ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ
1
KARKKI-hanke 2023, julkaisu Ammatillisen koulutuksen käsitteitä (ks. julkaisut https://sanastokeskus.fi/tsk/fi/node/1498)
2
IDaihepiiritermikysymysKuka selvittääKommentteja
Kommentit kirjoitetaan tähän sarakkeeseen, ja kukin kirjoittaa kommenttinsa eteen nimensä/nimikirjaimensa.

Rivinvaihto: alt + Enter

Jos kommentteja on paljon, niitä voi jatkaa seuraavaankin sarakkeeseen!		Jatkokysymyksiä
3
Ammatillisen koulutuksen käsitteissä
4
ammatillinen osaaminenUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. Ks. seuraavia kommentteja.
5
ammattitaitoUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. Sen huomautuksessa on kerrottu, miten "ammattitaito ja osaaminen" -sanaparia käytetään ja annettu suositus siitä. Ammattitaito-termiä käytetään mm. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja tutkinnon perusteissa (”ammattitaidon osoittamistavat”). Sekä OKSAn käsitekuvauksissa että mm. tutkinnon perusteissa toistuu pari ”ammattitaito tai osaaminen”. Ammattitaito- ja osaaminen-käsitteiden suhdetta ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti määritelty ja niiden käyttö vaihtelee.
6
yleissivistävä sekä muu työelämä- ja yhteiskuntaosaaminenUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. Tätä käsitettä ei ole aiemmin määritelty tai nimetty, mutta sitä pidetään tärkeänä etenkin jatkuvan oppimisen ja jatko-opintojen näkökulmasta. Termiehdotus ”yleissivistävä sekä muu työelämä- ja yhteiskuntaosaaminen” perustuu OKSAssa olevan yhteisen tutkinnon osan määritelmän käsitepiirteisiin. Termiehdotus ”yleissivistävät ja laaja-alaiset taidot” perustuu osittain ESCO-luokituksessa käytettyyn termiin ”laaja-alaiset taidot ja osaaminen”, jossa laaja-alaiset taidot viittaa yleisiin taitoihin. Taidot-sanaa pidettiin sopivana termissä siksi, että se vertautuu vieruäsitteen termiin ”ammattitaito”. Yleissivistävyyttä pidettiin olennaisena osana termiä.
7
hankittu osaaminenUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
8
hankittava osaaminenUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
9
osaamisen hankkimisen tarveUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
10
osaamisen hankkiminenOKSA-käsite. Käsitettä muokattu Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. 1) Puuttuva osaaminen -termi ei tarkoita samaa kuin hankittava osaaminen, joten OKSAan verrattuna 3. huomautusta on selkeytetty ja on erikseen määritelty hankittava osaaminen -käsite. 2) 1. huomautukseen on lisätty konkretisoivia esimerkkejä osaamisen hankkimistavoista. 3) tarkennettu termisuosituksia.
11
osaamisen kehittymisen seurantaUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
12
opetusOKSA-käsite. Käsitettä muokattu Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. OKSA-sanaston opetus-käsitteen määritelmään kaivataan täydennystä niin, että se korostaa opettajan asiantuntijuutta myös ammatillisessa koulutuksessa. Siksi Ammatillisen kouljutuksen käsitteissä opetuksen määritelmään on lisätty ”ohjata tai edistää”. Tämä myös auttaa vertaamaan opetus-käsitettä ohjaukseen ja tukeen (vaikka ohjata-verbikin on tässä vielä ongelmallinen).
13
osaamisen hankkimisen ohjausUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. Ks. ohjaus (1) alla.
14
ohjaus (1)OKSA-käsite (tai lähellä sitä). KARKKI-työssä todettiin, että ohjaus-sanaa käytetään monessa merkityksessä. Tässä sanastossa on erotettu omiksi käsitteikseen yleisempi "ohjaus" (531/2017(44 ja 48 §) ja "osaamisen hankkimisen ohjaus; oppimisen ohjaus" (531/2017(61§)). En tehnyt yhtenevyysmerkintää Ammatillisen koulutuksen käsitteistä OKSAn ohjaus-käsitteeseen, koska en ollut varma sisältääkö se osittain tai täysin myös osaamisen hankkimisen ohjausta. Ammatillisen koulutuksen käsitteiden "hakeutumisen ohjaus" ei sovi OKSAn ohjauksen alakäsitteeksi, koska sitä voidaan antaa muulloinkin kuin koulutuksen aikana.
15
opinto-ohjausOKSA-käsitettä tarkemepi rajaus määritelmän ja termien osalta, siksi ei vastaavuus-merkintää OKSAan. Pidettiin tärkeänä kertoa huomautuksessa, että huoltajalla tai laillisella edustajalla on mahdollisuus osallistua opinto-ohjaukseen, vaikka tämä ei koskekaan kaikkia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita (esim. ei-oppivelvollisia). KYSYMYKSIÄ OKSAsta opinto-ohjaus on eräänlaista ohjausta. Opinto-ohjaaja on eräänlainen opettaja, jonka tehtävä on opinto-ohjaus, joka on eräänlaista ohjausta. Opettajan tehtävänä on opettaminen, joka on osa opetusta. Tämän perusteella voisi päätellä, että 1) ohjauskin voi olla opetusta tai että 2) opettaminen on myös opinto-ohjauksen osa. Käsitejärjestelmässä ohjaus ja opetus ovat kuitenkin vieruskäsitteitä, jolloin ohjaus, kuten opinto-ohjaus, ei voi olla opetusta. KARKKI-työssä todettiin, että ohjaus-sanalla voidaan viitata: a) substanssiosaamisen hankkimisen ohjaukseen (vrt. osaamisen hankkimisen ohjaus -käsitteeseen), joka ei ole opetusta vaikka opettajakin voi sitä tehdä b) opiskelijan ohjaamiseen opinnoissa, joka ei ole substanssiosaamisen kerryttämiseen tähtäävää (vrt. ohjaus-käsitteeseen).
16
uraohjausUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
17
hakeutumisen ohjausUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
18
tukiUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä.
19
oppimisen tukiUusi käsite Ammatillisen koulutuksen käsitteissä. OKSAssa tämä termi on lukiolulutuksen käsitteellä, mutta Ammatillisen koulutuksen käsitteissä tunnistettiin tarve samannimiselle käsitteelle (oppimisen tuki).
20
VAIN OKSA-käsitteitä
21
ammatillinen tutkinnon osaMääritelmässä "ammatillinen osaaminen" on liian laaja suhteessa kyseisen ilmauksen käyttöön esim. laissa 531/2017. Sen sijaan puhutaan "ammattitaidosta". Vertaa OKSAn käsitteeseen "ammatillinen tutkinto", jossa ammatillinen osaaminen on laajemmassa merkityksessä, ja kattaa myös yleisten tutkinnon osien tuottaman osaamisen.; ammatillinen osaaminen -käsitteen huomautus Ammatillisen koulutuksen käsitteitä -sanastossa: "Ammatillinen osaaminen koostuu ammattitaidosta ja yleissivistävästä sekä muusta työelämä- ja yhteiskuntaosaamisesta. Sitä voi kerryttää sekä ammatillisten tutkinnon osien että yhteisten tutkinnon osien kautta." OKSAn määritelmistä ei muodostu johdomukaista kuvaa siitä, mitä ammatillisella osaamisella, ammattitaidolla ja osaamisella tarkoitetaan. KARKKI-hankkeessa määriteltiin siksi ammatillinen osaaminen, ammattitaito ja yleissivistävä sekä muu työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen. Ks. em. sanastoa ja KARKKI-sanastotyössä luonosteltua kaaviota osaaminen_OKSA-yhteydet.graphml.
22
ammattitaidon osoittamistavatvrt. ed., yhdenmukaisuustarkistus termeihin ja määritelmään
23
ammatillinen tutkintokoulutusvrt. ed., yhdenmukaisuustarkistus termeihin ja määritelmään
24
ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutusvrt. ed., yhdenmukaisuustarkistus termeihin ja määritelmään
25
ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittava koulutusvrt. ed., yhdenmukaisuustarkistus termeihin ja määritelmään
26
näyttöMääritelmässä "ammattitaidon ja osaamisen", jossa osaamisen merkitys on normaalia suppeampi (yhteisen tutkinnon osan kattama osaaminen). Ammatillisen koulutuksen käsitteitä -sanastossa ratkaistu tämä käyttämällä määritelmissä osaaminen-sanaa, joka kattaa kaikki osaamisen lajit. Ks. em. sanaston käsitteiden osaamisen hankkiminen ja osaamisen hankkimisen tarve määritelmiä.
27
osaamisen tunnustaminenKARKKI-työssä koettiin tarpeelliseksi tarkentaa hankittuun osaamiseen liittyvää termin perustelua, joka on annettu osaamisen tunnustamisen huomautuksessa. Ks. hankittu osaaminen -käsitettä.
28
opettaminen1) OKSA-sanastossa opettaminen on yksi opetuksen osa. Mitä muita osia opetuksessa on? Tämä kysymys liittyy siihen, miten opetus eroaa ohjauksesta tai miten niiden ominaisuudet kenties menevät päällekkäin. Ovatko ne aidosti vieruskäsitteitä? Opettaminen-käsitteen määritelmässä sanotaan, että sitä tekevä henkilö ”auttaa tai ohjaa toista henkilöä oppimaan”. Vrt. Ammatillisen koulutuksen käsitteitä: "osaamisen hankkimisen ohjaus". ks. kaavio ohjaus_tuki_roolit(palaute_OKSAan).graphml
29
opettajaOnko mahdolista täydentää OKSAan opettajan ja opetuksen välinen suhde? Nyt opettajan ja opettamisen välillä on suhde. Voiko opetuksen muita osa-alueita tehdä joku muukin kuin opettaja? Vrt. Ammatillisen koulutuksen käsitteitä: "osaamisen hankkkimisen ohjaus".
30
opetushenkilöstöOKSAssa opetushenkilöstö on määritelty niin, että sen ”tehtävänä on opettaa”. Voiko myös työpaikalla järjestettävää ohjausta tekevä työpaikkaohjaaja tai oppilaitosohjaaja opettaa vai onko näiden työ ainoastaan 'osaamisen hankkimisen ohjausta'? Vrt. Ammatillisen koulutuksen käsitteitä: "osaamisen hankkkimisen ohjaus".
31
työpaikalla järjestettävä ohjaus1) Työpaikalla järjestettävä ohjaus on määritelty OKSAssa ohjauksen hierarkkiseksi alakäsitteeksi, joten työpaikkaohjaaja ja oppilaitosohjaaja eivät anna opetusta vaan ohjausta. Mutta onko tämä ohjaus luonteeltaan enemmän oppimiseen tähtäävää eli ei sovi OKSA-ohjauksen rajaukseen? Vrt. Ammatillisen koulutuksen käsitteitä: "osaamisen hankkkimisen ohjaus". 2) Työpaikalla järjestettävä ohjaus -käsitteen termeinä käytetään yleisesti ”työpaikalla oppimisen ohjaus” ja ”työelämässä oppimisen ohjaus”. Ne olisivat myös loogisia siksi, että tätä ohjausta voi antaa oppilaitosohjaaja, joka edustaa koulutuksen järjestäjää.
32
oppilaitosohjaajaOppilaitosohjaaja-termiä pidetään huonona, koska tämä on yleensä opettaja ja aina vastuullinen henkilö kyseisessä koulutuksessa.
33
oppimisen tukiOKSAssa tämä termi on lukiolulutuksen käsitteellä, mutta Ammatillisen koulutuksen käsitteissä tunnistettiin tarve samannimiselle käsitteelle (oppimisen tuki).
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100