1 of 36

https://bit.ly/monimuotoisuuttapeltoon

​

​

Annika Michelson

Hämeen ammattikorkeakoulu

​

​

Monimuotoisuutta peltoon

"Rukiin huorpoeka"

ja juureisruis

2 of 36

​

​

(Wikipedia, 2022)

(Michelson, 2005)

Ruiskattara

(Bromus secalinus)

Juureisruis

(Secale cereale)

3 of 36

​

​

(Helsingin yliopisto, 2022)

(Hamk, 2022)

Tulokas, vanhaa perua, vakinainen (muinaistulokas) (Laji.fi, 2022)

4 of 36

​

​

Hanhenkaura

Karhunkaura

Ihmiskattara

Hiirenruis

Hiirenkaura

Kurenkaura

(Kotimaisten Kielten Keskus, 2022; Michelson, 2022)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä!

5 of 36

​

​

Kastari

Kattari

Kasperi

Kasteri

Hiireruis

Hiirreruis

Luste

Kastarsuo, Kastalammi, Kastarinvuori, Kastarinlahti, Kastari maatiloja,

Kastarin kylä. Venäjäksi kостёр /kostër (ääntäkse kastjer) = nuotio

6 of 36

​

​

(Reinholm, 1850)

Venäjällä uskotaan, että ruis voi muuttua ruiskattaraksi (UniversityAgro.ru, 2022)

-> kun viljellä monta vuotta ruista niin ruiskattara torjuu pois ruista pellossa (Brant, 2022)

7 of 36

​

​

  • jyväheinä, Bromus secalinus, ruiskattara. Lemi
  • sitä oli (pelloissa) sitä hanahenkauraa, lustetta. Himanka
  • Ompaan ruk̆kiissa kasper̆rii! Polvijärvi
  • Kasperheinä, kattara. Liperi
  • Kasperruis, kattara. Kitee
  • ompas siin kastarii! Kurkijoki
  • kàorahèinä, Bromus secalinus, ruiskattara. Utajärvi
  • se on oikeen (viljan) siämenesä (= siemenien joukossa), kun sanòtaal lusteeks. Kauvatsa
  • se haittaa rullallen astis se lustek kun sitä jää pellovaathen. Alahärmä

​

Viljelyyn liittyen

  • Puinnin ääntä matkitaan: ”Taskentti, taskentti, lustusta puijaan.” Kivijärvi
  • ko (ruis) – – hitahastik kasuvaa niin sillon se ottaa sitä lustusta, Himanka
  • Tähkä lusteessa or rukiin näköstä eikä sej jyvis oles syräntä. Parkano
  • sitä kasvaa rukkees kattaraa, kons on märkä syksy. Tuuteri
  • se (ruis) rupi otta lustet jos sem myähään niitti. Vihti

​

Syömiseen, leipään liittyvää

  • hyvɛ̀ kastar (= syöjä, maistaja) hɛ olì (pidoissa), maìstas ja pyhè partas. Sauvo
  • se tullee niim mustaakis se – – lusteinel leìpä, sellaisesta viljasta valmistettu leipä, jossa on lustetta joukossa. Vampula
  • tullee niin kahìsevaa leìpää että se oìkeen hampaisa kirskuu ko ol lustetta viljan joukossa. Vampula

​

Terävä työkalu

  • pensaiden tms. perkaamiseen käytettävä vahvateräinen kuokkamainen väline, perkauskuokka. - Tämäl lustin ukkovaari teki tuolla pajassa. Vaala

(Kotimaisten kielten keskus, .2022)

8 of 36

​

​

Kiviajasta pronssiaikaan -> 1950-luku

Ruiskattara "Polvijärvi" kylvetty keväällä 2022

9 of 36

​

​

Ruiskattara "Polvijärvi" 15.10.2022

10 of 36

​

​

Kuva. Annika Micheslon

11 of 36

​

​

(Wikipedia: Костёр ржаной 2022)

"Vilja nuotiolla", viite kaskeamiseen. Bromus mollis kestää 93 ⁰ C.

Varautuminen ilmastonmuutokseen - paloakestävä vilja.

12 of 36

​

​

Ominaisuuksia

  • Spelttikattara on ruiskattaraa isompi. Se oli tavallinen kasvi ennenvanhaa spelttipelloilla ja on nykyään ruiskattaraa harvinaisempaa.
  • Spelttikattaran 1000 jyvän paino on 22,3 g.
  • Ruiskattara on ollut noin 15 g / 1000 jyvä. Yleensä ruikattara on kevyempi kun spelttikattaraa.
  • Saksalainen spelttikattara on ollut 16 g/1000 jyvä. Jotkut saksalaiset, tanskalaiset ja venäläiset ruiskattarat ovat ainoastaan 6-7 g/ 1000 jyvä. Ruiskattarien TJP on keskimäärässä 10 g ja tätä pitäisi saada kasvamaan. (Lindström, 2022b; UniveristyAgro.ru, 2022)
  • 800-6000 siementä yhdestä ruiskattaran kasvista (Longe, 2007; UniversityAgro.ru, 2022)
  • Leviää märkinä talvina, kosteissa paikoissa ja kestää huono tälvisäätä paremmin kun ruis (UniversityAgro.ru, 2022)

13 of 36

​

​

Ravinnesisältö

Lähde: Lars Lindström, 2022a

14 of 36

​

​

Ruiskattarasta olutta Liettuassa ja

viinaa Virossa

  • "Keptinis" olutta ruiskattarasta Liettuassa (Larsblog, 2015)
  • Vironruotsalaiset kirjoittavat: "Joskus syksyllä tehtiin mallasta karkeista ruiskattaroista ("lustmalt") ja rukiista tai syysvehnäjyvistä. Jotkut sanoi että ruiskattaraolutta maistui hyvältä, toiset että pahalta. Riippuu varmasti miten paljon mallaksessa oli muuta viljaa." (Isberg, 1938)
  • Virossa ruiskattara kutsuttiin "karukaer'aksi" ja siitä poltettiin ennenvanhaa viinaa. (Folklore.ee, 2022)
  • Kukista saa hienon vihreän värin (Folklore.ee, 2022); sininen väri (Brant, 2022)
  • Ruiskattaran leipä muuttuu nopeasti kuivaksi (UniversityAgro.ru, 2022)
  • Voi tehdä puuroa tai kaurajauhojen tapaan hyytelömäistä puuroa (UniversityAgro.ru, 2022) -> korkea betaglukaaniarvo sitoo hyvin vettä (Lindström, 2022)
  • Sheglov (1828) väitti, että ruiskattaranleipä olisi jopa vaarallista -> antaa kännintunnetta ja voi jopa viedä pyörtymiseen
  • "Ruiskattara parantaa rukiin maku" (Paavilainen)

15 of 36

​

​

Kuvat: Lars Lindström

16 of 36

​

​

Kuvat: Lars Lindström

17 of 36

​

​

Per Martin Tvengsberg (26.7.1936 -15.3.2019)

​

työskenteli Hamarin museolla, Hamarin kaupungissa Norjassa rakennusintendenttinä kun hän vuonna 1973 purkaessaan vanhaa aittaa Gruen kunnassa löysi 10 jyvää ruista. Viljeltäessä niitä Hamarin museopuutarhassa 7 iti. Purettu vilja-aitta oli viimeksi käytetty 1880-luvulla. Yksi pensas antoi 62 kortta, ne olivat 2-3 metriä korkeita, ja tähkässä oli 75 jyvää.

18 of 36

​

​

Cecilie Jensen seisoo kaskirukiin vieressä Katedraaliraunioissa Hamarin museolla. Ensimmäisen vuoden sato oli valtavan iso - Tvengsberg laski, että puolesta kilosta oli mahdollista saada 6,000 kg, mutta sen jälkeenpäin vilja alkoi antaa vähemmän ja vähemmän satoa. Ruis on ristipölytteinen ja tarvitsee pikkasen vierasta ruista pölytystä varten pysyäkseen terveenä.

Kuva: Per Martin Tvengsberg

19 of 36

​

​

Suomalaiset muuttivat Norjaan useammassa otteessa keskiajalla . Siellä ne polttivat kaskea ja viljelivät kaskiruista ja -nauriita. Kartalla näet miten kaskiviljely levisi 1500-, 1600- ja 1700-luvulla. (Tvengsberg, 2010).

​

Per Martin Tvengsbergin suku oli lähtöisin Hankasalmesta.

1500

1600

1700

20 of 36

​

​

Kasvutapa:

  • Juureisruis: Huhtaan kylvettävä ruis oli aivan erityistä kovasti versovaa lajia, juureista (ruotsiksi Skafft Rogh tai Root Rogh), jossa samasta siemenestä kasvoi kymmeniä haaroja (Jokipii, 1961)

​

Paikka:

  • Kaskiruis, pienjyväinen ruis
  • Peltoruis, isompijyväinen ruis

​

Kylvöaika:

  • Kevätruis
  • Kaskiruis (myöhemmin myös juhannusruis)
  • Syysruis
  • Routaruis

Erilaiset rukiit

21 of 36

​

​

Tvengsbergin löytämä kaskiruis tunnustettiin alkuperäiskasviksi 22.2.2012 Norjassa. Tvengsberg oli koeviljelyksessä EVIRA:lla 2017-2018 ja 21.12.2018 saatiin lausunto alkuperäiskasvilajikkeen teknisestä tarkastuksesta ja sen lajikekuvaus. Mustiala haki Tvengsbergin alkuperäiskasvirekisteriöinnin nimeellä Mustialan Tvengsberg. Tvengsbergin jyvät ovat eriväirisiä.

​

22 of 36

​

​

Vuosi 3. Poltettiin kaskea ja kylvettiin kesäkuussa, mahdollisesti seosvilja.

Vuosi 3. Elo-syyskuussa niitettiin tai laidunnettiin lampailla. Ensimmäisen vuoden sato esim. ohra ja kaskinuris

Vuosi 4. Elo-syyskuu ruissato

Vuosi 1. Puut kaadettiin tammi-maaliskuussa

Vuosi 2. Puut kuivuvat

Vuosi 5-6.

Elokuu-syyskuu kauraa, pellava tai tattari

23 of 36

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

Juureisrukiin viljely

  • Tvengsberg kylvetään parhaiten viimeisenä kasvina toukokuussa tai kesäkuun alkupuolella.
  • Perinteisesti on sanottu, että kylvetään kaskeen ennen viimeistä sadetta ennen juhannusta (ja kun oikein olla tarkka niin 48 h ennen viimeistä sadetta ennen juhannusta).
  • Sitä niitetään ja kerätään talteen rehuksi elokuussa tai laidunnetaan syksyllä lampailla.
  • Sopii nykyään seosviljaksi tai alus- tai kerääjäkasvina.
  • Keväällä kylvettynä se antaa paljon paremman sadon seuraavan vuoden syksyllä kun jos sitä kylvettäisiin vasta syksyllä.

​

24 of 36

​

​

Mustialan Tvengsberg juureisruis Mustialassa 2017 Kuva. Annika Michelson

25 of 36

​

​

Kuva: Annika Michelson

26 of 36

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

K

Kuva: Annika Michelson

27 of 36

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

Mustialan Tvengsberg juureisruis elokuussa 2022, Nokkamäen Savuvaunalohkolla Video. Annika Michelson

28 of 36

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

Juureisrukiissa on voimaa

(Michelson & Raiskio & Raiskio, 2021)

29 of 36

* Fodder analysis carried out by Valio Finland 29.10.2019

** Grain analyse carried out by Eurofins 10.11.2021 FV (a) SFS-EN 15510:2017

!

!

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

(Michelson & Raiskio & Raiskio, 2021)

30 of 36

​

​

Kuva: Per Martin Tvengsberg

31 of 36

​

​

Norja

32 of 36

​

​

Tanska

33 of 36

​

​

Ruotsi

34 of 36

​

​

35 of 36

​

​

Lähteet

  • UniveristyAgro.ru. Bromus secalinus. Haettu 7.11.2022
  • Brant, Daniil. 7.11.2022 sähköinen keskustelu
  • Folklore.ee: Rahvapärased taimenimetused: Luste 2.11.2022
  • Helsingin yliopisto. Luonnontieteellinen museo. Kasviatlas: Ruiskattara 12.10.2022
  • Hämeen ammattikorkeakoulu: Ruiskattara. Mustialan vanha opetusmateriaalikokoelma, opetusjuliste
  • IIsberg, Fridolf (1938): Humleodling och brygd. Landsmåls- och Folkminnesarkivet Uppsala. 48 bl.4:o 14.9.1938 Estland Nuckö, Klottorp, Sutleps kommun.
  • Kotimaisten kielten keskus: Suomen murteiden sanakirja 13.10.2022
  • Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja 3.11.2022
  • Laji.fi: Ruiskattara 3.11.2022
  • Larsblog: Keptinis, Lithuanian baked beer 20.4.2015.
  • Jokipii, Mauno (1961): Kaskenpoltosta ja kydönvilijelyksestä Satakunnassa ennen isovihaa Kirjassa Satakunta. Kotiseututukimuksia XVII. (Toim. Jokipii, Mauno et al.) Vammala.
  • Leino, Matti. Suullinen tieto.
  • Lindström, Lars (2022a): Råglostans näringsinnehåll 21.2.2022 Facebook; 7.11.2022 keskustelu..
  • Lindström, Lars (2022b): Sähköisiä keskusteluja, 2022, ei julkaistu.
  • Longe, Angelika (2007): Haruldaste ja tavaliste umborhtude levik Kihnu saare teraviljapõldudel. Magistritöö. Tartu Ülikool, Boloogia-geograafiateaduskond, Botaanika ja ökoloogia institut.
  • Lönnrot, Elias (1860): Flora Fennica. Suomen kasvisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
  • Michelson, Annika; Raiskio, Sakari & Raiskio, Kirsi (2021): Mineral Content in Finnish Heritage Rye, Annika Michelson, Hamk; Sakari & Kirsi Raiskio, Luke Recording 28 min.
  • Paavilainen. Alkuperäisrukiin kuvaukseta kirjoitettu. EVIRA
  • Päästäjäiset, torstai 24. heinäkuuta 2014 HEINÄT.
  • Reinholm, H.A (1850): Suomalaisia kasvu-nimejä. Finska Litteratur-Sällskapets förlag (1850). Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. Helsingfors
  • Sunila, J.E (1899): Suomen rikkaruohot ja neuvoja niiden hävittämiseen. Stafs Adolf von Postin mukaan. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava. Kuopio.
  • Svensson, Roger & Wigren, Marita (1985): Råglostans historia och biologi i Sverige i Svensk botanisk tidskrift 79.
  • The Decolonial Atlas, 2016. Origins of Agricultural Crops
  • Tvengsberg, Per Martin. Varangu Estate, Estonia. Discussions 2000 - 2019.
  • Tvengsberg, Per Martin (2010): Svedjebruk. Norsk Skogfinsk Museum. Grue Finnskog 2010. ISBN 978-82-93036-00-5
  • Tvengsberg, Per Martin (1995): "Swidden cultivation. Tillage without tools" in Minor uralic languages: grammar and lexis. Edited by Ago Künnap. University of Tartu, University of Groningen. Tartu-Groningen 1995. ISBN 9985-60-206-4
  • Wikipedia: Bromus secalinus Kurt Stüber caliban.mpiz-koeln.mpg.de/mavica/index.html part of www.biolib.de 13.10.2022
  • Wikipedia: Костёр ржаной 14.10.2022

36 of 36

​

​

Monimuotoisuutta peltoon -hanke

Monimuotoisuutta peltoon -hanke (MoPe) on kolmivuotinen (2021-2023) kehittämishanke.

​

Hankkeessa etsitään ratkaisuja Suomessa viljeltävien lajikkeiden monipuolistamiseksi hyödyntäen maatiaisia ja vanhoja kauppalajikkeita.

​

Hanke rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

​

https://bit.ly/monimuotoisuuttapeltoon

https://bit.ly/peltolaari

https://bit.ly/lisaysviljely

https://www.facebook.com/groups/maatiaisviljat