Kommentit Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaukseen

	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J
1	KOMMENTOIJA	PERIAATE 1	PERIAATE 2	PERIAATE 3	PERIAATE 4	TAVOITE 1	TAVOITE 2	TAVOITE 3	JOHDANTO	YLEISIÄ KOMMENTTEJA

2	Oulun yliopisto	Avointen oppimateriaalien laadun ja sisällön luotettavuuden varmistaminen on tärkeä asia. Periaate 1 jää hieman epäselväksi, joten suosittelemme sen muotoilemista uudelleen muotoon: “Opetuksen ja sen yhteydessä kehitettyjen avoimien oppimateriaalien määrän ohella seurataan myös opetuksen ja materiaalien sisällön laatua sekä luotettavuutta.”	Itse periaate on on tärkeä ja selkeästi muotoiltu. “Periaatteen toteutumisen varmistaminen ja seuranta” -kohdan osalta mietimme, että tarvitseeko tämän ja muidenkin periaatteiden lisätekstien mennä näin paljon yksityiskohtiin, koska kyseessä on linjaus. Esimerkiksi Julkaisemisen linjauksessa liikutaan yleisemmällä tasolla. Linjauksessa asetetaan myös aika paljon vaatimuksia Avoimen tieteen koordinaatiolle. Riittävätkö asiantuntijaresurssit tekemään tämän kaiken? Korjausehdotus tekstiin: B) a) “TSV käynnistää…” vai pitäisikö olla “Avoimen tieteen koordinaatio…”	Olisiko tässä kohdassa voinut nostaa saavutettavuuden mukaan periaatteeseen? Saavutettavuus on huomioitu täydentävissä teksteissä, mutta ei itse periaatteissa.	“...ja suositellaan, että avoimien oppimateriaalien tekijät saavat työstään kohtuullisen korvauksen…” Suosittelemme muotoilemaan lauseen toisin, koska avoimuuden edistämisen tulee näkyä arvioinnissa, meritoitumisessa ja niihin liittyvissä kannustimissa, kuten kohdassa B kuvataan. Silloin se huomioidaan rekrytoinneissa, urakehityksessä ja palkkauksessa. Muotoiluehdotus: “...organisaatioiden tulee huomioida avoimien oppimateriaalien tekeminen arvioinnissa ja meritoitumisessa…”	Tavoite on kannatettava, mutta epäilemme, ettei sitä ole mahdollista saavuttaa. Lisäksi ilmaisu “ovat kokeilleet avointen oppimateriaalien laatimista” on hieman epämääräinen ja sen varmentaminen hankalaa. Esitämme periaatteen lyhentämistä siten, että oppimateriaalien laatimisen kokeileminen poistetaan. Jos mahdollista, niin jättäisimme myös vuosiluvun pois tästä tavoitteesta.	Hyvä ja kannatettava tavoite. Toimenpidelistalla ei ole mainittu tukea ja koulutusta kuten tavoitteen 1 kohdalla: “Avointa oppimista kehittävät organisaatiot tarjoavat avoimien oppimateriaalien laatijoille tukea ja koulutusta”. Tukipalvelut ja koulutus ovat tarpeellisia tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi toimenpiteissä luetellaan jälleen paljon vastuita avoimen tieteen koordinaatiolle.	Tavoitteen ajatus jää hieman epäselväksi. Olisiko ajatus: “Suomalaisia oppimateriaaleja on tarjolla, niitä käytetään ja ne ovat laadukkaita.”? Ensiarvoisen tärkeä seikka, joka jää vähälle huomiolle luonnoksesta on se, että avattujen aineistojen pitää tukea oppimista. Toimenpiteet ovat muuten hyvin mietittyjä, mutta mielestämme kohta “Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan vähintään JUFO 2 -tasoisessa avoimessa kanavassa.” olisi syytä poistaa tästä linjauksesta.	Johdanto on kokonaisuuteen nähden erittäin pitkä ja sitä olisi syytä tiivistää reilusti, ja ehkä myöskin järjestellä hieman toisin. Esimerkiksi määritelmät voisi olla hyvä sijoittaa periaatteiden jälkeen. Lisäksi määritelmien lopuksi, sivulla 11 on lista “Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen vaatii monenlaista työtä, johon kuuluu esimerkiksi...” Onko esimerkkejä sisältävä listaus tarpeellinen tai jos on, niin sopisiko se paremmin johonkin toiseen kohtaan? Riskit ja uhat Luonnoksessa tuodaan hyvin esille riskejä, pelkoja ja mahdollisuuksia, mutta kyseinen luku on aika pitkä ja tekstiä voisi olla syytä tiivistää.	Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus - Korkeakoulu-ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma: Osalinjaus 1 -Oppimateriaalien avoin saatavuus -luonnos on kunnianhimoinen ja päänäkemyksiltään kannatettava linjaus. On erityisen hienoa nähdä, että opettajat on huomioitu kattavasti linjaustyössä. Linjaus on kuitenkin hieman vaikeasti luettava, ja sen rakennetta voisi miettiä toisin. Nykyisessä versiossa alun yhteenvetomaisiin päämääriin ja tavoitteisiin palataan vasta luonnoksen loppupuolella, jolloin asioita ja niiden yhteyksiä on hankala hahmottaa. Myös luonnosvaiheessa mukaan kannattaisi liittää sisällysluettelo selkeyttämään linjauksen rakennetta. Kaksi asiaa, joita toivoisimme huomioitavan enemmän ovat oppijan näkökulma sekä oppimateriaalien elinkaari. Oppimateriaalien pitäminen ajan tasalla koko elinkaaren on tärkeää ja vaatii paljon työtä. Linjauksen yksi mahdollinen ongelmakohta on se, että Avoimen tieteen koordinaatiolle on määritetty erittäin paljon vastuita. Vapaaehtoisen voimin tehtävän työn osalta herää kysymys siitä, ovatko resurssit riittävällä tasolla vaatimuksiin nähden? Tämän linjausluonnoksen rakenne on otsikkotasolla sama kuin Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus -linjauksessa, mutta sisältö on hyvin erilainen. Tyylien ja sisältöjen yhtenäistämiseen on varmaan hyvä kiinnittää huomiota myös muissa tulossa olevissa kansallisissa linjauksissa.
3	Turun yliopisto	• ” Opetuksen ja sen yhteydessä kehitettyjen avoimien oppimateriaalien laatua ja sisällön luotettavuutta tarkkaillaan…” Tarkkailla-verbi ei oikein sovellu asiayhteyteen: kuka/mikä taho tarkkailee, millä kompetenssilla? • ”Lähtötilanteen kartoitus. Avoimen tieteen koordinaatio kehittää avointen oppimateriaalien ja muun avoimesti saatavilla olevan opetuksen laatukriteerejä ja ohjeistaa organisaatioita niiden käyttöönotossa. ” Opetuksen laadun kehittäminen on opettajien ammattiosaamista, olipa opetus avointa tai ei. Miten opettajien asiantuntemus tulee huomioiduksi kehittämisessä? • Miten laatukriteerit eroavat avoimessa ja muussa opetuksessa? • Mitä tarkoitetaan organisaatioiden, esim. yliopistojen, ohjeistamisella avointen oppimateriaalien ja avoimen opetuksen laatukriteerien käyttöönotossa? • Kun otsikko on oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjaus, pitäisikö periaatteissa käsitellä vain oppimateriaaleja, ei opettamista? • Avoimen tieteen koordinaatio ”tutkii säännöllisessä kypsyystasoselvityksessä…” Säännöllisen kypsyystasoselvityksen organisointi ja siihen perustuva tutkimus vaativat resursseja. Onko resurssitarve otettu huomioon? Tässä alakohdassa näkökulma on riskissä. Miksi panostus avoimuuteen haittaisi opetuksen kokonaislaatua?	• … ”kunnioitetaan tekijänoikeuksia ja muita asiaan kuuluvia oikeuksia”. Tekijänoikeudet ovat olennainen asia oppimateriaalien avoimuutta linjatessa. Ei kai voi laatia suositusta ainakin osittain juridisesti sitovista ”kysymyksistä” (tekijänoikeus, tietosuoja, sopimukset, lisenssit), jotka on ”hyvä muistaa”– eikö ole selvää, että lakia on noudatettava. Olisiko parempi muotoilla periaatteeksi jotakin tarpeesta selkiyttää avoimuuden edellyttämistä suhteessa tekijänoikeuksiin? • ”muita asiaan kuuluvia oikeuksia” on epämääräisesti ilmaistu. Pitää olla selvä ja auki kirjoitettu näkemys, mitä oikeuksia tarkoitetaan (luettelo ko. oikeuksista)	• Tarkoitetaanko tässä todella erilaisia oppijoita? Vai kaikenlaisia oppijoita?		• ”Kaikkien avointa oppimista kehittävien organisaatioiden…” Tarkoitetaanko tällä korkeakouluja – voisiko siinä tapauksessa käyttää sitä sanaa? • Voiko avointen oppimateriaalien laatimisen kokeileminen olla strateginen tavoite? • Miksi suositellaan vain yhden kotimaisen palveluntarjoajan tietovarantoa? (a) i) • Sitouttavat organisaatioita toimintaan, jonka toteuttaminen edellyttää isoa resursointia ja toiminnan organisointia (b) c)	• Mitä tarkoitetaan keskimääräisellä suomalaisella korkeakoululla? Onko tällainen määrittely lainkaan tarpeen? • Pitäisi tuoda selvemmin esiin, miten/millä keinoin varmistetaan laadukas avoimuus. • Miksi määrällinen kasvu ylipäänsä on tavoitteena?	• Tavoitteen edellyttämät toimenpiteet b, c ja d-kohdat pitävät sisällään varsin yhdensuuntaista kommunikointia (”viestii”, ”tiedottavat”, ”levitetään tietoa”). Vuorovaikutteinen, yhteinen tekeminen ja vaikkapa vastuiden jakaminen kansallisesti sopisivat asiayhteyteen.	• Luonnoksen teksti rönsyilee ja termien käyttö on osittain epäselvää ja monitulkintaista. Luonnos sisältää runsaasti toistoa ja ”rautalangasta vääntämistä”, mutta silti lukija jää kaipaamaan toimenpiteisiin konkretiaa ja ehdotusten täsmällisempää kuvausta. • Tekijänoikeuksista tulisi kirjoittaa täsmällisemmin ja tekijänoikeuslakia noudattaen. Tämän rinnalla tiettyihin CC-lisensseihin viittaaminen konkretisoisi avoimien oppimateriaalien kannalta suositeltavia käytänteitä. • Onko tarpeen alussa kerrata perusasiat, mitä avoimuudella tarkoitetaan? Ne tulevat esiin jo Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa, jolle tämä dokumentti lienee alisteinen? • Alussa voisi nostaa paremmin esiin päämäärän. • Onko tarpeen määritellä, että linjaus on vahva kannanotto? • Neljännessä ja viidennessä kappaleessa sanotaan, että ”tutkimus tuo esiin uutta tietoa, jota opetus levittää laajemmin ihmisten saataville…” ja ”Jotta laajalla yleisöllä olisi mahdollisuus hyödyntää…” Avointen oppimateriaalien saattaminen laajan yleisön ulottuville on varmasti hyvä tavoite, mutta eikö ensisijainen kohderyhmä ole korkeakoulujen opiskelijat? • ”Oppimisen tarpeisiin kehitettyjen materiaalien eli oppimateriaalien…” Eikö voisi vain yksinkertaisesti puhua oppimateriaaleista? Lukijat luultavasti ymmärtävät, mitä ne ovat. • Sivu 4: Opettajan ja tutkijan vapaus • Kuuluuko tämä kappale johdantoon vai onko se oma kokonaisuutensa? • Kappale alkaa taas sen määrittelyllä, mitä linjaus on: ”Linjaus on suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön yhteistyön tulos…” Johdanto-kappaleessa linjaus määriteltiin ”vahvaksi kannanotoksi avoimuuden puolesta…” • Linjaus olisi hyvä määritellä vain kerran, yhdessä kohdassa. • Jää epäselväksi, mitä opettajan ja tutkijan vapaudella tässä tarkoitetaan? Miten linjaus takaa opettajille ja tutkijoille mahdollisuuden kehittää opetustaan ja oppimateriaalejaan? Mitä tarkoitetaan ”parhaiten sopivilla keinoilla”? Ja mihin viittaa toteamus, että opettajilla ja tutkijoilla on ”aidot mahdollisuudet avata opetustaan ja oppimateriaalejaan oman uransa siitä kärsimättä”? Kansainvälinen murros • Kappaleessa esitetty katsaus on luonteeltaan johdantoasiaa. Paras paikka sille olisi joko ala- tai loppuviitteenä, jos se on lainkaan tarpeen. • Sivu 5 Viimeinen kappale: Miksi mainitaan vain yhden kotimaisen palveluntuottajan tarjoama tietovarasto (Avoimien oppimateriaalien kirjasto). Tieteenalojen välillä on eroja myös oppimateriaalien avoimuudessa, mm. tekniikan aloilla oppimateriaaleja on ollut jo kauan avoimesti saatavilla. • Sivu 6 Riskit ja uhat: Tämän kappaleen tarpeellisuutta ja tapaa, miten asiat ilmaistaan, pitäisi tarkkaan harkita uudelleen. • Ensimmäisessä kappaleessa esitetyt riskit ovat itsestäänselvyyksiä. Toisessa kappaleessa kustantajien ja kaupallisten koulutusorganisaatioiden ja koulutusvientiä harjoittavien organisaatioiden ”huoli” kuitataan toteamalla, että näilläkin toimijoilla on ”paikkansa” (mikä se voisi olla – ja onko linjauksessa ylipäätään tarvetta ottaa siihen kantaa?) • Sinänsä on hyvä, että korostetaan kannustimia ”pakon” sijasta. Olisikin mielenkiintoista lukea linjauksesta, miten esim. voitaisiin edistää meritoitumista avoimilla oppimateriaaleilla. • Kannattaa varoa opettajien neuvontaa, miten he voivat käyttää resurssejaan kun avoimia oppimateriaaleja on saatavilla. • Sivu 7: Keinot riskein välttämiseksi ovat kovin yleisellä tasolla ja lähinnä toivomuksia. Onko realistista esittää linjauksessa lisäresursseja oppimateriaalien kehittämiseen ja tukipalveluihin? Entä miten on tarkoitus toteuttaa opetuksen laadun huolellinen seuranta? Yhteistyö ja luottamus • Kappale toistaa osittain samaa asiaa jota on tuotu esiin aiemmissa kappaleissa. • Nimilista linjauksen tekijöistä ei ole tarpeen. • Sivu 8. Jos opettajille suunnatun kyselyn vastaajamäärä on tarpeen kertoa linjauksessa, pitäisi myös kertoa, mikä vastausprosentti oli (108 vastasi, mutta ei kerrota, kuinka monelta kysyttiin). • Onko linjauksessa tarpeen esitellä linjaustyöryhmän arvot? Onko niitä ollut muissa avoimen tieteen linjauksissa? Toimeenpano ja seuranta • Toisessa kappaleessa todetaan, että ”periaatteiden ja tavoitteiden toteuttamisen pelisäännöistä ja käytännöistä sovitaan yhteisöllisesti…. siinä määrin kuin se on järkevää”. Herää kysymys, onko linjaus tarpeen, jos ei ole selvää, missä määrin yhteisistä periaatteista ja tavoitteista sopiminen on järkevää? Eikö linjauksessa päinvastoin pitäisi määritellä ne yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet, joihin kaikkien on järkevää sitoutua? • ”Linjauksen toimeenpanon seurannasta vastaa avoimen tieteen koordinaatio..” Iso tehtävä, jos koordinaatio aikoo seurata linjauksen toimeenpanoa kaikissa korkeakouluissa. • Sivu 11. ”Korottamalla linjauksen nimeen tutkimuksen lisäksi korkeakoulun korostetaan, etteivät… Lause on tahattoman koominen ja sen voisi jättää kokonaan pois.	Kokonaisuutena linjaukset edellyttävät vielä selkeyttämistä. Tässä muodossa linjausten tavoitteet (=päämäärä) ja keinot tavoitteiden toteuttamiseen jäävät epäselviksi. Johdanto-osa on vielä varsin luonnosmainen ja sen kehittämisessä olisi selkeämmin pitäydyttävä linjauksen peruslähtökohdissa ja tavoitteissa. Lisäksi katsomme, että tavoitteet ja toimet tulisi liittää olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintamalleihin. Avoimien oppimateriaalien seurannan on oltava osa olemassa olevaa toiminnan, opetuksen ja meritoinnin jatkuvaa arviointia. Kyse ei ole - eikä saa olla - irrallisesta projektista. Linjauksen keskeneräisyys huomioiden ehdotettu linjauksen astuminen voimaan 1.1.2021 vaikuttaa liian lyhyeltä valmistautumiselta. Jotta linjauksella olisi käytännön merkitystä ainakin avointen oppimateriaalien laatukriteereitä, seurannassa käytettäviä kypsyystasoselvityksiä, avoimien oppimateriaalien kirjastoja, meritoitumiskriteereitä ja avoimien oppimateriaalien koordinaatiota tulisi tarkentaa, vaikka aikataulussa onkin erilaisia porrastuksia. Luonnos tarvitsee vielä runsaasti selkiyttämistä ja tiivistämistä. Johdanto sopisi ennen strategisten periaatteiden, strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden esittelyä. Rakennetta tulisi hioa, jotta samat asiat eivät toistu sivulla kaksi ja sivuilla 13-16. Alkuun voi laatia erillisen tiivistelmän tai abstraktin ja myös lyhyt sisällysluettelo lisäisi luettavuutta. Keskeiset neljä kysymystä ovat kytköksissä toisiinsa ja avointen oppimateriaalien edistäminen edellyttää toimenpiteitä kaikkien neljän kohdan osalta: • LAATU: oppimateriaalien laadun arviointi (ml. tekijänoikeudet) • MERITOITUMINEN: huomioiminen opettajien meritoitumisessa (esim. laatukriteereiden pohjalta) • KÄYTÖN LAAJENTUMINEN: tätä edesauttaa materiaalien käytettävyys, löydettävyys (tietovarannot), laatu, jatkojalostamisen ja päivityksen salliva lisensointi, määrien kasvu • AVOIMEN OPPIMISEN YLEISTYMINEN: ilmiönä innostaa uusien laadukkaiden materiaalien tekemiseen ja jakamiseen Olennaista on lähteä liikkeelle avoimien oppimateriaalien laatu edellä, määrät kasvavat sen jälkeen kun avointen materiaalien avulla meritoituminen ja käyttö yleistyvät.
4	Tampereen yliopisto	Linjaus jakaantuu periaatteisiin ja näiden pohjalta määriteltyihin tavoitteisiin. Ensimmäisessä periaatteessa mainittu oppimateriaalien tarkkailu on esitetty passiivissa ja epäselväksi jää, minkä tahon tehtäväksi tarkkailu on ajateltu, korkeakoulujen itsensä vai jonkin ulkopuolisen tahon. Yleisesti ottaen myös vastuuttaminen herättää kysymyksiä, sillä Avoimen tieteen koordinaatiolla on huomattavan suuri rooli. Resursoinnin kannalta työnjako on hyvä linjata mahdollisimman selkeästi. On myös hyvä huomioida, että mikäli laatukriteerien kehittäminen alkaa vasta vuonna 2021, niin ei voida vaatia, että ennen kriteerien valmistumista julkaistut avoimet oppimateriaalit olisivat kaikilta osin kriteerien mukaisia.			Neljännessä periaatteessa mainittu oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen käytetyn työn arvostaminen meritoitumisessa ja työtehtävien suunnittelussa on kannatettava ajatus. Tampereen yliopistossa on käynnistetty vuonna 2019 Opettajan urapolku -työryhmä, joka valmistelee opettajien urapolkumallia, jossa huomioidaan myös opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen meritoitumisen kriteerinä. Tässä luonnoksessa ei kuitenkaan varsinaisesti esitetä tavoitteita siihen, miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen huomioitaisiin meritoitumisessa. Esimerkiksi Tutkimuseettisen Neuvottelukunnan tutkijan ansioluettelomallissa eritellään ansiot tietoaineistojen tuottamisessa ja jakamisessa, mutta oppimateriaalien jakamisesta ei ole erillistä mainintaa (ellei näiden ajatella sisältyvän tietoaineistoihin). Tavoitteiden kohdassa 2 c) todetaan, että Avoimen tieteen koordinaatio kehittää palkinnon, joka jaetaan vuosittain oppimisen tai oppimateriaalien avoimuuden kehittämisessä ansioituneelle henkilölle tai ryhmälle. Tämä on sinänsä arvokasta, mutta kohdistuu vuosittain vain harvalle opettajalle ja on kertaluontoinen huomionosoitus. Mikäli opetuksen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen halutaan aidosti sisällyttää meritoitumisen välineeksi suomalaisissa korkeakouluissa, sen olisi hyvä näkyä myös luonnoksen tavoitteissa.	Tavoitteessa 1 todetaan, että kaikkien avointa oppimista kehittävien organisaatioiden koko opetushenkilökunta on kokeillut avointen oppimateriaalien laatimista. Tämän osalta on syytä muistaa, etteivät kaikki opettajat suinkaan laadi omaa opetusmateriaalia. Opetus voi olla laadukasta myös hyödyntäen jo olemassa olevaa materiaalia, ja sehän on myös tämän luonnoksen linjausten tavoitteena.		Tavoitteessa 3 todetaan, että keskimääräisen suomalaisen korkeakoulun avoimia oppimateriaaleja käytetään ja arvostetaan tutkitusti enemmän kuin muiden EU-maiden korkeakoulujen avoimia materiaaleja keskimäärin. Tämä voi kuitenkin olla haasteellista jo yksinomaan sen vuoksi, että jos avoimia oppimateriaaleja tuotetaan suomen kielellä, niin niiden käyttäjäkunta on rajallinen. Verrattuna niihin EU-maihin, jotka tuottavat oppimateriaalia laajemmin käytössä olevilla kielialueilla, voi olla vaikeaa saada käyttäjämääriä suuremmiksi, mikäli materiaali on suomenkielistä. Lisäksi tavoitteessa 3 a) mainittu tutkimuksen tekeminen ei itsessään edesauta sitä, että avointen oppimateriaalien käyttö lisääntyisi, se ainoastaan toimii mittarina materiaalin käytön senhetkiselle tilanteelle.		Tampereen yliopisto ja koko Tampereen korkeakouluyhteisö on sitoutunut avoimen tieteen ja avoimen oppimisen edistämiseen. Korkeakouluyhteisöllä on yhteinen avoimen tieteen linjaus, jonka pohjalta yliopisto ja ammattikorkeakoulu ovat laatineet omat toimenpideohjelmansa. Toimenpideohjelmaa toteutetaan suunnitelmallisesti ja avoimen tieteen tavoitteiden toteutumista arvioidaan järjestelmällisesti. Tampereen yliopisto pitää Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön laatimaa luonnosta kansallisesta linjauksesta Oppimateriaalien avoimesta saatavuudesta pääpiirteissään kannatettavana ja tärkeänä. Linjaus huomioi sekä oppimateriaaleja tuottavat opettajat että materiaaleja käyttävät opiskelijat ja edistää niin tutkintotavoitteista koulutusta kuin jatkuvaa oppimista. Linjauksella voidaan nähdä olevan kansallisella tasolla merkitystä myös oppimateriaalin laadunvarmistuksessa. Yleisesti ottaen linjaus on varsin pitkä. Alun taustoitusta voisi lyhentää, sillä varsinaiseen asiaan päästään vasta sivulla 13. Kappaleessa Riskit ja uhat nostetaan esiin olennaisia kysymyksiä oppimateriaalien avaamiseen liittyen, mutta sitä voisi miettiä positiivisemmasta näkökulmasta. Kovin konkreettiselle tasolle linjauksessa ei päästä. Linjaus jakaantuu periaatteisiin ja näiden pohjalta määriteltyihin tavoitteisiin. Ensimmäisessä periaatteessa mainittu oppimateriaalien tarkkailu on esitetty passiivissa ja epäselväksi jää, minkä tahon tehtäväksi tarkkailu on ajateltu, korkeakoulujen itsensä vai jonkin ulkopuolisen tahon. Yleisesti ottaen myös vastuuttaminen herättää kysymyksiä, sillä Avoimen tieteen koordinaatiolla on huomattavan suuri rooli. Resursoinnin kannalta työnjako on hyvä linjata mahdollisimman selkeästi. On myös hyvä huomioida, että mikäli laatukriteerien kehittäminen alkaa vasta vuonna 2021, niin ei voida vaatia, että ennen kriteerien valmistumista julkaistut avoimet oppimateriaalit olisivat kaikilta osin kriteerien mukaisia. Neljännessä periaatteessa mainittu oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittämiseen käytetyn työn arvostaminen meritoitumisessa ja työtehtävien suunnittelussa on kannatettava ajatus. Tampereen yliopistossa on käynnistetty vuonna 2019 Opettajan urapolku -työryhmä, joka valmistelee opettajien urapolkumallia, jossa huomioidaan myös opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen meritoitumisen kriteerinä. Tässä luonnoksessa ei kuitenkaan varsinaisesti esitetä tavoitteita siihen, miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen huomioitaisiin meritoitumisessa. Esimerkiksi Tutkimuseettisen Neuvottelukunnan tutkijan ansioluettelomallissa eritellään ansiot tietoaineistojen tuottamisessa ja jakamisessa, mutta oppimateriaalien jakamisesta ei ole erillistä mainintaa (ellei näiden ajatella sisältyvän tietoaineistoihin). Tavoitteiden kohdassa 2 c) todetaan, että Avoimen tieteen koordinaatio kehittää palkinnon, joka jaetaan vuosittain oppimisen tai oppimateriaalien avoimuuden kehittämisessä ansioituneelle henkilölle tai ryhmälle. Tämä on sinänsä arvokasta, mutta kohdistuu vuosittain vain harvalle opettajalle ja on kertaluontoinen huomionosoitus. Mikäli opetuksen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen halutaan aidosti sisällyttää meritoitumisen välineeksi suomalaisissa korkeakouluissa, sen olisi hyvä näkyä myös luonnoksen tavoitteissa. Tavoitteessa 1 todetaan, että kaikkien avointa oppimista kehittävien organisaatioiden koko opetushenkilökunta on kokeillut avointen oppimateriaalien laatimista. Tämän osalta on syytä muistaa, etteivät kaikki opettajat suinkaan laadi omaa opetusmateriaalia. Opetus voi olla laadukasta myös hyödyntäen jo olemassa olevaa materiaalia, ja sehän on myös tämän luonnoksen linjausten tavoitteena. Tavoitteessa 3 todetaan, että keskimääräisen suomalaisen korkeakoulun avoimia oppimateriaaleja käytetään ja arvostetaan tutkitusti enemmän kuin muiden EU-maiden korkeakoulujen avoimia materiaaleja keskimäärin. Tämä voi kuitenkin olla haasteellista jo yksinomaan sen vuoksi, että jos avoimia oppimateriaaleja tuotetaan suomen kielellä, niin niiden käyttäjäkunta on rajallinen. Verrattuna niihin EU-maihin, jotka tuottavat oppimateriaalia laajemmin käytössä olevilla kielialueilla, voi olla vaikeaa saada käyttäjämääriä suuremmiksi, mikäli materiaali on suomenkielistä. Lisäksi tavoitteessa 3 a) mainittu tutkimuksen tekeminen ei itsessään edesauta sitä, että avointen oppimateriaalien käyttö lisääntyisi, se ainoastaan toimii mittarina materiaalin käytön senhetkiselle tilanteelle. Opiskelijoiden näkökulmasta avoimen oppimisen ja oppimateriaalien käyttö edistää saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta ja vähentää opiskeluista aiheutuvia kustannuksia. Avoimet oppimateriaalit voivat myös tukea ja laajentaa alempien koulutusasteiden opiskelijoiden mahdollisuuksia tutustua korkeakoulutukseen eri alojen oppimateriaalien kautta. Avoimia oppimateriaaleja kehitettäessä on tärkeää pyrkiä ajantasaisuuteen, jotta oppimateriaaleissa mahdollisesti olevat virheet ja muuttuneet tiedot korjataan ja erilaisten oppijoiden parempi huomioiminen mahdollistuu. Opetushenkilöstön vastuulla on huolehtia siitä, että opintojaksoilla käytettävä opetusmateriaali palvelee opintojakson osaamistavoitteita ja opiskelijoiden oppimista. Tampereen ylipisto pitää tärkeänä avoimen oppimisen ja oppimateriaalin käytön edistämistä ja näkee sen tärkeänä myös sekä jatkuvan oppimisen että saavutettavuuden näkökulmasta. Linjauksessa esitetyt tavoitteet ovat pääpiirteissään tavoiteltavia, ja sellaisia, joihin yliopisto voi sitoutua, mutta joitain periaatteita ja osatavoitteita on syytä vielä tarkastella ennen linjauksen julkistamista. Koulutusvararehtori Marja Sutela
5	Helsingin yliopisto	Onko periaatteen ydin se, että oppimateriaalin sisältö ja laatu ei saa olla alisteinen avoimuudelle ja sen vaatimukselle? Ja että tästä huolehtii yliopisto itse? Jos näin on niin periaate on kannatettava. Kirjallinen muotoilu on valitettavasti epäselvä ja monitulkintainen, se kannattaa muotoilla selkeämmäksi. Myöskään verbi ”tarkkailla” ei välttämättä herätä myönteisiä mielleyhtymiä yliopistoyhteisössä. Miten yliopistollisten oppimateriaalien kansallisen laaduntarkkailun nähdään suhteutuvan yliopisto-opetuksen vapauteen?	Tämä on keskeinen periaate ja itsestäänselvyys, mutta tarvitaan lisää resursseja ja osaamista organisaatiokohtaisiin ja kansallisiin tukipalveluihin, jotta epävarmuus tekijänoikeusasioissa ei ole oppimateriaalien ja opetuksen avaamisen esteenä. Säännöksistä on tiedotettava selkeästi oppimateriaalien tuottajille. Asia on otettava huomioon järjestelmien (esim. aoe.fi) kehittämisessä esim. siten, että materiaalin tallentaminen on mahdotonta, mikäli tekijänoikeusasiat, lisensiointi ym. eivät ole kunnossa.	Oppijoiden moninaisuuden huomioiminen, inklusiivisuus, saavutettavuus yms. liittyy kaikkeen opetukseen ja toimintaan yliopistossa, joten sinänsä asiassa ei ole mitään uutta, mutta on tärkeää, että asia nostetaan esille ja sitä arvioidaan monenlaiset näkökulmat huomioiden. Periaate on kannatettava, mutta se ei sovellu kaikkeen oppimiseen eikä kaikkiin oppimateriaaleihin. Osa sisällöistä edellyttää opiskelijalta tiettyjä perustietoja ja -taitoja, ennen kuin hän voi osallistua opetukseen. Opiskelijoiden määrän rajoittamisella on yleensä perustellut syyt: opettajien roolina voi olla usein tukea ensisijaisesti tutkinto-opiskelijoita. Periaatteeseen liittyvissä toimenpiteissä s. 14 mainitaan seuraavaa: tulevassa suosituksessa “otetaan huomioon muun muassa opetuksen ja oppimateriaalien inklusiivisuus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus, syrjimättömyys ja sukupuolisensitiivisyys” ja että suosituksen soveltamista seurataan. HY:ssä on jo voimassa Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2018-2021, joka kattaa nämä kysymykset ja niiden seurannan HY:ssä. Uusi suunnitelma on tulossa 2021. Miten ulkoinen seuranta aiotaan toteuttaa? Käymällä läpi kaikki avoimet oppimateriaalit? Avoimen tieteen koordinaation on mietittävä tämä erityisen tarkasti, sillä opetuksen vapaus on yksi yliopistojen toiminnan kulmakivistä. Toimenpiteet, jotka voidaan tulkita opetuksen vapauteen puuttumiseksi, eivät edistä Avoimen tieteen koordinaation ja yliopistokentän yhteistyön syventymistä. Helsingin yliopisto ehdottaa, että Avoimen tieteen koordinaatio keskittyy kokoamaan oppimateriaalien laatijoille periaatteita ja suosituksia, mutta pidättäytyy kovin pitkälle menevästä ”varmistamisesta ja seurannasta”.	Periaate on kannatettava. Ennen meritoitumiskysymystä on kuitenkin huolehdittava siitä, että opettajat saavat riittävästi koulutusta, tukea ja palveluita oppimateriaalien avaamiseen ja avoimien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Helsingin yliopisto painottaa myös sitä, että vain laadukas oppimateriaali meritoi, joten laatumittareiden kehittäminen on tärkeää myös tämän periaatteen kannalta.	Helsingin yliopistossa jokainen opettaja tutkii ja jokainen tutkija opettaa. Perusvalmiuksien antaminen 4 600 hengelle neljän vuoden aikana tarkoittaisi reilusti yli tuhannen ihmisen kouluttamista vuosittain. Koulutukseen tulisi tavoitteen mukaisesti kuulua myös oppimateriaalin laatiminen. On todettava, että HY:n volyymeilla tavoite ei ole realistinen annetussa aikataulussa. Millä tavoin on tarkoitus varmistaa riittävä resursointi organisaatiokohtaisille tukipalveluille ja kansallisille tukiverkostoille tavoitteeseen pääsemiseksi?	Viitataanko varannolla avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi)? Tavoite on siis se, että kaikki opetukseen/oppimiseen (tässä tapauksessa tarkemmin yliopisto-opetukseen ja yliopistotasoiseen opiskeluun) soveltuva avoin materiaali kootaan yhteen paikkaan ja kouluttajaorganisaatiot eivät perusta omia kirjastoja/varantoja? Mitä tarkoittaa ”oppimista merkittävästi paremmin palvelevaksi laadullisesti”? Onko tarkoitus mitata oppimateriaalin laatua vai että itse palvelu toimii laadukkaammin? Millaisin mittarein tämä on tarkoitus mitata?	Onko tavoite se, että olemme parempia kuin muut Euroopan maat? Vai onko tavoite se, että toiminta on tutkimukseen perustuvaa ja tiedämme, mitä Suomessa ja muissa Euroopan maissa tehdään ja pystymme yhteistyössä edistämään oppimateriaalien avoimuutta ja käyttämään eri maissa ja erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa tuotettuja materiaaleja? Käytön mittaaminen lienee suhteellisen yksinkertaista, ja siltä osin tavoite on tavallaan ymmärrettävä, mutta millä perustellaan arvostusvertailu? Miten tällainen tavoite suhtautuu kansainväliseen koulutusyhteistyöhön ja sen syventämiseen?		Helsingin yliopisto kannattaa linjauksen tavoitetta integroida avoimet opetuskäytännöt ja avoimien oppimateriaalien laatiminen, hyödyntäminen ja yhteiskehittäminen osaksi korkeakoulutuksen normaalia toimintaa. Avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit ovat tärkeä kehittämiskohde yliopisto-opetuksessa ja välttämätön jatkuvan oppimisen toteuttamisessa, joten on hyvä saada yhteinen suositus. Linjauksessa strategiset periaatteet ja tavoitteet menevät valitettavasti sekaisin ja myös periaatteet ovat tavoitteita. Avoimet opetuskäytännöt eivät välttämättä ole uusia keksintöjä vaan ne ovat paljolti jo hyväksi havaittuja ja suositeltuja hyvän yliopistopedagogiikan käytäntöjä. Linjauksessa voisi nostaa vielä vahvemmin esille opettajan/ohjaajan ja vertaistuen roolin oppimisessa. Avoimet oppimateriaalit ovat vain yksi tekijä oppimisen tukemisessa. Pelkän oppimateriaalin avulla ei välttämättä opi vaan edelleen tarvitaan opettajan ja muiden oppijoiden roolia, mutta opettajan tapa olla vuorovaikutuksessa oppijoiden ja toisten opettajien kanssa voi muuttua ja monipuolistua avoimien oppimateriaalin käytön ja tuottamisen ansiosta. Linjauksessa tuodaan esille, että oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kehittäminen vaatii monenlaista työtä. Tässä yhteydessä voisi tuoda vahvemmin opetuksen infrastruktuurin ja tukipalveluiden merkityksen. Oppimisen ja oppimateriaalinen avoimuuden kehittäminen edellyttää moniammatillista ja organisaatiorajat ylittävää osaamista, kuten tekninen infrastruktuuri, välineiden käytön tuki, pedagoginen ja muu ammatillinen täydennyskoulutus ja tuki. Jos tavoitteena on kaiken oppimateriaalin keskittäminen yhteen paikkaan (aoe.fi), se pitää toteuttaa automaattisesti ja turhaa käsityötä välttäen. Organisaatioilla voi olla käytössä monia oppimateriaalikirjastoja, joilla on oma pedagoginen tarkoituksensa (esim. HY:ssä on keskitetty avoimia kurssikirjoja ”Helda Open Books” -kokoelmaan). Näiden manuaalinen siirtäminen aoe.fi:hin ei vaikuta järkevältä. Työnjaon osalta kysymyksiä herättää se, miten taataan riittävä resursointi myös suurissa organisaatioissa (kyseessä on myös laajakantoisempi avoimeen tieteeseen ja julkaisemiseen liittyvä ongelma: isoista yliopistoista tulee entistä korostuneemmin kustannustaakan kantajia, kun taas muut saavat nauttia vapaamatkustajamaisemmasta positiosta). Avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä asiantuntijat toimivat paljolti oman työnsä ohella, joten organisaatiot osallistuvat kehitystyön kustannuksiin myös tätä kautta.
6	Jyväskylän yliopisto	Linjauksessa yhdistetään oppimateriaalien laatu, sisällön luotettavuus ja materiaalien avoimuus. Oppimateriaalien sisällön luotettavuudesta ei kuitenkaan toimenpiteissä viitata kuin välillisesti (viittaus laatujärjestelmiin). Ehdotus: B) Jatkuvan seurannan -kohtaan lisätään alakohta "b): Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tukevat oppimateriaalien avaamista kehittämällä järjestelmiä, joiden avulla esimerkiksi oppimateriaalien vertaisarviointia hyödyntäen varmistetaan niiden laatu, sisällön tutkimusperustaisuus ja luotettavuus. "	Periaate 2 tekijänoikeuksien noudattamisesta on erittäin tärkeä, jotta oppimateriaalien kehittäjät voivat hyväksyä koko suosituksen oman työnsä kannalta. Linjaus on myös hyvin muotoiltu.	Periaatteen 3 mukainen oppimateriaalien soveltuvuus erilaisille oppijoille pitäisi olla yleinen periaate, ei pelkästään avoimia oppimateriaaleja koskeva. Silti se on erittäin kannatettava huomioida myös tässä kokonaisuudessa. Periaatteen seuranta (kohta B) voi edellyttää, että osana kypsyystasoselvitystä yliopistoissa pyydetään lausuntoa myös oppijoilta tai opiskelijajärjestöiltä itseltään, miten periaate on toteutunut, sillä pelkkä yliopiston hallinnon tai johdon näkemys saattaa olla rajoittunut.	Periaate 4 meritoitumisesta oppimateriaalien avaamisessa voisi käynnistyä jo nopeammalla aikataululla kuin mitä on esitetty (suositus vuonna 2023). Tämä tukee samalla tutkimuksen avaamisen huomioimista meritoitumisessa. Erityisesti kohdan B) a) mukaisesti organisaatioilla tulisi olla omat suosituksensa ja soveltamistapansa periaatteen toteuttamiseksi.	Tavoite 1:n mukaan organisaatioiden koko opetushenkilökunta on kokeillut avointen oppimismateriaalien laadintaa. Tätä edistetään hyvin esitetyillä toimenpiteillä (kypsyystasoselvitykset, saavutettavuus, suositus käytännöista ja työkaluista ja yliopistokohtaisista ohjeista sekä tukitoimista). Kypsyystasoselvitysten kehittyessä on tarpeen arvioida niitä määriä, kuinka suuri osa opetushenkilökunnasta on avannut oppimismateriaalejaan ja kuinka usein avattuja materiaaleja on käytetty ko. organisaation ulkopuolella eli arvioidaan materiaalin avaamisesta koituneita hyötyjä.	Tavoite 2 oppimateriaalien varannon kasvattamisesta liittyy oleellisesti kansainväliseen kilpailutilanteeseen. Oman oppimateriaalivarannon (sekä organisaatiokohtaisesti että kansallisesti) kasvattaminen on hyvä tavoite ja sen ohessa tulisi arvioida, kuinka paljon muualta maailmalta löydettäviä avoimia oppimismateriaaleja hyödynnetään suomalaisissa organisaatioissa ja pyrkiä luomaan oppimismateriaaleja, jotka täydentävät olemassa olevaa tarjontaa (sama kommentti tavoite 3:een). Avoimuuden periaatteiden mukaisesti osa suomalaisista oppimateriaaleista voi hyvin olla jatkojalostettua, muualla kehitettyä materiaalia. Tavoitteen toimenpide a):n osakohdat i)-iv) tuovat vahvaa konkretiaa sekä kansalliselle että organisaatiokohtaiselle toiminnalle ja mahdollistavat/pakottavat organisaatiot tekemään avoimesti yhteistyötä.	Tavoitteen 3 mukainen keskimääräinen yliopisto olisi mielenkiintoista löytää. Lisäksi yliopistokohtainen vertailu voi osoittautua epämääräiseksi. Voisiko muotoilu olla "Keskimääräisesti suomalaisten korkeakoulujen avoimia oppimateriaaleja käytetään ja arvostetaan tutkitusti enemmän kuin muiden (EU-)maiden korkeakoulujen avoimia oppimateriaaleja. Arviointi voidaan toteuttaa osittain koulutusalakohtaisesti painottuen niihin aloihin, joilla on runsaasti avoimia oppimateriaaleja tarjolla." Toimenpide i) "Jufo2"-kanavasta kuulostaa sinänsä hyvältä tarkoitukselta. Voisiko sen kuitenkin korvata "Tulokset julkaistaan sekä tieteellisissä julkaisuissa, raporteissa ja tiedotteissa."	Johdannossa on erittäin hyvin kuvattu tämän hetken tilanne avoimista oppimateriaaleista avoimeen oppimiseen ja polku, miten tähän tilanteeseen on päästy huomioiden erityisesti kansainvälinen kehitys (OER/Unesco ja MIT avoimet oppimateriaalit). MOOC-verkkokurssien yhteydessä viitataan esimerkkinä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteeseen, kannattaa kuitenkin muistaa, että jo kauan MOOCit ovat olleet käytössä monilla aloilla erityisesti avoimissa yliopisto-opinnoissa ja toisena esimerkkinä voisi nostaa esille Jyväskylän yliopiston MOOC-kokonaisuus suomalaisesta opettajakoulutuksesta, https://www.avoin.jyu.fi/en/studies-offered/moocs.	Luonnos kokonaisuudessaan on kattava ja hyvin muotoiltu. Se antaa selkeitä suosituksia ja ehdotukset niiden toimeenpanemiseksi varsin määrätietoisen aikataulun mukaisesti. Suositus toimii varmasti pohjana suomalaisten toimijoiden avoimien oppimateriaalien kehittämiseksi.
7	Åbo Akademi	1 A: Kvalitet är mycket viktigt. Särskild uppmärksamhet behöver fästas vid hur kvalitetskriterier och bedömning kan tillämpas på smala forskningsområdens material där experterna är få. 1 B) a): Tidtabellen är snäv för universiteten att få in öppna lärmaterial fullt ut i sina kvalitetssystem. 1 B) a) Vid Åbo Akademi skulle öppet lärmaterial huvudsakligen skapas som del av den gängse undervisningen och det skulle inte skada helheten. Förslag "lähiopetus" > "opetus"	Att lagar och förordningar beaktas bör vara en självklarhet. 2 A) Information om kartläggning av utgångspunkten saknas. Hurudan kartläggning görs? Enkät till alla finländska universitet föreslås. 2 A): Rekommendationen om öppna licenser (och CC-licenser) är mycket viktig.	3: Betoningen av tillgänglighet välkomnas av ÅA. Formuleringen får gärna använda gängse termer 'tillgänglighet/'accessibility'. 3 A) Information om kartläggningen saknas.	Att utvecklandet av öppet lärmaterial bör vara meriterande är en princip som ÅA stöder. 4 A): Information om kartläggningen av utgångsläget saknas. 4 A): Den undervisande personalen har mycket olika utgångspunkter. För dem som redan skapar och använder öppna lärmaterial är detta en liten justering medan andra behöver större arbetstidsresurser. Mera arbetstid för lärmaterial kan öka motivationen för lärare att skapa sådana. Konkreta modeller och rekommendationer kan vara till nytta men dessa frågor hör under avtal mellan arbetsgivare och arbetstagare och rekommendationer bör vara förenliga med kollektivavtalspraxis. 4 B) Uppföljning är viktig, men får inte bli resurskrävande.	Målet är lovvärt men med hänsyn till mångfalden inom undervisningssituationer och mål är ett allmänt krav för hela undervisningspersonalen inte nödvändigtvis produktivt. Allmänna grundfärdigheter och stöd inom organisationerna är viktigt, men målet kunde istället vara att den undervisningspersonal som utvecklar nytt öppet lärmaterial förutsätts ha prövat på tidigare. Utvecklingen av öppna lärmaterial bör kopplas till det pågående digitaliseringslyftet. 1 a) Det är oklart om målet är att integrera frågeställningen i den befintliga mognadsgradsutvärdering (kypsyystasoselvitys) som UKM basar för eller att införa en skild utvärdering. Det förra vore att föredra. 1 b) Internationella kvalitetskriterieuppsättningar för lärmaterial finns men en finländsk modell är välkommen. 1 c) Att uppmuntra till att använda en nationell plattform kräver att plattformens data och metadata är utmärkt integrerade eftersom universitetsundervisning sker i ett internationellt sammanhang. En nationell portal är inte alltid i forskare/lärares intresse och för material på svenska som produceras vid Åbo Akademi är det nationella sammanhanget för litet.	För lärare som skapar material på svenska inom smala specialområden är detta ett problematiskt mål (såtillvida med ”varanto” avses en nationell elektronisk resurs). Det finns en risk att materialet inte hittas av t.ex. en nordisk publik i en finländsk plattform. 2 a) i): Kvaliteten på innehållet kräver någon form av referentgranskningsprocess. För smala specialiteter kan detta vara svårt att genomföra, på material på svenska och finska. 2) a) i) Tillägg: Frågan bör också gälla tillgången på material på de språk som undervisningen ges på. 2) b) Det kan vara viktigt för forskare som har korta avtal och korta stipendier att det finns möjlighet att få finansiering för att skapa material. Det kan också vara viktigt att finansiera insamling och bearbetning av material som redan skapats men med föråldrade öppenhetskriterier (utan öppna licenser mm). 2 c) Ett pris för utveckling av material är en mycket bra idé.	3) Det är mycket viktigt att öppna lärmaterial är sökbara, men hur målet att de ska användas mera än andra EU-länders material stöder ändamålet är oklart. Är konkurrens ett självändamål och hur förverkligas sådan på ett vettigt sätt för små språkgrupper och högt specialiserad undervisning? Material på finska har begränsad återanvändningspotential internationellt, liksom små forskningsområdens material, där det möjligen skapas mera nytt eftersom det inte redan finns. 3 a) i) Det är inte relevant för mål 3 och denna helhet i vilken JuFo-klass publikationer ur forskningsprojektet publiceras. (Ange gärna projektnummer ifall finansiering redan beviljats.) 3 d): Gemensamma nationella kompetenshöjande projekt välkomnas varmt av Åbo Akademi, också på engelska och svenska.	Inledningen är väldigt lång. Några detaljer kunde arbetas in under ’tavoitteet’. Definitionen är bra.	Delpolicyn är välkommen som verktyg för forskningssamfundet att utveckla utbildningen i en mera öppen riktning.
8	Lapin yliopisto	Lapin yliopisto pitää tätä periaatetta ensiarvoisena Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen pyrittäessä.	Tekijänoikeuksien ja muiden asiaan kuuluvien oikeuksien esiin nostaminen periaatetasolla on erittäin tärkeää, jotta tunnistetut riskit ja uhat eivät piiloudu avoimuutta koskevien tavoitteiden alle.	Periaate on muotoiltu hyvin ja muistuttaa tärkeästä näkökulmasta: pelkkä materiaalin avoin saatavuus ei välttämättä sellaisenaan ole riittävä toimenpide oppimisen toteutumiseksi.	Periaate konkretisoi hyvin linjausten vaikutuksia suoriutumisen arviointiin ja tehtävien suunnitteluun.	Yliopisto pitää tätä tavoitetta kunnianhimoisena ja nostaa esiin, että tässä on vaarana, että asiaa tulkitaan henkilötason tavoitteena. Olisi toivottavampaa, että tavoitetaso asetetaan organisaation toimintojen tasolla, jolloin se ohjaa toimeenpanoa ja seurantaa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Erityisesti ilmaus ”koko opetushenkilökunnalla” viittaa velvoittavuuteen, mitä toki lauseen jatko lieventää puhuessaan kokeilusta. Huomautamme, että tämä tavoite on myös ensisijaisesti määrällinen eikä ole suoraan linjassa laadun näkökulmaa korostavan ensimmäisen periaatteen kanssa.	Yliopisto pitää hyvänä, että tässä tavoitteessa tarkastelutaso on korkeakouluasteessa kokonaisuutena. Tällä tasolla on mielekästä tarkastella myös tavoitteeksi asetettua merkittävää kasvua. Toimeenpanon ja seurannan näkökulmasta haasteellisemmaksi tässä tavoitteessa varmasti nousee se, miten arvioidaan oppimateriaalien varannon palvelevan oppimista laadullisesti merkittävästi paremmin.	Yliopisto pitää jossain määrin onnistuneena, että tavoitetaso on määritelty tässä keskimääräisen suomalaisen korkeakoulun kautta ja vertailukohdaksi on otettu EU maat. Tavoite on aukikirjoitettu erittäin selkeästi erityisesti kansallista seurantaa ohjaamaan.	Lapin yliopisto jakaa luonnoksen johdannossa esiin nostetut arvot ja pitää päämääriä tärkeinä. Kommentoitavana olevassa versiossa johdannossa ei varsinaisesti käsitellä tunnistettuja huolenaiheita ja riskejä, joista toivoisimme myös johdantoon nostettavan vähintäänkin maininnan tekijänoikeuksista sekä laatunäkökulman. Yleisenä jäsennykseen liittyvänä huomiona ehdotamme terminologisten määritelmien esiin nostamista heti linjauksen alussa johdannon jälkeen.	Lapin yliopisto katsoo, että kaiken kaikkiaan nämä Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa luonnostellut periaatteet ovat hyvät ja toimivat myös laaduntarkkailun välineenä. Tavoitteiden muotoilussa tunnistettiin vielä kehittämistarpeita. Tavoitteet eivät tällaisenaan konkretisoi kaikkia asetettuja periaatteita, eivätkä suoraan anna välineitä toimeenpanon ja seurannan tueksi kaikkien periaatteiden osalta. Yliopisto huomauttaa lisäksi, että eri tieteenaloilla aukikirjoitettuihin tavoitteisiin ja niitä täsmentäviin toimenpiteisiin suhtaudutaan eri tavoin, ja etenemisessä olisi otettava huomioon korkeakoulujen tieteenalojen erityispiirteet erityisesti toimeenpanon ja seurannan osiossa sekä myöhemmissä toimeenpanoa täsmentävissä suosituksissa. Yleisessä tasolla yliopiston näkemys on, että kannustavat suositukset edesauttavat toivottua kehitystä paremmin kuin tiukka velvoittavuus. Lapin yliopisto pitää tärkeänä, että riskejä ja uhkia ja niiden toteutumista arvioidaan jatkuvasti avoimuuden kehittymisen ohella.
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100