6 of 18

Toimeksianto, tehtävät ja aikataulu

Pohjoisen ohjelmassa tulee esittää tiiviisti ja konkreettisesti toimia:

1. joilla voidaan lisätä kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja sekä vahvistaa

Suomen kilpailukykyä ja alueiden elinvoimatekijöitä

2. joilla voidaan kestävästi hyödyntää puhtaan energian mahdollisuuksia ja tukea digitaalista

puhdasta kasvua

3. joilla lisätään alueen kestävän matkailun vetovoimaa

4. joilla edistetään osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta

5. joilla vahvistetaan koko Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta

6. joilla lisätään alueen (fyysistä ja digitaalista) saavutettavuutta.

Valmisteluryhmien tehtävänä on tehdä ehdotukset Pohjoisen Suomen ja Itäisen Suomen ohjelmiksi ja niihin sisältyviksi toimenpide-ehdotuksiksi 31.12.2024 mennessä. Neuvottelukunnat työskentelevät hallituskauden loppuun saakka.

www.pohjois-pohjanmaa.fi

7 of 18

Valmistelun organisoituminen ja kytkeytyminen

Pohjoisen ohjelman organisoituminen

Ohjausryhmä
Valmisteluryhmä
Neuvottelukunta (ja tarvittaessa alisteisia työryhmiä)
Sihteeristö

Kytkeytyy laajasti hallitusohjelman tavoitteisiin, strategioihin ja käynnissä oleviin (rakenteellisiin) uudistuksiin

Alueellisten toimijoiden verkostot ohjelman valmistelutyön tukena

www.pohjois-pohjanmaa.fi

8 of 18

Toimet, joilla voidaan lisätä kestävän kasvun mahdollisuuksia ja uusia investointeja sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja alueiden elinvoimatekijöitä

Pohjoisessa on osaamista, valtavasti investointeja ja kasvun potentiaalia.
Lapin kauppakamari: Pohjoisen investointipotentiaali vuoteen 2035 on lähes 190 mrd euroa. Investoinnit liittyvät mm. fossiilivapaaseen teräkseen, vihreisiin vetyteknologioihin, tuulivoimaan, metsäteollisuuteen, kiertotalouteen, kaivosteollisuuteen sekä matkailuelinkeinoon ja palveluihin.
Teollisuuspolitiikassa tarvitaan kohdennettuja toimia pohjoiseen. Pohjoinen ohjelma on kytkettävä tiiviisti yhteen erityisesti teollisuuspoliittisen strategian valmistelun kanssa.

Teollisuuspoliittisen strategian valmistelussa on huomioitava myös muita hallituksen hankkeita, kuten energia- ja ilmastostrategia, mineraalistrategia, Liikenne12 -suunnitelma ja kansallinen lentoliikennestrategia

www.pohjois-pohjanmaa.fi

9 of 18

Kestävän kasvun mahdollisuudet ja uudet investoinnit: priorisoidut päätavoitteet
Vahvistetaan pohjoisen investointiympäristöä, jossa energiaintensiivinen teollisuus sijoittuu alueille, joissa tuotetaan puhdasta energiaa Edistetään kotimaista, puhdasta ja uusiutuvaa energiantuotantoa (tuotanto) Edistetään teollisia investointeja Suomeen energian viennin sijaan (käyttö) Panostetaan vihreän vedyn tutkimukseen ja koelaitosten toteuttamiseen (TKI) Raahen SSAB:n tehtaan HYBRIT-investointi fossiilivapaan teräksen tuotantoon (investointi) Luvituksen nopeuttaminen investointien osalta (yhden luukun -periaate) Omistajavaihdosten tukeminen veroratkaisuilla Pohjois-Pohjanmaalla 1/3 yrityksistä etsii uutta omistajaa viiden vuoden aikana. Tarvitaan panostuksia siihen, että lopettamisilta vältytään. Alueellisen työn tueksi omistajanvaihdoksia edistämään tarvitaan veroratkaisuita (ks. Esim. Viro ja Ruotsi)

www.pohjois-pohjanmaa.fi

10 of 18

2. Toimet, joilla voidaan kestävästi hyödyntää puhtaan energian mahdollisuuksia ja tukea digitaalista puhdasta kasvua�

Pohjoista energiaa. Alueella on merkittävästi puhtaan energian tuotantoa, joka mahdollistaa vihreän / puhtaan siirtymän investoinnit Suomeen ja vahvistaa energiaomavaraisuutta.
Pohjois-Suomessa on jo tällä hetkellä yli puolet maamme tuulivoimasta ja lisää suunnitellaan rakennettavaksi erityisesti 2030-2040-luvuilla merelle.
Euroopan on oltava omavaraisempi ja riippumattomampi poliittisesti epävakaiden alueiden tuottamasta energiasta, raaka-aineista ja komponenteista (ml. mikrosiruista).

www.pohjois-pohjanmaa.fi

11 of 18

Lähde: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2024

www.pohjois-pohjanmaa.fi

Kuvat 31 ja 32 esittävät riski- ja kasvuskenaarion mukaisen toteutuma-arvion ja vuoden 2023 loppuun mennessä toteutuneen tuulivoiman maakunnittain. Maakuntakohtainen vaihtelu on suurta toteutumisen painottuessa Lapin ja Pohjanmaan maakuntiin. Toteutuminen on todennäköistä siellä missä myös potentiaalia on runsaasti. Useissa maakunnissa maatuulivoimassa on kasvua nykyiseen tuotannossa olevaan kapasiteettiin nähden merkittävästi tuotannon moninkertaistuessa. Tässä arviossa esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla olisi jopa yli 9 000 MW maatuulivoimaa vuoteen 2030. Kasvuskenaario on kuitenkin melko optimistinen näkemys toteutumisesta ja etenkin merialueilla edustaa toteutumisen ylärajaa.

Tavoitteena on tunnistaa pääsääntöisesti maakuntakaavoihin ja merialuesuunnitelmiin perustuva kestävä tuulivoimapotentiaali ja arvioida tuulivoiman toteutumista aluekohtaisilla skenaarioilla. Tulokset perustuvat vahvasti maakuntaliittojen näkemykseen, useisiin maakuntakaavoitusta palveleviin taustaselvityksiin ja tuulivoimapotentiaalia kuvaaviin paikkatietoaineistoihin.

Arvion perusteella potentiaalista kapasiteettia on lähes 70 000 MW, joka on lähes kolminkertainen määrä verrattuna voimassa olevien maakuntakaavojen mahdollistamaan tuulivoimakapasiteettiin. Kasvu johtuu pääasiassa tuulivoimaloiden koon kasvusta, mikä mahdollistaa uusien potentiaalisten tuulivoima-alueiden tunnistamisen, kun alueen tuuliolosuhteiden merkitys vähenee. Suurin osa potentiaalista sijoittuu länteen, mitä merituulivoiman kehittyminen korostaa entisestään.

Valtakunnallinen yhteenveto koostaa edellä kuvatuista aluekohtaisista tuloksista koko Suomea edustavat tulokset, jossa talousvyöhykkeen merituulivoima esitetään maakuntiin yhdistettynä. Tuulivoimapotentiaali kuvaa uutta toteutumatonta tuulivoimakapasiteettia, jonka maakunnalliset suunnitelmat ja paikallinen potentiaali mahdollistavat. Tuulivoiman toteuma-arvioissa esitetään kahden eri skenaarion valtakunnalliset tulokset, jotka kuvaavat uuden tuulivoimakapasiteetin toteutumisen määriä vuoteen 2030 ja 2040 mennessä. Lisäksi raportoidaan nykyisin tuotannossa oleva tuulivoimakapasiteetti sekä voimassa olevissa maakuntakaavoissa jäljellä oleva käyttämätön tuulivoimapotentiaali.

Kun edellä kuvatut maakuntakohtaiset tulokset lasketaan yhteen, mahdollistavat eri vaiheissa olevat maakunnalliset suunnitelmat ja paikallinen potentiaali maa-alueilla lisää tuulivoimakapasiteettia noin 40 850 MW eli 5 837 tuulivoimalaa. Aluevesien merialueille lisää potentiaalista kapasiteettia on tunnistettu yhteensä noin 17 177 MW eli 1 142 tuulivoimalaa ja talousvyöhykkeelle tiukan rajauksen perusteella noin 10 500 MW eli 693 tuulivoimalaa. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa jäljellä olevaa maatuulivoimakapasiteettia on noin 15 500 MW ja merituulivoimassa maakuntakaavoissa ja merialue-suunnitelmassa hieman yli 10 000 MW, joten uudet maakunnalliset suunnitelmat mahdollistavat runsaasti lisää uutta potentiaalista kapasiteettia. Etenkin voimassa olevien maakuntakaavojen mahdollistama potentiaali on jo monissa maakunnissa lähes kokonaan toteutunut tai varattu vireillä olevissa tuulivoimahankkeissa. Tuulivoiman hankesuunnitelmia sijoittuu runsaasti myös vireillä olevien maakuntakaavojen tuulivoima-alueille etenkin niissä maakunnissa, joissa tuulivoiman hanketoiminta on hyvin aktiivista.

Yhteensä potentiaalista uutta tuulivoimakapasiteettia on siis maakuntien eri vaiheiden suunnitelmissa (kuva 24, taulukko 1) paikallinen potentiaali huomioiden lähes 70 000 MW eli lähes 7 700 tuulivoimalaa (taulukot 88 ja 89) eli voimassa olevaan maakuntakaavatilanteeseen nähden potentiaali lähes kolminkertaistuu. Vuoden 2023 loppuun mennessä Suomessa oli toteutunutta tuulivoimakapasiteettia hieman yli 7 000 MW (Suomen tuulivoimayhdistys 2024a).

Selvityksessä tuotetut maakuntakohtaiset tuulivoimapotentiaaliarviot osoittavat, että jo nyt suuri alueellinen ero tulee kasvamaan (kuva 26 ja kuva 27). Tuulivoimakapasiteetin painopiste pysyy lännessä ja tulee jopa voimistumaan, etenkin jos merituulivoiman potentiaali lähtee toteutumaan. Suurin kasvu tuulivoimapotentiaalissa sijoittuu länteen ja pohjoiseen.

Selvityksessä muodostettiin jokaiselle alueelle kaksi tuulivoiman toteutumisen skenaariota niin maa- kuin merialueille. Aluekohtaisissa tuloksissa toteuma-arviot on raportoitu eri laskentamuuttujien mu-kaan, mutta tässä yhteydessä, kuten potentiaalilukemissa, esitetään kapasiteettitiheyden kasvuarvion mukaiset lukemat.

Optimistisen kasvuskenaarion mukaan Suomeen toteutuisi uutta maatuulivoimakapasiteettia vuoteen 2030 mennessä lähes 26 000 MW ja merituulivoimaa vuoteen 2040 mennessä lähes 8 000 MW (taulukko 90). Riskiskenaarion mukaan uutta tuulivoimaa toteutuu selvästi vähemmän. Maa-alueille noin 12 500 MW ja merialueille lähes 1 700 MW. Tuulivoimaloita Suomeen sijoittuu kasvuskenaariossa maa-alueille vuoteen 2030 mennessä lähes 3 700 ja merialueille yli 500 kappaletta vuoteen 2040 mennessä (taulukko 91). Riskiskenaariossa tuulivoimaloiden määrä taas on maa-alueilla lähes 1 800 ja merialueilla hieman yli 100 kappaletta. Ottaen huomioon Suomeen vuoteen 2023 loppuun mennessä toteutunut noin 7000 MW maatuulivoimakapasiteetti (Suomen Tuulivoimayhdistys 2024a), olisi kasvuskenaarion mukaan Suomen maatuulivoimakapasiteetti vuonna 2030 lähes 33 000 MW ja riskiskenaariossakin lähes 20 000 MW.

12 of 18

Puhtaan energian mahdollisuudet: priorisoidut päätavoitteet
TKI-panostuksien kohdentaminen uusien energiateknologioiden kehittämiseen, kuten vihreän vetyteknologian kehittämiseen Ydinvoiman lisärakentamisen edistäminen Hanhikiven alueella 2030-luvulla seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: (perinteinen) ydinvoiman tuotanto ydinvoiman tuotanto vedyn ja ammoniakin tuotannolle ydinvoiman tuotanto vedyn tuotannolle alueella ja siirto vetyputkessa teollisuuskäyttöön Tuulivoiman tutkakompensaatioalue (selvitys) Merituulivoiman pelisäännöt ja alueellisten kannusteiden kehittäminen Satamien, esimerkiksi Raahe, vahvistaminen merituulivoiman ja uusiutuvan energian investointien varmistamiseksi

www.pohjois-pohjanmaa.fi

13 of 18

3. Toimet, joilla lisätään alueen kestävän matkailun vetovoimaa�

Matkailualueet ja -keskukset kasvavat kestävästi ja rohkeasti kotimaassa ja kansainvälisesti

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026.

www.pohjois-pohjanmaa.fi

14 of 18

Kestävän matkailun vetovoima: priorisoidut päätavoitteet
Matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edellytykset Investoinnit ja koordinoitu kehittämistyö (esim. sertifioinnit, STF-merkki) Matkailun siirtäminen vientiteollisuuden alaksi Kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden kehittäminen Lento- ja raideyhteydet sekä matkaketjut matkailukohteisiin VisitFinlandin rahoituksen turvaaminen (Sustainable Travel Finland ja Data Hub -työ) Metsähallituksen rahoituksen kohdentaminen pohjoiseen Kansallispuistojen ja virkistysalueiden merkitys pohjoisessa

www.pohjois-pohjanmaa.fi

15 of 18

4. Toimet, joilla edistetään osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta�

Oulun seutu on saavuttanut aseman yhtenä maailman johtavista tietoliikenneteknologian ja siihen liittyvien palveluiden kehitysympäristöistä. Menestys ja kehittyminen edellyttää lisää osaajia, investointeja sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä, kuten alueella on tehty vuosikymmeniä.

Pohjoisen osaamistarpeet ovat yhtäältä eriytyneet alueellisesti ja toisaalta erikoistuneet elinkeinoelämän tarpeiden ja tuotantoprofiilin mukaisesti

www.pohjois-pohjanmaa.fi

16 of 18

Osaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus: priorisoidut päätavoitteet
Toimet kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi ja integroimiseksi alueelle Työperäisen maahanmuuton helpottaminen, alueelliset toimintamallit rekrytointiin, kv-ohjelmat (esim. Talent Boost) Pk-yritysten kansainvälisten toimintaedellytysten tukeminen Insentiivi yritykselle ensimmäisen kansainvälisen työntekijän palkkaamisen tueksi yritykseen Perustetaan logistiikan ja vientiosaamisen vahvistamiseksi tutkintoperusteinen koulutusohjelma (OAMK) Langattoman teknologian TKIO-keskuksen (Radiopuisto) perustaminen Ouluun Vahvistetaan maailmanluokan 6G-tutkimusta (rahoitus) Sosiaali- ja terveysalan OYSTER TKIO-keskuksen perustaminen Ouluun Polaris – Pohjoinen osaamiskeskus Autonomista ja digitaalista siirtymää hyödyntäviä mittausjärjestelmiä luonnon, ilmaston ja elinympäristön kriittisten muutosten tunnistamiseen. Tavoitteena lisätä osaamista luonnonuhkien vaikutuksista ihmiseen ja pohjoisen alueen varautumiseen sekä huoltovarmuuteen liittyvissä tutkimusteemoissa ja kyvykkyyksiä kansallisen avaruusomavaraisuuden parantamiseksi. BotH2nia – Länsirannikon vetylaakso Vetysiirtymän tukeminen teollisena aktiviteettina Suomessa (Pori–Kemi) sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa Green Arctic Hydrogen Valley: Pilotit paikalliseen energiatuotantoon ja raskaan liikenteen tarpeisiin

www.pohjois-pohjanmaa.fi

17 of 18

5 + 6. Toimet, joilla vahvistetaan koko Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta sekä saavutettavuutta �

Geopolitiikka ja turvallisuus korostuvat, pohjoinen on ainoa maayhteytemme länteen.
Yli puolet Suomen ja Venäjän välisestä rajasta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Asuttu, elinvoimainen pohjoinen ja rajaseutu turvaa koko maan turvallisuutta.

Koko Suomen turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus: priorisoidut päätavoitteet
Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet (tavoitevuosi 2030) Valtatien 4, pääradan ja Oulun sataman sekä Perämeren satamaväylien suunnitelmavalmiuden parantaminen infrainvestointien edistämiseksi Tienpidon rahoitustason korotus Tunnistetaan elinkeinoelämän tarpeet koko liikenneverkolla Selvitetään yhteistyössä Norjan ja Ruotsin kanssa logististen yhteyksien varmistaminen läntisiin satamiin (Norja ja Ruotsi) ottaen huomioon erityisesti huoltovarmuus ja puolustukselliset tarpeet Kaksoiskäyttökohteiden ja -teknologioiden edistäminen (mm. Siruja Suomesta -aloite)

1 of 18

2 of 18

3 of 18

4 of 18

5 of 18

6 of 18

7 of 18

8 of 18

9 of 18

10 of 18

11 of 18

12 of 18

13 of 18

14 of 18

15 of 18

16 of 18

17 of 18

18 of 18