Yksilö rakentaa ja jäsentää sosiaalista maailmaansa

Skeemat eli sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavuuttamme ja havaintojamme maailmasta → sosiaalinen kognitio (=sosiaaliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyvät tiedolliset prosessit)

​

David Hockney (2015) Perspective Should Be Reversed

Osa sisäisistä malleista on kulttuurille yhteisiä, osa henkilökohtaisia.

Tällaisten “silmälasien” läpi suodatamme havaintomme maailmasta ja annamme “todellisuudelle” oman tulkintamme.

Sosiaalipsykologiaa kiinnostaa itsestä, toisista ihmisistä ja tilanteista tehtävät

• henkilöskeemat
• minä-skeemat (esim. minäkäsitys, minäkuvat, identiteetti)
• rooliskeemat ja stereotypiat (päättely ryhmään kuuluvat yleistykset perusteella)
• tapahtumaskeemat eli skriptit (“toiminnan käsikirjoitus”)

sekä skemaattisuuden tutkiminen.

​

Asenteet ovat arvolatautuneita skeemoja

asenne = yhtenäinen opittu ajattelu-, tuntemis- ja toimintataipumus suhteessa tiettyyn kohteeseen

– tieto (mitä tiedän tai uskon tietäväni ) > (ilmenee stereotypioina)

– tunne (mitä tunteita kohde minussa herättää) > (ilmenee ennakkoluuloina)

– toiminta (miten aikaisemmin olen toiminut, millaiseen toimintaan olen valmis tiedon ja tunteen pohjalta) > (ilmenee syrjintänä esim. rasismina)

​

• asenteissa on suunta ja voimakkuus
• voivat olla myönteisiä ja kielteisiä

”Rakastan vaeltajia, ne on niin itsenäisiä ja vapaita.”

​

”Halveksin kotiäitejä.

Niillä ei ole

kunnianhimoa, ne

vaan nyhertää

kotona lasten

kanssa.”

​

Ihmisiin liittyviin skeemoihin sisältyy usein varmuusvääristelmä (= yliarvioidaan oman päätelmän oikeellisuus) ja /tai vahvistusvääristymä (= aiemmat skeemat ohjaavat liian paljon uuden tiedon tulkintaa). > Pidetään kiinni erityisesti ulkoryhmiä koskevista ennakkoluuloista, vaikka uutta tietoa olisi saatavilla.

Kognitiivisen dissonanssin teoria (Leon Festinger)

• kognitiivinen dissonanssi (ristiriita) syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet, arvot ja toiminta ovat ristiriidassa
• ihminen pyrkii välttämään asenteen sisäistä ristiriitaisuutta:

–toiminnan ja käsitysten on vastattava toisiaan, myös asenteeseen liittyvien käsitysten tulee

olla keskenään ristiriidattomia

​

​

​

• kun omaa asennetta vastaan tulee uutta tietoa, ihminen on taipuvainen pönkittämään entistä asennettaan etsien sitä tukevia kannanottoja ja vähättelemällä vastustavia mielipiteitä

​

• etsitään sellaista tietoa, mikä on sopusoinnussa oman tiedon kanssa

​

• kun ihminen tekee valinnan, hän yleensä kokee valintansa hyvänä (“Oli hyvä, että valitsin tämän.”), dissonanssin tila olisi liian ahdistava.

> esim. ennen tuotteen ostoa luetaan tasapuolisesti tietoa eri merkeistä

> tuotteen ostamisen jälkeen luetaan tietoja vain valitun tuotteen tietoja ja niitäkin hyviä puolia painottaen (“Kylläpä tein hyvän ratkaisun.”)

• asennejärjestelmän elementit voivat olla keskenään dissonantteja, konsonantteja tai irrelevantteja suhteessa toisiinsa

​

• (konsonanssi – ihminen toimii asenteen mukaisesti, dissonanssi – ihminen toimii asenteen vastaisesti, irrelevanssi – ihmisen toiminta ja asenne eivät ole yhteydessä toisiinsa)

​

​

• henkilöön kohdistuva arviointi, joka perustuu siihen, että arvioinnin kohde kuuluu johonkin tiettyyn ryhmään
• toiminnan tasolla ilmenevät syrjintänä (esim. rasismi, ageismi eli ikärasismi, seksismi)
• ennakkoluulojen syntymistä yritetty selittää:
• kontaktihypoteesilla
• persoonallisuustyypillä
• median vaikutuksella

​