkaisukohtaisesti? Se, että metatietojen CC0-lisenssi ei koskisi tiivistelmää, monimutkaistaa asiaa entisestään; miten varmistetaan, että käyttäjä ymmärtää, ettei tiivistelmää saakaan käyttää? Jos tietoja siirretään järjestelmästä toiseen, niin tiivistelmäkö tulisi lähtökohtaisesti jättää pois? Metatiedolle, jolle asetettavat tavoitteet kuvataan kohdissa D, G ja H, esitetään CC0-lisensiointia. Tietojärjestelmänäkökulmasta ratkaisu on ymmärrettävä, mutta saman aikainen rich metadata -tavoite voi tuoda siihen mukaan ”oikeuksien vuotoa” CC-BY:sta CC0:aan. Lähtökohtaisesti CC-standardi ei salli kahden eri kategorian standardin käyttöä samassa julkaisussa. E) Sopimusmallipohja(sto)n olisi hyvä olla yhteinen kansallinen ratkaisu. F) Yhteisdokumenttiin ei voi liittyä tekijäkohtaisesti erilaisia CC-jakeluehtoja. Opinnäytteelle määritellään yksi jakeluehto, kun se jätetään arvioiti- ja julkaisuprosessiin. E+F) Opinnäytteiden yhteistekijyyttä säätelevä sopimuspohja, yritys-/tutkimusorganisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön sopimuspohja eivät sinänsä kuulu opinnäytteiden avoimeen saatavuuteen, vaan näihin korkeakoulujen pitäisi joka tapauksessa panostaa. Voisi harkita, missä määrin oikeasti halutaan sitoa nämä erilliset asiat juuri tähän osalinjaukseen? G+H) Tämä on linjauksen työintensiivisin ja laajinta sitoutumista vaativa toimenpide¬kokonaisuus. Kun tämä skaalautuu kaikkia opinnäytteiden tekijöitä ja heidän ohjaajiaan koskevaksi, on kyse mittavasta uudistuksesta. Sisällön löydettävyyttä ja jaeltavuutta tuetaan aineistonhallinnansuunnitelmaan sisältyvien metatietovaatimusten vaatimisella kaikkien tutkintotasojen opinnäytteissä. Tämä on vaikuttavuudeltaan laajin uusi kehittämiskohde, kun se sovitetaan kaikilla opinnäytetasoilla käytettäväksi. Liittyessään vaatimukseen FAIR-periaatteiden noudattamisesta (kuten F2: Data are described with rich metadata; A1: Metadata are retrievable by their identifier using a standardised communication protocol jne.) tulevat metadatataidot vaatimaan perehdytyskoulutuksia. I) Tämän osalinjauksen sisältämät lisävaatimukset kuitenkin edellyttävät muutoksia toimintaprosesseihin, ohjeistuksiin sekä tuen ja koulutuksen tarjontaan. Avoin vastuullinen julkaiseminen nostaa sisältöön liittyvien lähde- ja aineisto-oikeuksien varmistamisen vaatimustasoa. Opinnäytteiden validointi autenttisiksi, julkaisuarkistoitaviksi, saavutettaviksi ja avoimen lisensioinnin mukaisiksi vaatii suuren määrän uusia tietotuen järjestelyjä opettajille ja edelleen vastuullisen avoimen julkaisemisen koulutusta opiskelijoille. J) kohta b: ”Viivästetyn julkaisemisen (embargo) käyttämistä opinnäytetöissä tulee välttää.” Tarkoitetaanko tässä artikkeliväitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden julkaisemista viivästetysti avoimena, kun kohta on opinnäytetöihin sisältyvien artikkeleiden alla? Nyt virkkeestä saa sen kuvan, että kyse on itse opinnäytetyön julkaisemisesta viivästetysti avoimena J c: tulisi avata keinot, joilla jo julkaistujen artikkeleiden tekninen ja oikeudellinen avoin saavutettavuus voidaan taata/saavuttaa. Ongelma on entuudestaan tuttu artikkeliväitösten yhteydestä: yliopisto voi edellyttää arkistoitavuutta ja saavutettavuutta opinnäytteen koontiartikkelilta, mutta kansainvälisissä tiedelehdissä ensijulkaistujen artikkeleiden julkaisuformaattiin eivät kotiyliopiston formaattivaatimukset ulotu. Vaatimus esim. siitä, että osajulkaisut olisivat pääosin julkaistuja ja niissä ei olisi embargoa, eivät ole väitöskirjatutkijan edun mukaisia. Osa väitöskirjan artikkeleista on väistämättä julkaisemattomia. Lisäksi julkaisukanavia ei ole välttämättä mahdollista valita niin, että niissä ei olisi embargoa. Väitöskirjatutkijan edun mukaista on julkaista oman tutkimuksen kannalta parhaassa julkaisussa. Tieteellisen tutkimuksen tulokset pyritään lähtökohtaisesti julkaisemaan tiedeyhteisön mahdollisimman korkealle arvostamilla (kansainvälisillä) foorumeilla, joissa juuri kyseisestä ilmiöstä käydään ajankohtaista keskustelua. Tällaisten artikkelien kirjoittajina voi olla ja tietyillä aloilla pääsääntöisesti on muitakin kuin väitöskirjatutkija. On selvää, että näissä tapauksissa linjaukset siitä millaisilla foorumeilla väitöskirjaan sisältyviä julkaisuja saa/pitäisi julkaista jäävät toissijaisiksi. Laadultaan korkeatasoiseen väitöskirjaan pyritään sisällyttämään tieteellisesti korkeatasoisia osajulkaisuja. Kansalliset linjaukset voivat jossain määrin tukea oikeaan suuntaan, mutta julkaisijoiden edellyttämiä APC-maksuja ne eivät poista. Rahallisen tuen osoittaminen näihin kirjoittajamaksuihin tuo väitöskirjan osajulkaisut avoimiksi nopeimmin. Pitkällä tähtäimellä eri maiden korkeakoulujen yhteinen vaikuttaminen ja neuvottelut kansainvälisten julkaisijoiden kanssa voi lisätä avoimesti saatavilla olevien julkaisujen määrää. J.c Sisällytetäänkö opinnäytetyöhön pääosin julkaistuja artikkeleja vai ei liity mitenkään opinnäytetyön avoimeen saatavuuteen. Tässä kohtaa astutaan jo pahasti korkeakoulujen itsemääräytymisen varpaille – se on jokaisen akateemisen yksikön oma asia, miten se varmistaa koulutuksensa laadun ja siinä määrin kuin laatu tarkistetaan muilla, sille on ihan omat prosessinsa. Tämä kohta pitäisi ehdottomasti poistaa. K) Avoimien julkaisukanavien kilpailukykyisyys on kehittämiskohde, ei vielä kokonaisratkaisu, johon voisi nojata. Jos korkeakoulujen tulee kattaa kohtuulliset maksut avoimesta julkaisemisesta (koskee ensi sijassa väitöskirjojen artikkeleita), tulee tähän myös osoittaa varoja. Ei voi olla niin, että maksut valuvat esim. kirjastoille tai tiedekuntiin tai yksittäiselle tutkijalle. Tämänhetkinen tilanne ei mahdollista avointa julkaisemista kaikille tasavertaisesti. Pahimmassa tapauksessa tällainen linjaus voi johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin mitä osalinjauksen alussa sanotaan Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen -otsikon alla; koska oppiaineella ei ole varaa maksaa artikkelia avoimeksi, opinnäytetyötä ei tehdä artikkelimuodossa ja jopa ne harvat opinnäytetyöt, jotka olisivat ehkä muulle yhteiskunnalle hyödyksi, jäävät sillä lailla tekemättä tai julkaisematta. Kaikkien alojen pro gradu – ja kandidaatintöihin sisältynee harvemmin artikkeleita, jotka julkaistaan kansainvälisissä maksumuurin takana olevissa julkaisuissa. M) Opinnäytteisiin sovellettavan hyväksilukuperiaatteen hyväksyttävyys tulee varmistaa laajapohjaisesti, myös koulutusjärjestelmän omistajaa sekä KARVIA kuullen.	Johdanto on selkeästi jäsentyvä. Johdannossa tiivistyvät myös säädöspohjaiset reunaehdot, joiden nojalla opinnäytteiden julkaisemista voidaan nopeuttaa, tehostaa ja yhtenäistää yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Tavoitteet perustellaan tutkitun tiedon ajantasaisuuden, arvioitavuuden ja vaikuttavuuden kasvulla yhteiskun¬nallisessa toiminnassa. Kun opinnäytejulkaisemisen vaikuttavuutta edistetään, osana tätä linjausta voitaisiin esittää myös kansallinen suositus yliopistojen volyymiltaan suurimman opinnäytekategorian, kandidaatintöiden, asemasta suhteessa ylemmän ja jatkotutkinnon opinnäytteisiin. On korostettava kandidaatintutkielmien vertailukelpoisuutta ja yhteneviä käsittely- ja jakelukäytäntöjä maisterintutkielmien ja väitöstutkielmien kanssa. Ne ovat kiinteä osa kolmeportaisen tutkintojärjestelmän vaatimuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myös säilytysaikavaatimukset on yhtenäistettävä. Osalinjaus saattaa parantaa kandidaatintöiden saatavuutta korkeakouluissa, jos niitä on julkaistu omissa suljetuissa verkoissa. Avoin saavutettavuus ei toteudu vain infrastruktuurin tai säädöskehyksen ratkaisuin. Osalinjauksessa on hyvin tunnistettu, että sähköinen avoimuus tulee vaatimaan aiempaan verrattuna korkeakoulujen tuki- ja hallintopalveluista paljon neuvontaa ja ohjausta, kun sekä tekijöitä että ohjaajia pitää opastaa useassa eri asiassa (lisenssit, muut juridiset asiat kuten uudelleenjulkaiseminen, saavutettavuus, datan avaaminen, metatietojen määrittely jne.). Yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät opinnäytetyöt lisäävät merkittävästi opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja nopeuttavat heidän työllistymistään koulutusta vastaaviin tehtäviin. Meidän kannaltamme on ensiarvoisen tärkeää, ettei työelämäyhteistyö vaarannu, sillä se saattaisi entisestään pidentää opiskelijoiden valmistumisaikoja. Opinnäytetöiden avoin julkaiseminen tuleekin toteuttaa siten, ettei työelämäyhteistyö vaarannu. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen (Dnro 3/500/2004) mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia, että opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa, ja että opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen.” Olisi hyvä selvittää onko ministeriön kanta asiassa edelleen sama. Linjausta kaivataan siitä, voiko tutkielman arvostelu myös nojata salaiseen aineistoon. Monet opiskelijat ovat tehneet hyvän tutkimuksen, josta yrityksen toiveesta / vaatimuksesta jätetään aineistoja salaiseksi ja arvostelun ulkopuolelle. Opiskelijat kokevat tulevansa väärin kohdelluiksi. Toimintaa helpottaisi, jos olisi mahdollista jotenkin huomioida salaiseksi jätettävä aineisto mutta toisaalta olla tekemättä julkisista tutkielmista vain "todellista sisältöä vailla olevia kuoria". Voisivatko salaisen aineiston metatiedot olla julkisia ja tuoda siten salainen aineisto tältä osin arvostelun piiriin? Yritysten kanssa yhteistyössä tehdyissä opinnäytteissä opiskelija saa usein käyttöönsä luottamuksellista, tekijänoikeudenkin piirissä olevaa aineistoa ja tyypillisesti allekirjoittaa salassapitosopimuksen yrityksen kanssa. Jotta hän ei rikkoisi sopimusta, opiskelija usein päätyy julkaisemaan tutkielmastaan ainoastaan tiivistelmän. Mikäli jatkossa koko arvosteltava työ pitäisi julkaista, voidaan olettaa että yritysten kanssa yhteistyössä tehtävien tutkielmien määrä laskee merkittävästi. Tätä emme halua, eikä se ole myöskään yliopiston etu. Eräs ratkaisu olisi, että tutkielman julkaistavasta versiosta voidaan ohjaajan ja opiskelijan neuvotteluun perustuen jättää pois joitakin osia, jotka paljastaisivat yrityksen liikesalaisuuksia. Olisiko linjauksen johdannossa painotettava, että avoimen saavutettavuuden edistäminen voi olla investointi julkaisuprosessien laatuun? Johdannossa tulisi kuvata ymmärrettävästi, miten ”mahdollisuus avoimuuteen” voi olla yksilötasolla tavoiteltava ratkaisu eikä vain organisaation etujen mukainen velvoite? Vastauksista näihin johdantokysymyksiin riippuu opiskelijoiden valmius sitoutua kuvattuihin käytäntöihin.	Opinnäytteiden avoimen saavutettavuuden osalinjaus täydentää osaltaan Vastuullisen tieteen julkaisusarjaan tuotettuja tutkimusjulkaisujen ja oppimateriaalien avoimen saavutettavuuden linjauksia. Korkeakoulujen omissa avoimen tieteen linjauksissa painotetaan tutkimusjulkaisujen avointa saatavuutta ja tutkijakeskeistä avoimen tieteen edistämistä. Osalinjauksen tavoite ja toimenpiteet korkeakoulujen opinnäytetöiden osalta tuo nyt myös alemmat opinnäytetyöt osaksi tutkimusorganisaation akateemista ansioitumista. Linjauksessa kuvataan strategiset tavoitteet avoimen saavutettavuuden edistämiselle. Tarkemmin olisi voitu kuvata myös se, millä tavoin yliopistoa sitovia nämä avoimen saavutettavuuden linjaukset valmistuttuaan ovat – niiden toimeenpanohan edellyttää etupainotteista resurssien allokointia ja opinnäytteitä koskevien julkaisuprosessien päivityksiä. Linjaus koskee kaikkia korkeakouluissa suoritettuja opinnäytetöitä (kandidaatintutkielmat, pro gradu -työt, syventävien opintojen opinnäytetyöt, AMK- ja YAMK-opinnäytetyöt, lisensiaatintyöt ja väitöskirjat). Kirjo on suuri ja työt ovat hyvin erilaisia tasoiltaan. Onko mahdollista tai järkevää vaatia samoja asioita kaikilta opinnäytetöiltä? Osalinjauksessa viitataan aiemmin valmistuneiden linjausten kokonaisuuteen. Dokumentin käytettävyyttä tukisivat linkeissä tarkenteet, mihin lähteen osaan tai sivuun kulloinkin viitataan. Tavoiteltu muutosvaikutus edellyttää korkeakoulujen sitoutumista osalinjausten kokonaisuuteen. Opinnäyte-osalinjaukseen ei valitettavasti sisälly sellaista tunnistettujen riskien käsittelyä, mikä tuo realismia esim. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus -linjaukseen (s. 5). Opinnäytteiden julkaisu-prosessien toteutustavat vaihtelevat korkeakouluittain. Tässä esitetty spesifi vaatimuskoko¬naisuus voi näyttäytyä erilaisena eri toimijoille, mistä koituu vaihtelevia painotuksia, aikatauluja ja laajuus¬tavoitteita linjauksen toimeenpanolle. MUUT HUOMIOT: • Sanastoon voisi lisätä mitä tarkoittaa vastuullinen avaaminen (esim s. 3 otsikko) • Tieteen termipankin -viitteet, eivät luonnoksessa ole ohjeen mukaisia https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termity%C3%B6n_merkitseminen_tutkimustietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4%C3%A4n_ja_julkaisuluetteloon
41	Tanja Risikko	Vaasan yliopisto	Kyllä	Vaasan yliopiston näkemyksen mukaan osalinjauksen päätavoite on kannatettava. Toteamme kuitenkin, että tavoiteltu aikataulu on käytännössä liian tiukka. Yliopistoille pitää varata riittävä aika valmistella korkeakoulukohtaiset tarkentavat linjaukset ja tarvittavat uudet käytännöt. Aikataulun tiukkuus konkretisoituu käytännössä erityisesti, kun osalinjauksessa edellytetään opinnäytetöiltä aineistonhallintasuunnitelmia ja FAIR-periaatteiden tuntemista ja näihin liittyen aineistonhallinnan koulutuksien tuottamista opiskelijoille ja ohjaajille. Koulutusten järjestäminen vuodesta 2024 lähtien on osin ristiriidassa sen kanssa, että toimenpiteenä linjataan, että Opinnäytetöiden metatiedot, poisluettuna tiivistelmät, julkaistaan avoimesti CC0-lisenssillä. Kyseisen lisenssin lisääminen julkaisuarkistopalveluun siten, että lisenssi olisi myös koneluettava, vaatii vielä selvitystä. Korkeakouluissa tarvitaan siirtymäaikaa uuteen käytäntöön ja vaatimuksiin siirryttäessä. Jos tavoite koskee jo kaikkia vuodesta 2024 eteenpäin hyväksyttyjä opinnäytetöitä, kandidaattityöt mukaan lukien, on suuri osa näistä opinnäytetöistä jo valmisteilla ja niille asetetut tavoitteet on laadittu ennen kuin osalinjausta on laadittu. Parhaillaan esim. kandidaatintutkielmia laativien opiskelijoiden tulee voida saattaa tutkielmansa loppuun niiden ohjeiden mukaisesti, jotka hänellä oli tiedossa työtä aloittaessaan. Ehdotamme, että siirtymäajasta linjataan korkeakouluille yhteisesti (esim. tavoitteet voimassa 1.8.2024 alkaen tai 1.1.2025 alkaen). Opinnäytetöiden metatietojen julkaisu nähdään tärkeänä uudistuksena. Kandidaattitutkielmien osalta Vaasan yliopisto haluaa kuitenkin korostaa, että kandidaattivaiheessa vasta harjoitellaan tutkimuksen tekemistä, eikä opiskelijoille saisi syntyä painetta koko kanditutkielman julkaisuun. Tämän vuoksi kanditöistä tulisi lähtökohtaisesti julkaista ainoastaan niiden metatiedot. Opiskelijoilla on jo nyt paljon paineita kandivaiheessa, eikä niitä haluta lisätä. Erityisesti kandidaattitason opinnäytetöissä vaarana voi olla vielä puutteellisen tiedon ja ymmärryksen jakaminen. Julkaisu voidaan kuitenkin mahdollistaa kandidaattivaiheen opiskelijalle hänen niin halutessaan. Kohta (G): Seuraavaa lausetta voisi selkiyttää ”tekijä laatii aineistonhallintasuunnitelman opinnäytetyön tason vaatimassa laajuudessa, jos opinnäytteessä käsitellään tutkimusaineistoa”. Opinnäytetyön tason vaatima laajuus on tärkeä huomio, kuten myös ehto "jos tutkimusaineistoa käsitellään". DMP ei siis ole pakollinen kaikille opinnäytetyöntekijöille ja suunnitelma voi olla tutkijatasoa suppeampi. Jos tutkimusaineistoa ei käsitellä, pitääkö työssä kuitenkin perustella, miksei DMT:tä laadita? Mikä on minimitason aineistonhallintasuunnitelma (DMP)? Kohta (H): FAIR-periaatteet ovat kiinteä osa aineistonhallinnankoulutusta ja -taitoja, joten tämä kohta pitäisi selvyyden vuoksi muotoilla uudelleen. Aineistonhallinnalla tavoitellaan FAIR-periaatteiden toteutumista, joten parempi muotoilu olisi aineistonhallinnan tulokulmasta: "Sekä ohjaaja että opinnäytteen tekijä osaavat hallita aineistojaan FAIR-periaatteiden mukaisesti." Osalinjauksen tavoite edellyttää laajaa koulutus- ja tukipalvelupanostusta korkeakouluissa. Ohjaajien ja opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden lisäksi yritysyhteistyössä laadittavissa töissä koulutusta- ja ohjausta tarvitaan myös yritysten opinnäytetöitä koordinoiville/ohjaaville henkilöille. Ym. koulutus- ja ohjaustarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan myös yhteisiä ohjeita ja koulutusyhteistyötä koska samat kysymykset toistuvat yli organisaatiorajojen.	Johdanto on hyvin taustoittava. Sen luettavuus paranisi entisestään, jos sitä ryhmiteltäisiin väliotsikoin. Johdannon lopussa käsitellään myös ohjaajan meritoitumisasiaa: ”Näin ollen opinnäytetyön ohjaaja ei suoraan meritoidu opinnäytetyön avaamisesta.” Nostamme esiin ajatuksen siitä, että jos tutkijan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa halutaan tarkastella kaikkia ansioita, eivätkö ohjatut opinnäytetyöt ole myöskin osa tutkijan työtä, vaikkei häntä suoraan niiden perusteella voisi arvioidakaan. Jos työt ovat avoimesti verkossa on niiden todentaminen helpompaa kuin jos ne ovat vain suljetussa arkistossa.	Osalinjauksen alussa on luku Strategiset periaatteet, jossa kerrotaan, että siinä noudatetaan kahden kansallisen linjauksen strategisia periaatteita soveltuvin osin. Osalinjauksessa viedään tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjausta hienosti pidemmälle, vaikka sitä ei alussa yhtenä tarkasteltuna linjauksena mainitakaan. Osalinjauksen rakenne: Johdanto on saanut eniten tilaa, toiseksi eniten sanasto ja itse tavoite-luku toimenpiteineen on kuvattu hyvin lyhyesti. On hyvä tiedostaa, että kuitenkin juuri tähän lukuun sisältyy useita toimenpiteitä, jotka vaativat suunnittelua ja yhteistyötä erityisesti organisointi- ja resursointikysymysten ratkaisemista tiedelaitoksissa esim. ohjauksen- ja koulutuksen järjestämisen osalta. Osalinjaus sisältää linkkejä muihin avoimen tieteen linjauksiin, ja kokonaisuus on kaikkiaan hyvin laaja. Sinällään on erinomaista, että osalinjaus asemoituu ja linkkien kautta ”keskustelee” muiden avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten kanssa, mutta viittaukset kokonaisiin laajoihin dokumentteihin tekevät osalinjauksesta haasteellisen luettavan avoimen tieteen ja tutkimuksen aihetta syvemmin tuntemattomalle lukijalle. Sanasto on hyvä ja tarpeellinen. Sanasto voisi AVOTTin piirissä olla myös yhteinen, jotta sitä ei tarvitsisi lisätä jokaiseen osalinjaukseen. Osalinjauksen tavoite on kunnianhimoinen ja aikataulu tiukka. Osalinjaus on vielä kommenttivaiheessa ja vuonna 2024 pitäisi olla jo palvelut ja osaaminen hallussa. Aikataulu lienee käytännössä mahdotonta toteuttaa korkeakouluissa. Toteutuminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä yliopiston sisällä että kansallisesti. Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen taho osalinjauksen tavoitteiden (mm. cc-lisenssit ja aineistonhallinta) toteutuksessa, sillä niiden koulutusten ja oppaiden kautta on mahdollista tavoittaa kohderyhmät. Kirjastojen toimenpiteet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan erityisesti korkeakoulujen johdon linjauksia ja kannustusta, jotta koulutuksiin osallistuminen ja osaamisen kehittäminen eivät jää osallistujien (ohjaajien ja opiskelijoiden) vapaaehtoisen kiinnostuneisuuden varaan.
42	Hannu Kähkölä	Lapin ammattikorkeakoulu	Kyllä	Lapin ammattikorkeakoulu kannattaa tavoitetta, että opinnäytetyöt tulevat avoimesti saataville. On tärkeää, että opinnäytetyön tekijällä säilyy mahdollisuus valita opinnäytetyön avaamisen ja avoimuuden aste. Lapin ammattikorkeakoulussa on kuvataiteen koulutusvastuu - taiteellisten opinnäytetöiden julkaisuun liittyy erityisiä kysymyksiä, jotka avoimen saatavuuden linjauksessa on huomioitava. Tavoitetilana olisi, että saataisiin kaikki opinnäytteet näkyville joko avattuna avoimeksi tai julkaistuna rajoitetusti tai julkaistuna vain metatiedot. Metatiedot saadaan aina tallentaa, sen sijaan abstrakti on sisältöä ja siihen tarvitaan tekijän lupa. Jos kaikista olisi metatiedot, niin ne löytyisivät ja tarvittaessa tietopyynnön tekemällä saisi rajoitetunkin näkyvyyden opinnäytteestä arkistokappaleen käyttöönsä. Ammattikorkeakouluilla on ollut jo vuosia käytössä Theseus palvelu https://www.theseus.fi/, jonka kautta on edistetty myös opinnäytetöiden avointa saatavuutta.	Johdannossa tuodaan hyvin esiin linjauksen tausta ja linkittyminen muihin ohjaaviin dokumentteihin, kuten lakeihin ja avoimen tieteen periaatteisiin. On tärkeää, että johdannossa tuodaan selkeästi esiin myös se, että avoimuus on opinnäytetyön tekijän valinta ja että ammattikorkeakoulun on mahdollistettava se sujuvalla prosessilla ja tuella. Vastuullisen avaamisen luvussa avataan tarkemmin, mitä asioita opinnäytetöiden avaamisessa on otettava huomioon. Tavoite: kohta D – ketä tämä metatietojen CC0 lisensointi koskee? Kirjastoja? Vai opinnäytetyöntekijää? Julkisuuslain 621/1999, pykälä 24 erikoistapaus avoimuuden osalta liittyen, teksti on epäselvä ja olisi hyvä tarkistaa lakiasiantuntijoilla, että osalinjaus on linjassa tämän pykälän kanssa. Tämä voinee koskea mitä tahansa korkeakoulua, jossa tehdään opinnäytetyö lain kyseissä pykälässä mainittuihin organisaatioihin ja kuvattuihin asioihin liittyen. Myös muissa korkeakouluissa kuin MPKK, ja PolAMK voidaan tehdä kyseiseen pykälään liittyviä opinnäytetöitä, jotka voivat olla kyseisen pykälän alaisia. Tekstiin tulisi selkeyttää myös, voiko tällöin koko opinnäytetyö olla salainen, kuten pykälä 24 antaa viitteen. Osalinjaus ei mainitse strategisessa tavoitteessa julkisuuslakia (621/1999, pykälät 1 ja 24), jota korkeakoulujenkin on noudatettava. Pykälä 1 ja 24 mainitaan johdannossa.	Lähtökohtaisesti linjaus on tervetullut ja tällä viedään myös opinnäytetöiden osalta korkeakoulujen toiminta muiden kansallisten avoimuuden linjausten tasolle. Ammattikorkeakoulu pitää tärkeänä avoimuuden mahdollisuutta, ei pakkoa. Luonnoksessa esitetty aikataulu on erittäin haastava. Luonnos asettaa korkeakouluille runsaasti velvoitteita ohjeistusten suhteen (korkeakoulujen tulee tarjota tukea ja ohjeistusta opinnäytetyön ohjaajille ja tekijöille opinnäytetöitä koskevien saavutettavuusvaatimusten täyttämiseen, lisenssin valintaan, metatiedon tuottamiseen). Lisäksi korkeakoulujen on otettava käyttöön opinnäytetöihin sopimusmallipohjat. Kaikki tämä jo ensi vuoden alusta lähtien – ts. 2 kk:n kuluttua. Lapin ammattikorkeakoulussa opinnäytetyösopimukset on päivitetty huomioimaan mm. avoimuuden vaatimukset jo pari vuotta sitten, mutta sopimusten käyttöönotto on koettu kovin vaativaksi juurikin näiden uusien sisältöjen (tietosuojavaatimukset, avoimuuden huomioiminen) vuoksi. Tämäkin toimintatavan muutos vaatii huomattavasti pidemmän käyttöönottoajan. Luonnoksessa todetaan myös opinnäytetyön ohjaajan vastuulla olevan mm. ohjata opinnäytetyöntekijää vastuulliseen avaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämä itsessään jo vaatii laajaa henkilöstön kouluttamista eikä sen läpivieminen ole mitenkään käytännössä mahdollista n. 2kk:ssa. Linjauksen voimaantulo olisi mielekästä myöhentää esimerkiksi vuodesta 2025 alkavaksi ja vuosi 2024 siirtymäajaksi. Muutamilla korkeakouluilla (MPKK, PolAMK) on erivapaus halutessaan sisällyttää opinnäytetyöhän luottamuksellisia osia. Erivapauden perustelut olisi hyvä avata linjauksessa.
43	Matti Raatikainen	Aalto-yliopisto	Kyllä			Terminologia: käsitteitä ”opinnäyte” ja ”opinnäytetyö” käytetään vaihtelevasti, vaikka ilmeisesti samassa tarkoituksessa Sivu 2: ” Opinnäytteen julkisuus tarkoittaa, että opinnäytteen metatiedot ovat esillä ja opinnäyte on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. ” • Laista ei suoraan seuraa velvollisuutta pitää metatietoa esillä. "opinnäytteen julkisuus tarkoittaa" olisi syytä ottaa pois. Sivu 3: ”Tausta-aineisto / liitännäisaineisto”. Mitä jälkimmäinen tarkoittaa? Tarkoitetaanko näillä kahdella samaa asiaa? Sivu 3, luku ” Opinnäytetyön avaamisesta meritoituminen” • Puuttuu määritelmä siitä, että mitä tarkoitetaan opinnäytteen / opinnäytetyön avaamisella. Asia tulee kyllä epäsuorasti esille. Sivu 4, Tavoite-luku • Vuoden 2024 alkuun on hyvin lyhyt aika, joten kaikkien toimenpiteiden toteuttaminen tällä aikataululla ei ole mahdollista Sivu 5: ”c) Artikkeliopinnäytetöihin sisällytetään pääosin julkaistuja artikkeleita” • kohta c on osa akateemisia väitöskirjavaatimuksia, ei kuulu tähän linjaukseen Sivu 5, Sanasto-luku • käsitteet ”avoin saatavuus” ja ”avaaminen” puuttuvat Sivu 7: ” Saavutettavuus on pakollista julkisissa asiakirjoissa, kuten opinnäytteissä, sekä muun muassa avoimissa oppimateriaaleissa.” • Tämä väite on liian yleistävä. Saavutettavuus ei koske kaikkia julkisia asiakirjoja. • Voitaisiin sen sijaan sanoa esimerkiksi ” korkeakoulujen verkossa julkaistujen aineistojen tulee olla saavutettavia joitain poikkeuksia lukuun ottamatta”
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100