1 of 47

Wirankannos - Cauran caitzi

Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu

Kaunis kaura - maatiaisviljoista elinvoimaa -hanke

www.viljalaari.fi

2 of 47

Mikael Olavinpoika

Ca.1507-1557

Kustaa Vaasa 1496-1560

(Wikipedia)

3 of 47

Wikipedia. Turun tuomiokirkko�Wikipedia. Viipurin katerdaalikirkko

Wikipedia. Wittenberg

Wikipedia. Pernajan kirkko

Mikael Olavinpojasta tuli Mikael Agricola

4 of 47

Joseph Alanen. Agricolan kuolema 1917. (Wikipedia. Mikael Agricola).

5 of 47

6 of 47

Aika ennen noitavainot

1500- ja 1600-luvut olivat suurten taloudellisten ja sosiaalisten muutosten aikaa – sotia, kaupungistumista, liikakansoitusta, nälänhätää ja köyhyyttä. Samaan aikaan vauraus kasvoi rahatalouden kehittyessä.�
Luokkien välinen eriarvoisuus ja poliittiset konfliktit aiheuttivat katkeruutta. (Wikipedia: Noitavaino)�
Kustaa Vaasan ja Mikael Agricolan hallituskaudella noitia poltettiin jo Ruotsissa. (Wikipedia: Noitavaino Ruotsin valtakuntana)

7 of 47

8 of 47

9 of 47

Katolinen piispa Hans Brask (1464–1538) eli maanpaossa Danzigissa ja piirsi Itämeren ympärille levittäytyvän Ruotsin valtakunnan vuonna 1533. (Saksa, 2017)

10 of 47

11 of 47

Davidin psaltari ja jumalaluettelo

Mikael Agricolan jumalaluettelo on hänen vuonna 1551 esittämä hämäläisten ja karjalaisten jumalien luettelo. Luettelo on esitetty Agricolan Davidin Psaltarin, eli Raamatun kirjan suomennoksen esipuheessa. Kolme vuotta aikaisemmin hän oli kääntänyt Uuden testamentin suomeksi. �
Jumalaluettelon tarkoitus oli osoittaa, miten vimmattua ja syntistä pakanuus oli. Hän liitti luetteloonsa kuitenkin vain osan jumalista. Kaurajumalasta hän kirjoitti:

12 of 47

Virankannos, Virokannas, Vierokanta, Viinikanta, Visakanta, Tinkanta, Tinarinta

13 of 47

Sigfridus Aronus Forsius kirjoitti runomuotoinen versio Agricolan luettelosta

Virancannos agros viridi fecundat avena.

Virancannos hedelmöittää kaurapellot vihreäksi.

Hän oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies.
Hän julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat.

Syntyi n. 1560-70 Helsingissä ja

kuoli 1624 Tammisaaressa.

(Wikipedia; Sigfridus Fortius)

14 of 47

Virokannas / Virankannos

Elias Lönnrot (1802-84) arveli, että Virokannas tarkoittaisi miestä, joka on Virosta peräisin.�

Martti Haavion (1899-1973) teorian mukaan Virankannoks oli katolinen pyhimys Virok-Johannes eli Suitsuke-Johannes (aposteli). (Wikipedia: Vironkannas)

Kirjailija, kielentutkija, kasvitieteilijä ja lääkäri.

Kansan- runouden tutkija, kirjailija

15 of 47

Virokannas

Emil Nestor Setälän (1864-1935) ja Uno Harvan (1927-1949) mukaan Virankannos eli Virokannas tarkoitti maailmanpylväs (Axis mundis).

Heidän mukaan sana "viro" oli skandinaavinen lainasana (nykyruots. värld), joka tarkoittaisi maailmaa paikannimen Viron lisäksi.

Harva myös liitti Virankannoksen skandinaavien 'maailman jumalan' (veraldar god) eli Freyrin yhteyteen . (Wikipedia: Vironkannas)

E.N. Setälä, kielen- ja kansan-

runouden tutkija ja poliitikko.

Uno Harva,

uskon-

tieteilijä, sosiologi

16 of 47

Axis mundis, Kuva on peräisin Snorrin Eddan englanninkielisestä käännöksestä vuodelta 1847. Yggdrasil.

(Wikipedia: Axis mundis)

17 of 47

Suomalaisen kirjallisuuden seuran etymologinen sanankirja hyväksyy Harvan ja Setälän tulkinnan ja lisää, että sana "kannas" tulee joko kantaa-sanasta tai kansi-sanasta. Näin sanaa voisi kääntää "maailman kantajaksi" tai "maailman kanneksi".

Anna-Leena Siikala (1943-1916 folkloristiikan professori) tukee käsitystä Virankannoksen ja Freyerin yhteydestä. Siikalan mukaan kaura on viljalajina Suomessa niin nuori, että Virankannos tuksin on pelkästään sen suojelija, vaan todennäköisesti Freyerin kaltainen koko maan kasvun ja hedelmällisyyden miehinen jumaluus. (Wikipedia: Vironkannas)

Atlas (Wikipedia)

18 of 47

Viirakannus, Vierokanta, Viinikanta, Visakanta, Tinkanta, Tinarinta.

Viero = Vieras, outo, ulkopuolinen

�Kanta = tyviosa, juuri, pohja, alkuperä, perusta .

Suoraan käännetty se olisi "vieras kanta".

Viirakannus

henkilöitynyt tuulenpuuska, joka pöyrittää kauraa. Vertaile Viirakannus, hiuspyörtyvä päälaella; kannus, noitarumpu; viirata, pyörryttää.

(Linna, 2020-2024)

19 of 47

Raatajat rahanalaiset eli Kaski 1893. Eero Järnefelt (Wikipedia)

20 of 47

Vierokannas, viertää

Viertää (Jusl 1745) ’polttaa kaskea siirtelemällä palavia puita paikasta toiseen myös ’viettää, kallistua’, vierto (yhd. kaskenvierto),

Viertiä, viertää kaski; vierimmö (Massinen, et al, 2024))

Vierto -> kaskenvierto, viertokanki, vierrin -> vierrinkoukku, vierros, vierteä ’viertää kaskea’ vierrä.

"Vierto oli hyvin tärkeä vaihe kaskenpoltossa".

Se voi esiintyä myös murteellisena synonyyminä jyrälle, joka pyörii akselinsa ympäri.

"Kanta eli pihja mitä vierretään".

"Vierto oli hyvin tärkeä vaihe kaskenpoltossa".

21 of 47

Wirankannos - Cauran caitzi / �mutoin oltin Caurast paitzi

Kun kaski oli poltettu, karsittiin kannot ja palamatta jääneet puut pois. Maa käsiteltiin risukarhilla, ja siemenet kylvettiin tuhkaan; ohra ja kaura äestettiin maahan, minkä jälkeen maa tiivistettiin siementen ympärille jyrällä.

Kauran ja ohran jyvissä on kuori, ja ne itävät hitaasti, ellei maata tiivistetä tiiviisti jyvien ympärille.

Pitää jyrätä hyvin,

muuten jäät kaurasta paitsi

22 of 47

Maataloudessa on käytetty jyriä maan tasaamiseen ja tiivistämiseen jo muinaisista ajoista lähtien. Ensimmäiset maatalousjyrät valmistettiin kivestä tai puusta, ja niitä vetivät hevoset tai härät.

Risukarhi ja jyrä. 1926. Kuva. Ahti Rytkönen. Museovirasto KK1482:148.

Risukarhi ja jyrä

23 of 47

Walzen von Getreide. Landwirtschaft & Ackerbau & Getreideanbau & Walze. 1695. kuparipiirros. ��Kuva: Wolf Helmhardt von Hohberg Wikimedia Commons.

Tärkeä jyrä

24 of 47

Nikita Murun jyrä. Salmi, Mantsinsaari 1915-17. Kuva. Gösta Grotenfelt. Museovirasto KK1178:126

25 of 47

Jyrä Patojärven talossa, Jämsä. 1915-1917. Kuva. Gösta Grotenfelt. Museovirasto KK1178:1

26 of 47

Feodor Shtjutshinin jyrä, Mantinsaari, Salmi. 1915. Kuva. Gösta Grotenfelt. Museovirasto KK1178:127.

27 of 47

Työstä paluu. Mies hevosen selässä, kuvattu takaa jyrä ja sen päällä nyytti, Salmi 1930-luku. Kuva. Uuno Peltoniemi. Museovirasto KK5575:192.

28 of 47

Jyrä, Sainpakka, Vimpeli. 1931. Kuva. Kustaa Vilkuna. Museovirasto KK1971:252.

29 of 47

Eino Ryynänens aitta, Kontiovaara, Pielisjärvi, Pohjois-Karjala. 1958. Kuva. Aarne turunen. Pielisen museo 28:597.

30 of 47

Jyrä, Kiltsi, Väike-Maarja, Viro

Kuva. Annika Michelson

31 of 47

Kauran ikä

Suomen vanhimmat kauralöydöt ovat peräisin Salosta Lounais-Suomesta, ja ne ajoittuvat noin 300-luvulle jKr.

Kauranviljelyn kerrotaan yleistyneen Suomessa 1200- ja 1300-luvuilla, alkaen maan itäosista.

Hevosia oli Suomessa jo pronssikaudella, noin vuosina 1500–500 eKr.

(Bläuer & Kantanen, 2013)

Kuva. Kimmo Härjämäki

32 of 47

Turun linna. Anders Fredrik Skjöldebrand. 1801-1802.

HK19490317:1 Museovirasto.

33 of 47

Turku palon jälkeen talvella 1828. Anna Salmberg. HK19890508:1

Museovirasto.

34 of 47

Kaura paikkanimeissä

Hampun tilastoissa ei ole otettu mukaan "liina" sanat Länsi-Uudenmaan ja etelä Varsinais-Suomen osalta, jossa liina-sanalla tarkoitetaan pellavaa. Niitä on liitetty pellavatilastoon.

35 of 47

36 of 47

Nuori tyttö kauralyhde sylissään Pielavedellä 1938. Kuvaaja: Aarne Pietinen Museovirasto

Kaurapystykokoja, Perkiö, Isoneva 1939. Kuvaaja Samuli Paulaharju Museovirasto

37 of 47

Maatiaiskaurat (N27) & vanhat lajikkeet (N24)

Luonto toimii väreillä

38 of 47

Luonto toimii väreillä

Savitaipale

Tuotto

Osmo

Tammi

Kytö

39 of 47

Nopsa on Suomen toinen jalostettu kauralajike; se on risteytys Ligowo-kauran ja pohjoisruotsalaisen Norrbotten-lajikkeen välillä. Lajikkeen valinta tehtiin vuonna 1909. Nimi Nopsa viittaa nopeuteen, ja lajike kasvaakin yhä nopeasti ja tuleentuu aikaisin. Sen röyhytyypeissä ilmenee suurta vaihtelua.

Luonto toimii rakenteilla

40 of 47

Sulkakaurat

Arrakosken sulkakaura

Nopsalla (1921) on myös sulkakaura -tyyppi röyhyjä.

Tuotto (1920) kauran röyhyssä on myös sulkakaura muotoja

41 of 47

Moni- muotoinen maatiais- viljapelto on unohdettu perinne- maisema

42 of 47

Maatiaisviljat tuo monimuotoisuutta

Luomuviljelyssä ei käytetä mineraalilannoitteita tai synteettisiä kemiallisia torjunta-aineita. Maatiaisviljat viljellään ilman mineraalilannoitteita – ne ovat kehittyneet aikakaudella ennen kuin näitä olivat olemassa -> Vesistöissä ja maaperässä on vähemmän haitallisia aineita.
Maatiaisviljoilla on pitkät korret ja laaja juuristo:

Ne saavat ravinteita maaperästä symbioottisten suhteiden kautta maaperän mikro-organismien kanssa -> Maatiaisviljoilla on enemmän ravinteita.
Kuivuuden aikana ne imevät vettä syvemmistä maakerroksista; juurien hajotessa ne lisäävät maaperän hiilipitoisuutta, mikä parantaa maaperän vedenpidätyskykyä -> Maatiaisviljat ovat kestävämpiä sekä kuivuudelle että rankkasateille.
Ne kilpailevat tehokkaammin rikkaruohojen kanssa suuremman pituutensa ja nopeamman itämisensä ansiosta –> Maatiaisviljat ovat sopeutuneet paikalliseen ilmastoon.

Maatiaisviljat kylvetään harvemmin kuin nykyaikaisia lajikkeita, koska niiden suuremmat juuristot vaativat enemmän tilaa. Matalampia rikkaruohoja eivät haita korkeita maatiaisviljoja ja rikkaruohot tarjoavat ravintoa muille lajeille esimerkiksi ruisrääkät ja peltopyyt, voivat liikkua harvemmin kylvetyillä maatiaisviljapellolla.

43 of 47

(Tandon, 2016; Mishra, Prakash & Arora, 2016; Wikipedia: Rhizosphere)

Moninaiset kumppanuussuhteet johtavat kasvien parempaan �terveyteen ja korkeampaan ravinnepitoisuuteen.

(Ekholm et al, 2007; Lolacze, 2024; Gerhardt et al., 2018; Gerhardt, 2021; Michelson & Heinonen, 2024,

Michelson et al., 2021;Zamaratskaia, 20121)

44 of 47

Maatiaisviljojen siementen lisäysviljelyksessä on mukana paljon ihmisiä.

www.viljalaari.fi

45 of 47

Lähteet

Bläuer, Auli & Kantanen, Juha (2013). Transition from hunting to animal husbandry in Southern, Western and Eastern Finland: new dated osteological evidence. Journal of Archaeological Science Volume 40, Issue 4, April 2013, Pages 1646-1666

Ekholm, Päivi; Reinivuo, Heli; Mattila, Pirjo; Pakkala, Heikki; Koponen, Jani; Happonen, Anu; Hellström, Jarkko; Ovaskainen, Marja-Leena (2007): Changes in the mineral and trace element contents of cereals, fruits and vegetables in Finland. Journal of Food Composition and Analysis 20:487-495.

Gerhardt, Karin; Wallman, Dylan; Axelsson Linkowski, Weronika (2019): Äldre sorters spannmål och extremvädret 2018 – hur gick det? SLU. Future Food Reports 8.

Gerhardt, Karin (2021): Genetisk mångfald hos äldre spannmålssorter - berikar den odlade mångfalden. Biodiverse nr 1/ 2021

Källunda gård

Linna, Martti (2000-2024). Kalevala, Saagat ja muinaislöydöt. Haettu 6.2.2025

Loladze, I. (2014) Hidden shift of the ionome of plants exposed to elevated CO2 depletes minerals at the base of human nutrition. eLife doi:10.7554/eLife.02245

Martinkirja. Suomalaiset Wittenbergin yliopistossa 1500-luvulla (1/2). Kristillinen antikvariaatti.

Massinen, Henna; Palande, Marjattar & Koivisto, Vesa (2024). Tävvel kielel. Raja-Karjalan murrelukemisto. Karjalan Sivistysseura.

Michelson, Annika; Heinonen, Maarit; Raiskio, Sakari, Raiskio, Kirsi & Pihava, Juha-Matti (2023). Viljalaari - lisää monimuotoisuutta peltoon. Tavastlands yrkeshögkosla och Naturbruksinstitutet

Michelson, Annika & Heinonen, Maarit (2024): Viljelty monimuotoisuus - tie pellolta pöytään. TiekarttaVisio 2040. Monimuotoisuutta peltoon -hankeraportti.

Mishra, Jitendra; Prakash, Jai; Arora, Naveen (2016): Role of Beneficial Soil Microbes in Sustainable Agriculture and Environmental Management. Climate change and enviornmental Sustainability 4(2): 137

Saksa, Aleksandr (2017). Viipuri 1500-luvun alkupuolella eli millaiselta kaupunki näytti Mikael Agricolan ajan katutasolta. Suomen kirkkohistoriallinen seura.

Tandon, Neha (2016): PGPR: Role and Importance in Agriculture.