1 of 11

SOTE

​

Etelä-Espoon Eläkeläiset ry

Maanantaikerho

14.2.2022

Kalevi Kivistö

2 of 11

ONGELMAT

  • Terveyserot suuret, vain USA, Puola ja Espanja ”edellä”
  • Perusterveydenhoidon ongelmat: jonot, alueellinen lääkäripula ym.
  • Kustannuspaineet ja pienten kuntien kantokyky ongelma
  • Järjestämisvastuu usealla eri toimijalla: seurauksena ihmisten pallottelu
  • Osaoptimointi toimijoiden välillä: perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito
  • Sosiaali- ja terveydenhoidon erillisyys, ongelmat kuitenkin kasautuvat samoille ihmisille

3 of 11

TAVOITTEET

  • Terveyserojen kaventaminen
  • Perusterveydenhoidon toimivuuden parantaminen
  • Pallottelun ja osaoptimoinnin lopettaminen
  • Integraatio: perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon hoitoketju yhtenäiseksi
  • Sosiaalihuollon ja terveydenhoidon yhdistäminen
  • Taloudellinen vastuu isommille harteille
  • Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen
  • 3 mrd euron kustannusten aleneminen muutoin toteutuvista

​

​

4 of 11

HISTORIA

  • Vanhanen-Kiviniemi: PARAS –hanke, kuntapohja, kunnat suuremmiksi yksiköiksi
  • PARAS-hanke ei edennyt, kuntakoko ei riittävästi kasvanut, kuntaliitokset etenivät kangerrellen
  • Katainen-Stubb: 19 tuotantoaluetta ja 5 erva-aluetta, kuntayhtymät pohjana, lopuksi parlamentaarinen valmistelu
  • Kuntayhtymät totesi Perustuslakivaliokunta demokratian kannalta ongelmalliseksi, aika loppui, vaalit väliin.
  • Sipilä: uudet tavoitteet

​

5 of 11

Sipilä: leveämmät hartiat

  • Leveämmät hartiat soten perustaksi: Kuntauudistus ei edennyt riittävästi. Kuntayhtymissä demokratiaongelma (pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet olemattomia).
  • Ratkaisuksi maakuntahallinto, mahdollisuus perustuslaissa jo vuodesta 1919
  • Maakunnille haluttiin koota muitakin tehtäviä kuntayhtymistä ja valtiolta: mm. pelastustoimi, ympäristö, te-palveluja, maaseutuhallinto ym.
  • Lisäksi: Yhteistoiminta-alueet, ns. erva -alueet (5)
  • 12.47 %-yksikköä kunnallisverosta valtiolle, joka ohjaa sen maakunnille. Eli valtio päättäisi maakunnan tuloista, maakunta menoista. Itsehallinto??? ”Pehmeä budjettirajoite”

​

6 of 11

Sipilän hallituksen suunnitelman ongelmia

  • ”Valinnan vapaus” tulkittiin niin, että sekä järjestämisvastuu että tuottamisvastuu ulkoistaa ja yksityistää. Maakunta ei itse olisi voinut tuottaa palveluja.
  • Siksi piti perustaa maakunnan liikelaitos, joka tekisi sopimukset ja tuottaisi tukipalveluja sote-yksiköille.
  • Suuremmille kaupunkiseuduille tulisi monia toimijoita, syrjäseuduille tuskin yhtään.
  • Tuloksena oolisi ollut palveluvajetta yhtäällä ja kerman kuorintaa toisaalla.
  • Terveyserot eivät olisi supistuneet vaan kasvaneet.

​

7 of 11

Muita ongelmia

  • Julkisen vallan käyttö
  • Julkisen vallan käyttö on viranomaistehtävä, ei voi antaa firmalle
  • Viranomaisvalvonta ja sitä tukevat sanktiot osaksi järjestelmää

​

  • Kustannukset / rahoitus
  • Kustannukset, 3 mrd e:n säästöt vai 4 mrd e:n lisäkustannus (Palieri)
  • Paine asiakasmaksuja kohtaan: verotaso lukittu, maakunnan maksama korvaustaso myös, jousto olisi pitänyt hakea asiakasmaksuista

​

8 of 11

Marinin hallitus: toteutunut uudistus,

  • Vastuu siirretään 22 hyvinvointialueille, joiden tehtäviä ovat vain SOTE –asiat ja pelastustoimi. Vaaleilla valituilla päätöksentekijöillä on suora ohjausvalta ja vastuu. HUS ja Helsinki erikoistapauksia.
  • Järjestämisvastuu julkisella vallalla. Tuotantopalveluja voidaan hankkia myös järjestöiltä ja yksityisiltä. Tuotannossakin on julkisella vallalla päärooli (nyt terveydenhoidossa 95 %, sosiaalihuollossa 75 %, vanhushoivassa 50 %).
  • Keskeiset tavoitteet: perusterveydenhuollon toimivuus varmistettava, terveyseroja kavennettava, lähipalvelut kuntoon.
  • Integraatio perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sekä toisaalta terveydenhoidon ja sosiaalitoimen välillä turvattava
  • Asiakasmaksuja kohtuullistettava. Uusi laki tuli voimaan 1.7.2021.
  • Henkilöstön asema turvattava. Palkkaharmonisointi, työhyvinvointi.

9 of 11

Maakuntavero

  • Rahoitussuunnitelma: SOTE-menoihin käytetty osuus kuntaverosta siirretään valtion kannettavaksi käytettäväksi sosiaali- ja terveysmenojen rahoittamiseen hyvinvointialueilla.
  • Valtio ohjaa valtionosuudet väestön määrän, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella lasketun osuuden kullekin hyvinvointialueelle käytettäväksi SOTE –menoihin.
  • Maakuntaveron ajatuksena on ohjata tuo kunnallisverosta siirtyvä osuus suoraan hyvinvointialueille ja valtiovalta tukisi niitä tarveperusteisiin perustuvien laskelmien mukaan valtionosuuksilla.
  • Vastuu veroista ja niiden käytöstä olisi samoissa käsissä. Taloudellinen verovarojen käyttö palkitsisi veroa maksavia alueen asukkaita.

10 of 11

Ajankohtaisia tavoitteita

  • Palvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden turvaaminen
  • Integraatio sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Pelastustoimi.
  • Jonojen purku, terveydenhoidossa, vanhusten pitkäaikaishoidossa
  • Henkilöstövajeiden korjaaminen (jono Espoon vanhusten pitkäaikaishoidossa 70-90, nyt 67). Koronan lisäämä hoitovaje terveydenhoidossa. Henkilöstövaje. Palkkaharmonisointi.
  • Investoinnit (Elä ja Asu –yksiköt)
  • Alueellisen vanhusneuvoston kokoaminen ja tehtvien määrittely.
  • Julkisia palveluja täydentävien palvelujen jakautuminen.

​

​

​

11 of 11

Kunnille jää

  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE –tehtävät), esim. liikunta, kulttuuri, järjestöjen tukeminen yms.
  • Kunnalliset vanhusneuvostot.
  • Sairauksien ennaltaehkäisy. Toimintakyvyn tukeminen.
  • Asumisen esteettömyys (valtion tukemana, ARA-rahoitus).
  • Yhdyskuntasuunnittelu, tuettu liikenne.