Kommentit Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden osalinjaukseen

	A	B	C	D	E	F	G
1	KOMMENTOIJA	TAVOITE 1	TAVOITE 2	TAVOITE 3	JOHDANTO	SANASTO	YLEISIÄ KOMMENTTEJA

2	Maanpuolustuskorkeakoulu	Tutkimusmenetelmien kehittäminen on tärkeää ja niiden avoimuus myös. Yhdessä menetelmiä pystytään kehittämään tehokkaammin kuin yksin (ja salassa). Ideaalitilanteessa menetelmät tulisi olla avoimesti kaikkien käytettävissä eikä siten, että niiden käyttöä rajoitettaisiin patenteilla/mallisuojilla tai muilla keinoin. Toisaalta, jos esimerkiksi ohjelmisto lasketaan tutkimusmenetelmiin kuuluviksi, on niiden kehittäminen hyvinkin pitkällinen prosessi ja niihin sitoutuu merkittävä henkinen ja rahallinen pääoma. Kaiken avaaminen esim. avoimen lähdekoodin perusteella periaatteellisella tasolla kuulostaa hyvältä ajatukselta, mutta se voi aiheuttaa ongelmia vaikkapa teollisessa yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa. Voi olla haastavaa saada tutkimusmenetelmien kehittäminen ja jakaminen tunnistettua laadun ja vaikuttavuuden tekijöiksi jo vuonna 2023! Pitäisikö olla "tunnustetaan" vai "tunnistetaan"? Aikataulu on tiukka etenkin, jos vuonna 2023 aletaan miettiä indikaattoreiden yhteiskehittämistä. 2024 kehitettävät meritoitumismittarit ovat tärkeitä, mutta vasta kun ne jalkautuvat yliopistoissa rahanjakoon, niin tämän jälkeen (usean vuoden viiveellä) niiden tuloksia voidaan alkaa oikeasti mittaamaan. Eri tieteenaloilla on varmasti tarvetta omiin tarkennuksiin.	Tavoite siihen, että jo vuonna 2024 olisi tutkimus- ja koulutuspalveluissa tuki tutkimusmenetelmien avoimelle ja kestävälle hallinnalle kuulostaa hyvin optimistiselta. Jos näitä asioita aletaan mittaamaan (=jakamaan rahaa) vasta myöhemmin, niin välttämättä organisaatioilla ei vielä 2024 ole resursseja laitettavana tähän tehtävään.	Selkeä sopiminen oikeuksista ja ehdoista on kannatettava linjaus.	Menetelmien (esim. tekoälyn algoritmien tai parameterien) avoimuusvaatimus voi tuottaa haasteen sen takia, että ko. algoritmit muodostuvat valtavan datamassan perusteella, jolloin avoimuus tarkoittaisi, että kaikki "opetusdata" pitäisi avata, jotta algoritmin parameterit voitaisiin verifioida. Tämä tarkoittaisi aivan valtavia datamääriä talletettavaksi kustakin tutkimushankkeesta (tai tieteellisestä julkaisusta). Tämä ei välttämättä ole edes mahdollista yksittäisen tutkimushankkeen kohdalla, koska kaikki inkrementaalimuutoksi koko tutkimusprosessin aikana pitäisi arkistoida, jotta prosessissa "tekoälylle kertyvä ymmärrys eli parameterit" olisi varmasti jäljitettävissä ja verifioitavissa. Kuulostaa lähinnä utopistiselta ajatukselta...
3	Oulun yliopisto	Pitäisikö tavoitteessa olla vastuutaho? Tavoite kohdistuu ilmeisimmin organisaatioihin. Voisiko olla “tunnustaa” tai “huomio” eikä “tunnistaa”. Tunnistaminen vaikuttaa kovin passiiviselta. a) voisiko olla esim. “…käynnistää tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuutta ja laatua (?) kuvaavien indikaattorien yhteiskehittämisen… TAI käynnistää avoimien tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien määrää ja laatua (?) kuvaavien indikaattorien yhteiskehittämisen”? c) Hyvä! Pitäisikö vielä korostaa, että menetelmät tulisi nähdä itsenäisinä tutkimustuotoksina kuten esim. julkaisut ja aineistot? d) Viittauskäytännöt on hyvä mainita - tosin, jos on pysyvä tunniste, niin onko kuitenkin kohtuullisen suoraviivaista ilman “kansainvälistä vuoropuhelua”? e) Tieteenalakohtaiset suositukset ovat tarpeen esim. niiltä osin, missä (kuvailu)tietoja tutkimusmenetelmistä ja -infrastruktuureista voidaan julkaista. Pitäisikö toimenpiteissä olla mainittuna vaatimus minimitietomallista (samaan tapaan kuin julkaisuilla ja tutkimusaineistoillakin)?	Tavoite 2 kaipaa mielestämme hieman muokkausta. Tutkimus- ja koulutuspalvelut eivät ole kaikissa organisaatioissa vastuussa avoimen tieteen edistämisestä. Lisäksi herää kysymys, että mitä on kestävä hallinta? Entä tutkimusmenetelmien yhteinen kehittäminen? Vastaisiko tämä muotoilu työryhmän ajatusta tavoitteen 2 sisällöstä? “Vuoteen 2024 mennessä organisaatiot tukevat tutkimusmenetelmien avointa ja vastuullista hallintaa sekä kehittävät yhdessä siihen liittyvää koulutusta sekä tukea.” f) Mitä tässä on tarkoitus tarkastaa? Voisiko ajatusta selventää? g) Menetelmät ovat varsin uusi kehitysalue avoimen tieteen saralla, joten tavoite vaikuttaa varsin kovalta. h) Hyvä! i) Seuranta on vaikea toteuttaa. Onko ajatuksia, miten tämän voi käytännössä tehdä? k) voisiko olla muodossa: “huomioivat avoimen lähdekoodin työkalut ja menetelmät tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä pitävät avoimuutta yhtenä tekijänä…” On tärkeää huomioida avoimen lähdekoodin mahdollisuudet, mutta tutkijalla tulee olla mahdollisuus valita työkalut, joilla pystyy tekemään tutkimustaan mahdollisimman hyvin.	Tavoite ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat kannatettavia.	“Puuttuvat palvelut ja infrastruktuurit sekä puutteellinen osaaminen ovat syitä siihen, että tutkimusaineistoja ja -menetelmiä ei avata. Myös lainsäädännölliset, eettiset ja sopimukselliset rajoitteet voivat estää avaamisen. Selkeiden ja yksiselitteisten määritelmien ja ohjeiden saatavuus voi tukea tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuutta.” Tilanne on kohtuullisen erilainen aineistojen ja menetelmien osalta. Aineistoille on tarjolla paljon toimivia palveluita ja osaamistakin on, mutta perimmäinen ongelma taitaa olla sielläkin toimintakulttuurissa. Menetelmien osalta tilanne on paljolti erilainen, eikä palveluita tai osaamista ole kattavasti tukipalveluhenkilöstöllä tai tutkijoilla. Asiahan on meillä vielä yleisellä tasolla varsin tuore, vaikka erittäin suuria tieteenalakohtaisia eroja löytyykin. Muutamia pieniä korjausehdotuksia: “Avoimuus mahdollistaa laajan levittämisen ja tehokkaamman todentamisen, toistamisen, muuttamisen ja uudelleenkäytön…” => mahdollistaa paremman löydettävyyden ja… Myös tutkimuksen “tehokkuus ja nopeus” kuulostavat hieman oudoilta. Olisiko näille jotain korvaavaan termiä? “...kuvailutietojen avaaminen on usein mahdollista.” -> “…kuvailutietojen avaaminen on useimmiten mahdollista.”	Protokolla dokumentoi numeroituja vaiheita, joita noudattamalla tietyssä tutkimuksessa saadut tulokset voidaan toistaa: tiedonkeruu ja analyysi, mukaan lukien menetelmät, tuotosten tuottaminen. Voisiko tätä selkeyttää jotenkin. “:” jälkeen oleva teksti ei oikein avaudu tässä muodossa.	Hienoa, että linjauksen valmistelu on edennyt näin nopeasti. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat pääsääntöisesti kannatettavia ja luonnoksessa on paljon hyvää, kuten esimerkit tutkimusmenetelmistä. Teksti ennen tavoitteita ja toimenpiteitä on kuitenkin ajoittain aika sekavaa ja raskaslukuista. Olisiko mukana hieman turhaa toistoa? Lisäksi luonnos sisältää outoja lauseita kuten “Ne ovat usein pitkäaikaisen yhteisöjen luomisen ja resurssien kertymisen tulos” tai “tämä koskee kaikkia tutkimusaloja, mukaan lukien määrälliset, laadulliset, näitä yhdistelevät ja muut lähestymistavat, niin ihmisen luettavissa olevat kuin konetoteutettavat.“ jne. Myös termien tutkimusdata ja tutkimusaineisto johdonmukaiseen käyttöön voisi kiinnittää huomiota. Olisiko parempi valita toinen eikä käyttää molempia? Sama koskee myös termejä metatieto ja kuvailutieto.
4	Helsingin yliopisto	Tavoite on itsessään tärkeä ja kannatettava, mutta sen toimeenpanoa olisi syytä jäsentää hiukan toisin. Tällä hetkellä kansalliseen toimeenpanoon (Avoimen tieteen koordinaatio) liittyvät toimenpiteet ja yksittäisten organisaatioiden toimenpiteet esitetään jokseenkin samanaikaisina. Jotta toimeenpano onnistuu, se tulee kuvata selkeänä prosessina. Tällä hetkellä ainoastaan vuosista 2023 ja 2024 voi päätellä, että jotkut toimenpiteet (kuten suositukset tutkimusmenetelmiä ja -infrastruktuureita koskevista viittauskäytännöistä) on syytä tehdä ensiksi, ennen kuin ryhdytään laatimaan ohjeita tutkijoiden meritoitumisesta. Tavoitteen kansalliseksi toimeenpanoksi kerrotaan indikaattorien kehittäminen, mutta epäselväksi jää, mitä indikaattoreilla on tarkoitus seurata tai osoittaa. Tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta? Vai linjauksen toimeenpanoa kokonaisuudessaan? Kohtaa tulisi tarkentaa.	Kohta F: Onko tässä tavoitteena, että organisaatiot käyvät läpi omien tutkimusinfrastruktuureidensa saavutettavuus-, käyttö- ja aineistonhallintapolitiikat? Mitä mahdollisuuksia tähän on hankkeissa, jotka hyödyttävät työssään paikallisesti sijaitsevia kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja, joiden linjaukset on keskitetysti jo kv-tasolta luotu? Käyttöpolitiikan noudattamisen seuranta kv-tasolla kohdistuu siis toiseen organisaatioon: tämä ei liene tavoite? Toimenpiteen ja koko tavoitteen 2 ilmeinen viitekehys on kansallinen, tämä pitäisi myös sanoituksessa ottaa tarkemmin huomioon.		Johdantokappaleessa tehdään hyvä ja perusteltu erottelu tutkimusmenetelmien ja varsinaisen tutkimusinfrastruktuurin välillä. Johdantokappale sisältää kuitenkin menetelmän määritelmän, joka toistuu sellaisenaan myös linjauksen sanastossa. Onko se siis tarpeen johdannon alussa? Johdannossa tuodaan kiitettävällä tavalla esiin se, että ilman resursseja tutkimusmenetelmien avoimuutta on hankala systemaattisesti edistää tutkimusorganisaatiossa. s. 10: ”kaikkien julkaistujen tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen aineistot ja menetelmät on avattava tämän linjauksen tavoitteita tukevassa muodossa” Mitä tarkoitetaan asiantuntijalausunnoilla? Viitataanko tässä avoimeen vertaisarviointiin, tai vaihtoehtoisesti johonkin muuhun asiantuntijalausuntoon, joka ei lähtökohtaisesti olisi avoin? Miten asiantuntijalausunnon julkisuus liittyy tutkimusmenetelmien avoimuuteen? Kohta on erityisen epäselvä, sillä jos tässä tarkoitetaan vertaisarviointia, niin se edeltää tulosten julkaisua, jolloin julkaisuissa tuloksissa on jo ihannetapauksessa otettu huomioon saatu palaute.	Ennakkorekisteröinti: vakiintuneempi muoto lienee esirekisteröinti, tämä on käytössä mm. Aalto-yliopistossa. FAIR-periaatteet: tulisi kuvata tarkemmin, etenkin kun ne ovat koko linjauksen keskeisiä taustaperiaatteita. Määritelmän kaksi viimeistä lausetta ” Euroopassa tarvitaan lisäksi avoin lisenssi (ns. FAIR/O), koska tietoaineistoilla on tekijänoikeussuoja. Vastaavasti FAIR4RS-periaatteet koskevat tutkimusohjelmistoja” tulisi joko selittää tarkemmin tai jättää kokonaan pois. Kaikilla tietoaineistoilla ei automaattisesti ole tekijänoikeussuojaa, vaan tekijänoikeuden syntyminen liittyy aineistotyyppiin, tarkempi selvitys asiasta löytyy esimerkiksi Tietoarkiston ohjeista: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/sopimukset-ja-oikeudet/ Tutkimusmenetelmiin liittyviä asiantuntijatehtäviä: laboratorioinsinööri on laajasti käytetty nimike laiteintensiivistä tutkimusta tekevillä aloilla, se puuttuu listasta. Tutkimusmenetelmien avoimuus: määritelmä on havainnollinen, mutta siihen olisi lisättävä se, että menetelmien avoimuudessa keskeistä ovat käytännöt, jotka vähentävät tahatonta tai tahallista tulosten kalastelua. Näihin asioihin tunnutaan viittaavan Tutkimusmenetelmän kypsyystason kohdassa 4, ”täysi työnkulku, mukaan lukien kattava analyysi raakadatasta raportointiin”, mutta kohtaa olisi syytä selittää enemmän. Tutkimusmenetelmän kypsyystaso: kypsyyttä ei määritellä, vaan lähdetään suoraan kertomaan eri tasoista. Sanaston viimeinen kohta, ”Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto” katkeaa kesken	Avoimet tutkimusmenetelmät muodostavat suhteellisen uuden ja vaihtelevasti tunnetun alueen avoimen tieteen ja avoimien tutkimustuotosten kokonaisuudessa. Siksi niitä koskevan kansallisen linjauksen tulee kiinnittää erityistä huomiota ymmärrettävyyteen. Tällä on myös suora vaikutus siihen, kuinka hyvin linjauksen tavoitteita voidaan toteuttaa ja toteutumista seurata. Linjauksessa esitellyt tavoitteet ovat sinänsä kunnianhimoisia ja oikeansuuntaisia, mutta niiden toteuttamisaikataulu ei vaikuta realistiselta. Linjauksen valmistelusta välittyy kommentoitavaksi lähetetyn dokumentin perusteella keskeneräisyys. Tästä syystä esitämme, että kun linjausta on nyt saatavan palautteen pohjalta muokattu, se lähetetään vielä uudelleen kommentoitavaksi. Eräs edellä mainittu ymmärrettävyysongelma syntyy linjauksessa keskeisen infrastruktuuri-sanan käytöstä. Linjauksessa käytetään vaihtelevasti termejä "aineistonhallinnan infrastruktuuri" (eli tutkimusaineistojen hallintaan liittyvät prosessit ja palvelut) sekä "virtuaaliset ja fyysiset tutkimusinfrastruktuurit", mikä taas tarkemmin vastaa sanastossa käytettyä Suomen Akatemian infrastruktuurin määritelmää (välineitä, laitteita, tietoverkkoja, tietokantoja, aineistoja ja palveluja). Näillä kahdella on toki yhtymäkohtia, mutta kyse on kuitenkin eri asioista. Kun linjauksessa jätetään vielä auki se, tarkoitetaanko tutkimusinfrastruktuurilla organisaation omille tutkijoilleen tarjoamaa laitteistoa ja palvelua (kuten esimerkiksi laboratorio tai väline), vai kansallista tai kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuria, johon organisaation tutkijoilla on pääsy, niin katoaa käsitys siitä, mihin tarkalleen ottaen linjauksessa esitettyjä tavoitteita tulisi soveltaa. Kyse ei ole pelkästään semantiikasta. Jos tutkimusorganisaatiolta edellytetään annettujen tavoitteiden huomioon ottamista, on olennaista linjauksessa tuoda selkeästi esiin se, minkä tyyppiseen infrastruktuuriin viitataan, koska tämä määrittelee suoraan organisaation toimintamahdollisuudet. Kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien toimintaan yksittäisellä suomalaisella yliopistolla ei ole juuri vaikutusvaltaa, kansallisten infrastruktuurien kohdalla mahdollisuuksia on enemmän, mutta niitäkin rajallisesti. Parhaiten linjauksen tavoitteet voidaan toteuttaa yliopiston omistamissa ja ylläpitämissä tutkimusinfrastruktuureissa. Tämä olennainen aste-ero tulee ottaa huomioon myös silloin, kun tavoitteiden toteutumista seurataan. Yksittäisiä huomioita kieliasusta: s. 3: ”Tähän sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta, jota tulee arvioida jokaisen tutkimusalan ja elinkaaren viitekehyksessä.” Korjausehdotus: ”Tähän sisältyy vastuullinen tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinta, jota tulee arvioida jokaisella tutkimusalalla ja läpi tutkimuksen koko elinkaaren.” s. 9: ” Esimerkiksi määrällisen tutkimuksen aineistojen ja -menetelmien”, po. ” Esimerkiksi määrällisen tutkimuksen aineistojen ja menetelmien” s. 11: ”1 heinäkuuta 2022 ja sen jälkeen”. Kannattaisi yksinkertaistaa muotoon ”1. XXkuuta 202X lähtien.” s. 11: ”jonka yhteydessä tutkimusdata kootaan tai käytetään”, korjausehdotus: ”jonka yhteydessä tutkimusdata tuotetaan tai käytetään.”
5	Åbo Akademi	Åtgärd e) om disciplinsspecifika rekommendationer är avgörande för att implementeringen av delpolicyn ska lyckas. Det är viktigt att en mångfald olika aktörer (speciellt forskargemenskapen) är involverade i arbetet kring rekommendationerna. Sambandet mellan dessa rekommendationer och övriga rekommendationer utfärdade av VSD, t.ex. rekommendationen om företagssamarbeten, behöver vara tydliga också ur forskarens perspektiv.	Målet är ambitiöst och eftersträvansvärt. Åtgärd f), oklart vad man menar att forskningsorganisationernas uppgift är. Åtgärd h) lägger ansvaret på forskningsfinansiärer och forskningsorganisationer, även om en stor del av DMP-arbetet görs på nationell nivå (CSC:s DMP-konsortium och andra samarbeten). Beaktande av forskningsmetoder i DMP bör ingå i det nationella samarbetet, t.ex. i gemensamma DMP-mallar. Åtgärd 2 k) angående prioritering av öppen källkod vid köp är eftersträvansvärd, även om det finns flera andra aspekter av hög prioritet vid anskaffningar (t.ex. GDPR-kompabilitet). Svårt att efterfölja vid mindre organisationer (t.ex. arbetsdrygt att uppdatera).	Målet är mycket viktigt och åtgärderna för att avtala om rättigheter och skyldigheter gällande forskningsmetoder och licenser (inkl. öppen källkod) är en nödvändig del av ansvarsfull forskningspraxis. Åtgärd a) lägger ansvaret på finansiärer och forskningsorganisationer, men här vore nationellt samarbete lämpligast för att säkra gemensam praxis. Felaktig översättning. Korrekt term är citeringspraxis (=viittauskäytännöt), inte citeringsmetoder.	Inledningen motsvarar innehållet i den övergripande policyn om öppna forskningsdata.	Expertroller gällande forskningsmetoder kunde också omfatta informationsspecialist (för att ersätta bibliotekarie). Motsvarande på finska är då tietoasiantuntija eller informaaikko (kirjastonhoitaja anses i dessa sammanhang ofta föråldrat). Forskningsmetoder: ordet studieplan borde bytas ut mot forskningsplan eller omformuleras till planering av forskningen (tutkimuksen suunnittelu). Forskningsmetoders mognadsnivå: Svår formulering som kräver mycket sakkunskap. Det behöver förtydligas på vilket sätt dessa eller andra mognadsnivåer är en del av utvärdering av forskningsresultat. Det kunde framgå tydligare vad mognadsnivåerna baserar sig på och vad mognadsnivåerna för andra forskningsmetoder kunde vara.	Tidtabellen för implementering är överlag snäv, särskilt med tanke på att arbetet med att utforma disciplinsspecifika rekommendationer och riktlinjer inte ännu påbörjats. Detta får inte leda till att forskare inom olika forskningsområden behandlas ojämlikt under implementeringsperioden.
6	Turun yliopisto	Tavoite 1 kohdistuu vahvasti tutkijan arviointiin ja siinä todetaan asianmukaisesti: ”Tutkimusorganisaatiot ja -rahoittajat ovat laatineet ohjeita siitä, miten tutkijoita, tutkimusryhmiä, laitoksia ja tiedekuntia palkitaan esimerkiksi urakehityksessä ja tutkimusrahoituksen kohdentamisessa.” Tämän toteutuminen on välttämätöntä, mikäli linjauksen halutaan vaikuttavan tutkijoiden työhön. Mikään ei kuitenkaan takaa, että ohjeet ja indikaattorit realisoituvat sen paremmin kansainvälisissä kuin kotimaisissa arviointiprosesseissa esimerkiksi tehtävien täytössä. Vaikka on suositukset, että tulisi huomioida niin avoin tiede kuin yhteiskunnallinen vaikuttavuus, arviointi useimmiten käytännössä kohdistuu yhtäältä referoituihin tiedejulkaisuihin, toisaalta opetuskokemukseen. Toki tutkimusorganisaatioissa tehdään kehitystyötä tähän liittyen, mutta valitettavasti tämä työ on melko hidasta. Hyvänä puolena tavoitteessa 1 on, että se velvoittaa tutkimusorganisaatioiden ja -rahoittajien lisäksi vahvasti Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristöä. Aikataulu on kuitenkin isoille arvioinnin muutoksille hyvin kunnianhimoinen ja todennäköisesti vuoteen 2024 mennessä ei ole mahdollista kehittää mm. meritointimekanismeja. Toki näihin mekanismeihin liittyvä keskustelu voidaan avata vuoteen 2024 mennessä, mutta valmiiden mekanismien luominen on pitkäaikaisempi prosessi.	Tavoite 2 on kannatettava, mutta sen vaatimiin toimenpiteisiin olisi syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi kohta i) viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat suosittelevat ja seuraavat, että uudet hankkeet noudattavat tätä linjausta koko tutkimuksen elinkaaren ajan, on toimenpiteenä erikoinen, sillä tämän linjauksen tulee uudistua avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen uudistuksen myötä eli epäselväksi jää mitä linjausta tai linjauskokonaisuutta todellisuudessa hankkeiden (ja ehkä myös tutkimusorganisaatioiden) tulee noudattaa? Lisäksi epäselvää on, että eikö yksittäisellä tutkijalla ole velvollisuutta toimia mahdollisuuksien mukaan edistäen avoimuutta?	Tavoite 3 (oikeuksista ja ehdoista sopiminen) on tärkeä, mutta sen toteutumiseen vaadittavat toimenpiteet on esitetty niin epämääräisesti, että toteutuminen vuoteen 2025 mennessä ei kuulosta uskottavalta. Olisiko organisaatioiden omien ohjeistusten lisäksi mahdollista harkita Avoimen tieteen ja tutkimuksen ohjausryhmän laatimia mallisopimuksia yms. tutkimusryhmien käyttöön? Näistä hyötyisivät erityisesti pienissä organisaatoissa toimivat tutkimusryhmät.	Johdanto on melko lavea ja siinä on paljon asioita, jotka kyllä liittyvät avoimen tieteen edistämiseen yleisesti, mutta fokus olisi hyvä olla tutkimusmenetelmien avoimessa saatavuudessa. Terävämpi ja lyhyempi johdanto parantaisi linjauksen tavoitteiden jalkauttamista tutkimusorganisaatioissa.	Käytettävää käsitteistö on asianmukaista, ja englanninkielistä terminologiaa on ansiokkaasti suomennettu. Linjaus myös tunnistaa terminologian vaihtelun tieteenalojen välillä. Liitteenä oleva sanasto tukee linjauksen ymmärrettävyyttä.	Osalinjauksen rakenne ja jäsennys on jossain määrin epäselvä. Varsin lavean johdannon jälkeen tulevat strategiset tavoitteet, jonka jälkeen Osalinjaus 2 alkaa jälleen johdantomaisella tekstillä. Nyt epäselväksi jää, mitä strategiset tavoitteet koskevat ja miten ne liittyvät osalinjauksen tavoitteisiin. Osalinjauksen tekstissä myös viitataan muihin linjauksiin ja viittaukset ovat paikoin epäselviä. Rakenteen lisäksi osalinjauksen kieliasuun (erityisesti suomenkieliseen versioon) tulee vielä kiinnittää runsaasti huomiota. Vaikka osalinjaus on luonteeltaan yleisluontoinen eikä sitova, konditionaalin käyttöä voi karsia, esimerkiksi virke: ”Jotta resursseja olisi käytettävissä koko elinkaaren aikana, erilaisissa rooleissa toimivien organisaatioiden olisi sitouduttava resurssien ylläpitämiseen.” Tällainen kuulostaa kauniilta toiveelta, jonka edes kirjoittaja ei usko toteutuvan. Osalinjauksen otsikossakin on nostettu esille infrastruktuurit, mutta epäselväksi jää, mitä näillä tarkoitetaan. Tarkoitetaanko niillä tutkimusinfrastruktuureja vai avoimen tieteen infrastruktuureja, jotka mahdollistavat menetelmien avoimuuden? Infrastruktuurit ovat myös hyvin laaja kokonaisuus, jonka haltuunotto osana tämän kaltaista osalinjausta on lähtökohtaisesti puutteellista. Tiedekuntien huolena on, että siinä missä tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen ja tuottamiseen on mahdollista saada rahoitusta, ylläpitoon ei voi hakea rahaa esimerkiksi Suomen Akatemian FIRI-hauissa. Menetelmien ja infrastruktuurin kehittämiseen tarvitaan huomattavia resursseja ja tällä hetkellä niitä ei ole saatavilla, tai ne ovat helposti pois varsinaisesta tutkimusrahoituksesta. Pelkästään lisäämällä tutkijoiden työtaakkaa avoimuutta ei voi kehittää kestävästi. Osalinjauksessa myös todetaan aivan oikein, että tutkimusinfrastruktuurin ja esimerkiksi repositorioiden tulisi olla ensisijaisesti julkisrahoitteisia ja ei-kaupallisia. Osalinjauksessa olisi hyvä selkeyttää, millainen rooli annetaan yksittäiskäyttäjille ilmaisiin ja monilla aloilla vakiintuneisiin repositorioihin, esim. GitHub, jotka kuitenkin ovat viime kädessä kaupallisia toimijoita. Osalinjaus on kokonaisuudessaan kannatettava ja sen vaikutuksesta syntyvät ohjeet selkeyttävät tällä hetkellä monimuotoisia käytänteitä. Tutkijoita kuitenkin rasittavat työssään jatkuvasti uudet indikaattorit ja vaatimukset. Sellaisten käyttöönotossa ja edistämisessä tulisi aina arvioida tarkoituksenmukaisuus kokonaisuutena. Tuottaako uusi osalinjaus enemmän hyötyä kuin sen laadinta, toteutus, valvonta ja mittaaminen vievät tutkimusorganisaatioiden resursseja? Annetut kommentit pohjautuvat Turun yliopiston sisäiseen kommentointin, jossa tiedekunnilta, erillislaitoksilta ja muilta yliopisto-organisaation yksiköiltä on kerätty kommentteja osalinjaukseen.
7	Tampereen yliopisto	Kohdassa a) mainitaan indikaattorit. Lisäksi olisi tarpeen täsmentää mitä tarkoitetaan yhteiskehittämisellä ja onko kontekstina kansallinen tutkimusorganisaatioiden AT-seuranta. On tärkeää samalla varmistaa, että seurannan kehittämisessä kuullaan laajasti asiantuntijoita. Tutkimusaineisto- ja menetelmäkokonaisuuden yhteydessä moni indikaattori vaatii myös juridisten mahdollisuuksien täsmentämistä ja esteidenkin selvittämistä, johon tulisi kansallisella tasolla panostaa. Kohdassa b) (ja muissakin kohdissa) todetaan, että “viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot ja –rahoittajat kehittävät meritointimekanismeja (…)”. Meritointikäytäntöjen kehittäminen ei välttämättä ole kovin nopeaa työtä erityisesti, jos otetaan huomioon tieteenalakohtaisuudet, joten onko realistista suosittaa, että viimeinen vuosi kehittää näitä on vuosi 2024? Tällöin saatetaan tahattomasti viitata siihen, että tällöin työ vasta käynnistyy ja samantien myös valmistuu, vaikka kehittäminen on luonteeltaan kuitenkin senkin jälkeen jatkuvaa. Lisäksi myös osallistuminen kansainvälisten käytäntöjen kehittämiseen on tärkeää ja se olisi hyvä tuoda selkeästi esille. ** Kohta Kansainvälinen vuoropuhelu e): Tekstissä mainittu “tieteenalakohtaisia suosituksia”: Jos kyse on vain tarpeen arvioinnista, aikataulu “viimeistään 2023” näyttäytyy mahdollisena, mutta jos kyse on varsinaisesta suositusten laadinnasta, aikataulu näyttäytyy liian tiukkana. Tätä virkettä voisi vielä tarkentaa.	Kohdassa j) puhutaan menetelmien avoimuuden asiantuntijaroolien ja urapolun kehittämisestä. Perinteisesti menetelmäopetus on ollut tiedekunnissa ja oppiaineissa, joten ajatellaanko tässä, että menetelmäosaamista pitää lisätä myös tukipalveluhenkilöstössä? Ja millä tasolla menetelmäosaamista pitäisi olla? Menetelmäosaamista voi olla paikoin hankala irrottaa tieteenalakohtaisuudesta (esim. laadullinen tutkimus). Tieteenalakohtaisen osaamisen lisääminen tukipalveluissa on luonnollisesti hyvä asia, mutta vaatii jälleen resursointia ja panostusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Kohdassa k) mainitaan, että tutkimusorganisaatioiden tulee priorisoida avoimen lähdekoodin työkalut ja menetelmät, mutta minkä yli? - Muiden menetelmien? Ja miksi juuri tämä tulee priorisoida? Paljon tehdään sellaista tutkimusta, jossa ei tuoteta avointa lähdekoodia, joten korostuuko koodipohjaisten menetelmien avoimuuden kouluttaminen liiaksi muiden menetelmien kustannuksella? Riskinä voi olla se, että avoimet menetelmät linkittyvät liikaa avoimeen lähdekoodiin, jolloin laadullisen tutkimuksen menetelmien avoimuuden kehittäminen voi jäädä vähäisemmälle merkitykselle. (Jokin litterointiohjelma voi olla avoimen lähdekoodin ohjelma, mutta se on pikemminkin työkalu kuin primääristi menetelmä.) Lisäksi esim. humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa menetelmät julkaistaan perinteisesti tutkimusjulkaisujen yhteydessä, eivätkä ne siten taivu välttämättä luontevasti avattavaksi esim. repositoriossa. Menetelmien avoimuudessa onkin siten hyvä huomioida, että hyviä tapoja julkaista ja saattaa menetelmiä avoimesti saataville voi olla monenlaisia. “Viimeistään vuonna 2024 tutkimusorganisaatiot priorisoivat avoimen lähdekoodin työkaluja ja menetelmiä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä pitävät avoimuutta yhtenä ratkaisevana tekijänä tutkimuksessa käytettävien palveluiden ja tuotteiden hankinnassa.” Tässäkin ilmaisu “priorisoivat” näyttäytyy ongelmallisena. Olisiko parempi ilmaista sisällyttämisenä tai järjestelmällisenä huomioon ottamisena? Kohdassa i): “Viimeistään vuonna 2025 tutkimusorganisaatiot ja tutkimusrahoittajat suosittelevat ja seuraavat, että uudet hankkeet noudattavat tätä linjausta (tutkimusmenetelmien hallinnan sisällyttämistä aineistonhallintasuunnitelmiin uusissa tutkimushankkeissa) koko tutkimuksen elinkaaren ajan”. Suositusten laatiminen on kannatettavaa, mutta miten mahdollista kattava systemaattinen seuranta on ainakaan kovin nopealla aikavälillä? Seurannan toteuttaminen vaatii hankkeilta ja organisaatioilta (raportointi, dynaamiset DMP:t, jne) erittäin merkittävää jatkokehittämistä ja myös kansallista sekä kansainvälistä yhteentoimivuutta. Tehokkaan seurannan edellyttämien toimenpiteiden ja käytäntöjen luominen ottaa sekin oman aikansa ja lisäksi eri organisaatioilla voi olla erilaiset resurssit ja mahdollisuudet toteuttaa seurantaa. Tarvittavan kansallisen yhteistyön merkitystä olisi siksi hyvä tuoda esille. G) Tässä olisi hyvä tuoda vielä esille, että kansallisten DMP-mallipohjien ja tietovirtojen kehittäminen on keskeistä ja akuutti tarvittava toimenpide. (Suomessa osa tutkimusorganisaatioista, ml. TAU, kuuluu mm. tätä edistävään kansalliseen DMPTuuli-konsortioon.)	On hyvä, että oikeuksista sovitaan ja myös tarkempia ohjeistuksia tarvitaan. Aineistojen ja menetelmien avaamiseen liittyvät oikeudet ja ehdot täytyy selvittää ensimmäiseksi, jotta järjestelmän tasapuolisuus ja läpinäkyvyys taataan. Sinänsä jo nyt sopimis- ja oikeusasiat sisältyvät mm. hyvässä tieteellisessä käytännössä korostuviin asioihin. Linjauksessa olisi asian edistämiseksi hyvä ottaa kantaa myös siihen, miten tutkijoiden edustus oikeuksia käsittelevissä neuvottelussa hoidetaan. (Nyt toimenpiteissä otetaan mainittuina huomioon vain tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien näkökulma.) ** Myös tutkijoiden valveutuneisuutta ja aktiivisuutta tarvitaan. Tutkimusorganisaatioiden vastuulla on sitten tarjota tämän toteuttamiseksi tukea, neuvontaa ja palveluita.	Johdannossa tutkimusaineistojen ja –menetelmien käsitepari ei toistu aivan yhdenmukaisesti. Pääsääntöisesti näiden avaamisesta puhutaan yhdessä, mutta paikoitellen pelkästään menetelmien tai aineistojen avaamisesta. Sisäinen johdonmukaisuus kärsii, kun avaamisen osalta on horjuntaa. Tämän lisäksi aineistojen ja menetelmien kuljettaminen yhdessä ei tekstissä toimi joka kohdassa halutulla tavalla. Esimerkiksi sivulla 5 mainitaan “arkaluontoisten ja luottamuksellisten (esimerkiksi henkilötiedot) tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaaminen”. On hieman hankala hahmottaa, millaisia arkaluontoisia ja henkilötietoja sisältäviä menetelmiä voisi olla olemassa. Oletettavasti tässä tarkoitetaan ensisijaisesti aineistoja, mutta koska tekstissä on haluttu nostaa aineistot ja menetelmät samalle tasolle ja puhua niiden avaamisesta aina yhdessä, tuottaa ratkaisu paikoitelleen sisällöllisesti epäloogisia lauseita. Linjauksen otsikko “Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoin saatavuus” jää epäselväksi suhteessa linjauksen sisältöön. Vaikka aineistot, data ja menetelmät luettaisiin osaksi infrastruktuuria, kattaa infrastruktuuri myös muuta, jota ei tässä linjauksessa käsitellä. Erityyppisten infrastruktuurien avoimen tieteen tavoitteet ja käytännöt olisi tarpeen linjata tarkemmin epäselvyyksien välttämiseksi. Tekstissä mainitaan (sivu 2) digitaalinen etiikka. Tämä tulisi määritellä. Selvennystä vaatinee myös se, miksi digitaalinen etiikka on valittu kohtaan hyvän tieteellisen käytännön rinnalle (eikä tutkimusetiikka). Kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaiset ja erityiset piirteet tutkimusmenetelmien suhteen olisi hyvä olla näkyvämmin esillä, jotta ei käy niin, että kvalitatiiviset tutkijat ja tutkimusta edustavat tieteenalat kokevat itsensä ulkopuolisiksi linjaukseen nähden, eikä menetelmien avoimuus ehkä siksi etene tarkoituksenmukaisella tavalla. Eri menetelmien tarkempi huomioiminen varmistaa myös, että indikaattoreita ja arviointiperiaatteita kehitettäessä näkökulma on tarpeeksi laaja. Tieteenalojen tutkimusmenetelmien eriävän luonteen tiedostaminen voisi olla esillä myös esimerkiksi Riskit ja uhat -alaluvussa. s. 4: ”Tiedekustantajat vaativat tutkimusjulkaisujen kirjoittajilta tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta.” Po. vaativat enenevästi. Olisi hyvä, jos osalinjauksesta tulisi selkeästi esille, että avoimuuden taustalla tulisi kuitenkin aina olla harkittu, vastuullinen aineistonhallinta ja motivoitu päätös avaamisesta/ei-avaamisesta. Keskeisten metatietojen avoimuuden merkitystä ja välttämättömyyttä olisi myös hyvä korostaa. ** s. 4 ensimmäisessä kappaleessa suluissa tutkimustietoon ei ole mukaan luettuna/mainittuna menetelmiä. Tätä olisi hyvä täydentää ja yhdenmukaistaa muutoinkin tekstissä. (Listattuna on: tutkimusaineistot, ohjelmistot, lähdekoodit ja laitteistot.)	Erityisesti humanististen tieteiden näkymättömyys korostuu sanasto-osuudessa. Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä aineiston keruumenetelmät eroavat aineiston analyysimenetelmistä. Hyvin tyypillistä on, että menetelmien kuvaus sisältyy jo tutkimusjulkaisuun, jolloin niiden erillinen avaaminen ei välttämättä ole tarpeen. Lähdekritiikin, lähiluvun tai käsitteellisen analyysin irrottaminen itse tutkimustekstistä voi olla vaikeaa ja jopa mahdotonta. Lisäksi esimerkiksi taiteen tutkimuksessa analyysimenetelmät voivat olla tiiviisti kytköksissä analysoitavaan tekstiin, joka on tekijänoikeudellisesti suojattua. Mikäli menetelmien avaamista erillisiin repositorioihin pidetään meritoivana, on otettava huomioon, että kaikilla aloilla menetelmien erillinen avaaminen ei ole järkevää. Tutkimusaineistojen kaupallinen käyttö ei saisi missään olosuhteissa estää tutkijan esikäyttöoikeutta. Tutkimusmenetelmä-termissä on esimerkeissä mukana “haastatteluoppaat”. Tähän kannattaisi vielä lisätä joitain konkreettisia kvalitatiivisia menetelmiä/työkaluja: kenttäpäiväkirjat, haastattelurunko, kirjoituspyynnöt, sanelut, koodaukset tms. Tässä herää myös kysymys datan ja menetelmien erosta tutkimustuotoksena esim. transkriptien tai kenttämuistiinpanojen osalta, ja että onko näitä aina tarpeen erotella.	TAU kiittää mahdollisuudesta kommentoida linjausta. Nyt kommentoitava luonnos rikastaa sisällöllään merkittävästi aiempaa linjauskokonaisuutta ja TAU pitää sen fokusta erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoin saatavuus on hyvä asia, joka on linjauksessa hyvin perusteltu, joskin ei ole täysin selvää, miksi tutkimuksen pitäisi olla nopeaa. Esiin tuodut strategiset periaatteet ovat kannatettavia. On myös hyvä, että linjauksessa on otettu huomioon tutkijoiden esikäyttöoikeus sekä taloudellinen kestävyys. Avoimen tieteen käytännön ratkaisut edellyttävät resursseja, joiden saatavuutta ei ole vielä ratkaistu. Tukipalveluiden lisäksi tarvitaan lisää aikaa aineistojen ja menetelmien avaamiseen. Erillinen kappale riskeistä jää kuitenkin puutteelliseksi, koska siinä pelkästään tuodaan esiin riskit ilman, että linjauksessa esitettäisiin suosituksia eri toimijoille riskien ratkaisemiseksi. Muita huomioita: Kohta Tavoitteet ja toimenpiteet (s. 11): Epäselvä viittaussuhde: Kappale alkaa maininnalla, että tämä kansallinen osalinjaus on tutkimusmenetelmien avoimen saatavuuden edistämiseksi laadittu, jonka jälkeen viitataan tutkimusaineistojen avoimen saatavuuden osalinjaukseen. Toinen kappale alkaa “tämä osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa”, joten epäselväksi jää, kumpaan osalinjaukseen tavoitteissa ja toimenpiteissä siis ensisijaisesti viitataan. Nyt tekstin mukaisesti viitataan aineistojen avoimuuden osalinjaukseen, onko tämä tarkoituskin? Varsinainen pääkappale kuitenkin käsittelee osalinjaus 2. eli tutkimusmenetelmien ja –infrastruktuurien avoimuutta. Tämän päätteleminen edellyttää linjauskokonaisuuden hyvää tuntemusta, mutta olisi hyvä, jos itse käsillä oleva teksti jo antaisi tähän jo riittävästi selvyyttä. Eri linjausten selkeyttäminen vaatii vielä työtä. Nyt esimerkiksi puhutaan sekä tutkimusaineistojen ja –menetelmien linjauksesta sekä tutkimusmenetelmien ja –infrastruktuurien avoimen saatavuuden linjauksesta. On vielä tarpeen täsmentää, mikä näiden suhde ja eroavaisuus on toisiinsa. Tutkimusmenetelmien toistettavuuden vaatimus on kvalitatiivisessa tutkimuksessa ja tutkimusasetelmissa keskustelua herättävä kysymys, ellei haaste. Olisi hyvä määritellä tarkemmin, mitä tämä kvalitatiivisen tutkimuksen kohdalla pitää sisällään, ja mitä kenties ei, tai jollain virkkeellä kuvata, että toistettavuuden vaatimuksessa on kvalitatiivisessa tutkimuksessa reunaehtoja. Esim. sivun 10 kappale Tutkimusmenetelmien avoimuus käsittelee toistettavuutta. (Toistettavuutta ja validiteettia varmistetaan erityyppisillä tavoilla kuin määrällisessä tutkimuksessa, kuten tuplakoodauksilla, tai esim. ajallisesti pitemmillä sitoutumisilla tutkimusyhteisöön etnografiassa.) Yksityiskohtaisissa esimerkeissä tutkimusmenetelmissä painottuvat kvantitatiiviset menetelmät. Niiden joukkoon voisi lisätä esim. s. 9 Esimerkkejä tutkimusmenetelmistä... -> kenttäpäiväkirjat, haastattelurunko, kirjoituspyynnöt, koodit tms. Laadullisen tutkimuksen näkyvyys suhteessa määrälliseen tutkimukseen on tarpeen tarkastaa vielä läpi tekstin.
8	Taideyliopisto						Taideyliopisto kommentoi asiaa kokonaisuutena ja pitää esitettyjä tavoitteita pääpiirteissään hyvinä, mutta aikataulua kunnianhimoisena. On merkille pantavaa, kuten luonnoksessa todetaan, että toimenpiteissä ei oteta kantaa siihen, miten organisaatiot ratkaisevat asiat, joten tutkimusorganisaatioille on jätetty tehtäväksi suunnitella kokonaisuus omista lähtökohdistaan käsin. Tämä on hyvä täsmennys huomioiden organisaatioiden kokoerot ja niiden edustamien alojen hyvin erilaiset käytännöt.
9	Aalto-yliopisto	- Regarding Objective 1: The timeline is extremely ambitious. OA publishing has succeeded due to extra funding alloted by MEC and heavy investment by universities. Is anything like that in sight for open data and open methods? - Regarding Objective 1 “open development”: Is this standard terminology and thus understandable? Do you mean "pre-registration of study protocols and sharing of research methods [...]"? - Objective 1 Action B: This is a bit hard to follow. What is meant by "transition to open alternatives" here?	- Regarding Objective 2 “collaborative development”: Tricky term: does this refer to pre-registration of study protocols, administration of research infrastructures or open source software development? - Objective 2 action G: Should these types of "research organisations have developed action plans, metrics, etc." be the last point in these listing? I think it is bit confusing to start with this point; what policy? "support open and sustainable management of research methods and collaborative development" is a quite broad formulation in my view - Objective 2 action K: this is quite impossible for some organisations, e.g. with Aalto's current IT principles - Objective 2 action I: could training be incorporated with e.g. methods training, i.e. the lecturers could also teach about opening methods?		Comments on “Introduction” - Edit suggestion: “… consists of two policy components that were published in 2021–2022 by who?...” - Edit suggestion: “It covers research methods related to peer-reviewed publication…” - Edit suggestion: “The primary goal is research quality” - Suggestions on first paragraph: “The openness of research data and methods raises significant challenges related to research integrity and legislation. Researchers and others working in the management of data and methods must be aware of restrictions involved. Research methods need to be compatible with good scientific practices and digital ethics regardless of their level of openness. To implement equality both on a national and an international level, openness of research data and methods needs to be promoted in a way that is economically sustainable. Economically sustainable fostering of openness means that key research infrastructures are not profit-oriented.. In Finland, research data and methods produced with public funding are regulated to be openly accessible for the widest possible audience, something that is usually also explicitly mentioned in all contracts related to such funding.” Comments on section "Freedom of research and the responsibility of the researcher": - Suggestion with edits: “Publication of data sources and research methods is sometimes may be limited due ethical or legal concerns or other justified reasons, but good management of research methods must justify the limitations on the level of openness also in those instances.” - A comment: “First, it's a pretty long run-on sentence. More importantly though, it looks like a disguised excuse. What is the bare minimum of detail that must always be released? What's a "good justification"? - Regarding the sentence "Common standards, such as the FAIR principles," Can we call FAIR principles as “standards”? Comments on section "Implementation and monitoring" - Comment about "The monitoring mechanism ... " (last sentence of this section): Developed by whom? Open Science Coordination at the Federation of Finnish Learned Societies? When shall the monitoring mechanisms be ready? 2025? (Are these answered in Objective 1?) Comments on "Principle 1. B Continuous monitoring": How do you monitor this? In the current version of the monitoring questionnaire there is very little on actual data. Comments on section "POLICY COMPONENT 2: OPEN ACCESS TO RESEARCH METHODS AND INFRASTRUCTURES" - Regarding " Availability of sufficient support, training, and skills need to be secured" (page 9) : How? (Is this answered in Objective 2?)	- FOSS: Briefly highlight the drawbacks of "open-source" (opposed to FOSS). Highlight the problems of copy-left (opposed to other open-source) - when it says “reproducible environment”, two comments: A) This looks like a draft, and the relevance of the examples on the list may change during the lifetime of the document. If the list is kept, using form such as "(such as example 1, example 2, example 3)" would make it look less like a draft. B) Maybe move apptainer/docker into examples for "containerized environment(s)"? Conda is hardly concerned with reproducibility, but needs to remain in the list because of recognizability. Maybe leave out the language-specific like packrat and poetry. Add nixpkgs and spack. - How is the image in Appendix 1 connected to the text? - Regarding sentence “Limitations for commercial use are not compliant with the open source definition,”: RE: exact position on copy-left (since referring to GNU somewhere above)	- In the Finnish version you use the words "tutkimusdata" and "tutkimusaineisto" without defining what they are, and are they equivalent. - In the Finnish version, the word "infrastructure" is used in two meanings: (1) technical infrastructure needed to open the data, (2) actual research infrastructures such as measuring devices which generate data. It is not always clear what is meant. - Regarding the word "infrastructure" in the title: The title suggests that this policy adds key substance regarding open access of infrastructures. However, when we examine the objectives of the draft, infrastructures are mentioned three times. Research infrastructures surely could play a key role in open science, but here the envisioned roles are in my view limited. Could the infrastructure part be strengthened or omitted until the 2023 review is complete?
10	Jyväskylän yliopisto	Tavoite 1 on tärkeä ja sinänsä hyvin määritelty. Tavoitteen toimenpiteiden lopuksi mainitaan skeä kansainvälinen vuoropuhelu että tieteenalakohtaiset suositukset, jotka tulevat osoittautumaan hyvin merkittäviksi. Tavoitteen johdantotekstissä, otsikoitu "Tavoitteet ja toimenpiteet" sivulla 11 todetään, että "tämä osalinjaus koskee ensisijaisesti tutkimusdataa, joka on tuotettu tai käytetty osana tutkimus- tai kehitysprosessia 1 heinäkuuta 2022 tai sen jälkeen. Miksi tässä on viitattu tutkimusdataan eikä -menetelmiin ja edelleen miksi on annettu päivämäärä, joka poikkeaa muiden tavoitteiden päivämääristä (vrt. Vuoteen 2023 mennessä...).	Tavoitteessa puhutaan "tutkimus- ja koulutuspalveluista," olisiko parempi puhua yleisesti tutkimusorganisaatioista? Mitä tässä tarkoitetaan tutkimus- ja koulutuspalveluilla, sillä esimerkiksi eri yliopistoissa vaikkapa kirjastot tai tiedekunnat saattavat hyvin olla vastuussa omien tieteenalojensa tutkimusmenetelmien avoimuudesta ja hallinnasta. Toimenpiteessä i) on sekä suositus että sen seuranta - nämä kuitenkin ovat hyvin erityyppisiä toimenpiteitä ja on syytä erottaa ne omiksi alakohdisi vaikkapa siten, että suosittaminen toteutuu jo vuonna 2024 ja seuranta seuraavana vuonna. Koulutukseen liittyvät toimenpiteet j)-l) ovat hyvin kunniahimoisia, sillä tällä hetkellä avoimiin menetelmiin liittyviä asiantuntijarooleja ei ole selkeästi vielä pohdittu (vaikka toki esimerkiksi sanastossa näistä on esimerkkeja), joten niiden kuvaus vuonna 2024 mahdollisiksi urapoluiksi voi olla hyvin haastavaa. Toki tämä on silti toivottavaa!	Toimenpiteet yhteisistä ohjeistuksista ja selkeiden sopimusten edistämisestä ovat erittäin tärkeitä ja niiden myötä varmasti menetelmien avoimuuteen liittyviä epävarmuuksia voidaan vähentää ja siten kannustaa menetelmien avoimuuteen.	Kokonaisuutena johdanto kokoaa tärkeitä näkemyksiä tutkimusaineistoista ja -menetelmien avoimesta saatavuudesta. Sivun 2 toisessa kappaleessa on epämääräisesti sanottu että "Tutkimuksen vaikuttavuus on toissijainen tavoite." Olisiko tuossa tarkoitettu, että "Tutkimuksen vaikuttavuus on tavoitteista toinen."? Tähän viittaa myös englanninkielinen versio tekstistä, jossa mainitaan secondary target. Neljännen sivun Riskit ja uhat -osion toisessa kappaleessa puhutaan "tutkijan ensikäyttöoikeudesta". Tätä voi tulkita sekä niin, että organisaatio mahdollisesti pyrkii hyötymään menetelmistä ennen tutkijaa tai että esimerkiksi rahoittaja voisi pakottaa menetelmän avaamiseen ennen kuin tutkija on itse sitä voinut haluamallaan tavalla hyödyntää. Voisiko tätä kohtaa selkeyttää samaan tapaan kuin esimerkiksi aineettomien oikeuksien osalta tutkijalle taataan hänen oikeutensa?	Sanasto täydentää erinomaisesti koko linjausta ja on itsenäisestikin hyvin hyödyllistä lukemista.	Tutkimusinfrastruktuurien avoin saatavuus jää linjauksessa melko ohueksi ja ajoittain pohdin, että onko linjauksessa tutkimusinfrastruktuureista tarkoitettu niitä infrafrastuktuureja, jotka vain mahdollistavat aineistojen tai menetelmien avaamisen (esimerkiksi repositoriot). Pitäisikö tutkimusinfrastruktuurien avoimuuteen, löydettävyyteen ja saavutettavuuteen olla vielä omat linjauksensa tai voiko tätä linjausta täydentää jollakin tavoin kattamaan jopa perinteiset tutkimusinfrastruktuurit sekä ohjaamaan niiden käyttöä avoimuuteen? Toinen mahdollinen puute liittyy sellaisiin aineistoihin, jotka ovat esimerkiksi julksihallinnollisten tai yritystoimijoiden keräämiä, tuottamia ja hallinnoimia aineistoja. Ensinnäkin niiden saatavuus mahdollisten maksumuurien ja lisenssisopimusten takaa voi asettaa merkittäviä esteitä käytölle mutta myös niihin liittyvien menetelmien kehittäminen, käyttäminen, avaaminen ja jakaminen voivat osoittautua erittäin hankalaksi itse aineistojen saatavuuteen liittyvien esteiden vuoksi. Siten tutkijoiden mahdollisuudet tämän tyyppisten aineistojen käyttöön eivät välttämättä ole lainkaan yhdenvertaiset.
11	Vaasan yliopisto	lthough some journals are now asking the authors for sharing research methods used in their articles, precise guidelines are yet to be introduced to make this strategy popular. For instance, how to reward the researchers or research teams, who have developed some sophisticated approaches, is still unidentified. In such a case, researchers might not be interested in sharing their novel methods or data, which is not appreciated in scientific research. Discipline-specific recommendations will be essential given the different speeds of development, kinds of methods used, and the ability to open infrastructure. But how to do this in practice? JUFO panels could play a role. In addition to research and funding organisations, publishers also play a key role. Finnish organisations should work with existing platforms that can be used for this purpose, e.g. ORCID. Policy objective 1d includes an action “initiate international dialogue on the creation of recommendations on how to cite/acknowledge research methods and infrastructures in research publications”. For a comprehensive evaluation of the impact of the research methods and infrastructures, it is important to make sure that the citation data is kept as open as possible.	It is worth noting that Finnish researchers cannot publish open access articles in all the leading platforms. While we have an open access agreement with Elsevier, such scheme is missing for Wiley, Springer, Taylor & Francis, etc. As these publishers include a number of leading journals, we need financial support for open access publications on these platforms as well. An action proposal to Objective 2: No later than 2023, research and funding organisations will prepare national guidelines to support the incorporation of research methods management in the DMP.	Appropriate actions need to be taken to ensure that the research methods and open sources are cited in future publications. Such steps would encourage the researchers to shift towards open access research. As with open access publishing, researchers will be keen to protect their research methods (e.g. under an embargo) until they have published the research upon which it is based. In some disciplines, and large international research endeavors, this can mean 5-10 years. Open access rights should not compromise the incentive to engage in ambitious, high-risk research using innovative research methods.	Research methods and relevant data, which are openly available, are of utmost importance to academics for conducting quality and impactful research. Therefore, introducing this policy will allow the researchers to verify, replicate and modify the existing research. This is indeed essential for research excellence. ( The policy does not mention the issue of openness with respect to publishers who already, in some cases, require access to the data and research methods as part of the peer-review process. For some researchers, this is where they will first encounter the need for some degree of openness.	In order to maintain transparency, it is important to have proper research agreements. In addition, inception of open licenses is required to reuse the research data and/or methods. The glossary is comprehensive, it could also be utilized elsewhere. Could the glossary still elaborate on how and what the maturity level of the research method affects? Expert roles: “Librarian” is a general understandable concept here, but a more accurate term could be Library information specialist.	Open access publications are getting more popular day by day as they are freely available among the global research communities. Such publications also increase the citations of our research articles. Therefore, proper actions are required for future developments. One of these actions could be developing resources (e.g., funds) for helping open access research. Besides, organizing workshops that focus on the benefits of open access publications is also recommended. The policy component on open research methods is an expected and important addition to open science policies. National and international dialogue, evaluation, and merits are important means of promoting transparency in research methods. This policy component sets ambitious objectives to research organizations. Collaboration in planning, organizing and providing training and expert services is of the utmost importance.
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100