Rural_Finland_Maakuntastrategiatyökalu.xlsx
 Share
The version of the browser you are using is no longer supported. Please upgrade to a supported browser.Dismiss

 
View only
 
 
ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZ
1
STRATEGIAWWW-OSOITEMATKAILUN MERKITYS ALUEELLA MATKAILUUN LIITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET MATKAILUN ERI PAINOPISTEALOILLAKOHDERMARKKINAT JA -RYHMÄTMATKAILUN YRITYSTOIMINNAN JA KESKITTYMIEN KEHITTÄMINENMATKAILUUN LIITTYVÄT TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YLEISISSÄ KEHITTÄMISTEEMOISSAMITTARIT, INDIKAATTORIT
2
NYKYTILATULEVAISUUS: matkailun potentiaali, visiot, yleiset kehittämislinjauksetLUONTO, YMPÄRISTÖKULTTUURI, TAPAHTUMAT, LUOVAT ALAT, RUOKAHYVINVOINTI, TERVEYSVAPAA-AJAN ASUMINEN, MONIPAIKKAISUUSYHTEISTYÖ, VAIKUTTAMINENMARKKINOINTI, IMAGOSAAVUTETTAVUUSMAANKÄYTTÖ, TOIMINTAYMPÄRISTÖ
3
1. Etelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-KarjalaEtelä-Karjala
4
”Kaik lutviutuup!” Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014−2017

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018
http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2014/01/Maakuntaohjelma-2014-20171.pdf

http://www.ekarjala.fi/liitto/wp-content/uploads/2014/01/Topsu-2017-2018.pdf
Matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa on tunnistettu yhdeksin maakunnan kasvualoista.
Vapaa-ajan asukkaat ovat maakunnan kehitykselle tärkeitä toimijoita, sillä he lisäävät alueen ostovoimaa. He käyttävät tällä hetkellä Etelä-Karjalassa erilaisia palveluja enemmän kuin venäläiset matkailijat.
Venäjä -riski: Venäjän talouden kehitys, ruplan jyrkkä luisu ja öljyn alhainen hinta sekä EU:n pakotteet ja Venäjän vastasanktiot ovat konkretisoineet Etelä-Karjalassa Venäjä-riskin realisoitumisen. Matkailu ja ostoksilla käynti itärajan tuolta puolen on vähentynyt merkittävästi huippuvuosista, mutta se ei ole loppunut kokonaan. Se on näkynyt matkailussa ja palvelualoilla myynnin ja työpaikkojen merkittävänä vähentymisenä.
• Matkailun kehittämisessä ollaan siirtymässä infrastruktuurin rakentamisesta palvelutuotantoon.

Tavoitteita vuoteen 2030:
• Matkailun ja
rajanylitysten odotetaan kasvavan pidemmällä aikavälillä riippumatta siitä, tuleeko EU:n ja Venäjän välille viisumivapaus.

Visio 2020 - Matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa:
• Visiomme on, että vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa.
Tavoitteita vuoteen 2030:
• Etelä-Karjala on puhtain ja siistein kestävää kehitystä hyödyntävä matkailumaakunta.
• Luontolähtöisten matkailupalveluiden kehittäminen.
• Vesistömatkailun kehittäminen.

Toimenpiteitä:
• Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä ja aineettomista palveluista.
• Saimaa Geopark aluekokonaisuuden käynnistäminen ja Geopark-statuksen saaminen sille.
• Maaseutualueiden palvelutarjonnan laajentaminen esimerkiksi järvi-, kalastus-, metsästys- ja marjastus/sienestysmatkailussa mukaan lukien eläinten tarkkailu.
• Virkistys- ja retkeilyinfran täydentäminen, reittiverkoston kehittäminen opasteineen sekä ylläpidon varmistaminen.
Tavoitteita vuoteen 2030:
• Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt ... kulttuurimatkailuun.
• Tavoitteena on rakennetun, henkisen ja sosiaalisen kulttuurin kestävä kehitys, joka voidaan huomioida esimerkiksi ihmisten kanssakäymisessä, rakentamisessa ja kulttuurimatkailupalvelujen tuottamisessa.
• Tavoitteena on lisätä ... kansainvälistä ruokamatkailua. Matkailun saralla itäsuomalaisen ruokakulttuurin vahvistuu sekä Etelä-Karjala ja Saimaa nousevat esille. Kansainvälisten asiakkaiden saataville tulee ruokatuotteita sekä niihin liittyvää elämyksiä, tarinoita ja reittejä.

Toimenpiteitä:
• Tuotteistetaan kulttuurielämyksiä ja varmistetaan niiden saatavuus/ostettavuus sähköisten myyntikanavien kautta ja matkailukohteissa.
• Alueen vahvuuksiin perustuvan ... kulttuurimatkailupalveluja tarjoavien palveluyritysten kehittäminen.
• Ruokaan liittyvä hankekokonaisuus tähtää ruuan ja ruokaan liittyvän kulttuuriperinnön kehittämiseen hyvinvoinnin ja matkailun edistämisen välineenä.
Tavoitteita vuoteen 2030:
• Liikuntamatkailun kehittäminen.
• Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt ... hyvinvointi-, liikunta-, terveys- ja kulttuurimatkailuun.

• Potentiaalia on esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisessä venäläisille asiakkaille. Myös venäläisten sijoittajien ja toimijoiden on todettu olleen kiinnostuneita investoimaan seudulle ja käynnistämään alan yritystoimintaa yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Toimenpiteitä:
• Maaseutuympäristön hyödyntäminen green care ja green health -palveluiden kehittämisessä.
• Alueen vahvuuksiin perustuvan luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ... palveluja tarjoavien palveluyritysten kehittäminen
• Liikuntamatkailun osalta erityisesti Imatran Ukkoniemen alueen hankkeet, Savitaipale
• Maaseutukunnissa olennaista on vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen.
• Maaseudun hyvinvointipalvelujen saatavuutta lisätään … . Osa palveluista on vapaa-ajanasukkaiden käytettevissä ja ne pidentävät siten heidän viipymäänsä ja viihtyvyyttään maakunnassa.
• Venäjä
• Vapaa-ajan asukkaat
• Aasian potentiaali
• Maaseutuyrittäjyyden kehittämisen painopisteitä Etelä-Karjalassa ovat muun muassa matkailu-, hyvinvointi- ja elintarvikeyrittäjyys sekä vapaa-ajan asukkaiden palvelut.
• ... kehitetään kansainvälistä liiketoimintaa ja matkailupalveluja vastaamaan kansainvälistä kysyntää pitäen mielessä Aasian potentiaalin. Tämä vastaa mahdollisten Aasian lentoyhteyksien avaamiseen liittyvän palvelutarjonnan tarpeeseen.
• Kansainvälistymistä tukevia yritysverkostoja ja muita yhteistyömuotoja tuetaan maakunnan kasvualoilla, kuten … matkailussa.
• Saimaata hyödynnetään yhdessä toteutetussa matkailumarkkinoinnissa ja matkailupalvelujen kehittämisessä Etelä-Savon, mutta myös muiden Saimaan alueen maakuntien kanssa. Tuloksena on goSaimaa-konseptin ulottuminen koko Saimaan alueelle
• Saimaata hyödynnetään yhdessä toteutetussa matkailumarkkinoinnissa ja matkailupalvelujen kehittämisessä Etelä-Savon, mutta myös muiden Saimaan alueen maakuntien kanssa. Esiintyminen yhtenä alueena vahvistaa viestiä kansainvälisille asiakkalle, koska resurssit kasvavat ja vaihtoehdot lisääntyvät.
• Menestyksellistä GoSaimaa-yhteistyötä jatketaan ja sen positiiviset kokemukset laajennetaan myös muuhun maakuntamarkkinointiin.
• Tuloksena on goSaimaa-konseptin ulottuminen koko Saimaan alueelle ja siihen liittyvä markkinoinnin kansainvälistyminen sekä digitalisoinnin aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen.
• Kehittämis- ja markkinointityötä tehdään yhdessä pietarilaisten kumppaneiden kanssa hyödyntäen Saimaan alueen ja Pietarin tarjontaa ja vahvuuksia.
Tavoitteena: Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen (tukee myös matkailua).

Toimenpiteitä:
• Rajanylitykseen liittyvät kehittämistoimet.
• Lentoliikenteen turvaaminen.
• Kaupallisen matkustaja- ja rahtiliikenteen sekä Saimaan virkistyskäytön toimintaedellytysten turvaaminen.
• Lento-, raide-, ja tieliikenteen kehittäminen, rajanylityspaikat ja rajaliikenne, vesiliikenne (liittyvät myös matkailuun).

• Matkustajamäärät, henkilöliikenne ja raskas liikenne maakunnan raja-asemilla.
• Maakunnan matkailutulon ja siihen liittyvien työpaikkojen määrän kehitys (tax free ja invoice-myynti, majoitustulot ja matkailua tukevien palveluiden tulot, henkilötyövuodet/työpaikat matkailupalveluissa: majoitus ja ravintolat sekä palvelut).
5
2. Etelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa
6
Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät. Maakuntasuunnitelma 2040 & maakuntaohjelma 2014-2017

ETELÄ‐POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018

http://www.epliitto.fi/images/A_44_Etela-Pohjanmaan_tulevaisuuden_evaat_Maakuntasuunnitelma_2040_Maakuntaohjelma_2014-2017.pdf

http://www.epliitto.fi/images/A_57_maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2017-2018.pdf


Tavoitteita vuoteen 2040:
• Etelä-Pohjanmaa on vetovoimainen asuin-, matkailu- ja opiskeluympäristö.

• Tuotteistetaan luontoelämyksiä ja varmistetaan niiden saatavuus/ostettavuus sähköisten myyntikanavien kautta ja matkailukohteissa.

Ympäristön laadun parantaminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen:
• Edistetään luontomatkailua maakunnan suojelualuekeskittymissä.
• Edistetään eteläpohjalaisten mahdollisuuksia luonto- ja terveysliikuntaan kehittämällä luontoreitistöjä. Reitistöt palvelevat myös luontomatkailua.
Tavoiteena vuoteen 2040: Lähiruoasta on tullut yksi maakunnan elintarvikesektorin valtti ja Etelä-Pohjanmaa tunnetaan kansainvälisesti ruokaprovinssi-brändistä.
• Tuodaan esille ja vahvistetaan paikallista ruokakulttuuria osana matkailutuotteita.
• Vahvistetaan Ruokaprovinssia ruokamatkailun kautta. Panostetaan ruuan tasoon ja ruokaelämyksiin.

• Kehittää aktiivisia ja virikkeisiä tapahtumaympäristöjä: maakunnassa järjestetään esimerkiksi monia kansallisesti tunnettuja tapahtumia.
• Kehitetään ja markkinoidaan maakuntaa monipuolisena tapahtuma- ja elämysympäristönä. Kansainvälistetään maakunnan tapahtumatuotantoa ja kehitetään kansainvälisten konferenssien toteuttamismahdollisuuksia alueella.

• Tuotteistetaan kulttuurielämyksiä ja varmistetaan niiden saatavuus/ostettavuus sähköisten myyntikanavien kautta ja matkailukohteissa.
• Tuetaan luovia aloja uusien liiketoimintojen lähteenä ja generoimaan perinteisille aloille uutta kilpailukykyä ja arvonlisää.
• Edistetään terveysteknologiaan, liikuntaosaamiseen, hyvinvointipalveluihin ja -matkailuun sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä innovaatioita ja niiden tuotteistamista.
• Vahvistetaan sisällöllisesti ja puitteiltaan korkeatasoisia osaamiskeskittymiä, esimerkiksi Kuortaneen urheiluopistoa liikunnan ja huippu-urheilun osaamiskeskittymänä.
• Kehitetään monipaikkaisen asumisen ja elämänkaarimallin mukaisia älykkäitä asumisen ratkaisuja.
• Tavoitetila: ...kehittyvä teknologia ja ostovoiman kasvu mahdollistavat asumisen ja elämisen monipaikkaisesti siten, että yksilö voi yhdistää elämässään maaseutu- ja kaupunkiasumisen parhaat puolet työ- ja vapaa-ajan välisen eron kaventuessa. ... Kylät uudistuvat biotalouden innovaatioiden, monimuotoisen pienyrittäjyyden, monipaikkaisten ja monikulttuuristen asukkaiden turvin.
Palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen:
• Panostetaan Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian mukaisten matkailukeskittymien ja veturikohteiden edelleen kehittämiseen ja markkinointiin.
• Nostetaan merkittävästi matkailukohteiden palvelutasoa ja näkyvyyttä ja kehitetään keskittymien välistä yhteistyötä ja palvelutarjontaa kansainväliselle tasolle ja täyttämään kansainvälisen asiakkaan vaatimukset.
• Panostetaan verkostoitumiseen, palvelujen laatuun ja ostettavuuteen.
• Kehitetään palveluyrittäjyyttä ja uusia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyömalleja palvelutuotannossa.
• Kehitetään teemakohtaisia matkailutuotteita (maaseutu-, hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu).


• Huolehditaan matkailustrategian mukaisen, koordinoidun ja johdonmukaisen yhteisen kehittämistyön jatkuvuudesta.
• Panostetaan matkailun yhteistyöverkostoihin ja matkailukeskittymien yhteistyöhön
Tavoitetila: ....Keskeistä on kehittää ja markkinoida monipuolisia työ-, asumis- ja matkailumahdollisuuksia sekä palveluiden helppoa saatavuutta.
• Vahvistetaan matkailuyrittäjien sähköisen liiketoiminnan osaamista ja edistetään sähköisten myynti- ja markkinointikanavien hyödyntämistä.
• Panostetaan matkailun yhteistyöverkostoihin, sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen ja matkailun kansainvälisiin markkinoihin.

Maakunnan imago ja markkinointi:
• Kasvatetaan maakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta uusien asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa.
• Tuotteistetaan eteläpohjalaisuutta uudella tavalla. Hyödynnetään markkinoinnissa eteläpohjalaisia tarinoita ja vahvoja brändejä.
Tavoitetila: ... Energiaomavaraisuuteen ja bioenergiaan sekä toisaalta virkistyskäyttöön ja matkailun edistämiseen panostavassa maakunnassa toimintoja ohjataan kestävän kehityksen mukaisesti kattavalla maankäytön suunnittelulla.
7
3. Etelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-SavoEtelä-Savo
8
Puhtaasti paras! Etelä-Savo Saimaan maakunta - Strategia 2030

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017. ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

Etelä-Savon maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpanosuunnitelma vuosille 2017-2018



http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/Maakuntastrategia/Puhtaasti_paras.pdf

http://www.esavo.fi/resources/public/Maakuntaliitto/Maakuntaohjelma/Maakuntaohjelma_2014-2017.pdf

http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/2016/Topsu_2017_2018.pdf
Nykytila:
• Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi.
• Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä.
• Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä.
• Etelä-Savossa on toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa ja maakuntaa voidaan pitää vapaa-ajan asumisen mallialueena. ...
• Vapaa-ajan asuntoja on yli 48 000 ja vuosittainen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat vapaa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä.
• Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut 2200. Etelä-Savolla vahva asema maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nostamaan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan aikaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.


Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana:

Saimaa ja Etelä-Savon järviluonto ovat matkailun keskeisin vetovoimatekijä.
Metsä on osa eteläsavolaista kulttuurimaisemaa ja yksi matkailun vetovoimatekijöistä.
• Metsäisyys, laajat vesistöt ja maakunnan maine puhtaana ja turvallisena alueena ovat luoneet edellytyksiä myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle.
Ruoka ja ruokakulttuuri ovat matkailun keskeisiä vetovoimatekijöitä ja matkailupalveluiden keskeinen osa.
• Maakunnassa järjestetään vuosittain koko joukko kansainvälisestikin tunnettuja
kulttuuri-ja urheilutapahtumia, jotka houkuttelevat alueelle runsaasti vierailijoita.

Riskit:
• Sijainti Venäjän naapurustossa
on perinteisesti tarjonnut mahdollisuuksia niin vientiyrityksille kuin alueen matkailun kehittämiselle. Venäjän talousongelmat ja Ukrainan konfliktin pitkittyminen pakotteineen ovat kuitenkin vaikeuttaneet kaupankäyntiä ja vähentäneet matkailijoiden virtaa, mikä on aiheuttanut ongelmia alueen matkailu-, palvelu- ja kaupan alojen yrityksille.
• Mökkimatkailu on ollut etenkin venäläisten matkailijoiden suosiossa, mutta rajanylitykset ovat vähentyneet tuntuvasti aiemmasta. Vähenemistä on pystytty korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Matkailukohteiden tasoa nostavia hankkeita valmistui ja on käynnistetty (Esim. Järvi Saimaan Sydän Resort, Rantasalmella).
• ...
alempiasteisen tieverkon kunto on rapautumassa, mikä heikentää ... matkailuliikenteen toimintaedellytyksiä. ...

Matkailu ja vapaa-aika luovat maakunnalle suuren - osin veilä hyödyntämättömän - potentiaalin erilaisiin palveluihin.

Vuonna 2030 Etelä-Savo on kansainvälisesti tunnettu järvi-, kulttuuri-, ruoka ja luontomatkailualue:
• Maakuntastrategian k
ärkivalinnat - vesi, metsä, ruoka - tuovat aluetalouteen kasvun mahdollisuuksia. Aineellisen hyvinvoinnin lisäksi niiden puhtaus ja turvallisuus on edellytys sille, että alueen asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat voivat kokea elämänlaatunsa hyväksi.
•Matkailun kansainvälistymisen painopisteinä ovat Saimaa ja kansallispuistot.

Vuonna 2030 Saimaan alue on ympärivuotisen matkailun vetovoimainen ykköskohde.
• Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta.

Tavoitteena:
• Saimaan alue on kansainvälisen järvimatkailun ja palveluiden ykköskohde maailmassa.
• Vesistöt on hyödynnetty asumis- ja virkistyskäytössä kestävästi.
• Metsä on hyvinvoinnin lähde ja matkailun tuotesisältö.
• Matkailu ja hyvinvointi laajentavat metsien monikäyttöisyyttä.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017:
Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt; matkailun kehittäminen ainutlaatuisessa järviluonnossa, saimaannorpan asuinsijoilla, edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun.
• Konseptoidaan ekologista loma-asumista ja matkailua.
• Edistetään saimaannorpan kannan turvaamisen ja matkailun kehittämisen yhteensovittamista.
• Kehitetään vetovoimaista asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistysreittejä ja -alueita.

Metsävarojen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen:
• Edistetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää metsien käyttöä parantamalla metsätalouden toimijoiden osaamista eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyssä erityisesti maisemametsien, vesiensuojelun ja virkistyskäytön kohteissa.
• Kehitetään metsätalouden menetelmiä erityisesti rannoilla niin, että matkailun vaatimat maisema yms. seikat tulevat huomioiduksi.
• Edistetään maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä erityisesti matkailun, metsätalouden ja palvelualojen kehittämistä koskeviin kehittämishankkein.

Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen:
• Vahvistetaan alueen puhtaan luonnon, raaka-aineiden ja tuotteiden profiilia mm. D.O.v Saimaa alkuperä- ja laatumerkillä.
• hankitaan Geopark –status Saimaalle yhdessä Etelä-Karjalan maakunnan kanssa.
Tavoittena:
Vahva ruokakulttuuri on kilpailuetumme
• Lähiruoka ja luomu huipputuotteiksi.
• Etelä-Savo ruokamatkailun keskittymäksi.
• Edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu).

Kulttuuri ja tapahtumat:
• Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen; Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla.


• Hyvinvointiyrittäjyys, terveysmatkailu, Green Care ovat potentiaalisia alueen omiin vahvuuksiin pohjautuvia uusia ja kasvavia mahdollisuuksia. Niihin panostaminen tuo aluetalouteen kasvun mahdollisuuksia. …
• Matkailuun kytkeytyvät ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tarjoavat maakunnalle myös erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa yritystoimintaa ja sitä kautta myös aluetaloutta ja työllisyyttä.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017:
Hyvinvointialan yrittäjyyden ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi:
• Kehitetään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliiketoimintaa.
• Hyvinvointimatkailun tuomia mahdollisuuksia edistetään.
• Kannustetaan hyvinvointialan yrityksiä sähköisten palveluiden ja luovien alojen yritysten kanssa entistä laadukkaampiin ja muotoiltuihin palvelukokonaisuuksiin.

Palvelutuotannon monipuolistaminen; Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.
• Edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa.
• Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa.
• Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia ..., vapaa-ajanasumisessa ....

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017:
Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt; Vapaa-ajanasutuksen johtavan maakunnan tulee panostaa laatuun ja ympäristön kestävään käyttöön. Tämä edellyttää rohkeaa panostamista loma-asumisen modernisointiin ja vapaa-ajanvieton ja asumisen ympäristöjen viihtyisyyden lisäämiseen. Loma-asumisen ja matkailun kehittäminen ainutlaatuisessa järviluonnossa, saimaannorpan asuinsijoilla, edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun.
• Konseptoidaan ekologista loma-asumista.
• Edistetään monipuolista matkailu- ja vapaa-ajan rakentamista rantojen lisäksi myös matkailukeskuksiin ja taajamakeskuksiin.
• Konseptoidaan ja pilotoidaan uudenlaisia, vähähiilisyyttä edistäviä asunto- ja lomaasuntorakentamisen muotoja.
• Parannetaan metsätalouden ja loma-asumisen sekä luontomatkailun välistä vuorovaikutusta.

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet:
• Profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi.

Palvelutuotannon monipuolistaminen; Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.
• Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä.

• Venäjä
• Vapaa-ajan asukkaat
• Aasian potentiaali
Etelä-Savon avainalojen kehittäminen / Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen:
• ... oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla.
• Nostetaan Saimaa kansainväliseksi matkailukohteeksi syventämällä ylimaakunnallista yhteistyötä esim. luonto- ja järvimatkailun tuotetarjonnan ja markkinoinnin kehittämisessä.
• Panostetaan asiakaslähtöiseen sisällöntuotantoon, saavutettavuuteen ja sesonkien pidentämiseen.
• Matkailuala voi saada lisää painoarvoa, jos se pystyy yhdistämään verkkoliiketoimintaa ja luovien alojen yritysten tarjoamia palveluja yhteen palvelukokonaisuuksiksi.
• Lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017 / Saimaa-teeman vahvistaminen;
• Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa.
• Ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-, design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin tuoman lisäarvon.
• Tavoitteena yhteistyön vahvistamisessa on kehittää kansainvälistä liiketoimintaa ja matkailupalveluja vastaamaan kysyntää pitäen mielessä Aasian potentiaalin.

Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet; Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoitumisen ja yhteistyön tekemiselle.
• Yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin.
• Pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen.
• Profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi.
• Teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen.

Palvelutuotannon monipuolistaminen; Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden
tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.
• Hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä.
• Parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat).
• Edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa.
• Panostetaan maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business -palvelujen kehittämiseen.

Liiketoiminnan kansainvälistyminen; Matkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta. Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen.
• Kansainvälisille matkailumarkkinoille pyritään Saimaan alueen vahvemmalla yhteistyöllä niin tuotekehityksessä, matkailumarkkinoinnissa kuin digitalisoinnin aiempaa tehokkaammassa hyödyntämisessä.
• Elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen.
• Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen.
• Kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle.
• Kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä.
• Selvitetään organisaatiomalli maakunnan matkailun kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä pitkäjänteisen yhteistyön vahvistamiseksi
• Alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailuliiketoimintaa.

Saimaa-teeman vahvistaminen... niin maakunnan kuin koko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä.
• Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön määrittäminen
• Sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle
• Itäisen Suomen maakunnat ovat käyneet ja käyvät Visit Finlandin kanssa neuvotteluja vahvemmasta panostuksesta Lakeland-alueen tunnetuksi tekemiseen.

Etelä-Savon maakuntaliiton esitykset kokeiluhankkeiksi:
• Etelä-Savo tarjoutuu kokeilualueeksi koulujen lomakauden siirtämiseksi siten, että kevätlukukausi jatkuisi lähelle juhannusta ja syyslukukausi alkaisi syyskuun alussa. Kokeilu koskisi perusopetusta ja toisen asteen opetusta. Koulujen lomakauden siirto mahdollistaisikin vilkkaimmilla kesämatkailualueilla hallituksen tavoitteleman työllisyyden ja talouskasvun matkailu- ja palveluelinkeinoissa. Ulkomaisen matkailun osalta kyse on lisäksi vientitulon lisäämisestä.
Saimaan markkinointi, Saimaa-teeman vahvistaminen:
• Saimaan alueen matkailumarkkinointia laajennetaan eteläisen Saimaan ja matkailualan yritysten yhteistyönä ja uudella tavalla verkostomaisesti organisoituneena.
• Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa.
• Vahvistetaan Visit Finlandin ja matkailun suuralueen, Lakeland Finlandin, yhteistyötä kansainvälisessä markkinoinnissa.
• Samanaikaisesti yhteistyötä tiivistetään myös eteläisen Saimaan mittakaavassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kesken.
• Kehittämis- ja markkinointityötä tehdään myös yhdessä pietarilaisten kumppaneiden kanssa hyödyntäen Saimaan alueen ja Pietarin tarjontaa ja vahvuuksia.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017
Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen:
• Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta -brändi ja sen tunnetuksi tekeminen.
• Maakunnan imagon vahvistamiseksi rakennetaan alueelliseen markkinointiin yhteistyömalli.
• Toimintaympäristön vetovoiman vahvistamiseksi hankitaan Geopark –status Saimaalle yhdessä Etelä-Karjalan kanssa sekä edistetään Saimaan ja alueen kansallispuistojen tunnettuutta. Hyödynnetään vuoden 2017 asuntomessujen markkina-arvo.

Palvelutuotannon monipuolistaminen:
• Parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat).

Liiketoiminnan kansainvälistyminen:
• Alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa.
• Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen.
• Kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle.



Vuonna 2030 Saimaan alue on ympärivuotisen matkailun vetovoimainen ykköskohde. Tämä edellyttää niin toimivia liikennepalveluita ja matkailun kytkemistä entistä tiiviimmin osaksi maakuntamme palvelu- ja yhdyskuntarakennetta.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017:
• Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen; Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi.
Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka.


• Vuonna 2030 Saimaan alue on ympärivuotisen matkailun vetovoimainen ykköskohde. Tämä edellyttää niin toimivia liikennepalveluita ja matkailun kytkemistä entistä tiiviimmin osaksi maakuntamme palvelu- ja yhdyskuntarakennetta.
• Keskusten rooliin ja uusiutumiseen on panostettava. ... Keskukset toimivat myös matkailun palveluverkon runkona.

Kehittämistoimenpiteet 2014-2017:
Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen; Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto.

Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen:
• Hankitaan Geopark –status Saimaalle.
• Hoidetaan, tuotteistetaan ja kehitetään uusiokäyttöä arvokkaille kulttuuriympäristö- ja maisemakohteille.
• Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä.

Tonttipalvelun tehostaminen:
• Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin.
• Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa (Tuetaan matkailuelinkeinon kehittämistä maankäytössä mm. integroimalla matkailua
osaksi taajamien suunnittelua).

Vetovoimaisten loma-asumisen ja matkailun ympäristöjen kehittäminen:
• Edistetään monipuolista matkailu- ja vapaa-ajan rakentamista rantojen lisäksi myös matkailukeskuksiin ja taajamakeskuksiin.
• Konseptoidaan ja pilotoidaan uudenlaisia, vähähiilisyyttä edistäviä asunto- ja lomaasuntorakentamisen muotoja.
• Parannetaan metsätalouden ja loma-asumisen sekä luontomatkailun välistä vuorovaikutusta.
• Parannetaan kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia.
MITTARIT / INDIKAATTORIT, MATKAILU:
Yöpymisvuorokausien määrä Etelä-Savossa (kotimaiset ja ulkomaalaiset matkailijat)
2015 yhteensä 696 938 yöpymisvuorokautta:
• kotimaisia 553 297
• ulkomaisia 143 641
Tavoite 2030 yhteensä 850 000 yöpymisvuorokautta:
• kotimaisia 650 000
• ulkomaisia 200 000

Asiakkaiden keskimääräinen viipymisaika Etelä-Savon majoitusliikkeissä
• 2015: 1,9 vrk (maakunnista 6. paras ja samaa luokkaa koko maan keskiarvon 1,8 vrk kanssa)
• Tavoite 2030: 3,2 vrk (huomattavasti maan keskiarvon yläpuolella)
9
4. KainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuuKainuu
10
KAINUU-OHJELMA. Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu. Maakuntasuunnitelma 2035. Maakuntaohjelma 2014–2017

Kainuun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) 2016–2017 (ei löydy uudempaa)
https://www.kainuunliitto.fi/sites/default/files/kainuu-ohjelma_julkaisupohjalle_03092015.pdf

http://www.kainuunliitto.fi/sites/default/files/topsu_2016_2017_hyvaksytty.pdf
Matkailu on tärkeä kärkiala ja sen merkitys aluetaloudelle on huomattava.
• Luonto ja erilaiset kulttuuri-, hyvinvointi-, liikunta- ja ruokapalvelut sekä historiasta ja paikallisesta elämäntavasta kertovat ympäristöt monipuolistavat tarjontaa.
• Kainuulle ominaisena
vetovoimatekijänä ovat maakunnan puhdas luonto, monipuoliset ekosysteemipalvelut sekä hyvin saavutettavissa olevat monipuoliset maaseutu-, vesistö- ja ranta-alueet.
• Luonnonvarojen kestävä käyttö ja kestävä matkailu ovat keskeisiä maakunnan ekotehokkuudessa ja ympäristöosaamisessa.
• Teknisten verkostojen ja palvelujen lisäksi maakunnan keskeisiä aluerakennetekijöitä ovat luonnonympäristö suojelu- ja virkistysalueineen, reitistöt, kulttuuriympäristöt ja -kohteet, matkailupalvelujen ja muiden elinkeinotoimintojen alueet, rajanylityspaikat sekä kansainväliset ja ylimaakunnalliset monipuolisen yhteistyön kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät.
• Matkailu tukee palveluja ja liikenneinfrastruktuuria sekä päinvastoin. Kaupalliset palvelut kehittyvät mm. Kajaanissa ja Sotkamossa, Ukkohalla–Paljakka-alueella sekä matkailuliikenteen varrella olevissa taajamissa.

Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden on arvioitu kolminkertaistavan venäläisten matkailijamäärät Suomessa ja kainuulaisilla yrityksillä on kaikki edellytykset ottaa kasvusta osansa. Etenkin ostosmatkailu kasvaa, joten hyödyt leviävät laajalti yrityskenttään.
Esimerkiksi Rokua Geopark sekä rajan ylittävät puistoparit Ystävyydenpuisto ja Kalevalapuisto sekä Hossan retkeilyalue tarjoavat kansainvälisestikin vetovoimaista luontomatkailupotentiaalia. Kaupalliset palvelut kehittyvät mm. Kajaanissa ja Sotkamossa, Ukkohalla–Paljakka-alueella sekä matkailuliikenteen varrella olevissa taajamissa.

Tavoitetila 2035: Kainuu on monella tavalla kiinnostava matkailukohde
• Matkailun ja palvelujen lähivuosien strategiset kehittämislinjaukset voidaan tiivistää
markkinoiden kasvattamiseen ja kansainvälistämiseen sekä tuotteiden älykkääseen uudistamiseen, kainuulaista luontoa ja kulttuuria hyödyntäen.

Tavoitetila 2035: Kainuussa on hyvä asua, elää, olla yrittäjänä ja tehdä töitä sekä matkailla. ... Venäjä-yhteistyö on luonut Kainuuseen mittavasti uusia yrityksiä, työpaikkoja ja matkailijavirtaa.

Erityistavoitteita:
• Kainuulaisten hyvinvoinnin parantamisessa työllisyys ja toimeentulo ovat perusedellytys, jota matkailu tukee. Tavoitteena on monipuolisesti kehittynyt ja korkeatasoinen matkailun palvelurakenne, joka takaa hyvät kaupalliset ja vapaa-ajan sekä matkustuspalvelut myös kainuulaisille.
• Matkailuelinkeinoa kannustetaan kasvamaan jopa 5 prosentin vuosivauhdilla yöpymisvuorokausina mitattuna.
• Matkailuun liittyvillä toimialoilla muodostuu noin kolmannes alueen matkailutulosta. Matkailu vahvistaa eniten vähittäiskauppaa ja liikennettä.

Kainuun
biotalouden visio vuoteen 2020:
...
Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen, vihreän hoivan ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut radikaalisti, kun yleinen tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on levinnyt. Kainuussa kysyntään on onnistuttu vastaamaan. Alalla toimii paljon yrityksiä ja uusia syntyy, mikä tukee merkittävästi maaseudun työllisyyttä.

Kainuun matkailustrategian visio: Kainuu tunnetaan monipuolisena, myös kansainvälisesti kiinnostavana, kesä- ja talviloma-seutuna, monipuolisten matkailukeskustensa kautta. Vuokatti vauhdittaa koko Kainuun matkailun kehittymistä; Idän Taigan alueen, Ukkohallan, Paljakan, Oulujärven ja Kajaanin monipuolinen matkailupalvelutarjonta takaa ympärivuotiset palvelut vaativillekin asiakkaille. Vesistöisiin harju- ja vaaramaisemiin järjestetyt retki- ja latureitit ja muut liikuntapalvelut sekä Kainuun monenlaiset kulttuuritapahtumat ja -kohteet tarjoavat lapsiperheille, paikuisille ja senioreille aina sopivaa lomaohjelmaa. Kainuuseen on suomalaisilla lyhyt matka. Ulkomaalaiset pääsevät kulkemaan nopeasti lentämällä, Venäjältä myös junalla ja autolla ja vihdoinkin
ilman viisumia. Eurooppalaisten ohella japanilaiset ja kiinalaiset ihastuvat viikoittain kainutlaatuisuuteemme. Yrittäjillä on tahto kehittyä ja kasvaa ja luoda myös muiden alojen yrittäjien kanssa yhdessä hyvinvointia lisääviä, turvallisia elämyksiä kodikkaissa lomaympäristöissä.
Biotalouden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi 2015–2020 on määritelty Kainuun biotalousstrategiassa. ...
• Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja resurssien pohjalta seuraavat toimialat: ..., green care ja luontomatkailu, ekosysteemipalvelut, .... Kainuun biotalous jaetaan viiteen elinkeinolliseen osa-alueeseen: ruoka, biotalouden tuotteet (raaka-aineen hankinta ja jalostus), uusiutuva energia, luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut (vihreä hoiva).
• Toimenpiteenä: vahvistetaan luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalvelujen (green care -palvelut) kehittämistä ja käyttöönottoa sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujen luomisessa,…

Kehittämislinjaukset 2014–2017:
• Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen kehittäminen.
• Biotalouskylien rakentaminen; Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä hoiva jne.).
• Luonnon monimuotoisuutta sekä virkistys-, matkailu- ja moninaiskäyttöä parantavat hankkeet.
• Lähiruoan kysyntä on kasvussa, joten paikallisuutta ilmentävää ruokatuotantoa ja sen kysyntää on edistettävä rinnakkain.

Tuotteistetaan kainuulaisuutta uusilla innovatiivisilla tavoilla:
• Tuetaan luontaisiin vahvuuksiin perustuvia uusia ja uudistuvia palveluja ja tapahtumia, jotta ne vahvistavat alueen taloutta ja tukevat myönteistä mielikuvaa.
• Edistetään kainutlaatuisia liikunta- ja urheilutapahtumia. Tuetaan luovia aloja, sisältöjen kehittämistä, monipuolistamista ja tuotteistamista sekä tuottamista.
• Vahvistetaan näkyvien tapahtumien asemaa viestinnän, maakunnan ja sen asukkaiden identiteetin rakentamisessa.

Tuetaan kulttuuripalveluiden suunnitteluosaamisen kehittämistä:
• Edistetään myös lähikulttuurin tuottamista, tuotteistamista ja yhteisöllisyyttä sekä vuorovaikutuksen ja luovuuden uusia muotoja, joissa alueen ominaispiirteet tulevat esiin.
Hyvinvointia työstä, terveydestä ja yhteisöllisyydestä:
• Green care –palveluiden kehittäminen; Vahvistetaan luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalvelujen (green care -palvelut) kehittämistä ja käyttöönottoa.
• Palvelutarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan ja uusia tarpeita ennakoiden (esim. vapaa-ajanasumisen kasvu) luo uusia tilaisuuksia myös maaseudun monialaiselle yrittäjyydelle (ks. Kainuun matkailustrategia 2011–2020).
• Biotalouskylien rakentaminen; Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä hoiva jne.)
• kotimaassa (= päämarkkinat)
• ulkomailla (= kasvavat markkinat) – Aasiassa, erityisesti Kiinassa ja Japanissa, Venäjällä ja muilla valituilla ulkomaisilla markkinoilla, valikoiduissa asiakasryhmissä.
Matkailu ja palvelut, teknologia, biotalous ja kestävä kaivannaisala:
• Alueen vahvuuksiin liittyvät kärkialat ovat matkailu ja palvelut, teknologiateollisuus, biotalous ja kestävä kaivannaisala. Nämä toimialat saavat erityishuomiota elinkeinojen kehittämisessä.

Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta:
• Uudistumista tarvitaan erityisesti ... matkailun aloille... Asiakkaat kaipaavat aitoja elämyksiä, käyttävät uusia kanavia tiedon hakuun ja ostamiseen sekä osallistuvat niin tuotekehitykseen kuin markkinointiinkin. Kasvua ja uudistumista voi hakea yli maantieteellisten ja toimialarajojen.

Kilpailukykyä kansainvälisyydestä, yrittäjyydestä ja innovaatioista:
• Erityisesti... matkailun aloille tarvitaan alueellista koulutusta. Näiden alojen osaamistarpeiden ennakointia on syvennettävä.
• Venäjänkielisiä palveluja tarvitaan entistä enemmän matkailijamäärien kasvaessa. Palvelutarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan ja uusia tarpeita ennakoiden (esim. asukkaiden ikääntyminen ja vapaa-ajanasumisen kasvu) luo uusia tilaisuuksia myös maaseudun monialaiselle yrittäjyydelle (ks. Kainuun matkailustrategia 2011–2020).

Tavoitehakuista alueellista yhteistyötä ja kansainvälistymistä;
• Venäjä-yhteistyön kehittäminen Varaudutaan rajaliikenteen kasvuun, kehitetään Venäjä-yhteistyöhön liittyviä julkisia ja yksityisen palveluja sekä liiketoimintaosaamista, lisätään Venäjän kielen ja kulttuurin koulutusta. Vartiusta kehitetään älykkään ja sujuvan rajayhteistyön ja liikenteen alueena. Lisäksi edistetään venäläisten asiakasmäärien kasvua maakunnan ostokeskuksissa, palveluissa ja vapaa-ajan vietossa sekä vientiyritysten yhteistyötä venäläisten kanssa.

Tuotteiden uudistaminen:
• Kasvu vaatii matkailutuotteen kaikkien eri elementtien jatkuvaa kehittämistä kiinnostavuuden ja haluttavuuden edelleen lisäämiseksi ja säätämiseksi sopiviksi uusille asiakasryhmille. Monenlaisten niche-asiakasryhmien sekä Venäjältä, muualta Euroopasta ja Aasiasta haluttavien asiakkaiden hyvä palvelu vaatii paljon uutta oppimista, investointeja ja sisällöllistä kehittämistä, onpa kysymys majapaikoista, ruuasta, ohjelmapalveluista, opastuksesta, sisäisistä kuljetuksista jne. Kainuulaisten urheilu-, mittaus- ja peliosaamista voidaan hyödyntää matkailua kehitettäessä.

Kainuulaisten vieraanvaraisuus ja yhteispeli:
• Toimijoiden yhteistyönä on mahdollista tarjota riittävän monipuolinen tuotteisto mm. ulkomaisten matkanjärjestäjien ryhmämatkatuotantoa varten tai Suomen matkailuteemojen tarjottimelle.
Matkailun kasvun edellytyksiä on parannettava Suomessa yhteisvoimin:
• Viisumivapaus Venäjältä, palvelualojen arvonlisäverotuksen kohtuullistaminen, juna- ja lentoyhteyksien parantaminen, liikenneväylien kunto, uudet kansallispuistot, matkailuviestintä ja yhteismarkkinointi maakuntarajat ylittävillä ja koko Suomen ja MEK -yhteistyökampanjoilla sekä alan investointirahoituksen, koulutuksen ja tutkimustiedon saatavuus ovat Kainuussa edunvalvonnan kohteena yhdessä muiden matkailumaakuntien kanssa.
• Tavoitehakuista alueellista yhteistyötä ja kansainvälistymistä; Venäjä-yhteistyön kehittäminen Varaudutaan rajaliikenteen kasvuun, kehitetään Venäjä-yhteistyöhön liittyviä julkisia ja yksityisen palveluja sekä liiketoimintaosaamista

Edunvalvonnalla varmistetaan riittävät resurssit ja lainsäädäntöpohja tehokkaille alueellisille kehittämiskeinoille. Väestö- ja työpaikkakehityksen kannalta ensiarvoisia ovat ... uudet avaukset kaivostoiminnassa, biotaloudessa ja energiasektorilla sekä matkailussa:
• Haetaan ulkomaisia investointeja Kainuuseen – kohteena erityisesti datapalvelinkeskukset ja pääomia vaativat alat esim. biotuotetehdas ja biopolttoaineet sekä matkailu.
• Kainuun älykkään erikoistumisen painopisteiden kehittäminen yritysten, tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyönä; erityisesti korostetaan seuraavia teemoja ja toimenpiteitä: ... Aktiviteettimatkailu ja ravitsemus-, terveys- sekä liikuntainnovaatiot ja osaaminen

Ajankohtainen edunajamishanke on pitää Kainuun erilaista elinvoimapotentiaalia (esim. kokeiluihin liittyen) ja matkailutarjontaa esillä kansallisessa ja erityisesti kansainvälisissä matkailustrategioissa.

Matkailun kehittämistä linjataan erillisellä matkailustrategialla, joka uudistetaan Kainuun liiton johdolla.
Markkinoiden kasvattaminen:
• Vahvan kasvun tavoite edellyttää markkinalähtöistä kehittämistyötä, missä huolehditaan että Kainuun matkailutarjonnasta muodostuu positiivinen ja tunnettu mielikuva kotimaassa (=päämarkkina), Venäjällä ja muilla valituilla ulkomaisilla markkinoilla, valikoiduissa asiakasryhmissä.
• Viestintään ja markkinointiin haetaan leveämpiä hartioita yhteistyöstä vähittäiskaupan ja muiden alojen sekä muiden alueiden yritysten kanssa.
• Liiketoimintakumppaneita haetaan aktiivisesti matkanjärjestäjistä kotimaasta, Venäjältä, Euroopasta, Japanista ja Kiinasta.
• Omatoimimatkailijat tavoitetaan median ja sosiaalisen median avulla.
• Markkinointiyhteistyö ja Kainuu-kuvan vahvistaminen rakennetaan myös osaksi matkailun kehittämistä.

Kainuulaisten vieraanvaraisuus ja yhteispeli:
• Kainuussa vieraaseen suhtaudutaan tavallisesti arvostaen, uteliaan kiinnostuneesti ja avuliaasti. Team Kainuu -henkeä kasvatetaan tietoisesti kasvun voimaksi.

Dynaaminen ja vetovoimainen maakunta:
• Kainuu-kuvan vahvistaminen rakennetaan osaksi matkailun toimintaympäristön kehittämistä.
• Tuotteistetaan ja viestitetään kainuulaisuutta ja Kainuuta uusilla innovatiivisilla tavoilla. Tuetaan luontaisiin vahvuuksiin perustuvia uusia ja uudistuvia palveluja ja tapahtumia, jotka vahvistavat aluetaloutta ja tukevat alueen myönteistä mielikuvaa – ”hauskempi Kainuu”. Lisäksi vahvistetaan maakunnan tunnettuutta ja vetovoimaa markkinoimalla tehokkaasti erilaisia onnistumisia, isoja ja pieniä menestystarinoita.
• Hankkeiden ja kainuulaisten toimijoiden luomat verkostot ja muut kanavat hyödynnetään pitkäjänteisessä alueen markkinoinnissa (esimerkiksi kansainvälisessä matkailussa).
• Hankkeiden ja kainuulaisten toimijoiden luomat verkostot, muut kanavat ja viestintä hyödynnetään pitkäjänteisessä alueen markkinoinnissa erityisesti kansainvälisessä matkailussa.
Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnonläheinen ympäristö:
• Matkailu tukee palveluja ja liikenneinfrastruktuuria sekä päinvastoin.

Saavutettavuutta älykkäillä liikkumisratkaisuilla ja sähköisillä palveluilla sekä toimivalla aluerakenteella:
• Maakunnan vetovoimaa voidaan parantaa osaltaan myös kehittämällä saavutettavuutta ja tietoliikenneyhteyksiä;...
• Elinkeinoja tukeva aluerakenne ja toimivat palvelut; ... Biotalous, kaivannaistoiminnan ja matkailun laajeneminen edellyttävät myös uusia toimintojen sijoitusratkaisuja ja yhteystarpeita. ...
• Vartiusta kehitetään älykkään ja sujuvan rajayhteistyön ja liikenteen alueena.


Saavutettavuutta ja elinvoimaa tukeva sekä kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne: ...
• Kainuun vetovoima ja kilpailukyky ihmisten työ- ja asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja vapaa-ajanviettokohteena on otettava kehittämistyössä eri osa-alueilla kokonaisvaltaisesti huomioon.
• Maakunnan vetovoimaa voidaan parantaa osaltaan myös kehittämällä saavutettavuutta ja tietoliikenneyhteyksiä; parantamalla fyysistä ja inhimillistä ympäristöä sekä eri ympäristöjen elinvoimaisuutta ja edistämällä laajasti yhteistyötä sekä uudistumiskykyä.
• Maakuntakaavassa osoitettavilla aluevarauksilla mahdollistetaan ja edistetään hyvää ympäristöä, luonnon monimuotoisuutta ja kestävää luonnonvarojen käyttöä osoittamalla riittävät ja tarkoituksen mukaiset aluevaraukset mm. kulttuuriympäristön vaalimiseen, turvetuotantoon, maa- ja kalliokiviainesten ottoon ja matkailun tarpeisiin.

Biotalouskylien rakentaminen:
• Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä hoiva jne.)
11
5. Kanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-HämeKanta-Häme
12
Häme-ohjelma. Strateginen maakuntaohjelma 2014+ (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma)

Kanta-Hämeen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018
http://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/hame-ohjelma_lopullinen_28.11.2013_1.pdf

• Hämeen ainutlaatuinen luonto yhdistettynä rikkaaseen kulttuurihistoriaan luo houkuttelevan ympäristön luonto-, metsästysja kalastusmatkailulle.
• Matkailusektorin kasvumahdollisuuksia on erityisesti venäläisten matkailijoiden osalta. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö:
• Suomalaisen luonnon monimuotoisuuden ja mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävällä tavalla. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja yritystoiminnalle.
• Vanajavesikeskuksen hankkeet; ... Vanajaveden alueen vetovoiman lisääminen.

Avoimen datan hyödyntäminen ja lisätyn todellisuuden mahdollisuudet halutaan nähdä luontomatkailua rikastuttavana elementtinä. Tavoitteena on kehittää kestävää luontomatkailua.
• Ruokamaakunta Häme - Ruoka-alan kokonaisvaltainen kehittämisstrategia.• Terveysmatkailun osalta selvitetään kasvumahdollisuuksia.
Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi:
• Maaseutuasumisen edistäminen ja vapaa-ajan asumisen kehittäminen sekä niiden kasvun erilaisten mahdollisuuksien kartoittaminen ja luominen.
• Etätyöskentelyn ja monipaikkaisen asumisen konseptien kehittäminen.


• VenäjäVenäläiset:
• Matkailuyritysten yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on räätälöidä houkuttelevia matkailupaketteja venäläisille turisteille.
• Matkailuyritykset myös lisäävät valmiuksiaan palvella venäläisiä turisteja.
• Uuden vuoden matkojen lisäksi kesän ja syksyn markkinointia venäläisten keskuudessa lisätään. Kotikansainvälistymisen avulla luodaan edellytyksiä sekä
vienti- että matkailuyritysten kansainväliseen toimintaan.
• Matkailuyritysten yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on räätälöidä houkuttelevia matkailupaketteja venäläisille turisteille.
• Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa tehdään yhteistyötä.
• Ruokamaakunta Häme - Ruoka-alan kokonaisvaltainen kehittämisstrategia.
Kansainvälistyminene ja vetovoima:
• Maakunnalliseen markkinointiin haetaan uusia keinoja tehdä Hämeen yrittämisen, asumisen, matkailun, opiskelun ja työnteon vetovoimatekijöitä tunnetuksi, myös kansainvälisesti.
• Kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa tehdään yhteistyötä. Markkinoinnin kohderyhmä Venäjällä segmentoidaan, ja markkinointi suunnataan potentiaalisimpaan kohderyhmään.
• Uuden vuoden matkojen lisäksi kesän ja syksyn markkinointia venäläisten keskuudessa lisätään.

Esimerkkejä hankekokonaisuuksista:
• Hämeen toimipisteet Brysselissä ja Pietarissa.
• Maakunnallinen Venäjän markkinoille tähtäävä matkailun yhteishanke.

Keskeisiä hanke- ja toimenpide-esityksiä:
• Kanta-Hämeen vetovoiman ja matkailun kehittämisen kärkien ja toimintatavan kokoaminen.
• Sibelius-brändin hyödyntäminen juhlavuoden 2015 jälkeenkin, Luova Eurooppa- hanke.
• Elämysten Hämeenlinna -hankekokonaisuus.
13
6. Keski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-PohjanmaaKeski-Pohjanmaa
14
Yhteistyön maakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia. Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014-2017

ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 - 2017, toimeenpanosuunnitelma vuosille 2017 – 2018
http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/fdd5aab8-ae36-4d38-8af1-5ca14b6c4f00_MAKO%202014-2017%20nettiPDF.pdf

http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/0c11f9cf-7e72-4a51-8880-ef2148c11030_Keski-Pohjanmaan%20Toimeenpanosuunnitelma%202017-2018.pdf
• Matkailullisesti erityisiä ovat rannikon Rantatie (vt8 ja rannikon vanhat tielinjaukset), Seitsemän sillan tie (KokkolaLuoto-Pietarsaari) ja Suomenselkätie (kt58).

• Matkailussa on kehityspotentiaalia esimerkiksi hyvinvointi- ja luontomatkailun alueilla.
• Kansainvälisen turismin ja matkailun osalta on mahdollisuuksia kärkikohteiden
yhteistyöverkostoa vahvistamalla. Erityisiä mahdollisuuksia ovat Kalajoen matkailualue, historiallinen Kokkola ja Tankarin majakkasaari, Metsäpeuranmaan luonto, Kemoran moottoriurheilurata ja Kaustisen kansanmusiikkitapahtuma.

Tavoite: Hyvinvointiala kasvaa kansainvälisiä vahvuuksia hyödyntäen. Hyvinvointiin liittyvät terveys-, matkailu-, luonto- ja kulttuuripalvelut
ovat merkittävä työllistäjä:
• Hyvinvointiteknologian, kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointiosaamisen ja matkailupalveluiden vienti.
• Elämys- ja hyvinvointitalouden kehittäminen älykkään erikoistumisen teemaksi.
• Keski-Pohjanmaalla on valmistunut kulttuurin, liikunnan, matkailun ja viestinnän alojen yhteisstrategia (vetovoimastrategia) aluekehityksen ja työllisyyden edistämiseksi 2015 - 2020. Vetovoimastrategian toteuttamissuunnitelma tarkentuu vuoden 2016 aikana ja jalkauttamista jatketaan vuonna 2017.
• Arctic Europe yhteistyöverkosto: Toiminta pitää sisällään ... matkailun ja kulttuurin edistämisen.

• Kansainvälisen turismin ja matkailun osalta on mahdollisuuksia kärkikohteiden yhteistyöverkostoa vahvistamalla.
Tavoite: Keski-Pohjanmaa on haluttu asuinpaikka ja matkakohde:
• Merkitystä on myös maakuntaa laajemmalla sijoittumisella alueiden välisessä verkostossa sekä maakunnan vetovoimalla ja tunnettuudella ulkoapäin
Saavutettavuus; asumisen ja vapaa-ajan liikennetarpeiden sujuvuus
Toimiva toimintaympäristö; yhdyskuntarakenne, maankäyttö, kaavoitus ja liikennejärjestelmät, luonto- ja kulttuuriarvojen kattava huomioiminen, maakunnan vetovoimaisuuden ylläpitäminen.• Tuotteistettujen ja kansainvälisesti markkinoitujen hyvinvointi-, luontoja kulttuuripalveluiden määrä.
15
7. Keski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-SuomiKeski-Suomi
16
Keski-Suomen Strategia - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014–2017

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2016 – 2017
http://www.keskisuomi2040.fi/lataukset/2014-06-06-Keski-Suomen-liitto-Keski-Suomen-Strategia-2040.pdf

http://www.keskisuomi.fi/filebank/24816-Topsu_2016-2017.pdf
Matkailualan tilanne on edelleen heikko. Syynä ovat mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin v. 2015), huonot talvisäät sekä venäläisten matkailun väheneminen. Vuokratyövoiman käyttö laskee henkilöstömäärää. Hyviä uutisia ovat Himoksen kylpylähankkeen eteneminen ja muut vireillä olevat matkailuhankkeet. Viimeisimmät tilastot kertovat mm. Jyväskylän ja Helsingin välisen lentoliikenteen suoritteiden merkittävästä kasvusta.• Tavoitetila 2040: Matkailu- ja virkistysympäristöt ovat rakentuneet luonto- ja kulttuuriperintöelämysten, kulttuurin ja hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen varaan.
• Vuonna 2040 Keski-Suomi on edelleen monikeskuksinen maakunta, jonka pääkaupunki on Jyväskylä. Jyväskylässä, Jämsässä, Keuruulla ja Saarijärvellä lomittuvat vakituinen asuminen, vapaa-ajan asuminen sekä matkailu- ja virkistysalueet.

• Keski-Suomen matkailustrategian lähtökohtana ovat kehittyvät matkailukeskukset.
• Sauna on nostettu Keski-Suomen matkailun kärkiyritysten tulevaksi kehittämisteemaksi:
’Keski-Suomi – Suomen saunamaakunta’.
• Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu
Aasian kasvaville markkinoille. Tavoitteena on saada Aasiasta tulevat lentomatkustajat viipymään Suomessa 1-4 päivään lentojen vaihdon yhteydessä. Keski-Suomen matkailuyrityksiä kannustetaan osallistumaan TEM:in Finrelax ja Stopover Finland -ohjelmiin tavoitteenaan lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää.
Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue, ja toimenpiteitä jatketaan. Venäjän taloudellisen tilanteen kehittymistä sekä uusien markkina-alueiden mahdollisuuksia seurataan.
Tavoitteita vuoteen 2040:
• Maakunnassa on viisi kansallispuistoa sekä useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita suojelualueita ja kulttuuriympäristöjä.
• Etelä-Konneveden kansallispuisto on vakiinnuttanut asemansa kansallispuistojen verkostossa. Keski-Suomi on ympäristövastuullinen maakunta, jossa toiminta pohjautuu ympäristöosaamiseen ja ympäristöarvojen sekä kulttuuriympäristöjen huomioimiseen. Puhdas ja terveellinen ympäristö on maakunnan vetovoimaa.

Kehittämiskohteita, kansallispuistot ja UNESCO:n maailmanperintökohteet:
• Kansallispuistojen kestävä matkailun edistäminen. Kansallispuistoissa pääpaino on erä- ja luontomatkailussa sekä ympäristökasvatuksessa
• Keski-Suomessa on 1 luonnonpuisto Salamaperän luonnonpuisto ja 4 kansallispuistoa: Salamajärven, Pyhä-Häkin, Leivonmäen ja Isojärven kansallispuistot.
• Etelä-Konneveden kansallispuisto on suunnitteilla; Etelä-Konneveden kansallispuiston monipuolinen kehittäminen.

Kehittämiskohteita, matkailu-, virkistys- ja vesistöreitit:
• Päijänne–Puula-alueella vesistömatkailun ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen (kestävä luonto- ja kulttuurimatkailu)
• Päijänne–Keitele-kanavan matkailu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen
• Längelmäveden matkailu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen lähtöpisteenä Länkipohjan kehittyvä satama-alue
• Keiteleen luontoelementtien hyödyntäminen matkailussa
• Vihreä väylä -matkailutie (Sysmä–Luhanka–Rutalahti–Toivakka–Lievestuore–Laukaa–Sumiainen–Konginkangas) ja matkailu- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen tieympäristöön liittyen
• Ulkoilureittien kehittäminen; maakuntaura yhdessä Peuranpolun kanssa kytkee keskeisiä virkistysalueita ja matkailupalvelujen alueita verkostoksi. Muita paikallisia ulkoilureittejä liittyy maakuntauraan. Vesiretkeilyreitteinä on osoitettu Konneveden, Vanhan Vitosen ja Saarijärven vesiretkeilyreitit

Biotalous nousee metsätalouden murroksesta:
• Biotalouden työpaikat leviävät koko maakuntaan ja takaavat maaseudun elinvoiman. Biotalouden palveluiden kasvu, kuten luonto- ja elämysmatkailu, lisää yritysten liikevaihtoa.
Tavoitteita vuoteen 2040:
• Jyväskylä ja Jämsä ovat tapahtumamatkailun valtakunnallisia ja kansainvälisiä keskuksia.
• Maakunnassa on lisäksi puolenkymmentä muuta vetovoimaista matkailukeskusta, viisi kansallispuistoa sekä useita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita suojelualueita ja kulttuuriympäristöjä.

Kehittämiskohteita:
• Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. .... Edistetään kulttuuriympäristöjen elinkeinotoimintaa.
• UNESCO:n maailmanperintökohteet: Petäjäveden kirkko ja Struven kolmiomittausketjuun kuuluva Puolakan kolmiomittaustorni.
Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen alueet:
• Loma-asumista ja pysyvää asumista kehitetään rinnakkain ja toisiaan täydentävinä - uudet asumisen konseptit mm. matkailukeskusten yhteydessä.
• Venäjä on viime vuodet ollut Keski-Suomen tärkein ulkomainen markkina-alue
• Stop over -konseptin kehittäminen kohdentuu Aasian kasvaville markkinoill
Digitalous haastaa palvelut uudistumaan:
• Digitaaliset teknologiat voivat tehostaa yritysten toimintaprosesseja, uudistaa tuotteiden ja palveluiden muotoilua.

Merkittävät matkailukeskukset ja vyöhykkeet:
• Jyväskylän kehittäminen kongressi-, liikunta- ja tapahtumamatkailun keskuksena
• Himoksen matkailun kehittäminen, vesistö- matkailun avaaminen
• Keuruun–Multian alueella matkailun kehittäminen puhtaaseen omaperäiseen luontoon, taiteeseen, kulttuuriin ja hiljaisuuteen perustuen (”hiljaisuuden kirkkotie”)
• Keurusselän matkailun ja ohjelmapalvelujen kehittäminen
• Uniikkien matkailukohteiden edelleen kehittäminen mm. Haapamäen höyryveturipuisto
• Kuhmoisten alueella vesistöreitteihin ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvien matkailupalvelujen kehittäminen Himoksen asiakasvirroille
• Päijänne–Puula-alueella loma-asumisen, matkailun ja virkistyksen kehittäminen
• 4-tien varren hyödyntäminen matkailualueina
• Valtatien 24 kehittäminen myös matkailuväylänä
• Pohjoisessa Keski-Suomessa kalastus- ja luontomatkailun, loma-asumisen kehittäminen ja ohikulkuliikenteen hyödyntäminen
• Kulttuurin ja luovan talouden toimijaverkostoa jäsennetään maakunnalliseksi kokonaisuudeksi.Digitalous haastaa palvelut uudistumaan:
• Digitaaliset teknologiat voivat edistää myyntiä ja markkinointia globaaleilla markkinoilla.
• Myötävaikutetaan siihen, että maakunnan yrityksillä on toimivat sähköiset markkinointi- ja myyntikanavat
• Vuoteen 2040 mennessä valtatie 4 on TEN-T-ydinverkon osana kehitetty nykyistä selvästi korkeatasoisemmaksi. Muuta päätieverkkoa (nykyiset valta- ja
kantatiet) on parannettu, ja sen liikennöitävyys on pysynyt vähintään nykyisellä tasolla. Vähäliikenteinen tieverkko on kunnossa sekä elinkeinoelämän
(mm. puunhankinta, maatalous, turve- ja bioenergia, matkailu), että vakinaisen ja vapaa-ajan asutuksen kannalta.

Tavoitetila 2017:
• Liikenneväylät ja joukkoliikenne; Maakunnan suurten järvien ja reittivesistöjen monipuolinen luonto ja kulttuuriperintö sekä Päijänne–Keitele-kanava luovat hyvät mahdollisuudet Keski-Suomen matkailun ja virkistyspalvelujen kehittämiselle.

Toimenpiteitä
• Vt 24 kehittäminen matkailun väylänä Himoksesta Lahteen.
• Matkailun vesiliikenteen kehittäminen; esim. vesistöyhteys Keitele-Päijänne matkailureittinä ja autolautta Päijänteen itäpuolelle.
• Päijänne–Keitele-kanavan matkailu-ja virkistyskehittäminen.
• Längelmävesi matkailureittinä, päätepisteenä Länkipohjan kehittyvä satama.
Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen alueet:
• Loma-asumista ja pysyvää asumista kehitetään rinnakkain ja toisiaan täydentävinä - uudet asumisen konseptit mm. matkailukeskusten yhteydessä.

17
8. KymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaaksoKymenlaakso
18
Kymenlaakso -ohjelma 2014–2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä

Kymenlaakson maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018
http://www.kymenlaakso.fi/attachments/article/100/Kymenlaakso-ohjelma%202014-2017.pdf

http://www.kymenlaakso.fi/attachments/article/6682/TOPSU%202017-2018%20mkh17%2010%2016.pdf
Venäjän läheisyyden potentiiaali ja riskit matkailussa:
• Venäjän rajan ja Pietarin alueen ostovoiman läheisyys näkyy voimakkaana matkailun ja kaupan alan kehittymisenä ...Tuoreina esimerkkeinä tästä ovat Sirius Sport Resort Pyhtäällä ja mm. kasinon, hotellin ja kauppakeskuksen sisältävä Vaalimaa Shopping Center.
• Kymenlaakson toimintaympäristö on siirtynyt vuonna 2014 alkaneen Ukrainan kriisin sekä energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskun myötä skenaarion 3 Taiturointia kuilun partaalla mukaiseksi. Skenaariossa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen mahdollisuudet kehittyä ovat heikentyneet ja ihmisten ja instituutioiden välinen luottamus ja aktiivisuus on vähentynyt.
• E18 tien valmistuminen moottoritieksi parantaa Kymenlaakson saavutettavuutta olennaisesti. Tie on jo nyt tuonut uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, logistiikalle, matkailuun ja kauppaan.
• Kymenlaaksossa riskitoimialoja ovat logistiikka, matkailu ja kauppa, ICT-ala, terveys- ja hyvinvointiala, bio- ja kiertotalous sekä sellun tuotanto, metallialan pk-toimijat ja venäjäriippuvaiset toimijat.
Venäjän rajan ja Pietarin alueen ostovoiman läheisyys näkyy voimakkaana matkailun ja kaupan alan kehittymisenä ja se tulee hyödyntää entistä paremmin myös muilla elinkeinoelämän aloilla.
• Myös logistiikan, biotalouden, matkailun sekä terveyden ja hyvinvoinnin digitaalisiin sovelluksiin liittyy suuria mahdollisuuksia.

Aluerakenne 2030:
• Aluerakenteen eheyttäminen ja kestävä maankäyttö luovat puitteet arvokkaiden luonnonalueiden virkistys-, matkailu- ja suojeluverkoston kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Matkailun ja virkistyksen osalta keskeisiä vetovoima-alueita ovat Itäisen Suomenlahden merialue sekä Pohjois-Kymenlaakson järvi- ja erämaaympäristöt. Tarve luoda ihmisille laadukas, viihtyisä ja houkutteleva asuinja toimintaympäristö korostuu.
• Kymenlaakson monipuolista luontoa hyödynnetään aiempaa määrätietoisemmin matkailun tuotteistamisessa.
• Kymijoen mahdollisuudet matkailussa ja virkistyskäytössä hyödynnetään.
• Luontomatkailun kehittäminen
• Vanhoille teollisuusalueille ja puolustusvoiminen käytöstä vapautuneille alueille on mahdollista löytää uutta toimintaa.
• Erilaisten tapahtuma- ja elämyskeskusten kuten Kotkan ja Kouvolan luovien alojen keskukset ja KymiRing, toteutumista edistetään.
• Kulttuuri- ja luontomatkailun vetovoima-alueiden hyödyntämine.
• Ruoka- ja tapahtumamatkailun kehittäminen.



• Luontoympäristön hyvinvointivaikutusten tuotteistaminen.
• Jatkossa odotetaan pelillistämiseen perustuvan osaamisen ja liiketoiminnan kehittyvän etenkin terveys- ja hyvinvointialalla.
• VenäjäYritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinojen kehittäminen:
• Kymenlaaksossa tarjotaan Suomen ja Venäjän välisille matkailijoille ja kuljetuksille houkuttelevia, ensiluokkaisia palveluita liikenteen, logistiikan, kaupan sekä matkailun aloilla ja samalla luodaan yrityksille mahdollisuuksia uuteen ja kehittyvään liiketoimintaan rajan molemmin puolin.
• Vaalimaata kehitetään kaupan ja rajapalvelujen alueena.

Toimenpiteitä:
• Ulkomaalaisten investointien houkuttelu ja kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen, Invest in toiminta (Kymenlaakso panostaa voimakkaasti Invest In –toimintaan hakemalla aktiivisesti uusia sijoittuvia yrityksiä niin Venäjältä ja EU:sta, USA:sta ja Japanista kuin BRIICS –maistakin).
• Logistisen aseman vahvistaminen ja uusien palvelukonseptien kehittäminen.
• Matkailijoita ja asukkaita palvelevan kaupan sekä luonto-, liikunta- ja kulttuurimatkailutarjonnan kehittäminen.
• Peliklusterin kehittäminen ja pelillistämiseen perustuvan liiketoiminnan edistäminen.
• Digitaalisten palvelujen kehittäminen teollisuudelle, logistiikalle, matkailulle sekä terveys- ja hyvinvointialalle.
• Viestintäyhteistyön pysyvä toimintamalli.
• Ulkomaalaisten investointien houkuttelu ja kansainvälisten yrityskumppanuuksien synnyttäminen.
• Alueellisten verkostojen kehittämiskonseptit esim. yrityspuistot, satamat, matkailualueet.
• Viestintäyhteistyön pysyvä toimintamalli.
• Uudet tavat tuoda Kymenlaaksoa esiin.
Liikennejärjestelmien ja rajaliikenteen kehittäminen:
• Työpaikkojen ja palvelukeskittyminen saavutettavuuden parantaminen asukkaiden ja matkailun näkökulmasta.
• Kymijoen hyödyntäminen esim. Heinola-Kouvola vesitieyhteys.
• Vaalimaata kehitetään kaupan ja rajapalvelujen alueena.
Kestävä maankäyttö, laadukas elinympäristö ja vireä kulttuuriympäristö:
• Kaavoittamisen on oltava joustavaa ja reagointikykyistä, jotta voidaan hyödyntää kaupan ja matkailun vaatimat tarpeet.
• Korkeatasoisen ja monipuolisen matkailupalveluinfran rakentaminen.
• Alueellisten verkostojen kehittämiskonseptit esim. yrityspuistot, satamat, matkailualueet.
• Risteily- ja linjaliikenteen kehittäminen.
• Matkailu- ja palvelualueiden toimintaedellytysten kehittäminen (Kymijoki, Kimolan kanava, vanhat teollisuusalueet ja puolustusvoiminen käytöstä vapautuneet alueet).
• Ympäristönsuojeluun liittyvät toimet, joilla edistetään alueen vetovoimaa esimerkiksi vesistöjä kunnostamalla.
19
9. LappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappiLappi
20
LAPPI-SOPIMUS. MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017. Maakuntastrategia 2040.

TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018
http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=26465&name=DLFE-24375.pdf

http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=18284&name=DLFE-30781.pdf
Nykytila ja vetovoimatekijät:
Matkailu on jatkanut kasvuaan ja luo uusia työpaikkoja
• Lapin suojelualueverkosto tarjoaa hoidettuine reitteineen maakunnan asukkaille ja matkailijoille hyvät virkistäytymis -ja luonnontuntemuksen oppimismahdollisuudet vetovoimaisessa luonnontilaisessa ympäristössä. Luonnon kestokyky on otettu entistä paremmin huomioon eri virkistyskäyttömuotojen yhteensovittamisessa.
• Lapissa on vireillä lukuisia valtakunnallisestikin mittavia maankäyttöön liittyviä hankkeita- Lapissa laaditaan maankäytön suunnitelmia suurhankkeisiin (kaivokset, teollisuushankkeet, tuulivoima ja matkailu) liittyen, mutta myös kuntataajamien kehittämiseksi sekä suunnitelmallisen loma-asumisen mahdollistamiseksi.
• Lapin kansainvälisissä matkailukeskittymissä kaavoituksella on mahdollistettu suurimittakaavainen matkailurakentaminen.
• Erityisesti matkailuyritysten ja tuotannollisten yritysten kasvumahdollisuuksia on vahvistettu yritysrahoituksella.
• Esimerkiksi matkailuelinkeinon vuosittainen tulovirta liikkuu lähellä miljardia...
• Matkailukeskusten tila on suhteellisen vakaa ja kasvua on saatu keskusten lisäksi myös niiden ympärillä oleville yrityksille ja alueille esimerkkinä Nellim Pohjois-Lapissa, Sallan alue ja kaupunkialueilla Rovaniemen Napapiiri joulumatkailuineen sekä Kemin Lumi Linna ympäristöineen.
Lappi-brändi tunnetaan kansainvälisesti. Pitkäjänteisen matkailumarkkinoinnin seurauksena matkanjärjestäjät luottavat Lapin matkailuun ja Lappiin uskalletaan panostaa. Suoria lentoyhteyksiä on saatu avattua joulu- ja talvisesongille. Kokeiluja perinteisten sesonkiaikojen ulkopuolelle on myös tulossa.

Riskejä:
Venäläisten matkailijoiden määrän lasku on tasaantunut, mutta matkailijamäärissä ollaan kaukana huippuvuosista.
Iso-Britannian päätös erota EU:sta ja sen vaikutukset eivät vielä näy alueen matkailussa tulevan sesongin osalta.
• Monilla toimialoilla, esim. matkailussa,
työvoiman kysyntä perustuu kausivaihtelujen mukaisiin toistuviin rekrytointitarpeisiin haasteineen.
• Ensi vuoden aikana matkailuun investoidaan arviolta 100 M€ arvosta. Investointipotentiaali pitemmällä ajanjaksolla on noin 1,5 -2 miljardia euroa. Matkailun menestys tukee myös muiden toimialojen mm. kaupan ja luonnontuotealan kysyntää ja kasvua.
• Matkailurakentamisessa uustuotanto on lisääntynyt ja isompia kohteita käynnistynee lähivuosina. Matkailurakentaminen tulee kohdistumaan koko Lapin alueelle.
• Yritysten kansainvälinen yhteistyö,
suuntautuminen kansainvälisille markkinoille ja matkailussa uudet asiakasryhmät esim. lisääntyneet aasialaiset matkailijat edellyttävät rekrytoitavalta henkilöstöltä yhä laajempaa kieli- ja kulttuuriosaamista.
• Kansainvälisille markkinoille pääseminen edellyttää yrityksiltä ja yritysten henkilöstöltä myös markkinointi- ja myyntitaitoja sekä kansainvälisten verkostojen tuntemista.
• Matkailun kasvaessa eri puolilla Lappia, ei vain perinteisissä matkailukeskuksissa,
kieli- ja ammattitaitoisen sesonkityövoiman saatavuus on vaikeutumassa.

• Lapin tasapainoisen kehittymisen kannalta on
välttämätöntä huolehtia luonnonympäristön ja erämaisen imagon säilymisestä sekä kyseisten arvojen yhteensovittamisesta erilaisten, muun muassa suurhankkeisiin liittyvien maankäyttötarpeiden kanssa.

2040: Lappi on kansainvälinen, kehittyvä ja inspiroiva arktisen liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen keskus sekä
arktisten alueiden tunnetuin matkailukohde. Lapissa on hyvä olla ja asua.

Aluerakenne 2040 -maakuntastrategia:
• Matkailutoiminnot muodostavat omat vyöhykkeensä. Matkailun ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen merkitys aluerakenteeseen ja palveluvarustukseen on suurin Tunturi–Lapin, Pohjois-Lapin ja Itä-Lapin alueilla. Länsi-Lapissa on laaja rajayhteistyö- matkailu- ja liikennevyöhyke. Rovaniemen sekä Meri-Lapin alueet kehittyvät myös merkittävinä matkailukeskuksina. Matkailualueiden saavutettavuus tukeutuu lentoasemiin ja rautateiden henkilöliikenteen pääteasemiin sekä henkilöautoliikenteen Tarvitsemiin laadukkaisiin tieyhteyksiin.

Aluerakennekuva 2040 - maakuntastrategia:
• Palvelualat, kuten matkailu, ovat kuitenkin huomattavasti työvoimavaltaisempia ja niiden työllistävyysvaikutus onkin Lapin kannalta erittäin merkittävä.
• Pohjoisten korkean jalostusasteen teollisuustuotteiden, matkailuelämysten ja energian rooli kehityksen kärkinä on edelleen keskeinen.
• Lapissa luovat toimialat ja kulttuuri tuovat lisäarvoa monelle elinkeinosektorille. Muotoilu, palvelumuotoilu sekä kulttuuri- ja taidelähtöiset menetelmät tuovat uusia tapoja ja menetelmiä tuottaa palveluita tai tuotteita matkailusta hyvinvointiin.
Lapin toimialoista matkailu on riippuvainen ympäristön laadusta ja ympäristön käytön mahdollistavasta infrastruktuurista.

Luonnonvarojen monimuotoinen ja kestävä hyödyntäminen:
• ekosysteemipalveluista uutta liiketoimintaa
• Lapin puhtaus tuo uutta liiketoimintaa
• ekologinen matkailu on aito tuote

Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää toimintaa – Lappilainen elää visusti ja viisaasti (vähähiilisyys):
• Ympäristön kunnostushankkeet (joki- ja järvikunnostukset sekä matkailua tukevat ympäristöhankkeet)
• Vaelluskalojen palauttamista edistävät hankkeet (luontainen kierto)
• Lähiruuan merkitys Lapin matkailulle ja - brändille on merkittävä. Luonnontuotealan ja matkailun vahvuuksien yhdistämisellä ja niiden tiiviimmällä yhteistyöllä on mahdollista edistää molempien toimialojen kehittymistä ja kansainvälistymistä, sillä ne pystyvät vastaamaan nykypäivän kuluttajatrendeihin.
• Viihtyisä ja innostava ympäristö sekä elävä maaseutu ovat Lapin valttikortteja. Säilytetään ja kehitetään kulttuuri- ja muita ympäristöjä palvelemaan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja mm. matkailun tarpeita.
• Nouseva ja Lapille lisäarvoa antava trendi on GreenCare – vihreä hoiva. Yhdistämällä GreenCare -toiminnan, matkailun sekä hyvinvointisektorin uudenlaisen palvelumuotoilun ja -tuottamisen tavoitteet voidaan Lapissa luoda uusia, innovatiivisia liiketoiminta-, työ- ja toimeentulomahdollisuuksia matkailu- ja hyvinvointisektoreille ja niiden rajapinnoille.Aluerakennekuva 2040 - maakuntastrategia:
• Verkostomainen, virtuaalinen ja monipaikkainen elämäntapa sekä liiketoiminta- ja työkulttuuri mahdollistavat asumisen, koulutuksen ja työnteon missä vain.
Aluerakennekuva 2040 - maakuntastrategia:
• Elävät matkailukeskukset tulevat painottumaan yhä enemmän myös palvelukeskuksiksi.
• Perinteisten elinkeinojen liitännäiselinkeinot kuten ekologinen matkailu tukevat perinteisten elinkeinojen kannattavuutta
• Lapin matkailustrategian toteuttaminen.
• Lapin yhteismarkkinoinnilla saavutetun kilpailuedun säilyttäminen ja vahvistaminen.
• Lapissa House of Lapland toteuttaa Lapin kansainvälistä matkailumarkkinointia yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Kansallisen tason matkailumarkkinointiin on varattava riittävät resurssit ja huomioitava myös yhteispohjoismainen Visit Arctic Europe -alueen tiivistyvä yhteistyö matkailun kehittämisessä.
• Luonnontuotealan ja matkailun vahvuuksien yhdistämisellä ja niiden tiiviimmällä yhteistyöllä on mahdollista edistää molempien toimialojen kehittymistä ja kansainvälistymistä.
• Lapin korkeakoulukonserni sekä eri koulutusasteet yhdistävä Matkailualan tutkimus-ja koulutusinstituutti toimivat yhteistyöfoorumeina ja yhteistyötä lisätään uusilla, vastaavilla toimintamalleilla ja yhteistyömuodoilla.
Lapin yhteismarkkinoinnilla saavutetun kilpailuedun säilyttäminen ja vahvistaminen on merkittävä toimenpide uusien tuotteiden rinnalla.

Panostukset matkailuelinkeinon kehittämiseen:
• Matkailun merkitys alueiden taloudessa ja työllisyydessä on entisestään kasvanut. Entistä tietoisemmin on huolehdittava siitä, että kansalliset matkailumarkkinoinnin panostukset pysyvät kohdennettuina niiden käyttötarkoituksen mukaisesti matkailun edistämiseen. Matkailumarkkinoinnin toimenpiteiden vaikuttavuutta on parannettava nostamalla vuotuinen kansallinen rahoitus 20 miljoonaan euroon.
• Lapissa House of Lapland toteuttaa Lapin kansainvälistä matkailumarkkinointia yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Kansallisen tason matkailumarkkinointiin on varattava riittävät resurssit ja huomioitava myös yhteispohjoismainen Visit Arctic Europe -alueen tiivistyvä yhteistyö matkailun kehittämisessä.
• Saavutettavuus on matkailun kehittymisen elinehto. Sen tukemiseksi ja koko alan kannattavuuden lisäämiseksi matkailun saattaminen ympärivuotiseksi on tulevien vuosien tärkein tehtävä.
• Olennaista on monipuolisen ja kestävän liikkumisen mahdollistaminen. Lapin tulevaisuudelle ja saavutettavuudelle nykyisten lentoasemien ja lentopaikkojen säilyttäminen on avainasia. Rajanylityspaikoille johtavilla yhteyksillä kulkee kasvavia määriä matkustajia ja tavarakuljetuksia ja Venäjän viisumivapauden toteutuminen tulee ottaa huomioon.
• Toimiva ja kohtuuhintainen lentoliikenne on matkailuun ja teollisuuteen nojaavan alueen perusedellytys.
• Maanteiden kuntoon, turvallisuuteen sekä ympärivuotiseen liikennöimiseen on Lapissa panostettava ja hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet parantaa maantieverkostoa. Matkailun, kaivosteollisuuden, metsä- ja suurteollisuuden erityisvaateet yhteyksien osalta sekä lappilaisten arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat kehittämisen keskiössä. Etenkin Lapin kaupunki-, kunta- ja matkailukeskusten väliseen liikenteeseen on saatava lisäresursseja palvelemaan paremmin niin asukkaita kuin matkailijoitakin.

• Lapin toimialoista matkailu on riippuvainen ympäristön laadusta ja ympäristön käytön mahdollistavasta infrastruktuurista.
• Ekologisen matkailun kehittyminen; Maankäyttömuotojen yhteensovittaminen ja luonnonympäristöjen säilyttäminen matkailun käyttöön ovat matkailualalla ratkaistavia haasteita.
• Säilytetään ja kehitetään kulttuuri- ja muita ympäristöjä palvelemaan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta ja mm. matkailun tarpeita.

• Vuonna 2040 Lappi on arktisen osaamisen ja sujuvan arjen suunnannäyttäjä myös koulutuksen, yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja vapaa-ajan virtuaalisisa palveluissa.


21
10. PirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaaPirkanmaa
22
Rohkee, mutta sopii sulle! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 (sisältää maakuntaohjelman)

Ei löydy voimassa olevaa toimenpideohjelmaa.
http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Maakuntastrategia_netti.pdf• Huomion kohteita: luonto- ja elämysmatkailu.• Huomion kohteena: Pirkanmaan elämysstrategian jalkauttaminen, matkailutoimialat ja - palvelut.
• Maakunnan yhteinen matkailumarkkinointi.
Tavoitteena:
• Maakunnan matkailumarkkinointia on kehitetty yhtenäisellä ja kokoavalla otteella.
Maakuntakaava huomioi kattavasti luonnon ekologiset yhteydet, arvokkaat kulttuuri- ja rakennetut ympäristöt, maisema-alueet sekä virkistys- ja suojelualueet.

Tavoitteena:
• Maakunnan monipuolisten luonnonsuojelualueiden, kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaaliminen on lisännyt paitsi pirkanmaalaisten virkistysmahdollisuuksia, mutta myös niiden liiketoiminnallisen hyödyntämisen mahdollisuuksia.
• Luonnon- ja maa-ainesvarojen hyödyntäminen ei vaaranna maakunnan arvokkaiden luonto- ja virkistyskokonaisuuksien säilymistä.
23
11. PohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaaPohjanmaa
24
Pohjanmaan maakuntastrategia. Maakuntasuunnitelma 2040. Maakuntaohjelma 2014–2017

Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017–2018
http://www.obotnia.fi/assets/1/Regionalutvecklingsenheten/Landskapsstrategi/strategia-netti.pdf

http://www.obotnia.fi/assets/1/Uploads/topsu2016-hyvaksytty181016-liitteineen.pdf
Rikas kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt puutalokaupunkeineen sekä ainutlaatuinen saaristo ja maailmanperintöalue lukeutuvat maakunnan vahvuuksiin, jotka mahdollistavat matkailun kehittämisen.
• Pohjanmaan alueen luonto on puhdas ja monipuolinen virkistyksen lähde. Luonto on erittäin monimuotoinen, ja sen edustavimmat osat on otettu mukaan valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä luontoalue Merenkurkun saaristo nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2006.
Maailmanperintöalueesta on mahdollista rakentaa myös kansainvälisesti houkutteleva vierailukohde. Kristiinankaupungin Cittaslow-status luo puolestaan uusia mahdollisuuksia matkailulle ja muulle yrittämiselle Suupohjan rannikkoseudulla.• Matkailualalla maaseutu-, saaristo ja kalastusmatkailu ovat tärkeitä kehittämiskohteita.
• Luontokoulutoiminta sekä luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö auttavat ymmärtämään luonnon merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. ... Luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä pyritään edistämään eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.
• Merenkurkun saaristo nimettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 2006. Maailmanperintöaluetta tulee vaalia sekä ohjata sen käyttöä niin, että sen arvo maailmanperintöalueena turvataan. Merenkurkun maailmanperintöalue pyritään nostamaan kansainvälisesti tunnetuksi luontomatkailukohteeksi.
Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö:
• Kulttuuriympäristöjen ja -perinnön ja kulttuurielämän merkitys tärkeinä vetovoimatekijöinä tulee tiedostaa.
• Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Alueen historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia ja pohjalaisia ruokaperinteitä tulee kehittää ja tuoda entistä näkyvämmin esille erityisesti museoalan ammattilaisten ja harrastajien sekä matkailualan yhteistyönä.
• Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee aktiivisesti hyödyntää alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa.

Toimenpiteet:
• Tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisema-alueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa.
• Edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä.
• Kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena.
• Kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina.
• Resurssien käyttöä tulee tehostaa ja kulttuuritarjontaa monipuolistaa kokoamalla yhteen maakunnan kulttuuritoimijoita yhteisiin ideointi- ja suunnittelutilaisuuksiin sekä koordinoimalla maakunnallista kulttuuriyhteistyötä ja tapahtumamarkkinointia.
Monipuolinen elinkeinoelämä:
• Toimenpiteenä; hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin.
• Luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä pyritään edistämään eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.
• Resurssien käyttöä tulee tehostaa ja kulttuuritarjontaa monipuolistaa kokoamalla yhteen maakunnan kulttuuritoimijoita yhteisiin ideointi- ja suunnittelutilaisuuksiin sekä koordinoimalla maakunnallista kulttuuriyhteistyötä ja tapahtumamarkkinointia.
• Maakunnan vetovoiman lisäämiseksi maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa on vahvistettava. ...Myös matkailualalla on tässä merkittävä rooli, sillä matkailun ja suurtapahtumien avulla alueen mahdollisuudet tulevat luontevasti tutuiksi muualla asuville.
• Resurssien käyttöä tulee tehostaa ...koordinoimalla maakunnallista... tapahtumamarkkinointia.
• Toimenpiteet: tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisema-alueita ja kulttuurikohteita alueen asukas- ja matkailumarkkinoinnissa.
• Merenkurkun maailmanperintöalue pyritään nostamaan kansainvälisesti tunnetuksi luontomatkailukohteeksi. Tämä edellyttää myös tieverkon...kehittämistä.• Merenkurkun maailmanperintöalue pyritään nostamaan kansainvälisesti tunnetuksi luontomatkailukohteeksi. Tämä edellyttää myös tieverkon ja muun infrastruktuurin kehittämistä ja niihin panostamista, jotta ne vastaavat sekä matkailun että paikallisväestön peruspalvelutarpeita.• Matkailuyritysten määrä.
• Arvioitu vierailijoiden määrä maailmanperintöalueella, puutalokaupungeissa sekä muissa merkittävissä kulttuurikohteissa.
25
12. Pohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-KarjalaPohjois-Karjala
26
Pohjois-Karjalan strategia 2030. maakuntasuunnitelma

POKAT 2017 – Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014–2017

Ei voimassa olevaa toimenpidesuunnjitelmaa.
http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/992658/127+Pohjois-Karjalan+strategia+2030_maakuntasuunnitelma.pdf/74740bf8-fcf2-4dca-a8a0-5f9bf627e0ad

http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/992667/169+POKAT+2017/aad6c2b7-9ac3-4c24-97d4-3de4cd144528
Nykytila:
Matkailun kehitysnäkymät (venäläisten matkailijoiden osuuden voimakas kasvu taittumassa mm. ruplan kurssin laskun vuoksi) ovat vähän heikommat.
• Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ovat kääntyneet nousuun ... Myös matkailu- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähtenyt kasvuun ...
• Maakunnan matkailun palvelukapasiteetti on kuitenkin yhä kansallisesti vertailtuna pientä ja hajanaista.
• Venäjän matkailun kasvu on ollut samanaikaisesti naapurimaakunnissamme aluettamme suurempaa.
• Erityisesti matkailun ohjelmapalvelutoiminta on polkenut paikallaan ja se on paininut jatkuvissa talousongelmissa yrityskunnan pienuuden ja pienehköjen asiakasvolyymien vuoksi.

Vetovoima:
Pielisen Karjalan luonto Kolin kansallismaisemineen muodostaa erinomaiset lähtökohdat kasvavalle matkailulle. Pielisen Karjala on viime vuosina ollut vahvassa nousuvireessä.
• Pohjois-Karjala tarjoaa myös
monipuoliset vapaa-ajan asumisen vaihtoehdot. Laajat ja monipuoliset vesistöalueet ja monimuotoinen luonnonympäristö luovat
edellytykset laadukkaalle loma-asutukselle, vapaa-ajanvietolle ja erilaisille harrastuksille.
• Keski-Karjala ... Mahdollisuuksia jatkossa on erityisesti matkailu-, bioenergia- ja ympäristöalalla.
• Pohjois-Karjalassa on viisi saaristo-osakuntaa: Lieksa, Liperi, Juuka, Kitee ja Rääkkylä. Saaristo-osakuntien erityispiirteet ovat vahvuuksia kehitettäessä vapaa-ajan asumista, vesistömatkailua ja vesiliikenneyhteyksiä.
• Edellisen ohjelmakauden selkeitä onnistumisia ovat olleet mm. uudet kehittämisinvestoinnit Kolilla, majoitusinvestoinnit Joensuussa, laajennus ja palveluinvestoinnit Bomban alueella, kylpyläinvestointi ja lomakylän laajennus Kiteellä ja Outokummun alueen kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen Outokummussa.
Luovat alat tuottavat sisältöjä mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sekä elämys- ja tapahtumatuotantoon.
Kulttuurialalla on hedelmälliset kytkennät matkailuun ja hyvinvointialaan sekä ICT:aan. Kulttuuritapahtumat
ja mediatuotannot lisäävät alueen matkailullista kiinnostavuutta.
• Matkailu ja luovat alat ovat jo nyt merkittäviä työllistäjiä ja omaavat paljon potentiaalia tulevaisuudessa
• Pohjois-Karjalan matkailun kasvu voimistuu.
Matkailun kasvun keskeisimpiä veturina on ollut erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän kasvu.
• Erityisesti on syytä valmistautua mahdollisen Venäjän viisumivapauden mukanaan tuomaan uuteen tilanteeseen. Matkailu on se maakunnan toivonkipinä, joka voi syttyä entistä suurempaan liekkiin ja luoda uusia pysyviä työpaikkoja kaikkialle maakuntaan.
• Tulevaisuudessa
Venäjän ja Suomen raja-alue voi yhdessä toimia kansainvälisesti houkuttelevana matkailukohteena, missä matkailijalle voidaan tarjota ainutlaatuisia palveluja ja elämyksiä molemmin puolin rajaa
› • Panostetaan palveluliiketoiminnan, luovan talouden, matkailun, bioenergian ja ympäristöliiketoiminnan kaltaisiin tulevaisuuden kasvualoihin ja tehdään niillä uusia avauksia.
• Maaseutuelinkeinojen, etätyön ja matkailun kehittäminen tukevat asutuksen ja palvelujen säilymistä.
• Edistetään kalastus- ja vesistömatkailun kehitystä maakunnassa.
Luovat alat:
›• Luodaan edellytykset laadukkaille kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksille sekä vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuuksille.
• Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset.

Teema- ja tapahtumamatkailun edistäminen:
• Tuetaan tuotekehitystä, markkinointia ja kehittämisinvestointeja, jotka kohdistuvat niihin liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin ja tapahtumiin, joissa ollaan kilpailukyisiä ja kehityskelpoisia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti näihin teemoihin liittyviä suuria valtakunnallisia
tapahtumia.
• Tuetaan keskeisten tapahtumien yhteismarkkinointia ja brändäystä Pohjois-Karjalan imagotuotteiksi sekä matkailukeskittymien merkittäviksi
vetovoimatuotteiksi.
• Kehitetään lumi- ja jäärakentamisesta uusi vetovoimatekijä talvitapahtuminen yhteyteen.
• Kaivosmatkailun kehittäminen.
• Matkailu ml. biotalouden ratkaisuihin perustuva asiantuntijamatkailu.


• Terveysmatkailumarkkinat kasvavat globaalisti voimakkaasti. Painopisteenä on erityisesti Venäjän markkinoiden ja kasvavan ostovoiman sekä Suomeen kasvavan matkailun hyödyntäminen.
• Toimenpiteenä; Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittäminen yhdessä matkailupalvelujen kanssa.
• Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti näihin teemoihin liittyviä suuria valtakunnallisia tapahtumia.
• Edistetään yksityisten ihmisten vapaa-ajan asuntojen sähköisiä vuokrauspalveluita.• Venäjä


Uudenlaista yrittäjyyttä voi löytyä perinteisten ja uusien alojen rajapinnoilta. Esimerkiksi kulttuurin, hyvinvoinnin, matkailun ja uuden teknologian yhdistely
tuo uusia mahdollisuuksia palvelualoille.

Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan vahvistaminen:
• Tuetaan yrityslähtöisiä tuotekehitys- ja strategiaprosesseja, joiden kautta uudistetaan ja vahvistetaan maakunnan matkailukeskittymien liikeideaa, omaa erityisprofiilia ja kärkituotteita.
• Tuetaan matkailukeskusten liikeideaa tukevien investointien käynnistymistä ja toteutumista.
• Tuetaan tärkeimmille asiakassegmenteille suunnatun tarjonnan ja palveluprosessien yritysja yritysryhmälähtöistä kehittämistä niin, että ne ovat riittävän kilpailukykyisiä valituilla markkinoilla.
• Chartermatkailun kehittäminen.

Ympärivuotisen matkailutarjonnan laajentaminen:
• Tuotetaan yritys- ja yritysryhmälähtöisiä kehittämistoimia, joiden kautta kehitetään tarjontaa vuoden kaikille kuukausille tutkittujen ja valittujen asiakassegmenttien tarpeiden mukaisesti.
• Panostetaan erityisesti pääsesonkien ulkopuolisen ajan tuotekehitykseen ja myyntiin.
• Lisätään venäläisten matkailua perinteisten sesonkien ulkopuolella kohdennetun tuotteistuksen ja markkinoinnin avulla.

• ICT-ohjelmistotuotannossa tuotetaan jatkossa entistä enemmän ratkaisuja biotalouteen ja hyvinvointialalle sekä vapaa-ajan elämyksiä.

Maakuntarajat ylittävän ja Venäjän Karjalan matkailuyhteistyön lisääminen:
• Jatkossa venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa. Toivottavaa on, että charter-matkat Venäjältä PohjoisKarjalaan käynnistyvät mahdollisimman pian. Matkailussa ja kaupankäynnissä yleensä on panostettava siihen, että venäläisiä asiakkaita palvellaan omalla äidinkielellä ja heidän kulutustottumukset ja tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon.
• Matkailussa kasvua on saatavissa panostamalla voimakkaasti venäläisiin asiakkaisiin, Kolin ja muiden matkailukeskittymien investointeihin ja kehittämiseen
sekä luomalla tunnettuja omaleimaisia teematuotteita.

• Matkailun elinvoima on yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä on myös yhteisin voimin ja tehokkaan yhteismarkkinoinnin avulla tuettava.
• Erityisesti tehostetulla maakunnallisella yhteismarkkinoinnilla on selkeät ansiot havaittuun kasvuun.
• Yhdistetään voimavaroja erityisesti vesistömatkailun ja talvimatkailun brändiviestinnässä kansainvälisillä markkinoilla esim. alueen kansallispuistoihin, erämaihin, wildlife watching ja Venäjän matkailuun liittyvissä tuoteteemoissa.
• Tuetaan keskeisten tapahtumien yhteismarkkinointia.

• Kehitetään toimialan yhteistä Itä-Suomi edunvalvontatyötä esim. matkailun saavutettavuuden ja infrastruktuurin edistämisessä (lentokentät, tiet, rajanylityspaikka).

• Tiivistetään tapahtumajärjestäjien yhteistyötä.
• Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittäminen yhdessä matkailupalvelujen kanssa.
• Tuetaan tärkeimmille asiakassegmenteille suunnatun tarjonnan ja palveluprosessien yritysja yritysryhmälähtöistä kehittämistä.

Maakuntarajat ylittävän ja Venäjän Karjalan matkailuyhteistyön lisääminen:
• Kehitetään matkailun teema- ja tuotepohjaista yhteistyötä Itä-Suomen muiden maakuntien ja matkailukeskittymien kanssa.
• Tulevaisuudessa Venäjän ja Suomen raja-alue voi yhdessä toimia kansainvälisesti houkuttelevana matkailukohteena, missä matkailijalle voidaan tarjota ainutlaatuisia palveluja ja elämyksiä molemmin puolin rajaa
• Kehitetään yhteismarkkinointia Venäjän Karjalan kanssa erityisesti kansainvälisille markkinoille.
Sähköisen matkailumarkkinoinnin ja –myynnin kehittäminen huipputasolle:
• Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä ja jatkuvalla läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin keskeisissä kanavissa.
• Tuetaan ja kehitetään systemaattisesti valmiuksia ja kilpailukykyä sähköisessä matkailumarkkinoinnissa (VisitKarelia. fi) ja muissa varauskanavissa erityishuomiona Venäjä.
• Edistetään uuden sähköisen teknologian hyödyntämistä matkailumarkkinoinnissa ja erityisesti matkailijoiden ohjaamisessa alueen sisällä mm. kosketusnäytöllisten interaktiivisten infotauluverkoston avulla.
• Vahvistetaan tuottaja- ja välittäjäporrasta myynnin jakelukanavana (hyödynnetään VisitKarelian käyttöalustaa).
• Edistetään yksityisten ihmisten vapaa-ajan asuntojen sähköisiä vuokrauspalveluita.

• Pohjois-Karjalan on mahdollista saada venäläisten matkailussa merkittävää kasvua. Joensuun ja maakunnan matkailukohteiden tunnettavuutta Venäjällä
nostetaan. Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat avainasemassa.
• Kehitetään yhteismarkkinointia Venäjän Karjalan kanssa erityisesti kansainvälisille markkinoille.

• Yhdistetään voimavaroja erityisesti vesistömatkailun ja talvimatkailun brändiviestinnässä kansainvälisillä markkinoilla esim. alueen kansallispuistoihin, erämaihin, wildlife watching ja Venäjän matkailuun liittyvissä tuoteteemoissa.
• Tuetaan keskeisten tapahtumien yhteismarkkinointia ja brändäystä Pohjois-Karjalan imagotuotteiksi sekä matkailukeskittymien merkittäviksi
vetovoimatuotteiksi.
• Kehitetään maakunnan markkinointia tapahtuma-alueena uusien valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien saamiseksi maakuntaan.
• Venäläisten matkailu maakuntaan kasvaa merkittävästi. Nopeita ja sujuvia itäisiä yhteyksiä kehitetään. Rajanylitysten sujuvuuteen panostetaan ja rajamuodollisuuksiin ajetaan merkittäviä helpotuksia päämääränä viisumivapaus.
• Pohjois-Karjalan logistisen aseman sekä erityistuntemuksen hyödyntäminen niin Venäjän matkailussa kuin kaupassakin ovat Pohjois-Karjalan valtteja.

• Kehitetään toimialan yhteistä Itä-Suomi edunvalvontatyötä esim. matkailun saavutettavuuden ja infrastruktuurin edistämisessä (lentokentät, tiet, rajanylityspaikka).
• Kehitetään tapahtumien vaatimaa infrastruktuuria.
• Selvitetään matkailukeskittymien kasvuesteenä olevia toimialarakenne- ja investointipuutteita, ja ohjataan resursseja havaittuihin kehittämistarpeisiin.
• Käynnistetään tutkimus, tuotekehitys- ja investointiprosesseja, joilla vastataan uusiin kysyntätrendeihin ja mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin palvelutarpeisiin.
27
13. Pohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa
28
Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2040. Maakuntaohjelma 2014–2017

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017-2018
http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/maakuntaohjelma_ja_-suunnitelma/maakuntasuunnitelma_2040

Pohjois-Pohjanmaan markkinaosuus Suomen matkailusta on koko 2000-luvun ajan ollut kasvusuunnassa.
Kansallispuistojen merkitys on tärkeä. Unescon suojeluksessa toimivan globaalin Geopark-verkoston suomalaisesta, maailman pohjoisimmasta kohteesta, on tullut yksi Pohjois-Suomen potentiaalisimmista kohteista ja laaja kansainvälinen verkosto tukee sen markkinointia ja myyntiä tehokkaasti.
Luontoa hyödyntävät hyvinvointipalvelut ovat pohjoisen Suomen erityisosaamista.
Kansainvälisen tason urheilutapahtumat profiloivat aluetta talvikauden alkuna.
• Pohjois-Pohjanmaan
vahvoja kesä- ja tapahtumamatkailualueita ovat Oulun kaupunkiseutu, Hailuoto, Kalajoki ja Keskipisteen alue. Kulttuuri- ja urheilutapahtumat vahvistavat Oulun asemaan Pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu perustuu vahvasti aktiviteetteihin ja tapahtumiin sekä matkailukeskuksen ympärivuotisuuden kehittämiseen.
Tavoitteellinen aluerakenne 2040:
• Matkailuelinkeinolla ja sitä tukevilla palvelualoilla on tärkeä rooli koko Pohjois-Suomelle. Matkailun trendinä ovat kansainvälistyvät matkailukeskukset ja -alueet.
• Unescon suojeluksessa toimivan globaalin Geopark-verkoston suomalaisesta, maailman pohjoisimmasta kohteesta, on tullut yksi Pohjois-Suomen potentiaalisimmista kohteista
• Kalajoen Hiekkasärkkien matkailu perustuu vahvasti aktiviteetteihin ja tapahtumiin sekä matkailukeskuksen ympärivuotisuuden kehittämiseen.

Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana monipuolistaa aluetaloutta:
• Suomen matkailustrategiassa samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa
matkailun kansainvälistyminen on selkeä kärkitavoite.
• Kaikilla alueen matkailukeskuksilla on
tarvetta kehittää ympärivuotista matkailua.
Tavoitteellinen aluerakenne 2040:
• Alueidenkäyttötavoitteilla vahvistetaan maakunnan kulttuuriympäristöjä ja luontoarvoja vetovoimatekijöinä. Esimerkiksi kansallispuistoilla on kasvava merkitys matkailun kehittämisen ja maakunnan väestön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Toimenpiteitä:
• Maakunnan maailmanperintöpotentiaalin selvittäminen.
• Luonnon virkistyspalvelujen ja luontomatkailun hyödyntäminen kaupunkien ja maaseudun vetovoimatekijänä.
• Kosteikkojen tunnettuuden ja matkailukäytön lisääminen
Kulttuurimatkailu:
• Kulttuurimatkailun sisältöjen kehittäminen ja kulttuuriverkostojen synnyttäminen maakunnan kansainvälisesti vahvojen ominaispiirteiden ympärille.
• Kulttuuriympäristöjen inventointi, hoito ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä.
• Kulttuuriympäristön ja -tapahtumien hyödyntäminen maakunnan imagotekijänä ja matkailun kehittämisessä.
• Kansainvälisen tason urheilutapahtumat profiloivat aluetta talvikauden alkuna. Kisojen ja tapahtumien hyödyntäminen mahdollistaa koko maakunnan mielikuvan vahvistamisen elinvoimaisena matkailumaakuntana.
• Tuetaan kulttuuritapahtumien järjestämistä, Tuetaan maakunnan keskeisiä festivaaleja alueimagon ja -talouden kehittäjinä.

Luovien alojen kasvun tukeminen:
•Luovat alat – erityisesti muotoilu, mainonta ja markkinointiviestintä, arkkitehtuuri ja tapahtumatuotantoon liittyvä osaaminen – voivat auttaa niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palvelutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan tai palveluitaan ja näin kasvattamaan näiden yritysten liikevaihtoa.
• Matkailukeskusten ja -palveluiden kehittämisessä keskeinen työkalu ovat alueen lähtökohdista ja elinkeinoelämän tarpeista lähtevät masterplan-suunnitelmat. Suunnitelmat on toteutettu maakunnan suurimmissa matkailukeskuksissa, mutta lähivuosina suunnitelmat on tarpeen uudistaa vastaamaan kansainvälisyyden ja uusien asiakassegmenttien tarpeita.
• Kärkimatkailukeskusten yhteistoiminta ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategian 2020 mukaisilla toimenpiteillä.
• Matkailuyrittäjyyden ja yrittäjäosaamisen jatkuvuuden turvaaminen sekä yrittäjien jaksamisen tukeminen; kehittämällä tuote- ja palveluosaamista ja kehittämällä matkailu- ja lähiruokatoimijoiden yhteistyötä


• Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategian päivittäminen.
• Matkailun ja luovien alojen yhteistyö
• Matkailu- ja lähiruokatoimijoiden yhteistyö.
• Kärkimatkailukeskusten yhteistoiminta ja kehittäminen.
• Matkailun keskeisiä toimenpiteitä ovat imagon rakentaminen ja markkinoinnin tehostaminen potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Se vaatii koko Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen kattavaa yhteistyötä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Vienan Karjalan yhteistyö tuo konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia kiinnostavuuden lisäämiseksi, myynnin tehostamiseksi ja erilaisten matkustamismuotojen hyödyntämiseksi.
• Koillismaan Lappi-brändityö.
• Matkailun keskeisiä toimenpiteitä ovat imagon rakentaminen ja markkinoinnin tehostaminen potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Se vaatii koko Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen kattavaa yhteistyötä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Vienan Karjalan yhteistyö tuo konkreettisia yhteistyön mahdollisuuksia kiinnostavuuden lisäämiseksi, myynnin tehostamiseksi ja erilaisten matkustamismuotojen hyödyntämiseksi.
• Koillismaan Lappi-brändityö on vahvistanut koko alueen matkailullista imagoa eksoottisena hyvät palvelut tarjoavana luonto- ja elämysmatkailukohteena.
• Kansainvälisen tason urheilutapahtumat profiloivat aluetta talvikauden alkuna. Kisojen ja tapahtumien hyödyntäminen mahdollistaa koko maakunnan mielikuvan vahvistamisen elinvoimaisena matkailumaakuntana.
• Kulttuuriympäristön ja -tapahtumien hyödyntäminen maakunnan imagotekijänä.

Matkailun kehittäminen, kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen:
• vahvistamalla vientimarkkinointia
• tehostamalla myyntiä kotimaassa ja kv markkinoilla


Tavoitteellinen aluerakenne 2040:
• Liikennejärjestelmän ja logistiikan kehittämisellä parannetaan Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen liikenteellistä saavutettavuutta.

Saavutettavuus ja liikennejärjestelmät:
• Pohjoisen kasvavat elinkeinoalat, erityisesti ...matkailuelinkeino ...synnyttävät kasvavaa liikennetarvetta erityisesti päätieverkolla.
• Matkailukeskusten liikennejärjestelmien kehittäminen sekä matkailuteiden tuotteistaminen, mm. Pohjanlahden rantatie ja Tervan tie.
• Kansainvälisten lentoyhteyksien ja matkaketjujen kehittäminen.
• lentoasemien kehittämisen ohella keskeistä on joukkoliikenteen liityntäyhteyksien suunnittelu ja kehittäminen perustuen asiakkaiden tarpeisiin.
• Syöttöliikenne voi toimia joustavasti kutsutaksilla esimerkiksi suurimpien matkailukeskusten ja Oulun lentoaseman välillä.
• Myös raideliikenteen edellytysten ja potentiaalin mahdollisuudet selvitetään osana liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelua.

• Matkailukeskusten kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen.
• Matkailualan elinkeinolähtöinen tutkimus ja koulutus eri koulutusasteilla tukemaan elinkeinon kehittämistä ja aluetaloutta.
• Matkailukeskusten kehittämisen avulla voidaan tukea ja vahvistaa alueen palvelu- ja yhdyskuntarakennetta.
• Matkailun vetovoimavyöhykkeiden ja matkailuteiden tuotteistaminen ja kehittäminen.
29
14. Pohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-SavoPohjois-Savo
30
Pohjois-Savon Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030. Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017

Pohois-Savon kehittämisen kärjet. Pohjois-Savon maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018
http://www.pohjois-savo.fi/media/liitetiedostot/maakunnan-menestyksen-avaimet/ps_mksuunnitelma2030_ja_mkohjelma2017.pdf

• Alueen runsaat vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä.Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne:
• Matkailun kansainvälisten kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen
• Maakunnan matkailutuotteiden ja -palvelujen kehittäminen painopisteenä Kuopio-Tahko
• Tahko ja Kuopio ovat kärkiä. Vahvat keskukset hyödyntävät ympäröivää aluettaan ja toisia keskuksia tarjoamalla asiakkaille monipuolisen palvelukokonaisuuden esimerkiksi Lapin tavoin.
• Luontomatkailun kehittäminen matkailuvyöhykkeillä, erityisesti Etelä-Konneveden kansallispuistossa.
• Luontomatkailun resursseja (vesistöt, reitit, kalakannat, palvelut, kulttuurimaisemat) parannetaan matkailuvyöhykkeillä. Tässä huomioidaan kansainvälisen matkailun tarpeet.

Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet:
• Rautalammin reitin – Etelä-Konneveden kansallispuisto.
• Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa hankkeiden vaikuttavuutta lisäämällä.
• Luontomatkailun reitistön kehittäminen.


Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet:
• Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa ja elinkeinojen kehittämisessä.
Matkailukeskittymien kasvu:
• Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä.
• Investoinnit, palvelut, tuotteistaminen ja markkinointi.

Matkailuyrittäjille muodostetaan toiminta-alue suurten matkailukeskusten verkostosta:
• Laaditaan Tahkon maankäytön ja reitistöjen yleissuunnitelmat ja toteutetaan ne.
• Kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia ja aktivoidaan tuotteistamista.
• Hankitaan tarvittavat matkailun strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja matkailupalvelujen keskinäinen kehittäminen.
• Keskeistä on lisätä Tahkon alueen yksityisiä investointeja sekä tarvittavia kunnallisteknisiä investointeja.
• Yritykset yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa parantavat kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisia matkailupalveluja ja tuotteita. Palvelukokonaisuudet koostuvat suurten ja pienten yritysten toisiaan täydentävistä palveluista.

• Matkailun markkinointia kehitetään koko maakunnan yhteisvoimin.
• Matkailuyrittäjille muodostetaan toiminta-alue suurten matkailukeskusten verkostosta.
• Yritykset yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa parantavat kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisia matkailupalveluja ja tuotteita. Palvelukokonaisuudet koostuvat suurten ja pienten yritysten toisiaan täydentävistä palveluista.
• Hankitaan tarvittavat matkailun strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja matkailupalvelujen keskinäinen kehittäminen.
• Myös kuntakeskusten välisten ja matkailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistaminen on itäsuomalaisessa edunvalvonnassa tärkeä asia.
Pohjois-Savon matkailua markkinoidaan yhtenä kokonaisuutena:
• Tahko ympäristöineen on ykköskohde lomailussa. Matkailun markkinointia kehitetään koko maakunnan yhteisvoimin.
Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet:
• Myös kuntakeskusten välisten ja matkailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistaminen on itäsuomalaisessa edunvalvonnassa tärkeä asia.
• Tavoitteena on Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen painopisteenä hyvä vuorotiheys ja sujuvat matkaketjut aamulla ja illalla ulkomaan lennoille ja vahva kasvu erityisesti charter – in- lentotoiminnassa.
• Selvitetään kaukoliikenteen saavutettavuus. Matkailukeskusten saavutettavuutta parannetaan sovittamalla eri liikennemuotojen palvelut tarjoamaan matkailijoille joustavat liityntäyhteydet eli matkaketjut.
Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet:
• Toimintaympäristön investoinnit.
• Luontomatkailun resursseja (vesistöt, reitit, kalakannat, palvelut, kulttuurimaisemat) parannetaan matkailuvyöhykkeillä.

Matkailukeskittymät:
• Tahko ja Kuopio ovat kärkiä. Vahvat keskukset hyödyntävät ympäröivää aluettaan ja toisia keskuksia tarjoamalla asiakkaille monipuolisen palvelukokonaisuuden esimerkiksi Lapin tavoin.
• Laaditaan Tahkon maankäytön ja reitistöjen yleissuunnitelmat ja toteutetaan ne.
• Hankitaan tarvittavat matkailun strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja matkailupalvelujen keskinäinen kehittäminen.
• Keskeistä on lisätä Tahkon alueen yksityisiä investointeja sekä tarvittavia kunnallisteknisiä investointeja.

31
15. Päijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-HämePäijät-Häme
32
PÄIJÄT-HÄME 2040 maakuntasuunnitelma

PÄIJÄT-HÄME 2017. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017-2018
http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/08/J2013_Paijat-Hame_2040_maakuntasuunnitelma.pdf

http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2015/08/J2014_Paijat_Hameen_maakuntaohjelma_2014-2017.pdf

http://www.paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2016/11/P%C3%A4ij%C3%A4t-H%C3%A4meen_maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2017-2018.pdf
Luonto ja puhtaat vedet ovat erä- ja maatilamatkailun ja patikkaretkeilyn vetovoimatekijöitä. Metsä- ja suoterapia sekä hiljaiset alueet ovat todellisia matkailun vetonauloja. Päijänteen vesistöalue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vesiliikuntaan ja muihin vesiaktiviteetteihin.
• Päijät-Hämeen
liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Menestyviä tuottajia ja ryhmiä kulttuurin ja liikunnan alalta ovat mm. Sinfonia Lahti, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan kesäteatteri, FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Lahden hiihtoseura.
• Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon.
Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Uudenaikaiset messu- ja tapahtumatilat mahdollistavat Lahdessa kansallisen ja kansainvälisen messu- ja tapahtumatoiminnan laajentamisen.
• Loma-asumisen ja matkailun kautta on syntymässä uutta yhdyskuntarakennetta, joka vaikuttaa maaseudun palvelutasoon ja monipuolistaa elinkeinorakennetta.

• Maakuntastrategiassa korostuva
Venäjän ja Pietarin potentiaali on ollut edelleen hankala tavoite maakunnan kehittämisen kannalta, kun kaupankäynti Venäjän kanssa on laskenut ja matkailumäärät vähentyneet.
• Toimialoista mm. matkailun mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty riittävästi.
• Tavoitteena: Matkailutulon kasvattaminen, uudet verkostohankkeet

Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015:
• Visio: Päijät-Häme on Suomen
yhteiskuntavastuullisin hyvinvointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010–2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista. Monipuolisella palveluverkostolla tarkoitetaan Päijät-Hämeen kattavaa yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostamaa palveluntarjoajien saumatonta verkostoa, joka tuottaa sekä työsidonnaiseen että tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluja.

Venäjän ja Pietarin potentiaali:
• Näkymä: Vuonna 2040 Viisumivapaus on toteutunut ja venäläisten matkailijoiden määrä on moninkertaistunut. Ystävällisyys, turvallisuus, luonto ja puhtaus sekä hyvinvointipalvelut kiinnostavat Suomessa. Uusia vapaa-ajan keskittymiä on rakennettu rantojen läheisyyttä hyödyntäen ja talousalueelle on rakennettu laaja ja laadukas hyvinvointikylpylä. ...Venäläiset investoivat Päijät-Hämeen kiinteistöihin, vapaa-ajan palveluihin, ...
• Alueen luonto- ja hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja.
• Kalastusmatkailun ja sen palvelujen kehittäminen.
• Kalastusmatkailu- ja vesistöliiketoiminta mm. Päijänteen voimavarojen lisähyödyntäminen.
• Raakavesiliiketoiminnan veteen liittyvällä matkailulla on kasvumahdollisuuksia.
Kulttuurin monet mahdollisuudet:
• Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa.
• Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut.
• Tulevissa kulttuuri- ja tapahtumarakentamisen ja palveluratkaisuissa tulee arvioida yritysvaikutukset.

Tapahtumat ja matkailun kasvutekijät:
• Tapahtumatoiminnan ja matkailun välisen synergian täysimääräiseen hyödyntämiseen sekä maakunnan elinkeinoelämän laajaan verkostotyöhön on luotu yhteistä strategiaa. Keskiössä on mm. tapahtumien kansainvälistäminen, kansainvälisten suurtapahtumien haku sekä suomalaisen talvitapahtumaosaamisen vienti.
• Luovien alojen ja matkailun välistä yhteistyöverkoston ekosysteemiä tulee rakentaa yhdessä. Mahdollistetaan kolmannen sektorin aktiivinen osallistuminen tapahtumatoimintaan, uusien toimintamallien kokeileminen sekä uusien työllistymismahdollisuuksien edistäminen.
• Kehitetään uutta tapahtumaosaamista sekä markkinoinnin ja myyntitoiminnan kehittämistä. Lahti MM 2017, KymiRingin ja kansainvälisten kongressien vipuvoimaa hyödynnetään.
• Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon.
Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja.

Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa:
• Näkymä: Vierumäki, Pajulahti, Messilä ja Lahden urheilukeskus ovat eteläsuomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suosikkikohteita.
• Liikunta terveyden ylläpitäjänä on päijäthämäläisen osaamisen huipputuote, josta on kehitetty elämysmaailma liiketoimintaan.
• Matkailussa yhdistetään terveysliikunta ja puhdas lähiruoka.
• Aktiivilomien ja hyvinvointi-, terveys- ja stressinhallintatuotteiden matkailukysyntä kasvaa länsimaissa. Varsinkin ikääntyvän väestön huoli terveydestä lisää terveystuotteiden ja kylpyläpalvelujen kysyntää. Hyvinvointimatkailu kasvaa muun muassa osana yritysten kokousten ja kongressien oheisohjelmia. Helposti saavutettavat rauhalliset maaseutukohteet sekä vapaa-ajankylät ovat hyvinvointimatkailun valtteja.
• Korkeatasoiseen osaamiseen perustuvien lääketieteellisten hoitojen myyminen Suomeen hoitoon tuleville maksukykyisille asiakkaille on nähty positiivisena mahdollisuutena palvelujärjestelmän ja koko toimialan kehittymiselle.

Mitä tämä edellyttää Päijät-Hämeessä:
• Terveysliikunta, Euroopan puhtain ruoka ja luontomatkailu yhdistettävä matkailuvaltiksi.
• Vierumäen, Pajulahden, Messilän ja Lahden Urheilukeskuksia kehitetään yhdessä terveysliikunnan huippuosaajien kanssa.
• Päijänteen vesistöalueen vesiliikunta- ja muiden vesiaktiviteettien kehittämistä.
• Terveyspalvelujen tuotteistamista.

Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit:
• Green care –toiminnan ympärille voidaan rakentaa erilaisia sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluja, jotka tarjoavat toimeentulomahdollisuuksia
maaseutu- ja taajamayrityksille.
• Vapaa-ajan asumisen liiketoimintakonseptit.• Venäjä
• Voidaan odottaa kasvua mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta.
• Laatutietoisten venäläisten matkailijoiden kysyntää vastaavia vapaa-ajankeskittymiä ja palveluja.
• Digitalisoituminen muuttaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailuasemaa. Digitalisoituminen luo palveluiden uusia mahdollisuuksia täysin uusille liiketoiminnoille ja uudelle ansainnalle.
• Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010–2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea.
• Tapahtumatoiminnan ja matkailun välisen synergian täysimääräiseen hyödyntämiseen sekä maakunnan elinkeinoelämän laajaan verkostotyöhön on luotu yhteistä strategiaa.
• Luovien alojen ja matkailun välistä yhteistyöverkoston ekosysteemiä tulee rakentaa yhdessä.
• Alueella pitää siirtyä laajempaan yhteiseen markkinointiyhteistyöhön mm. venäläisten matkailupalveluiden tuottamiseksi.
• Maakunnan vetovoima on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun seudulle haetaan kasvua. Maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaa rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja tavoitteiden linjauksia on tehty vuonna 2013 matkailun ja asumisen markkinoinnin Masterplan-työssä. Lahden seutu – Lahti Region Oy markkinointiyhtiö koordinoi ja vastaa maakunnallisen matkailun ja asumisen markkinoinnin toteutuksesta.
• Alueella pitää siirtyä laajempaan yhteiseen markkinointiyhteistyöhön mm. venäläisten matkailupalveluiden tuottamiseksi.
• Maakunnan vetovoima on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun seudulle haetaan kasvua. Maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaa rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja tavoitteiden linjauksia on tehty vuonna 2013 matkailun ja asumisen markkinoinnin Masterplan-työssä. Lahden seutu – Lahti Region Oy markkinointiyhtiö koordinoi ja vastaa maakunnallisen matkailun ja asumisen markkinoinnin toteutuksesta.
• Jokaisella Päijät-Hämeen kunnalla on hyvin tunnistettavat omat vahvuutensa matkailu- ja palvelutoimialoilla.
• Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. • Asuin- ja matkailualueiden tarjoamista Päijänteen vesistön ääreltä.
• Elämyksellisten ympäristöjen kehittämistä.
• Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista.
• Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. (koskee myös hyvinvointia, terveysliikuntaa ja matkailua).

• Uusia vapaa-ajan palveluyrittäjiä ja yksiköitä.
• Uudet kalastusmatkailijat.
• Kävijämäärän kasvu.
33
16. SatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakuntaSatakunta
34
Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035.

Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017. Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018
http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/linkki1ID974.pdf

http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/Aluekehitys/2014-05-28_Mako.pdf

http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/Aluekehitys/Satakunnan%20maakuntaohjelman%20toimeenpanosuunnitelma%202017-2018_TEM191016.pdf
Pori tunnetaan kansainvälisestä tapahtumatuotannon osaamisesta ja muuallakin maakunnassa on panostettu luoviin aloihin ja matkailuun liittyvään tapahtuma-ja elämystuotantoon.
• ... erityisesti matkailualalla on nähtävillä orastavaa ja selvääkin henkilöstökysynnän kasvua.
• Satakunnan kulttuuriympäristön vahvuutena ovat
valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä lukuisat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.
Elämystaloudessa, johon sisältyvät mm. matkailu- ja kulttuuripalvelut, on kasvupotentiaalia talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta.
• mm. matkailu- ja hyvinvointipalveluiden kulutuskysyntä luovat tilaa ja kehittymisalustoja pk-yrittäjyydelle sekä sosiaalisille ja ekologisille innovaatioille.
• Matkailualan
keskeiset kehittämistarpeet Satakunnassa liittyvät kansainvälisen matkailun kasvattamiseen

Vuonna 2035:
• Yhä useampi saa elantonsa elämys-, tapahtuma ja luontomatkailusta sekä hyvinvointipalveluista.

Matkailua kehitetään tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten, kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta.
Pääpaino on markkinoinnin ja myynnin, ympärivuotisuuden, tuotteistamisen, palvelujen laadun, osaamisen, infrastruktuurin sekä kansainvälisyyden kehittämisessä.
• Tuetaan
kestävän matkailun kehittämistä. Matkailua kehitetään yhteistyössä muiden elinkeinojen kanssa toimenpiteillä, jotka myös tulevaisuudessa turvaavat matkailun toimintaympäristön ja resurssit, mukaan lukien luonnon ja paikallisen kulttuurin erityispiirteet. Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelu on osa kestävän matkailun edistämistä.
• Maakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmassa luontoon ja elämyksiin liittyvät matkailupalvelut nähdään yhtenä maakunnan matkailun kehitettävistä kokonaisuuksista.
• Luonnon- ja kulttuuriympäristöihin liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää luonnon- ja kulttuuriympäristöistä, vesistöjen tilasta sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. Puhdas luonnonympäristö, runsaat metsävarat ja hoidetut kulttuuriympäristöt parantavat elinympäristöä ja tukevat elinkeinojen, mm. matkailun mahdollisuuksia.
• Selkämeren kansallispuiston ja Lauhanvuori Region Geopark –alueen kehittämistä edistäviä toimia tuetaan. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi – hankeen tavoitteena on toteuttaa Geopark-jäsenyyden saavuttamisen kannalta oleellisia toimenpiteitä ja hakea Geopark-jäsenyyttä 2018 syksyllä.
• Myös aineettoman arvonluonnin rooli korostuu jatkossa, mikä muodostaa uuden haasteen osaamiselle. Palveluliiketoiminnan rooli tulee kasvamaan biotalouden uusissa arvoketjuissa, joka avaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pkyrityksille (esim. ekosysteemipalvelut, luontomatkailu).
• Nousevia kehittämisteemoja ... vesistömatkailu...
• Kehitettäviä matkailukokonaisuuksia ovat tapahtumat, kulttuuri ja elinvoima tarkoittaen mm. teollisuuden ja maatalouden hyödyntämistä matkailussa.
• Vahvistamme Satakuntaan elämysteollisuuden ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin verkostoa.
• Nousevia kehittämisteemoja ... ruokamatkailu...
• Nousevia kehittämisteemoja ...hyvinvointimatkailu.• Elämyspalvelut, kuten laadukkaat kulttuuri- ja matkailupalvelut sekä tapahtumat sekä niihin liittyvä osaaminen lisäävät maakunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa.
• Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään.
• Matkailuyrityksiä kannustetaan yhteistyöhön sekä mm. muodostamaan yhteisiä maaseuturahastosta haettavia yritysryhmähankkeita.
• Matkailualan kehittämisessä tulee hyödyntää laajemmin myös digitalisaation mahdollisuudet.
• Matkailualan keskeiset kehittämistarpeet Satakunnassa liittyvät ... yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen, tuotekehitykseen, matkailuyrityslähtöisen kehittämisen edistämiseen sekä matkailun maakunnalliseen myynti- ja markkinointikoordinaatioon liittyvien ratkaisujen löytämiseen.
• Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on maakunnan edunvalvonnan kärkihanke.
• Matkailua kehitetään yhteistyössä muiden elinkeinojen kanssa.
• Vahvistamme Satakuntaan elämysteollisuuden ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin verkostoa.

• Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään.
• Matkailuyrityksiä kannustetaan yhteistyöhön

• Matkailualan keskeiset kehittämistarpeet Satakunnassa liittyvät ... maakunnalliseen myynti- ja markkinointikoordinaatioon liittyvien ratkaisujen löytämiseen.
• Maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan... Maakuntaportaali on viestintäväline, joka edistää maakunnallisen aluekehityksen ja edunvalvonnan näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan. Satakuntaliiton toteuttamassa maakunnan yleismarkkinoinnissa panostetaan maakuntaportaalin www.satakunta.fi verkostomaiseen kehittämiseen, aktivointiin ja käytettävyyteen sekä maakunnan tunnetuksi tekemiseen.
• Vahvistetaan maakunnan vetovoimaisuutta tuomalla esille kuntien ja seutujen vahvuuksia ja erityispiirteitä. Vetovoimaisuutta edistetään asukkaiden, paluumuuttajien, opiskelijoiden, yrittäjien, yhteisöjen ja matkailijoiden näkökulmasta erilaisin toimenpitein.
Vuonna 2035:
• Satakunnasta pääsee helposti maailmalle pyörillä, raiteilla ja lentäen ja maakunta on tulijalle houkuttelevasti saavutettavissa.
• Käytössämme on ajanmukaiset tietoliikenneyhteydet. Ne helpottavat mukavasti myös monipaikkaisen asumisen järjestämistä.

• Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle maakuntaan.
• Satakunnan maakuntaportaalin kävijä määrä kasvaa.
• Satakunnassa yöpyneiden matkailijoiden määrä kasvaa.
• Selkämeren kansallispuiston matkailu palvelut ovat parantuneet.
35
17. UusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaaUusimaa
36
Uusimaa-ohjelma. Visio ja strategia 2040. Strategiset valinnat 2014–2017

UUSIMAA-OHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018
http://www.uudenmaanliitto.fi/files/12115/Uusimaa-ohjelma_A27-2013_valtuuston_hyvaksyma.pdf• Uudenmaan rannikko, saaristo, merialue ja vesistöt muodostavat, myös matkailun näkökulmasta, arvokkaan osan luontoa. Venäjältä Uudellemaalle suuntautuva matkailu on voimakkaassa kasvussa ja kasvupotentiaalia on edelleen paljon. On arvioitu, että viisumivapauden toteutuessa matkailijamäärä voi moninkertaistua muutaman vuoden kuluessa.
• On huolehdittava asuinympäristön laadusta, kulttuuriympäristöstä ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
• Luonnon monimuotoisuus luo perustan ekosysteemin tarjoamille palveluille.
• Hyödynnetään Venäjältä tulevan matkailun huippusesonkeja, haetaan uusia vetovoimaisia tapahtumia ja kulttuurimatkailutuotteita sekä parannetaan palvelutasoa.
• Vahvistetaan Uudenmaan kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta. Korostetaan niiden merkitystä osana ekosysteemipalveluja ja matkailun vetovoimaa.
• Venäjä

• Vahvistetaan Uudenmaan kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta. Korostetaan niiden merkitystä osana ekosysteemipalveluja ja matkailun vetovoimaa.• Saavutettavuus kansallisesti ja maakunnan sisällä on hyvä. Yhteyksien varmistaminen ja kehittäminen kansainvälisille markkinoille on elintärkeää. • Maakuntakaavoituksessa tullaan käsittelemään maakunnan viherrakennetta kokonaisuutena. Uudenmaan rannikko, saaristo, merialue ja vesistöt muodostavat, myös matkailun näkökulmasta, arvokkaan osan luontoa.
37
18. Varsinais-Suomi
Varsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-SuomiVarsinais-Suomi
38
VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA. MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+. MAAKUNTAOHJELMA 2014 – 2017

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017-2018
http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Tietopankki/Julkaisut/2014/maakuntastrategia.pdf

• Maakunnassa on suuri määrä matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat korkeatasoista palvelua, mukaan lukien myös ns. outdoor-matkailupalvelut.
• Varsinais-Suomesta on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saaristo, jonka nostaminen valtakunnalliselle tasolle matkailukohteena on koko maakunnan etu.
Kulttuuriympäristön ja matkailun synergia. Varsinais-Suomi on kulttuuriympäristöltään erittäin rikas ja mielenkiintoinen maakunta. Arvokkaat maisema-alueet, niissä kiintopisteinä sijaitsevat vanhat kantatilat, edustavat kartanomiljööt ja saariston ainutlaatuiset saaristolaisyhdyskunnat tarjoavat matkailijalle monia kulttuurisia virkistäytymismahdollisuuksia.
• Varsinais-Suomi on jo nyt tärkeä
seminaarien ja kongressien pitopaikka.
• Varsinais-Suomessa on runsaasti toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluja ja tietoa Lounais-Suomen alueella.
• Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen (retkeily) merkitys tulee kasvamaan, ja varsinaissuomalaisten toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja.
• Strategisena linjauksena tulee olla matkailuelinkeinojen ja -tuotteiden kehittäminen iskukuntoon ja niiden hyvä markkinointi.
• Saaristo ja merellisyys, rikas luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä arvokkaat kulttuurimaisemat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet.
• S
aariston nostaminen valtakunnalliselle tasolle matkailukohteena... Saariston osalta meillä on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.
• Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.
• Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.
• Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä.
• Varsinais-Suomi on jo nyt tärkeä seminaarien ja kongressien pitopaikka, ja tässä voimme vielä kehittyä ja lisätä toimintaa. Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden tulee tehdä yhteistyötä, jotta alueen erinomainen maine kongressimaakuntana säilyy.
• Maakuntastrategiaan on sisällytetty ajatus lähi-ideologiasta. Tähän liittyvät mm…., lähimatkailu. • Teemakokonaisuuden avulla halutaan kerätä alueelliset toimijat yhteen ja keskustella mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä ja säästää resursseja.
• Toimenpide: Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.
• Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Nopea junayhteys tuo radanvarsikaupunkien elinkeinoelämälle, oppilaitoksille, kulttuurille ja matkailulle uusia mahdollisuuksia. Se helpottaa työntekijöiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden liikkuvuutta ja lisää joustavuutta.• Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialantoimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja pienillä resursseilla. Tämän vuoksi tuotettu tieto on hajallaan eikä tule selkeästi esille. Teemakokonaisuuden avulla halutaan kerätä alueelliset toimijat yhteen ja keskustella mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä ja säästää resursseja. Tärkeintä on saada näkyvyyttä toimijoille ja auttaa heitä muodostamaan entistä kiinnostavampia matkailukokonaisuuksia yhdessä ja erikseen. Teemakokonaisuuden tärkeä tehtävä on myös kehittää kerätyn tiedon ja matkailun avulla ympäristömme lukutaitoa ja samalla ympäristömme arvostusta.
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
Loading...
 
 
 
YHTEENVETO
1. Etelä-Karjala
2. Etelä-Pohjanmaa
3. Etelä-Savo
4. Kainuu
5. Kanta-Häme
6. Keski-Pohjanmaa
7. Keski-Suomi
8. Kymenlaakso
9. Lappi
10. Pirkanmaa
11. Pohjanmaa
12. Pohjois-Karjala
13. Pohjois-Pohjanmaa
14. Pohjois-Savo
15. Päijät-Häme
16. Satakunta
17. Uusimaa
18. Varsinais-Suomi