Sammakot

Sammakolla on...

...aina kostea iho.�...pitkät, lihaksikkaat takaraajat.�...mulkosilmät.�...varpaiden välissä räpylät.�..ihossa runsaasti limaa erittäviä nystyjä.

Sammakon rakenne

Sammakolla on selkäranka, mutta ei niskanikamia. Se ei voi kääntää päätään sivullepäin, vaan ainoastaan ylös ja alaspäin..

Sammakot hengittävät keuhkoilla, joka on yksinkertainen pussi. Sammakko voi hengittää myös ihonsa kautta.

Sammakon ruumiinlämpö muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan. Se on vaihtolämpöinen, koska sen verenkierto ei ole yhtä tehokas kuin nisäkkäillä.

Talven sammakko on horroksessa järven tai lammen pohjamudassa. Talvehtimispaikka ei saa mennä lämpötilassa pakkasen puolelle.

​

Sammakon lisääntyminen

Sammakot kutevat, kuten kalatkin, vedessä.�Parhaita lisääntymispaikkoja ovat matalat, reheväkasvuiset järvenpoukamat ja lammet, joissa on vettä koko kesän.

• Koiras kutsuu naarasta kurnutuksellaan
• Sammakot laskevat veteen munasoluja �ja siittiösoluja toukokuussa.
• Kolmen viikon päästä niistä kuoriutuu �toukkia eli nuijapäitä.
• Sammakon muodonvaihdos munasta �aikuiseksi kestää 2-3 kuukautta.

​

Kerro kuvien perusteella, mitä tapahtuu.

1.) 2.)

​

​

3.)

4.)

Suomen viisi sammakkolajia

Sammakko elää koko Suomen alueella.

Toukkana sammakot ovat kasvissyöjiä, �isompana ne ovat petoja ja syövät �kaikenlaisia selkärangattomia.

Sammakko linkoaa tahmean kielensä�saaliiseensa ja ottaa sen näin suuhunsa.

Viitasammakko

Viitasammakko on hyvin �samannäköinen sammakon�kanssa.

Viitasammakon ääni on erilai-�nen kuin sammakolla. Se on�enemmän pulputus, kuin kur-�nutus-ääni.

Viitasammakolla on räpylässä�pieniä eroja verrattuna�sammakkoon.

Rupikonna

Rupikonna on suurempi ja �hidasliikkeisempi. Sillä on �lyhyemmät jalat.

Rupikonnan iho on kuiva ja �kyhmyinen. Kyhmyissä on �myrkkyrauhasia, joista erittyy�maitomasita limakalvoja ärsyttävää�ainetta.

Ne lisääntyvät vasta 3-5 -vuotiaina ja voivat elää kymmenvuotiaiksi. �Terraariossa ne voivat elää jopa 50-vuotiaiksi.

Vesilisko ja rupilisko

Vesiliskot luokitellaan pyrstösammakoihin�eli salamanterieläimiin.

Vesiliskoja on eniten Etelä-Suomessa.

Ne kutevat mielellään lammikossa, �jossa ei ole kaloja.

Vesiliskot syövät matoja, toukkia, etanoita�ja kovakuoriaisia.��