4 of 22

Liikkuminen on aivojen kehityksen ja toiminnan perusta. Fyysinen aktiivisuus vapauttaa aivoissa välittäjäaineita, jotka tehostavat vireystilaa ja luovat otolliset kemialliset olosuhteet tiedon vastaanottamiselle.

OPS korostaa toiminnallisuutta, koska fyysinen aktiivisuus parantaa tutkitusti tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta. Luokassa levottomasti pyörivä lapsi ei usein tarvitse komentoa istua paikallaan, vaan luvallisen tavan liikkua oppiakseen.

5 of 22

Oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan erillisinä, käytännössä ne päällekkäistyvät eli samalla lapsella on usein useampi oppimisvaikeus.

lukivaikeudet
matematiikan oppimisvaikeudet
käyttäytymiseen ja tarkkaavuuteen liittyvät haasteet
motorisen oppimisen vaikeudet

Aro,M., Aro,T., Koponen, T. & Viholainen,H. 2012

Kouluissa lasten motorisiin vaikeuksiin puututaan hyvin harvoin, vaikka tiedetään motoristen taitojen yhteydet lapsen kokonaiskehitykseen. Asunta,P., Mälkönen,I.,Viholainen, H., Ahonen,T & Rintala,P. 2014

6 of 22

Motorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD)

Mikä se on ja tunnistammeko sen?

7 of 22

Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Lassi koheltaa, kaatuilee ja kompuroi eikä jaksa istua pitkään paikoillaan. Mikko nuokkuu käsivarsillaan pulpettiaan vasten valuen välillä tuoliltaan luokan lattialle. Sanna ei harjoittelustaan huolimatta opi ajamaan sujuvasti polkupyörällä, vaikka on jo 10-vuotias. Eemeli katselee aina sivusta, kun muut pelaavat välituntisin jalkapalloa tai leikkivät kiipeilytelineellä. Mikko välttelee pallopelejä ja ruokailu-, askartelu- sekä pukeutumistilanteissa hän on hyvin hidas.

Asunta, P. 2018

8 of 22

Motoriset perustaidot voidaan jakaa:

tasapainotaitoihin (asennon ylläpitäminen kehon ollessa liikkeessä, esim. heiluminen, kieriminen, väistyminen, taivuttaminen)
välineenkäsittelytaitoihin (hieno- ja karkeamotoriikka, esim. heittäminen, kiinni ottaminen, potkaiseminen, pomputteleminen)
liikkumistaitoihin (esim. käveleminen, juokseminen, laukkaaminen, kiipeäminen)
havaintomotoriset taidot (miten lapsi hahmottaa kehoaan suhteessa muuhun)

Pohja motorisille perustaidoille luodaan lapsuudessa. Motoristen vaikeuksien ymmärtämisessä erotellaan painottuvatko haasteet toiminnan suunnitteluun (=lapsi ei tiedä miten tietty asia tehdään) vai sen toteuttamiseen (=lapsi tietää mitä pitää tehdä, mutta suoritus on epätarkka/työläs). Jaakkola, T. 2014, Ahonen, T. & al.2005

9 of 22

Harjoituksia

Pyssy ja peukalo: Taita toisen käden sormet nyrkkiin ja nosta peukalo pystyyn. Taita toisesta kädestä muut sormet paitsi etusormi, joka osoittaa ensimmäisen käden peukaloa ("pyssy"). Vaihda käsien asennot päittäin mahdollisimman nopeasti. Automatisoitunut liikemalli menee välittömästi sekaisin, ja sormet alkavat tehdä omia liikkeitään.

Nenä-korva-vaihto: Ota oikealla kädellä kiinni vasemmasta korvalehdestä ja vasemmalla kädellä nenänpäästä (kädet menevät ristikkäin). Taputa käsiä kerran yhteen rinnan edessä ja vaihda ote päinvastaiseksi (vasen käsi oikeaan korvaan, oikea nenään)

Harjoitukset riisuvat aikuiselta hänen tärkeimmän etunsa: automatisoituneet liikekaavat. Kun aivot joutuvat luomaan uusia hermoverkkoja lennosta, aikuinen kokee samat vaiheet kuin motorisessa oppimisessa oleva lapsi tai nuori:

Kognitiivinen ylikuormitus: Liike vaatii 100 % tietoisen keskittymisen, eikä muulle ajattelulle jää tilaa.
Motorinen ennustusvirhe: Aivojen komento ja toteutunut liike eivät kohtaa, mikä aiheuttaa nopeasti turhautumista.
Hitaus ja kömpelyys: Aikuinen ymmärtää henkisesti mitä pitäisi tehdä, mutta keho ei toteuta käskyä

10 of 22

Motoristen taitojen oppiminen on erilaista lapsilla, joilla on motorinen oppimisvaikeus. Näillä lapsilla on vaikeuksia ennakoida toimintaa, pysyviä liikemalleja sekä liikkeiden rytmit ja ajoitukset ovat vaikeita. Nämä lapset eivät myöskään opi välttämättä mallista tai sillä, että annetaan vaan ohje.

11 of 22

Motorisen oppimisen vaikeus eli DCD

(Tutkimukset löytyvät DCD -termillä)

hieno ja/tai karkeamotoriikassa vaikeuksia verrattuna ikäryhmään
5-6 %:lla ikäluokasta, pojilla useammin kuin tytöillä
vaikeuksia tavallisissa motorisissa toimissa: leikkiminen, pukeminen, syöminen, pallonkäsittely, piirtäminen, kirjoittaminen (huono käsiala), saksien käyttö, tavaroiden tiputtelu, kömpelyys jne. ELI voi haitata merkittävästi sekä akateemisia että arkipäivän toimintoja
tavallista on liikunnallisten tai hienomotorisia taitoja vaativien tehtävien tai leikkien vältteleminen, koska yleensä lapset tiedostavat heikomman osaamisensa ja haluavat välttää epäonnistumisia
voi näkyä myös sosiaalisina ja tunne-elämän ongelmina

Asunta & al. 2014; Asunta & al. 2016

12 of 22

...

Tutkimusten� (Wagner, M., Bös, K., Jasenoka, J., Jekauc, D., Peterman, F. 2012; Piek, JP., Barret NC., Allen, LS., Jones, A., Louise, M. 2005) mukaan on todennäköistä, että�lapsi jolla on vaikeuksia motorisessa oppimisessa, kärsii myös ongelmista kaverisuhteissa sekä motoriset vaikeudet altistavat kiusatuksi tulemiselle.

OPPIMISEN ESTEIDEN PURKAMINEN

13 of 22

Motorisen oppimisen vaikeus eli DCD

motorisen oppimisvaikeuksien päällekkäistyminen autismin kirjon häiriöiden, tarkkaavuuden häiriöiden, lukivaikeuden ja matematiikan oppimisvaikeuksien kanssa on yleistä
kuntoutusmuotoina voidaan käyttää esimerkiksi toiminta- ja fysioterapiaa sekä opetuksellista lähestymistapaa
kouluympäristössä seulan ei tarvitse olla niin kriittinen ja tarkka kuin diagnosointivälineiden tulee olla
seulonnan perusteella opettaja osaa havainnoida tarkemmin oppilaitaan ja antaa tarvittaessa oikeanlaista tukea ja ohjausta lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia motorisissa taidoissa

Blank,R., Smits-Engelsman,B., Polatajko,H. & Wilson,P. 2012

14 of 22

Lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia, tulisi seuloa tuen piiriin mahdollisimman varhain.

Asunta & al. 2014

Motorisen oppimisen vaikeutta voidaan pitää tärkeänä lasten kehityksen haasteena sekä terveysriskinä, johon psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien lisäksi liittyy usein myös fyysisiä terveysriskejä kuten liikalihavuutta, sydän- ja verenkiertoelimistön huonokuntoisuutta, lihasvoiman ja -kestävyyden heikkoutta, matala anaerobinen kynnys sekä fyysinen inaktiivisuus.

Asunta & al. 2016

15 of 22

Motoristen perustaitojen tukeminen oppitunneilla

Tasapainotaidot

Aktiivinen istuminen: Käytetään luokassa tasapainotyynyjä, jumppapalloja tai tarjotaan mahdollisuus työskennellä seisomapöydän ääressä.
Mikrotauot ja taukojumpat: Otetaan tavaksi lyhyet tauot, joiden aikana seistään yhdellä jalalla, kurkotellaan, taivutetaan kehoa tai tehdään hitaita pyörähdyksiä (esim. "kurkistetaan tuolin alle ja kurotetaan kohti kattoa").
Siirtymät luokassa: Luokan lattiaan voi teipata viivan, jota pitkin kävellään "nuorallakävelyä" silloin, kun palautetaan tehtäviä tai haetaan tarvikkeita

Välineenkäsittelytaidot

Hienomotoriikka osana oppiaineita: Hyödynnetään saksin leikkaamista, muovailuvahaa tai helmien pujottelua (esim. tavujen tai numeroiden muodostaminen muovailuvahasta äidinkielessä ja matematiikassa).
Karkeamotoriikka oppimispeleissä: Vastausvuoron voi antaa heittämällä oppilaalle pehmopallon tai hernepussin, jonka oppilas ottaa kiinni ennen vastaamista. Luokkaan voi myös rakentaa "matikkakoriksen", jossa oikean vastauksen jälkeen heitetään pallo ämpäriin

16 of 22

Liikkumistaidot

Toiminnalliset tehtäväpisteet: Tehtäväpisteet sijoitetaan eri puolille luokkaa tai käytävää, jolloin pisteeltä toiselle siirrytään kävellen, hyppien, kyykkykävelyllä tai laukaten.
Vastaaminen liikkuen: Luokan eri seinille viedään vastausvaihtoehdot (A, B, C), ja oppilaat liikkuvat (esim. hiipien tai jättiläisaskelin) sen seinän luo, jonka uskovat olevan oikein

Havaintomotoriset taidot

Kehonhahmotusharjoitukset: Leikitään "Simon sanoo" -tyyppisiä leikkejä (esim. "Kosketa vasemmalla kädellä oikeaa polvea") tai tehdään peilileikkejä parin kanssa. Nämä auttavat lasta hahmottamaan kehoaan suhteessa tilaan ja muihin.
Rytmitteleminen: Taputetaan, tömistetään tai astutaan tavuja, sanoja tai matemaattisia sarjoja, mikä yhdistää kuuloaistin ja oman kehon liikkeen säätelyn

Kun liike ja toiminnallisuus ovat luonnollinen osa jokaisen oppitunnin rakennetta, tuki sulautuu arkeen huomaamattomasti. Tällöin motorisista haasteista kärsivä oppilas ei koe tulevansa erotetuksi muusta ryhmästä, vaan kaikki harjoittelevat yhdessä.

17 of 22

Kannustetaan,ei kielletä

Kiitos!

18 of 22

Loikkis-kerho

Oppilaan motoristen taitojen edistäminen koulupäivän aikana

19 of 22

Miten koulussa voidaan arvioida taitoja ja tukea niiden kehitystä?

Motoriikkakerho jokaiseen kouluun!

Hannele Heikkilä, Miia Matilainen ja Tarja Junnonen

KUN HUOLI OPPILAASTA HERÄÄ
HAVAINNOINTI
ARVIOINTI
TUKITOIMIEN SUUNNITTELU
OPPIMISEN TUKEMINEN
SEURANTA
MILLOIN OLEMME ONNISTUNEET?

20 of 22

Motoriikkakerhon käynnistäminen

REHTORIN TUKI
Tietoisuuden lisääminen opettajille ja ohjaajille esim. tiimissä
MOQ-T -motoriikan havainnointilomake riskilapsista
Tieto erityisopettajalle -> yhteinen suunnittelu

todennäköisesti kyse niistä lapsista, jotka jo saavat erityisopetusta äidinkielessä/matematiikassa (erityisopettajan oppilaantuntemus ja havainnot)

Yhteys kotiin (kutsukerho)
Testaaminen / Loikkiksella Ketteräksi (KUMMI 7)
Kerho / oppimisen tukeminen

Milloin? Missä? Nimi? Kirjaaminen ped.asiakirjaan?

Tuen vaikuttavuuden arviointi

21 of 22

Summa summarum

Kaikki lapset hyötyvät liikunnan lisäämisestä, mutta syiden selvittäminen heikkoihin motorisiin taitoihin kannattaa selvittää jotta lasta osataan tukea oikein.

Mitä tietoa tarvitsemme koulukontekstissa? Testi tulee valita käyttötarkoituksen mukaan - koulussa tarvitsemme tietoa toiminnan suunnitteluun ja lapsen tukemiseen, emme diagnosoimiseen
Ei ole olemassa sellaista testiä koulumaailmaan, joka suoraan vastaisi kaikkiin tarpeisiin (MOQ-T, Loikkiksella Ketteräksi, MOVE:n yksittäisten testiosien hyödyntäminen esim. heitto-kiinniotto)

22 of 22

Lähteet:

Aro, M., Aro,T., Koponen,T. & Viholainen,H. 2012. Oppimisvaikeudet. Teoksessa M. Jahnukainen (toim.), Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino.

Asunta, P., Mälkönen, I., Viholainen, H,. Ahonen, T. & Rintala, P. 2014. Miten tunnistaa lapset, joilla on motorisen oppimisen vaikeuksia ja tukea heitä kouluympäristössä? NMI Bulletin, 2014, 24(4), 4-21.

Asunta, P., Viholainen, H., Ahonen, T., Rintala, P. & Cantell, M.2016. Motorisen oppimisen vaikeudet. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22, 38-43.

Blank, R., Smits-Engelsman, B., Polatajko, H. & Wilson, P. 2012. European academy for childhood disability (EACD): Recommendations on the definition, diagnosis and intervention of developmental coordination disorder (long version). Developmental Medicine & Child Neurology, 54 (1), 54-93.

Jaakkola, T. 2014. Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi. 2014. Jyväskylä: PS-kustannus.

Laasonen, K. 2005. Lasten motoristen taitojen arviointi. Teoksessa P. Rintala., T. Ahonen., M. Cantell & A. Nissinen. 2005. Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Jyväskylä: PS-kustannus. 197-200.

Viholainen, H., Hemmola, P-M., Suvikas, J. & Purtsi, J. 2011. Loikkiksella Ketteräksi - arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. KUMMI 7. Niilo Mäki Instituutti.

Wagner, M., Bös, K., Jasenoka, J., Jekauc, D. & Peterman, F. 2012. Peer problems mediate the relationship between developmental coordination disorder and behavioral problems in school-aged children. Research in Developmental Disabilities, 33, 2072-2079.

Zimmer, R., 2011. Psykomotoriikan käsikirja - Teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. Keuruu: Otavan kirjapaino oy.