Uusi maailmanjärjestys ja Suomi
Kari Liuhto
Tiedustelututkimuksen professori
Maanpuolustuskorkeakoulu ja Turun kauppakorkeakoulu
Turku, 23. huhtikuuta 2026
(1) Lyhyt johdanto
* USA:n ja EU:n yhteenlaskettu osuus maailmantaloudesta on noin 30% - BRICS:in yli 40%.
Osuudet laskettu huomioiden talouden todellinen ostovoima.
”Maailmanjärjestys on tapa, jolla valtiot ja muut toimijat jakavat valtaa ja noudattavat yhteisiä sääntöjä kansainvälisessä politiikassa.”
Maailmanjärjestyksen perusta
(2) Toisen maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys
* Esim. Korean sota (1950-53), Vietnamin sota (1955-75), Afganistanin sota (1979-89), …
Toisen maailmansodan opetus poliittisille päättäjille
Noin 20-25 miljoonaa sotilasta ja 45-60 miljoonaa siviiliä kuoli.
Instituutioiden perustaminen
YK, Maailmanpankki, IMF (1945), GATT (1947), WHO (1948), UNCTAD (1964), …
Kaksinapainen maailmanjärjestys (USA vs Neuvostoliitto)
NATO (1949), Varsovan liitto (1955).
Jaettu Eurooppa: SEV (1949), Euroopan yhteisöt (1951 ->).
Kylmästä sodasta (1945-91) nykypäivän kauppasotiin
Kuuma sota blokkien ulkopuolella. *
(3) Nykymaailmanjärjestystä muokkaavia voimia
(3.1) Neuvostoblokin hajoaminen
(3.2) Kiinan nousu supervallaksi
(3.3) Lännen haastaja BRICS
(3.4) USA:n uusi ulkopolitiikka
(3.5) Naton laajenemisesta sen rapautumiseen ?
(3.6) EU:n yhtenäisyys ja tulevaisuus
(3.7) Kiristyvä kilpailu kriittisistä luonnonvaroista
(3.8) Energiavallankumous
(3.9) Neljäs teollinen vallankumous
(3.10) Ilmastonmuutos
(3.11) Väestökasvu
(3.12) Mustat joutsenet
Kuvan lähde:
Advisor Channel
Talous: kasvu hidastui, mutta sotilasmenot kasvoivat. Liiallinen investointi asevoimiin (Afganistanin sota 1979-89, kilpavarustelu USA:n kanssa). Krooninen puutetalous.
Yhteiskunta: Brezhnevin ajan pysähtyneisyys (1964-82). Politbyroo: gerontokratian ilmentymä. Tyytymättömyys lisääntyi ja pelko väistyi; stalinismista glasnostiin. Avointa protestointia.
Geopoliittisia seurannaisvaikutuksia
- Blokki murtuu: Saksojen yhdistyminen (1990); SEV, Varsovan liitto, Neuvostoliitto (1991), Jugoslavia ja Tshekkoslovakia (1992) hajosivat.
- Itä-Eurooppa vapautui ja etsi turvaa lännestä (EU- ja Nato-jäsenyydet).
- Lähes vuosikymmenen pituinen lama (1990-luku).
- Väkiluku laski (alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus).
- Rikollisuus ja tiedustelupalvelut pesiytyivät talouteen ja valtionhallintoon.
- Korruptio yleistyi kaikilla tasoilla.
Venäjällä alkaa nopea talouskasvu öljyn hinnan noustua vuosituhannen vaihteessa. Imperialismin renessanssi Kremlissä. *
Kuherruskuukausi lännen kanssa päättyi Putinin noustua valtaan (München 2007, Georgia 2008, Ukraina 2014/2022).
* On Euroopan etu pitää Venäjä taloudellisesti heikkona jatkamalla öljypakotteita, sillä imperialistinen ajattelu ei lähitulevaisuudessa poistu Venäjältä ja vahva talous mahdollistaa uusien sotien aloittamisen.
(3.1) Neuvostoblokin hajoaminen
(3.2) Kiinan nousu supervallaksi
* Nominaalisilla BKT-luvuilla USA on vielä maailman suurin talous. Intia liittyi WTO-järjestöön jo vuonna 1995, mutta WTO-jäsenyys ei aiheuttanut Intiassa Kiinan kaltaista rakettimaista nousua.
Ainutkertaisen nopea nousu maailman historiassa !
Kiinan vahvuuksia
- Komentotalous (vallan keskittyminen).
- Yritteliäisyys ja ahkeruus (raakakapitalismi).
- Pitkän tähtäimen strateginen ajattelu + jättiresurssit.
- Valtava osaajatuotanto (patenttien ykkönen).
- Muutoksen nopeus (digitalisaatio).
- Ei edellytä kumppaneilta demokratiaa.
Kiinan heikkouksia
- Väestörakenne (1-lapsen politiikan vaikutus).
- Vientimarkkinariippuvuus.
- Rakennussektorin aiheuttaman turbulenssin vaara.
- Hintatason nousu (tuotannon siirtyminen muualle).
- Riippuvuus energian tuonnista.
- Epätasainen alueellinen kehitys.
- Äärimmäinen kontrolliyhteiskunta.
- Valtavat ympäristöongelmat (puhdas vesi, ilma, ruoka).
- Supervaltakilpailun hinta ? Käykö Kiinalle lopulta samoin kuin Neuvostoliitolle ? Tällä hetkellä ei näytä siltä.
Kiinan WTO-jäsenyys 2001
Kaavion lähde:
IMF
Dengin aloittama
uudistus 1978
BRICS haastaa lännen (G7). Perustettu 2009-10. *
Laajeneminen: jäseniksi Egypti, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia, UAE 2024 ja Indonesia 2025. Kumppaneiksi Bolivia, Kazakstan, Kuuba, Malesia, Nigeria, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Vietnam 2025. **
BRICS kattaa merkittävän osan maailmantaloudesta. ->
Tuotantopotentiaalin ohella myös kasvava kulutuspotentiaali.
Kuinka nopeasti dollarin asema kv kaupassa heikkenee ?
Onko lännen dominanssi jo ohi ? Trumpin toimet hajottavat läntistä liittoumaa ja vahvistavat BRICS:iä.
BRICS-maat, pl. Venäjä, muodostivat Suomen ulkomaan-kaupasta 11% vuonna 2025. Vuonna 2005 niiden osuus oli 10%. Eli ei oleellista muutosta kahdessa vuosikymmenessä.
Kaavion lähteet:
Energy Institute, IMF, UNCTAD
* BRICS = Brazil, Russia, India, China and South Africa. ** Kaikkien maiden jäsenyys ei ole selvä, esim. Saudi-Arabian. G7 = Iso-Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja USA. G7 perustettu 1975.
(3.3) Lännen haastaja BRICS
(3.4) USA:n uusi ulkopolitiikka
* Liki 30 maata mukana. Mukana vain 1 EU-jäsenmaa, Unkari. $ 1 miljardin jäsenmaksu ? Orbánin jälkeen ?
** Vuoden vaihteessa Kreml on ehdottanut USA:lle 12 000 miljardin dollarin diiliä (Dmitrievin paketti).
Painopiste Euroopasta Kiinaan ! Alkoi jo Obaman aikana (2009-17), mutta vahvistui Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella (2017-21).
USAID:n toiminta loppui (2025) ja USA on eronnut useista kv organisaatioista, ml. WHO (2026).
Omankädenoikeus: Venezuela, Iran, Kuuba (?). Kopioiko Kiina USA:n toimintatapaa Taiwanissa ?
Johtajien murhat aiheuttavat kostonkierteen !
Rauhanneuvosto: Trumpin rahantekokone ? Perustettu 2026. Trumpilla veto-oikeus. *
Tulevaisuus
- USA:n suhde Venäjän kanssa ? ** ->
- Kiinan noustua suurimmaksi käpertyykö USA itseensä ja mikä olisi USA:n isolaation merkitys Euroopalle ?
- Polarisaatio USA:ssa ja sisäinen yhtenäisyys ?
- USA:n tuleva toiminta Natossa ?
Kuvan lähde:
Bloomberg
(3.5) Naton laajenemisesta sen rapautumiseen ?
* USA:n sotilasmenot kattavat 60% Nato-maiden kaikista sotilasmenoista, mutta se ei tarkoita sitä, että USA rahoittaisi Natoa. Naton yhteinen budjetti on vain € 5 miljardia, josta jokainen jäsen maksaa osansa.
Trumpin ymmärrys Natosta vajavainen
- Pohjois-Atlantin puolustusliitto – ei hyökkäyskoneen osa.
- USA ei rahoita Natoa, vaan omaa sotilaallista kykyään. *
Tulevaisuus ?
- USA:n joukkojen vähentäminen Euroopasta nopeutuu ?
(tämä on myös Kremlin tavoite !).
- USA:n ydinasesuoja muille Nato-maille maksulliseksi ?
- Luottamus horjuu (Grönlanti, Iran) – mitä seuraavaksi ?
- USA ei eroa liittoumasta, mutta halvaannuttaa sen ?
(houkuttelee Venäjää testaamaan Naton 5. artiklaa)
- Nato-huippukokous Turkissa heinäkuussa 2026.
- Sotilasmenot 5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä ?
- Miksi Trump pyrkii lisäämään USA:n sotilasmenoja (980 -> 1500 mrd dollariin) – varautuuko USA jo suursotaan ?
Kuvan lähde:
NWEGEO
* Brexitin taloudellinen hinta: Iso-Britannian reaalinen BKT on kasvanut Brexitin jälkeen (2023-2025) puolet hitaammin kuin mitä kasvu oli aiemmin tällä vuosituhannella (1,8 % versus 0,9%).
Maailman kauppajätti, mutta sotilaallinen kääpiö.
EU-päätöksentekoon liittyvät ongelmat: hitaus ja jäsenmaiden kansallinen itsekkyys.
Byrokratia ja ylisääntely. ”Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä”, talousnobelisti Bengt Holmström Turussa marraskuussa 2025.
Väestö: ikääntyminen ja maahanmuutosta kumpuavat ongelmat. Vaikutus: äärioikeiston voimistuminen.
Teknologinen jälkeenjääneisyys pääkilpailijoihin verrattuna.
EU:n tulevaisuus: mureneminen vai laajeneminen ?
Brexit (2020), laajeneminen (Balkan, Moldova, Ukraina), jakautuminen eri ryhmiin (sipulimalli), hajoaako EU ? * ->
Kuvan lähde:
Daily Mail
(3.6) EU:n yhtenäisyys ja tulevaisuus
(3.7) Kiristyvä kilpailu kriittisistä luonnonvaroista
* Ympäristönsuojelulliset argumentit voivat jarruttaa jalostuksen siirtymistä länteen.
DRC = Kongon demokraattinen tasavalta
Kiinalla merkittävä osuus kriittisten mineraalien jalostuksesta, mutta alkutuotanto sijaitsee pääosin Kiinan ulkopuolella ja läntinen omistus merkittävä. Voisiko jalostus siirtyä Kiinasta pois ? *
Australiaa ei tulisi unohtaa. Myös Venäjällä on huomattavat mineraalivarannot.
Yrittääkö USA painostaa Kiinaa öljyllä ?
USA on maailman suurin öljyntuottaja ja viejä.
Öljy muodostaa 1/5 Kiinan kokonaisenergiankulutuksesta. Kiina tuo ¾ öljystään. Lähi-idän osuus on yli puolet. Syytä muistaa, että Kiinalla on vähintään 3 kk öljyreservit.
USA:n öljypainostus tuskin onnistuu, sillä Kiinan energia-huollon ytimessä on sähkö, jota se tuottaa kivihiilellä. Hiilen suhteen Kiina on käytännössä omavarainen. Sähköntuotanto on Kiinan akilleenkantapää, jos sekään.
Trumpin ja Xin tapaaminen Kiinassa toukokuussa ?
Kaavioiden lähde:
IEA
(3.8) Energiavallankumous: öljy
* Liuskeöljy on epätavanomaista raakaöljyä, jota saadaan kuumentamalla öljyliusketta
tai irrottamalla öljyä tiiviistä kiviaineksesta.
Öljynkulutus kolminkertaistunut 60 vuodessa. Tälläkin vuosituhannella kasvua 30%.
Liuskeöljyvallankumous alkoi USA:ssa *; USA:sta maailman suurin öljyntuottaja ja viejä.
EU on täysin riippuvainen tuontiöljystä. Jos entiset neuvostotasavallat jätetään tarkastelun ulkopuolelle, Euroopassa merkittävää öljytuotantoa on vain Norjassa ja Iso-Britanniassa.
Liuskeöljyvallankumous
Kaavion lähde:
Energy Institute
(3.8) Energiavallankumous: kivihiili
* Exajoule = 1 000 000 000 miljardia joulea. Suomen kokonaisenergian kulutus on noin 1 exajoule.
** Hiilineutraalius tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt tasapainotetaan siten, että nettopäästö on nolla.
Hiilen kulutus kasvoi vielä vuonna 2024. Kasvun uskotaan pysähtyvän lähitulevaisuudessa.
Kivihiilen kulutuksen kasvun taustalla on Kiina, joka kuluttaa yli puolet maailman hiilestä. Euroopan ja P-Amerikan yhteenlaskettu osuus kivihiilen kulutuksesta on vain 10%.
EU-maista Puola pyörii pitkälti kivihiilellä. Hiili muodostaa 1/3 Puolan energian kulutuksesta (EU:n keskiarvo 10%). Tilanne muuttuu, kun Puolan ensimmäinen ydinvoimala aloittaa toimintansa (2033).
Kiina pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2060 mennessä. Onnistuuko ? **
Kaavion lähde:
Energy Institute
(3.8) Energiavallankumous: maakaasu
LNG = nesteytetty maakaasu eli kylmentämällä maakaasu saatu nestemäiseen muotoon.
Maakaasu tulee tulevaisuudessa korvaamaan hiiltä.
LNG-vallankumous: kun vuonna 2000 putkia pitkin kuljetettiin 2/3 kansainvälisestä maakaasukaupasta, nyt putkikaasun osuus on enää alle puolet.
Syy laskuun liittyy Venäjään ja sen sotaan Ukrainassa. Venäjän putkikaasuvienti on puoliintunut vuodesta 2014, jolloin se aloitti sodan Ukrainassa.
Vuonna 2013 Venäjä muodosti 30% maailman kv maakaasukaupasta. Nyt sen osuus on enää reilut 15%. Eli Venäjän kaasunmyynti perustui pitkälti putkiin.
Kaavion lähde:
Energy Institute
(3.8) Energiavallankumous: uusiutuva energia
Maailman energiamarkkinat eivät tulevaisuudessa enää kasva, mutta rakenne tulee muuttumaan. Uusiutuvan energian tuotanto on jo kolminkertaistunut vuodesta 2000.
Seuraavien vuosikymmenten kuluessa muutos kiihtyy, ja Kiina johtaa muutosta. Jo nyt Kiina kuluttaa ¼ maapallon uusituvasta energiasta.
Tulevaisuus ?
- Energian säästäminen korostuu.
- Uusiutuvien energiamuotojen osuus lisääntyy.
- Sähkön ja vedyn osuus kasvaa. *
- Ydinvoiman merkitys kasvaa (nyt vain 5%).
Maailman energiamarkkinoiden kehitysennuste
Kaavion lähde: International Renewable Energy Agency
* Vedyn osuus EU:n energian kokonaiskulutuksesta on tällä hetkellä ainoastaan 2%. Euroopan unionin tavoite on nostaa vihreän vedyn osuus 10 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
(3.8) Energiavallankumous: Euroopan unioni
* NGL = Natural Gas Liquids, LNG ei kuulu tähän ryhmään.
Fossiiliset polttoaineet muodostavat yhä 2/3 kokonaiskulutuksesta.
EU:n energiatuontiriippuvuus on liian suuri. Lisäksi olemme liian riippuvaisia muutamasta toimittajasta ! ->
Sota Ukrainassa lopetti EU:n riippuvuuden venäläisestä energiasta.
Esimerkkejä suurimmista toimittajista (loka-joulukuu 2025):
Öljy: USA 17%, Norja 15%, Kazakstan 13% … Venäjä 1% (2021: 25%).
Putkikaasu: Norja 51%, Algeria 19%, Venäjä 11% (2021: 48%).
LNG: USA 56%, Venäjä 13% (2021: 20%), Qatar 10%.
Kivihiili: Australia 39%, USA 29%, Kolumbia 11% … Venäjä 0% (2021: 45%).
EU:n riippuvuus Lähi-idän energiasta pienehkö, mutta globaali tarjontavaje nostaa hintaa myös EU:ssa.
EU:n satsattava kolmeen asiaan ja nopeasti
(1) Energian säästämiseen (energian kokonaiskulutus -13% vuodesta 2000).
(2) Uusiutuviin energiamuotoihin (osuus 20%).
(3) Ydinvoimaan (osuus 12%).
EU päättänyt irrottautua venäläisestä maakaasusta ensi vuoden loppuun mennessä.
Kaavion lähde:
EU
EU:n energiatuontiriippuvuus *
(3.8) Energiavallankumous: Suomi
* Suurin osa Ruotsin raakaöljyn tuonnista tulee Norjasta, mikä entisestään lisää Suomen riippuvuutta norjalaisesta öljystä.
** Putkikaasu muodostaa 1/3 maakaasun kokonaistuonnistamme - LNG 2/3. Putkikaasu tulee Liettuan kautta – ei venäläistä.
*** Sähkökaapelit Suomen ja Ruotsin välillä Suomelle merkittäviä. Sähkökaapeli Suomen ja Viron välillä Baltialle merkittävä.
Energian kokonaiskulutus laskenut hieman tällä vuosituhannella.
Uusiutuvien polttoaineiden osuus EU:n korkeimpia (noin 40%). Kasvanut tällä vuosituhannella liki 20 prosenttiyksikköä.
Emme tuo Venäjältä enää sähköä emmekä fossiilisia polttoaineita, pois lukien bitumia, jonka tuonnin arvo viime vuonna € 7 miljoonaa.
Esimerkkejä suurimmista toimittajistamme vuonna 2025:
Raakaöljy: Norja 79%, USA 10%, Tanska 4% … Venäjä 0% (2021: 80%).
Öljytuotteet: Ruotsi 50% *, Belgia 10%, Hollanti 10% … Venäjä 0,2% (2021: 24%).
Putkikaasu **: Viro 100%, Venäjä 0% (2021: 76%).
LNG: USA 65%, Norja 31%, Belgia 3% … Venäjä 0% (2021: 65%).
Kivihiili: USA 29%, Kanada 23%, Australia 18% … Venäjä 0% (2021: 37%).
Sähkö ***: Ruotsi 97%, Viro 2%, Norja 1%, Venäjä 0% (2021: 33%).
Suomen rooli Euroopan vetytaloudessa ?
Kaavion lähde:
Motiva
(3.9) Neljäs teollinen vallankumous
* Aurinkoenergiaa avaruudesta ei ole pelkkää science fictionia; NASA ja European Space Agency tutkivat jo asiaa. Energian siirto maapallolle laserin avulla. Voisiko laserista tulla uusi pelottava ase ?
Teolliset vallankumoukset
1. teollinen vallankumous (mekaaninen tuotanto 1700-1800-luku)
2. teollinen vallankumous (sähkö, massatuotanto 1900-luku)
3. teollinen vallankumous (digitalisaatio, globalisaatio 1900-luvun loppu)
4. teollinen vallankumous (tekoäly, robotiikka, bioteknologia nykyaika)
Neljännelle teolliselle vallankumoukselle luontaista
- Rutiinityöt häviävät, korkeaosaamisen työpaikat lisääntyvät.
- Koneiden välinen dialogi ilman ihmistä. Enemmän dataa -> enemmän tietoturvariskejä.
- USA dominoi investoinneissa, mutta Kiina suurin robotiikassa (yli puolet).
- Avaruusteknologian kasvava rooli tiedonvälityksessä, paikannuksessa ja jopa energiantuotannossa (aurinkoenergiaa avaruudesta). *
Kaavion lähde:
Stanford University
Lämpötilan nousu
Maapallon keskilämpötila noussut noin 1 Celsius-asteen 50 vuodessa.
Jäätiköiden sulaminen
Vuoristojäätiköt, esim. Alpeilla ja Himalajalla, kutistuneet.
Arktisen alueen merijään kutistuu (supistunut 30% vuodesta 2000).
Merenpinnan nousu
Sulavien jäätiköiden vuoksi merenpinta nousee (+15-25 cm 50 vuodessa). Nousu kiihtynyt viime vuosina.
Päänsärky rannikkokaupungeille ja joillekin Tyynenvaltameren saarivaltioille. Tämä ei ole vain Naurun asia. *
Sään ääri-ilmiöt
Hurrikaanit, rankkasateet ja tulvat voimistuneet ja yleistyneet.
Kuivuusjaksot pahenevat; vaikutus maatalouteen ja vedensaantiin.
Kaavion lähde:
Statista
* Myös Golf-virran (Amocin) heikkenemistä ja sen vaikutusta Euroopan lämpötilaan syytä seurata.
(3.10) Ilmastonmuutos
(3.11) Väestökasvu
* Mercosur on Etelä-Amerikan valtioiden talous- ja kauppaliitto. Mercosur 4 (Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) ja Intia muodostavat yhdessä 5% EU:n ulkokaupasta. Mercosur 4:n ja Intian osuus Suomen EU:n ulkopuolisesta kaupasta oli 4% vuonna 2025.
Maapallon väkiluku kolminkertaistunut ja kivunnut yli 8000 miljoonan (1950 -> 2025).
Lännen osuus maapallon väkiluvusta puoliintunut 75 vuodessa (20% -> 10 %).
Väestö kasvaa kehittyvässä maailmassa, minkä takia EU rakentaa kumppanuuksia erityisesti sinne suuntaan (esim. Mercosur, Intia). *
Kaavioiden lähde:
UNCTAD
(3.12) Mustat joutsenet
’Mustat joutsenet’ on termi, jota käytetään kuvaamaan ennustamattomia,
harvinaisia ja voimakkaita tapahtumia, joilla on suuri vaikutus.
Biologinen uhka: korona, ebola, sotilaslaboratorioissa muokattujen virusten karkaaminen, …
Ihmisen toimet: bioterrorismi, Venäjä testaa Naton 5. artiklaa (Baltiassa), laaja kyberhyökkäys länteen (Iran / Pohjois-Korea), tekoälyn hallitsematon toiminta, 3. maailmansota, …
Luonnonvoimat: merenpinnan nousu, Atlantin merivirran heikkeneminen, maapallon magneettikentän muutokset (vaarallisen säteilyn lisääntyminen), maanjäristys (tsunami), …
Maapallon ulkoinen tekijä: auringon säteilymäärän muutos, meteoriitti, avaruudesta maahan kulkeutuva uusi virus, …
PS. Mikään yllä mainituista ei varsinaisesti ole musta joutsen, sillä niiden mahdollisuus on jo tunnistettu. Mustaan joutseneen voi aidosti varautua vain vahvistamalla yhteiskunnan yleistä sopeutumiskykyä yllättäen muuttuviin olosuhteisiin eli yhteiskunta-darwinistista ajattelua tarvitaan (huom: koko ja voima ei lopulta taannut dinosaurusten selviytymistä).
Kaavion lähde:
Salmanton-García et al. (2024)
Seuraava pandemian aiheuttaja ?
(4) Suomen asema ennen ja nyt: tipummeko vauhdista?
* Suomettuminen oli myös omaehtoista ja meni aika ajoin liian pitkälle eikä aina palvellut maamme etua.
Sodan jälkeinen pakotettu puolueettomuus / suomettuminen. *
Suomen systemaattinen integroituminen länteen (Pohjoismaiden neuvosto 1955, EFTA 1986, EU 1995, Nato 2023). YYA-sopimus raukeaa NL:n hajottua (1991).
Suomen osuus maailmantaloudessa puoliintunut vajaassa viidessä vuosikymmenessä.
Nykyiset päänsäryt
- Sijainti Euraasian mantereen niemennokassa.
- Aggressiivinen ja imperiumi-nostalginen Venäjä.
- Itämeren kautta hoidetaan lähes koko ulkomaankauppamme (maayhteyttä pohjoisessa vahvistettava).
- Riippuvuus tuonnista: öljy, teknologia, lääkkeet, aseet, …
- Nopea velkaantuminen.
Kaavion lähde:
IMF
(4) Suomen asema ennen ja nyt: julkisen velan kasvu
* Julkisen velan osuus BKT:sta on EU:ssa keskimäärin 82%. ** Nokian osuus Suomen BKT:sta oli noin 4% vuonna 2000, mutta tippui 1,6 prosenttiin vuonna 2009. Nyt Nokian osuuden arvioidaan olevan alle 1%.
Suomen julkinen velka kasvanut kriittiselle tasolle 2 vuosikymmenessä.
Joitain syitä velkapommiin:
- Verrokkimaiden taloudet kasvaneet Suomea nopeammin (niiden vienti monipuolisempaa tuotevalikoimaltaan ja maantieteeltään).
- Ukrainan sodan vaikutus (Suomen liiallinen Venäjä-riippuvuus kävi ilmi).
- Nokian kännykkäbisneksen loppuminen. **
- Paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän lasku.
- Pandemia-elvytystä rahoitettiin velkarahalla.
Tänä vuonna uutta velkaa € 8-11 mrd. Suomi antaa yhä kehitysapua € 1 mrd.
Kaavion lähde:
IMF
Korona-pandemia
Globaali finanssikriisi
Venäjän hyökkäyssota
Nokian vaikutus
(4) Suomen asema ennen ja nyt: idänkaupan romahdus
* Venäjä muodostaa 2 prosenttia Suomeen tehtyjen ulkomaisten investointien kokonaismäärästä. Venäläisten osuus ulkomaalaisten hotelliyöpymisistä Suomessa oli vain 0,2% tammikuussa 2026. Vastaava osuus oli yli 50% tammikuussa 2013. Vaikuttaa merkittävästi Itä-Suomeen. Biometriset passit käyttöön venäläisille tämän vuoden kesäkuussa.
Idänkauppa romahtanut 1930-luvun lopun tasolle. Vienti pysähtynyt; tammikuussa 2026 veimme Venäjälle € 3 milj. Neljä vuotta aiemmin luku oli € 312 milj.
Idänkauppa taantunut kivikaudelle: 3/4 tuonnistamme nikkelikiveä ja 2/3 viennistämme Venäjälle kuparia/kuparikiveä.
Investoinnit jäissä. Suomeen rekisteröity yli 4000 yritystä, jotka venäläisten perustamia. *
Pakotteiden purkautuminen ja sen vaikutus, jos USA alkaa lähentyä Venäjän kanssa ?
9% suomalaisista haluaisi nykyistä enemmän suhteita Venäjän kanssa (EVA, 2025).
Kaavion lähde:
Tulli
(5) Lopuksi: Itämerifoorumi 2026
Rekisteröitymällä Itämerifoorumiin Centrum Balticum –säätiön sivujen kautta voi osallistua etäyhteydellä.
11:30-11:50 Opening
Minna Arve, Chair of Board of Directors, Centrum Balticum
Jyri Arponen, Region Mayor of Southwest Finland
11:50-12:05 The EU in an Era of Geostrategic Rivalries
Taneli Lahti, Deputy Managing Director, European External Action Service, European Commission
12:05-12:35 Keynote
Janne Jaakkola, General, Chief of Defence, Finnish Defence Forces
13:20-14:45 Panel: Strategic Competition in High North
15:30-16:55 Panel: Strategic Intelligence and the Region
17:25-18:50 Panel: Critical Natural Resources and Logistical
Infrastructure
18:50-19:10 Concluding Remarks
Juha Martelius, Director, The Finnish Security and Intelligence Service
(5) Lopuksi: suositus YLE Areenassa
Onko USA valmis hyväksymään jäämisen kilvassa kakkoseksi ? Onko Trumpin USA pikemmin Venäjän kuin Euroopan kumppani ? Kääntyykö USA sisäänpäin (isolaatio) ja mitä se merkitsisi Euroopalle ?