STAFF

Suomi 1 syksy 23

rigina.ajanki@helsinki.fi

Tänään - Today

​

• Course info

• Moi! Kuka sä oot? Introductions

• Features of Finnish language

• Pronunciation

• Greetings

Tavoitteet - Aims

The aim of the course is to learn the basics of Finnish language and culture, focusing on those needed in the academic work environment and everyday life outside the campus.

Topics

• Telling about yourself and others

• Everyday life situations on and off campus

• University as a working place

• Small talk and social etiquette

• Communication culture

• My surroundings

• Aspects of Finnish culture

→ If you didn’t have time to share your own ideas in Padlet (in the platform), please do that before the next meeting. We will discuss the themes then.

Kurssi-info

Intended learning outcomes

After the course the participant will be able to:

• understand the main words used in your environment

• introduce yourself and tell some main things about your background and current situation

• cope in the most common routine situations in Finnish both on and outside of campus

• apply strategic skills for language learning and learn Finnish on your own

• reflect upon some main aspects of Finnish culture

Kotitehtävät - homeworks

There is a lot of material on the course pages (Aalto Open Learning). Follow the pages and do the homework after each lesson.

Follow the course slides in Google slides to repeat and see, what happened, if you were unable to attend the course.

Choose your own way to learn, find topics or media you like and follow them in Finnish.

And then, ASK THE TEACHER, I am here for you!

Pidä hauskaa! Have fun!

​

Have fun while learning a new and interesting language!

Speak and listen to Finnish in and outside of classroom every day. A word or a few is plenty enough in the beginning!

Don’t think too much about the right form or making mistakes.

Some words about the methods used during the course

Maybe we all know already, how we learn, what kind of language teaching we prefer and what kind of things are motivating.

• This course provides many kinds of exercises,

a lot of materials, choose those that you prefer!

• The course is communicative, you will learn

spoken and standard language side by side

• We learn phrases and constructions starting

from the frequent everyday expressions

• We will also learn GRAMMAR

​

‘I have a question’

Mulla on kysymys!

Mukavaa päivää! ‘have a nice day’

​

Hei!

Moi! Moikka!

Terve! Tervetuloa!

hyvä ‘good’

(Hyvää) huomenta!

(Hyvää) päivää!

(Hyvää) iltaa!

Hyvää yötä!

Features of Finnish language

​

• Finnish belongs to Finno-

Ugric = Uralic language family

• Approximately 40

languages and 20-25

million speakers

• What languages belong to

the same language family?

Agglutinative language

Finnish is an agglutinative language: different kind of (usually) suffixes are

added to the base of the word

Videos for practicing pronunciation

​

• Vowels:

https://openlearning.aalto.fi/mod/page/view.php?id=10222

• Consonants:

https://openlearning.aalto.fi/mod/page/view.php?id=10223&forceview=1

​

Vokaalit

round vowels

vowelharmony

ranta < strand, koulu < skola

pankki bank

penkki bench pinkki pink punkki tick

pallo ball

pullo bottle

pulla a sweet bun

pilli straw

pelle clown

pöllö owl

​

SHORT AND LONG VOWELS

​

a - aa kala - kaali pala - palaa

o - oo jono - joo osa - katsoo

u - uu uni - uuni suru - suuri

ä - ää älä - ääni käärii - käryää

ö - öö söpö - Töölö öljy - mörkö

y - yy yksi - myydä kysymys - syöksyy

i - ii kiva - kiitos siili -silli

Minimal pairs

​

a) a – aa savi ‘clay’-saavi

b) u – uu tuli ‘fire’-tuuli ‘wind’, tulli ‘customs’

c) i – ii sika ‘pig’ - siika

d) e – ee ero - Eero

e) ä - ää sä ‘you’ - sää ‘weather’

​

Konsonantit

kuka ‘who’ Kuka sinä olet? Minä olen Rigina.

salasana

ex-pääministeri Sanna Marin

​

K-P-T -change Helsinki -Helsingin

Torstaina 21.9.

• Mitä kuuluu?
• Ihan hyvää, kiitos. Entä sulle? = Entä sinulle?
• Hyvää, kiitos.

​

minä mä minun nimi mu-n nimi minulla

sinä sä sinun nimi su-n nimi

What words do you already know in Finnish?

​

• Do you already know some phrases or words in Finnish?

• Write them on Flinga

The address is in chat also:

​

https://edu.flinga.fi/s/ETMX5QF

​

​

Helsinki

patteri laturi ‘a charger’ sipuli onion

pääministeri

lääkäri tohtori maalari a doctor

apteekki

pankki

parturi

helikopteri

kellari a cellar pippuri a pepper

bussi bussissa, lasi lasissa muki mukissa kuppi : kupissa

suomi

Mä = minä puhun suomea.

sä = sinä puhut suomea

Konsonantit: listen and repeat!

Listen and repeat!

Yliopisto

yö-bussi-ssa

yliopisto-ssa

Helsingi-ssä

Listen and repeat (and don’t worry, the context reveals)

Pronunciation tips

• Consonants:

https://openlearning.aalto.fi/mod/p age/view.php?id=10223&forceview =1

• Pronunciation tips

https://openlearning.aalto.fi/mod/p age/view.php?id=10543&forceview =1

• long and short vowels

• distinction between e - ä / i - y / y -u

• double consonants kk, pp, tt P

Minä olen Anna

• Hei! Minä olen Anna. _= Mä oon Anna.
• Kuka sinä olet = Kuka sä oot?
• Moi, mä olen Pekka. Mä oon Pekka.
• Hauska tutustua!
• Hauska tutustua!

Kuka sinä olet? ‘be’-verb

singular SPOKEN FORMS

(minä) olen mä oon mä puhun

(sinä) olet sä oot sä puhut

hän on se on se puhuu

​

Tämä on Pekka. This is Pekka.

Se asuu Helsingissä, se on mun ystävä.

​

Mikä sinun nimi on?

’what is your name?’

Minun nimi on XXX.

Mun = minun etunimi on Rigina.

Minun sukunimi on Ajanki.

​

Possessiivisuffiksi

mun nimi on…

minun nimi on..

Nimeni on Rigina.

Nimesi on Kleber.

Kuka ‘who’

Mikä ‘what’

Numerot

yks

kaks

kolme

neljä

viis

kuus

seittemän

kaheksan

yheksän

kymmene

Lasketaan!

5 + 1 = 6

2 + 3 = 5

5 - 1= 4

4 - 2 = 2

10 - 3 = 7

8 + 1 = 9

6 - 4 = 2

8 -5 = 3

NUMEROT

A: Mikä sinun puhelinnumero on?

B: Minun puhelinnumero on 045-281 0203.

• viiva

Ask your pair, write down and check!

​

​

tuhat yhdeksän sataa seitsemän kymmentä viisi 1975

1990

11 yksitoista

12 kaksitoista

13 kolmetoista

14 neljätoista

15 viisitoista…

20 kaksikymmentä

21 kaksikymmentäyksi,...

30 kolmekymmentä…

100 sata, 200 kaksisataa

1000 tuhat, 2000 kaksituhatta

Mä olen syntynyt vuonna 1975

Tiistaina 26.9.

• Mun nimi on…/ Mun ammatti on…/ Mä oon töissä…

• Numerot: Kuinka vanha sä olet? Milloin sä olet syntynyt?

Mikä päivä tänään on? Tänään on tiistai

​

​

How to make questions?

1. Miten menee? How (it) goes? Hyvin.
2. Mitä kuuluu? Hyvää. (a,ä/ ta,tä)
3. Mikä sun/sinun nimi on? Mun/minun nimi on..
4. Mikä sun/sinun etunimi ‘first name’ on?
5. Mikä sun/sinun sukunimi ‘family’ on?
6. Mikä opettajan koiran nimi on?
7. Mikä sun ammatti on? Minä olen yliopistonlehtori.
8. Missä sinä asut? Minä asun Helsingissä. Espoossa. asua ‘live’
9. Mitä sinä etsit? Minä etsin rauhaa.
10. Mitä kieltä sinä puhut? Minä puhun englantia. etsiä ‘search’

rauha ‘peace’ noun mikä?

rauhallinen ‘peaceful’ adjective millainen?

rauhallisesti how? miten?

hyvin well

onni happiness

onnellinen happy

onnellisesti happily

Onnellista uutta vuotta!

Suomen sanoja

https://edu.flinga.fi/s/ETMX5QF

Ammatti: Mikä sun ammatti on?

• tutkimusteknikko research technician

• laboratorioteknikko, laborantti

• tutkimusavustaja, tutkimusassistentti tutkimus ‘research’, tutkija ‘researcher’, opettaja

• tutkimusapulainen, dosentti,

• tutkijatohtori, lehtori,

• post-doc-tutkija

• taiteilija-tutkija

• taiteellinen tutkimus artistic research

• väitöskirjatutkija, tutkijakoulutettava

• grant writer (rahoitushakemusten kirjoittaja)

Mikä sun tyttöystävän ammatti on?

tyttöystävä, poikaystävä

naisystävä, miesystävä

vaimo ‘a wife’, voima ‘strength’

mies ‘a man, husband’

puoliso ‘a spouse’

kumppani ‘a life partner’

kaupunkisuunnittelija

ohjelmoija = koodari

farmaseutti

eläinlääkäri

lääkäri a doctor

opiskelija a student

ohjelmisto-insinööri

​

​

ohjelma ‘program’

kirja → kirjasto

puu → puisto

Missä sä oot töissä?

Työpaikat workplaces

​

Aalto names of units

​

https://web.lib.aalto.fi/en/uniterms/?cmd

=browse&voc=yksikoiden_nimet

​

Helsingin yliopisto: research units

https://researchportal.helsinki.fi/en/organisations/

​

Mä oon töissä Helsingin yliopistossa.

Mä oon suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yliopistonlehtori.

Entä sä?

​

​

​

​

https://edu.flinga.fi/s/EBJA5R6

Listen to the numbers!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/11/finnish-numbers-numerot

Numerot puhekielessä

kaksikymmentä

→ kyt

​

Mikä sun puhelinnumero on?

- Mun puhelinnumero on ….. Entä sun?

​

​

​

Breakout

A: Moi! Mä oon Anna. Kuka sä oot?

B: Mä oon … Kiva tavata!

A: Samoin. Hei missä sä oot tö-i-ssä?

B: Mä oon töissä …………Aallossa / Taideyliopistossa / Helsingin yliopistossa. Mä oon tutkijatohtori/professori/XXXX. Entä sä?

A: Mä oon töissä …

B: Tosi kiinnostavaa! (Very interesting!)

A: No samoin! (Well you too!)

B: Haluat sä lähteä kahville joku päivä? Mikä sun puhelinnumero on?

A: Mun puhelinnumero on XXXXXXXXXX. Entä sun?

B: Mun numero on XXXXXXXX

Haluat sä lähteä kahville joku päivä? ‘Would you like to go for a coffee one day?’

mä oon = minä olen

sä oot = sinä olet

kiva = nice

tavata = to meet

samoin = same

tosi = very

in phone numbers, just list the numbers, not 30 = thirty’

Torstaina 28.9.

• numbers

- kahvilassa

Practise! What number do you hear?

What is the name of the person?

​

​

mitä sulle? what for you

here or take away

se tekis ‘it makes=it costs’

kuitti receipt

= tuleeko muuta? something else?

• Hei, mitä kuuluu, Van Dung?

Hi, how are you, Van Dung?

• Hei, kiitos hyvää. Entä sulle?

Hi, thanks, fine. And you?

• Ihan hyvää.

Quite ok.

Puhutko sä kiinaa? Tuleeko = Tuleeks

Ei, en puhu.

Joo./Juu./Kyllä.

Ei. No ei.

Negation verb puhu-n

puhun en puhu puhumme emme puhu

puhut et puhu puhutte ette puhu

puhuu ei puhu puhuvat eivät puhu

minä mä sinä sä

minu-n mu-n sinu-n su-n

Mikä sun ammatti on? Mun ammatti on tutkija.

Minulla on auto. Mulla on auto

Sinulla on auto. Su-lla on auto.

Sinulle su-lle

minulle mu-lle

​

​

tuleeko muuta? something else?

open questions

Mikä se on? what it is

Mikä sun nimi on?

Mitä kuuluu?

Mitä kieltä sinä puhut? Mä puhun suomea. ruotsia. portugalia. ranskaa. saksaa.

englantia, kiinaa

Kahvi → kahvila : suffix -lA -mO

ravinto → ravintola kampaamo ‘hairdressers

autokorjaamo

ruoka → ruokala

kana → kanala

mummo → mummola

Kaivola, Rajala, Seppälä,

Breakout-huone = room, maksaa ‘to cost;

also ‘to pay’

Onko kysymyksiä?

takaisin ‘back’ tul-la ‘to come’ → mä tulen takaisin

maksaa ‘to pay’ Mitä se maksaa?

Mä maksan kortilla. kortti

1 puhua, asua, maksaa, istua, katsoa ‘watch, look’, omistaa ‘to own’

2 syö-dä ‘to eat’, juo-da ‘to drink’

3 ol-la ‘to be’ minä ole-, tulla ‘to come’; mennä ‘to go’, juosta ‘to run’

kävellä

Anteeks, mitä tää maksaa? Anteeksi mitä tämä maksaa?

(Excuse me, how much does this cost?)

Anteeksi! Ei se mitään.

Kiitos! Ei mitään./

Kiitos! Ole hyvä! = ‘you are welcome’

Kiitos! Olkaa hyvä! You are

Ole varovainen! be careful!

imperative Puhu! en puhu, en

Hyvää viikonloppua!

​

Tiistaina 3.10.

mi-

mi-ssä: 3 exercises in aalto open learning

https://openlearning.aalto.fi/course/view.php?id=272&section=9

mi-tä: ruoka

mi-

nominative tuoli tyttö puhelin Mikä tämä on? Kuka? who

genetive tuoli-n tytö-n puhelime-n Minkä/ Kenen?

partitive tuoli-a tyttö-ä puhelin-ta Mitä sinä syöt? -A/-tA

Missä sinä olet? where?

LOCAL

inessive tuoli-ssa adessive tuoli-lla minulla on..

Helsingissä Vantaalla

läppäri

pöytätietokone

huoneessa ‘in room’

Voitko auttaa? ‘Can you help?’ voida ‘to be able, can’

Voitko sä/sinä auttaa?

= Voiksä auttaa?

= Voitsä auttaa?

Missä? in where

LOCAL

inessive tuoli-ssa adessive tuoli-lla minulla on..

Helsingissä Vantaalla

Brasiliassa Venäjällä

Brasiliasta Venäjältä

Mistä sä tulet? Mistä sä olet kotoisin?

Minä olen Lapista.

Brasiliasta, Sao Paulosta, Beirut-i-sta, Pekingistä, Pietarista,

Lontoosta, Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Berliini, Pariisi

Mitä sun huoneessa on?

Mun huoneessa on pöytä. there is a table in my room

there is not a table

Mun huoneessa ei ole pöytää.

Mulla on auto.

Mulla ei ole autoa.

MITÄ?

Mitä kieltä sä puhut? Mä puhun suomea.

Mitä sä syöt aamulla? jogurtti-a, leipä-ä, kaurapuuro-a,

rahka-a, appelsiini-a

Mitä sä juot aamulla? Mä juon kahvia, maitoa, teetä,

vettä,

Päivällä mä juon olut-ta.

kampus

kampukse-

Mä olen vegaani.

Mä olen kasvissyöjä.

-t = plural

kala

kana

uuni oven

​

Torstaina 5.10.

kotona

MIKÄ?

Mikä tämä on? Se on koira.

Mikä sun nimi on? Mun nimi on Hanna.

Mikä päivä tänään on? Tänään on torstai.

​

MITÄ?

Mitä sä juot? Mä juon kahvia.

Mitä sä syöt? Mä syön leipää.

Mitä kahvi maksaa? Se maksaa 2 euroa. maksaa ‘to cost’

Mitä sä odotat? Mä odotan bussia. odottaa ‘to wait’

Mitä sä teet? Mä opiskelen suomea. tehdä ‘to do’ -> minä teen, sinä teet, hän tekee

opiskella ‘study’

​

MISSÄ? (in)

Missä sä asut? Mä asun Otaniemessä.

Missä sä syöt? Mä syön Unicafessa.

Missä sä olet? Mä olen kirjastossa. kirjasto ‘library’

Missä sä olet töissä? Mä olen töissä Helsingin yliopistossa.

MISTÄ? (from)

Mistä sä tulet? Mä tulen Brasiliasta.

Mistä sä ostat kahvia? Mä ostan kahvia Unicafesta.

Mistä sä tykkäät? Mä tykkään kahvista. tykätä ‘to like’ demands always -sta! What do you like?

Mistä sä puhut? Mä puhun kemiasta. ‘I talk about chemistry’

LOCAL CASES

MIHIN? (to) -VVn

Mihin sä menet? Mä menen kirjastoon.

Mihin sä matkustat? Mä matkustan Helsinkiin.

​

NOMINATIIVI (subjekti) JA PARTITIIVI (objekti)

read through and translate, help each other!

MISSÄ? (in)

Missä sä asut? Mä asun Otaniemessä.

Missä sä syöt? Mä syön Unicafessa.

Missä sä olet? Mä olen kirjastossa.

Missä sä olet töissä? Mä olen töissä Helsingin yliopistossa.

MISTÄ? (from)

Mistä sä tulet? Mä tulen Brasiliasta.

Mistä sä ostat kahvia? Mä ostan kahvia Unicafesta.

Mistä sä tykkäät? Mä tykkään kahvista.

LOCAL CASES

MIHIN? (to)

Mihin sä menet? Mä menen kirjastoon.

Mihin sä matkustat? Mä matkustan Helsinkiin.

​

INNER same as on previous slide!

MISSÄ? (on, at)

Missä sä asut? Mä asun Vantaalla.

Missä sun auto on? Mun auto on kadulla. ‘on the street’

Missä sä olet? Mä olen Tikkurilan asemalla. at the station

Missä mun kahvikuppi on? Sun kuppi on pöydällä. on the table

KENELLÄ? (have-construction)

Minulla on kissa. Kristiinalla on uusi läppäri.

MISTÄ?

Mistä sä tulet? Mä tulen Vantaalta. from Vantaa

Mistä sä ostat kahvia? Mä ostan kahvia metroasemalta. from station

KENELTÄ? (from who?)

Mä sain sähköpostia Kristiinalta. I got email from Kristiina

OUTER

MIHIN?

Mihin sä menet? Mä menen Vantaalle, lentokentälle. to the airport

Mihin sä soitat? Mä soitan poliisiasemalle. I call to the police station

KENELLE? (for who?)

Mä kirjoitan sähköpostia Kristiinalle. I write email for Kristiina.

Breakout: favourite food and price of lunch

tykätä + mistä ‘to like’

Mä puhun suomea.

Mä puhun algebrasta.

Mä tykkään kahvista.

Mistä sä tykkäät?

Mä tykkään teestä./banaanista/pastasta/riisistä

​

​

Verbi + partitiivi 88 kahekskytkaheksa

Mitä ’what’/ketä’whom’ sä rakastat?

rakastaa 1 ‘to love’ Mä rakastan mun koira-a./musiikki-a/vaimo-a/tanssi-a./

mer-ta

vihata 4 ‘to hate’ Mä vihaan sohjo-a/sota-a/kylmä-ä/ampiaisia/Suome-a/suome-a/riisipuuro-a……………

odottaa 1 ‘to wait’ Mä odotan bussi-a/ lentokone-tta/joulu-a/kortti-a/joulupukki-a………….

​

nom sinä minä

gen sinu-n minun

part sinu-a minu-a

nom lumi ‘snow’

gen lume-n

part lun-ta

nom pimeä ‘dark’

gen pimeä-n

part pimeää

Years

1985 tuhat yhdeksän sataa kahdeksan kymmentä viisi

459 neljä-viis-ysi = yhdeksän

lempi-

lempieläin animal

lempimusiikkia heavy

lempivaate clothe

lempinimi ‘nickname’

lempiurheilu sports

Näyttää hyvältä! looks good!

(näyttää demands always lta)

Näyttää pahalta! looks bad!

Yliopiston ruokalassa

​

• Mitä X maksaa? (What does X cost?)

• hinta (price), hinnat (prices)

• lounas (lunch)

• päivän erikoinen (dish of the day, today’s special)

• opiskelijat (students)

• jatko-opiskelijat (postgraduate students)

• henkilökunta (staff

Mitä sun lounas maksaa normaalisti?

​

(How much does your lunch typically cost?)

1. Mitä henkilökunnan vegaanilounas maksaa Unicafessa?

2. Mitä päivän erikoinen maksaa henkilökunnalle? for staff

3. Mitä buffet maksaa henkilökunnalle?

Ravintolassa

• Mitä sä otat? ‘what are you going to have?’
• Mä otan olutta. Entä sä? ‘I will have beer. And you?’
• Mä otan punaviiniä 12 senttiä.
• punaviini redwine

​

Juomat ‘drinks’

Valkoviini (puhekieli: valkkari) white wine

Punaviini (puhekieli: punkku) red wine

Kuohuviini (puhekieli: kuohari) sparkling wine

​

Mä en juo alkoholia. I don’t drink alcohol

Mä otan alkoholitonta olutta. (alcohol-free)

Onko teillä alkoholitonta olutta?

‘Do you have alcohol free beer?’

​

Paljonko kello on?

Paljonko kello on? = Paljonks kello on? = Mitä kello on?

​

12.00 Kello on kaksitoista.

12.30 Kello on puoli yksi.

14.45 Kello on varttia vaille kolme. (to)

17.15 Kello on varttia yli viisi. (past)

​

​

Monelta kokous alkaa? At what time does the meeting begin?

- Kokous alkaa kello 12.

VIIKONLOPPUNA

Mitä sä teet viikonloppuna?

Kotitehtävä (DL 9 October)

Write a short text about

yourself on Padlet in

Finnish and comment

on others’ texts as well:

Kukä sä olet?

Tiistaina 10.10.

Kuka hän on?

• Kuinka kauan sä oot asunut Suomessa? / For how long have you lived in Finland?

• Mitä sä teet viikonloppuna? What are you doing this weekend?

• Negatiivinen verbin taivutus Negative verb conjugation • Verbityypit 1-3 / Verb types 1-3

lokakuu loka

marraskuu marras

joulukuu joulu

Aleksis Kiven päivä - suomalaisen kirjallisuuden päivä

​

• Aleksis Kivi (Stenvall)
• kansallis-kirjailija
• 10.10.1834-31.12.1872
• Seitsemän veljestä -romaani

Kuka hän on?

1. Kuinka vanha Emilia on?
2. Mistä Emilia on kotoisin?
3. Minkämaalainen Emilian isä on?
4. Asuuko Emilia Vantaalla?
5. Mitä Emilia tutkii? tutkia ‘to research’
6. Mitä kieliä Emilia puhuu?
7. Tykkääkö Emilia italialaisesta ruuasta?
8. Mistä ruuasta Emilia ei tykkää?
9. Haluavatko Emilia ja hänen vaimo ostaa eläimen?

‘animal’ (all nouns ending in -in behave like this!)

nom eläin puhelin ‘telefon’

gen eläime-n puhelime-n

part eläin-tä puhelin-ta

1. Asuuko Christine Espoossa?
2. Tykkääkö Christine kuunnella musiikkia?
3. Onko Christinen lempivuodenaika talvi? favourite time of year
4. Mistä ruuasta Christine tykkää?
5. Onko Christinen lempieläin kirahvi?
6. Mitä hän opettaa?

1. Minkämaalainen Matea on?
2. Kuinka monta kieltä Matea puhuu?
3. Tykkääkö Matea jalkapallosta?
4. Juoko Matea kahvia aamulla?
5. Mitä hän syö aamulla?

kaupunki

suunnittelu ‘planning’

Välimeri Mediterrian

1. Onko Philine töissä Helsingin yliopistossa?
2. Mitä Philine tutkii?
3. Tykkääkö Philine laittaa ruokaa?
4. Onko Philinellä lapsia?
5. Onko Philine naimisissa?

1. Mikä on Chung-in ammatti?

Chungin ammatti on tutkijatohtori.

• Asuuko Chung Kiinassa?
• Tykkääkö Chung aasialaisesta ruuasta?
• Onko Chungilla koira?
• Juoko Chung maitoa?

Minulla ei ole koiraa.

Sinulla ei ole koiraa

Hänellä ei ole koiraa

​

-> do not inflect the negation verb in persons!

Compare to:

​

Minä en ole koira ‘I am not a dog’

1. Mistä Vikki on kotoisin?
2. Puhuuko Vikki saksaa?
3. Onko Vikki töissä?
4. Mitä Vikki lukee Suomessa?
5. Tykkääkö Vikki valkoviinistä?

1. Asuuko Andrea Vantaalla?
2. Puhuuko Andrea Italiaa?
3. Mistä ruuasta Andrea tykkää?
4. Mikä Andrean miehen nimi on?
5. Tykkääkö Andrea teestä?

jumala ‘a god’; Jumala

Onko kysymyksiä?

• to have construction is easy, the verb is always in singular 3rd person:

Minulla on kissa. ‘I have a cat’ Minulla on kissoja. ‘I have cats.’

Minulla ei ole kissaa. ‘I don’t have a cat.’ → if you don’t have something, it goes in partitive

• negation: inflect the negation verb, the semantic verb stays in connegative form (which you can have by looking at 1sg asun → asu

asun en asu asumme emme asu

asut et asu asutte ette asu

asuu ei asu asuvat eivät asu

​

ruoka k > 0, k-p-t

ruo-ka pako maata 4 ‘to lie’

ruoa-n → ruu-an pao-n makaan ‘I lie’

ruuas-ta

Mitä sä teet viikonloppuna?

tehdä ‘to do, make’

​

teen teemme

teet teette

tekee tekevät

käydä ‘visit, go and come back’

​

käyn käymme

käyt käytte

käy käyvät

​

mennä ‘to go’

menen / meen menemme

menet / meet menette

menee menevät

sali ‘gym’; salille ‘to gym’

nukun pitkään ‘I sleep long’

leffa = elokuva = movie

kaveri ‘a mate; friend’; ystävä

tuttu ‘a acquintance’

mennä yksille ‘to go for one = to go and have one or couple of drinks’

​

mä meen kahville

mun vaimon kanssa

yksin alone

yhdessä together

sali ‘a hall’

(kunto)sali ‘gym’

uimahalli ‘swimminghall’

asemalle

uimahalliin

Torstaina 12.10.

• Tänään: guidelines for small groups
• Mitä sä teet tänään? what do you do today?
• ​
• dialogeja

​

• Kiitos kahvista! Kiitos linkistä!

teet teetä

1. Minä ol-e-n (mä oon) töissä yliopistossa. ol-la 3
2. Minä olen kotona.
3. Me olemme kokoukse-ssa. ‘we are in a meeting’
4. Me olemme zoomissa.
5. Opiskel-e-n suomea. opiskel-la 3
6. Mä menen kotiin. men-nä 3
7. Koira puree! pur-ra 3 to bite’

puhua 1 juo-da 2 tehdä 2

​

puhun juon teen teemme

puhut juot teet teette

puhuu juo tekee tekevät

​

lukea 1

luen luemme

luet luette

lukee lukevat

​

tykätä 4

mä tykkään kahvista, maidosta, (maito : maido-), lakritsi-sta

sä tykkäät teestä

hän tykkää

me tykkäämme Suomesta / suomesta

te tykkäätte suklaasta

he tykkää(vät) oluesta. olut : olue-sta

surffata 4, printata 4, chatata 4, ländätä 4, pakata 4

mä surffaan netissä mä pakkaan

sä surffaat

se surffaa

mä printtaan

mä chattaan

mä ländään ständiin,

​

Infinitives

dictionary forms, before inflecting in

person, cut away the infinitive ending!

4 types of infinitives, 4 types of endings and

inflectional rules

Mitä sä teet tänään?

Minä tanssin discossa yö-llä.

Keskipäivällä ostan maito-a.

Illalla mä katson Netflixi-ä./teevee-tä

​

VERBITYYPIT

VERBIT

herätä 4 to wake

olla 3 to be

syödä 2 to eat

tehdä 2 to do

keittää 1 to boil, to cook

jutella 3 to chat

soittaa 1 to call

nukkua 1 to sleep

juoda 2 to drink

käydä 2 to visit, to stop by

meikata 4 to make up

tavata 4 to meet

ostaa 1 to buy

siivota 4 to clean

pelata 4 to play

katsoa 1 to watch

istua 1 to sit

lukea 1 to read

opiskella 3 to study

kirjoittaa 1 to write

​

K-P-T

V H V

NOM GEN PART lukea luen, luet, lukee

kukka kuka-n kukka-a

Vikki Viki-n Vikki-ä

pappi papi-n pappi-a

tyttö tytö-n tyttö-ä

sika sia-n sika-a

leipä leivä-n leipä-ä

katu kadu-n katu-a

k → zero

t → d

p → v

​

Helsinki kaupunki kampa

Helsingi-n kaupungin kamma-n

Helsinkiä kaupunkia

tavata 4 ‘to meet’, maata 4, pelätä 4, pelata 4,

mä tapaan mä makaan mä pelkään mä pelaan mä maalaan

sä tapaat sä makaat sä pelkäät sä pelaat

hän tapaa se makaa se pelkää se pelaa

k → zero

t → d

p → v

​

Milloin? When?

kellonajat at what time

kello 8, kello 9, kello 10

viikonpäivät weekdays

maanantaina, tiistaina, keskiviikkona

times during the day

aamulla,päivällä, illalla, yöllä

aamupäivällä, iltapäivällä

seasons of year

syksyllä,kesällä, keväällä, talvella

months

tammikuussa, ..

24.10.

Verbit - muistatko? breakout rooms

1 puhua- speak, sanoa - say, asua - live, lukea - read, kirjoittaa - write, antaa - give, (two vowels in the end of the infinitive, cut away the last one: puhu-n, puhut, puhuu, puhumme, puhutte, puhuvat. If k-p-t change is possible, the 1st and 2nd persons are weak, 3rd persons strong: luen, luet, lukee, luemme, luette, lukevat

2 syödä - eat, juoda - drink, visit, be able to; can, swim, get, do (just cut away da/dä: syön, syöt, syö, syömme, syötte, syövät)

3 olla - be, come, go, study, think, plan (ending usually la/lä, but also mennä, purra ‘to bite’. Cut away -la/lä etc. and add e: ol-la → olen, opiskella → opiskele-n, opiskelet, opiskelee,

4 pelata - play, surffata - surf, meet, tykätä - like, haluta - want ; haluan, haluat, haluaa, haluamme.. (cut away tA , and the vowel comes long, grade is strong tykkään, tykkäät, tykkää, tykkäämme, tykkäätte, tykkäävät

​

NOTE THE INFLECTION

tehdä

teen teemme

teet teette

tekee tekevät

nähdä

näen näemme

näet näette

näkee näkevät

haluta

haluan haluamme

haluat haluatte

haluaa haluavat

Loma Lapissa ‘Holiday in Lapland’

• Moi, kiva nähdä! Mitä sulle kuuluu?
• Moi, kiitos, hyvää. Oli hyvä loma!
• Ai, oliko sulla syysloma?
• Joo, mä olin lomalla Lapissa.
• Kuulostaa ihanalta. Oliko Lapissa lunta?
• Joo, vähän. Oliko sulla loma?
• Ei, mä olin töissä.

olla ‘to be’

​

present past tense (imperfekti)

olen olin

olet olit

on oli

olemme olimme

olette olitte

olevat olivat

Oli hyvä loma. It was a good holiday.

Mulla on loma. I have a holiday

Mulla oli loma. I had a holiday.

Mä olin lomalla. I was on holiday.

​

Kuulostaa ihanalta! Sounds lovely!

Kuulostaa pahalta! Sounds bad!

Kuulostaa hyvältä!

lumi nom

lunta part

Sataa. its raining

Sataa lunta. it is snowing

Sataa räntää.

​

Olitko töissä vai

olitko lomalla? Mä olin töissä

mä olin töissä mutta

mä matkustin Berliiniin,

​

Onko kysymyksiä?

Are there questions

​

​

​

Minulla on/oli loma

sinulla on/oli loma

hänellä on/oli loma

​

Oliko hänellä loma? did s/he have holifday

Oliko hän lomalla?

Read and translate

Viime viikolla

Viime viikolla oli syysloma Aallossa, mutta minulla oli paljon töitä. Olin yliopistolla maanantaina ja torstaina, mutta tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina olin etänä.

Meillä oli kokous maanantaina. Lapsilla oli myös syysloma. Viikonloppuna olin kotona.

olin etänä - i was working remotely

kokous meeting

Kokous on etänä.

​

​

Tällä viikolla

Tällä viikolla Helsingin yliopistossa on perioditauko. Tällä viikolla menen Ouluun. Oulussa on väitöstilaisuus, Markus Juutinen väittelee koltansaamen kielikontakteista. Markus on minun entinen opiskelija ja hyvä ystävä. Markuksen väitöskirjan nimi on Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä (Skolt Saami Language Contacts: A Minority Language in a Changing Language Environment).

​

​

FM Markus Juutinen, tohtorikoulutettava, koltansaamen yliopisto-opettaja

Giellagas-instituutti� Humanistinen tiedekunta

​

1. Milloin Markus väittelee?

Lauantaina lokakuun kahdeskymmeneskahdeksas kello 12.

• Missä väitöstilaisuus on? Oulun yliopistossa, päärakennuksessa
• Mistä kielestä Markus väittelee?

“about which language does M argue”

• Kuka on Markuksen vastaväittäjä?
• Mistä yliopistosta vastaväittäjä on?

Kysy parilta/Ask your pair! Note, the verbs are in past tense

​

1. Milloin sinä väittelit? Minä väittel-i-n vuosi sitten. one year ago, 5 vuotta sitten
1. Missä sun väitöstilaisuus oli?
2. Mistä aiheesta sinä väittelit?

“about which topic did you defend?”

3. Kuka sun vastaväittäjä oli?
4. Mistä yliopistosta sun vastaväittäjä oli?”from which university was your opponent?”

​

väitöskirja - dissertation

väitöstilaisuus - defence

väitellä - to defend doctoral thesis; to argue

entinen -

​

minun talossa

isossa talossa

​

Agreement or concord

all the modifiers agree with their head

Minä asun minun pienessä punaisessa talossa. (A, O, U = backvowel)

Helsingin päärautatieasemalla

​

puhua + stA

tykätä

olla kiinnostunut

väitellä

​

​

​

1. Mä väittelin matematiikasta./filosofiasta/kemiasta/englannista/

2. Me puhumme matematiikasta. talk about

3. Olen kiinnostunut matematiikasta. be interested in

4. Mä tykkään kielistä.

5. Mä kirjoitan artikkelia Wittgensteinista.

6.

​

Kuka menee konferenssiin?

​

1. Mistä sä väittelit? Minä väittelin mekaanisesta optiikasta
2. Mistä sä puhut konferenssissa? teknologiasta
3. Mistä sä olet kiinnostunut? immunologiasta ja molekulaaribiologiasta
4. Mistä sä tykkäät?

​

on kylmä aamu =

‘it is a cold morning’

​

onpa -pa is called a discourse particle, very hard to translate, maybe like

​

onpa kylmä aamu

‘how cold the morning is’

entä sä? and how about you?

katsoa to watch (ts stays)

laulaa to sing (laulan/en laula)

rakastaa to love

matkustaa to travel

asua to live

ostaa ‘to buy ostan/en osta

ajaa ‘to drive’ ajan/en aja

HUOM! attention!

Group works start during this week!

The instructions are on AOL Aalto Open Learning.

Send a report to Aalto Open Learning after you have met with your group.

Tiistaina 31.11.

joulupukki

Kysymyksiä ja kommentteja

​

Past tense: the suffix -i- /si

kirjoitan → kirjoitin, nukun → nukuin, menen → menin, opiskelen → opiskelin

annan → annoin

!! syön → söin, juon → join

!!! käyn → kävin

Verb type 4 the suffix is -si-

tykkään → tykkäsin, surffaan → surffasin

Vocabulary

· No sit yks sellane vegaanipasta. = No sitten yksi sellainen vegaanipasta.

well then one vegan pasta of that kind (like the kind of vegan pasta you have on the list)

No perjantaina mä menin yksille mun kaverin kanssa. “to go for ones (meaning one beer for me and one for my friend) with my friend”

Menen kahville mun kaverin kanssa. mennä kahville/pitsalle/oluelle

Menen lenkille yksin. mennä lenkille/kuntosalille/

sali

​

valkkari = valkoviini, punkku = punaviini, bisse = olut, skumppa = kuohuviini

Mihin?

Missä?

Mistä?

Koira menee koppiin.

Minä menen Helsinkiin.

Me lennämme Saksaan.

Pekka kävelee kauppaan.

Sinä matkustat Thaimaahan.

Koira on kopissa.

Minä olen Helsingissä.

Me asumme Saksassa.

Pekka on kaupassa.

Sinä käyt Thaimaassa talvella.

Koira tulee kopista.

Minä tulen Helsingistä.

Me muutamme Saksasta ensi vuonna.

Pekka juoksee kaupasta kotiin.

Sinä tulet Thaimaasta tammikuussa.

Inner and outer local cases

in

on, at

Auto menee sillalle. sillalla. sillalta.

Minä menen rannalle. Olen rannalla. Tulen rannalta.

Menen rautatieasemalle. Odotan sinua asemalla.

Kävelen asemalta.

lt : ll

rt : rr

nt : nn

st : st

​

odottaa ‘to wait’

sinua ‘you part.’

kävellä

​

Olen töissä yliopistossa/yliopistolla.

Minä menen yliopistoon. /yliopistolle.

Tulen yliopistosta./yliopistolta.

talossa - kadulla

MISSÄ? talossa, kahvilassa, keskustassa - kadulla, lentokentällä, yliopistolla

MISTÄ? talosta, …. - kadulta, lentokentältä

MIHIN? taloon, …. - kadulle, lentokentälle

​

​

​

1. Asun ………kaupungissa…………(kaupunki) (nk : ng)
2. Matkustan ………Pariisiin……… (Pariisi)
3. Tulen …Brasiliasta…………… (Brasilia) .. Suomeen. Suomi : Suome-
4. Menen aamulla yliopistoon/yliopistolle…………………… (yliopisto)
5. Mun auto on ………kadulla…………. (katu)
6. Me voimme tulla taksilla kotiin ……lentokentältä………….. (lentokenttä)

-kin ‘too’

Anna: Mä kävin sunnuntaina museossa.

Antti: Ai! Mäkin kävin. Missä museossa sä kävit?

Anna: Mä kävin Emmassa, Espoossa. Entä sä?

Antti: No mä kävin Kiasmassa.

​

1. Helsingissäkin on metro.
2. Olen töissä kesälläkin.
3. Olin eilen salilla ja museossakin.
4. Mäkin olin eilen salilla.
5. Mä asun Helsingissä ja mun siskokin asuu täällä.
6. Mä tykkään kahvista mutta juon teetäkin.
7. Mä käyn kaupassa ja ostan juustoa, haluatko sä makkaraakin?

​

​

NEGATIIVINEN

​

1. Helsingissäkään ei ole metroa.
2. En ole töissä kesälläkään.
3. En ollut eilen salilla enkä museossakaan.
4. Mäkään en ollut eilen salilla.
5. Mä en asu Helsingissä eikä mun siskokaan asu täällä. (ei+kä =ja ei)
6. Mä en tykkää kahvista enkä juo teetäkään.
7. Mä käyn kaupassa, mutta mä en osta juustoa enkä makkaraakaan.

​

​

​

Numerot > 1, singular partitive

talot ‘the houses’

2 taloa ‘two houses’

​

Plural nominative -t

koira ‘a dog’ koira-t ‘the dogs’

opiskelija opiskelija-t

talo talo-t

katu kadu-t (K-P-T!)

Käännä! Translate

1. I work in university.
2. I have a lecture.
3. The students sit “on a lecture”. istua ‘to sit’
4. The professor speaks in the lecture hall. puhua
5. I will give the grades (plural nominative) in December.
6. We have groupwork on Thursday.
7. This is a difficult exercise.
8. The springterm begins in January. alkaa ‘to begin’
9. Are you a researcher?

1. Olen töissä yliopistossa./yliopistolla.
2. Minulla on luento.
3. Opiskelijat istuvat luennolla.
4. Professori puhuu luentosalissa.
5. Annan (antaa ‘to give, nt : nn) arvosanat joulukuussa.(months)
6. Meillä on ryhmätyö torstaina.(days)
7. Tämä on vaikea harjoitus. (onko??)
8. Kevätlukukausi alkaa tammikuussa.
9. Oletko sinä tutkija?

Plural nominative -t

koira ‘a dog’ koira-t ‘the dogs’

opiskelija opiskelija-t

talo talo-t

katu kadu-t (K-P-T!)

​

Onko teillä alkoholitonta olutta?

hiivaton yeast free

sokeriton

mauton (maku) ‘tasteless’

makeuttamaton ‘unsweetened’

mausteeton ‘spice free’

maustamaton ‘unflavoured’

rasvaton fat free

suolaton salt free

rahaton without money

rajaton unlimited

maksuton free, savuton smoke free

työtön unemployed koditon homeless

Mille sinä olet allerginen?

Minä olen allerginen penisilliinille.

Miä olen allerginen hiivalle.

​

OUTER (llA, lle, ltA) local cases (persons)

1. Pekalla on kokous. Pekka has a meeting.
2. Annan kahvia Pekalle. (for, dative)
3. Lähetän sähköpostia kollegalle. = työkaverille.
4. Soitan äidille illalla. (äitille) saada ‘to get’
5. Saan sähköpostia kollegalta.
6. Sinä saat sähköpostia minulta. Te saatte sähköpostia minulta.

FROM

​

talo-s-ta

kadu-l-ta

UUSI NAAPURI

1. ”Missä? Mistä? Mihin” Familiarize yourself with the locative case system. See the video:

https://aalto.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=59688bb5-753e-4359-bf05-f349be684d2c

​

• Peli 1. Practice: -SSA vai -LLA? https://wordwall.net/resource/54869178

​

• Peli 2. ”Kaupungissa” (In the city): practice vocabulary: https://wordwall.net/resource/54869259

​

• Peli 3. ”Kaupungissa”: -SSA vai -LLA? https://wordwall.net/resource/54873383

​

• Peli 4. Missä? Mistä? Mihin? https://wordwall.net/resource/54869411

​

Tiistaina 7.11.

Mulla on vähän kurkku kipeä. kurkku ‘throat, cucumber’

Minulla on pää kipeä.

Minulla on kuumetta. kuume ‘fever’, kuuma ‘hot’

Minulla on kylmä. ‘I am cold’

Minulla on corona. /astma/diabetes

KYSYMYKSIÄ

käyn museossa viikonloppuna

luen romaaneja - romaani ‘a novel’, plural partitive

Valmistuin yliopistosta tammikuussa vuonna 2013 (kaksituhattakolmetoista).

Kysymyksiä!

1. Asut-ko (sinä) Helsingissä? Ei, (minä) en asu Helsingissä, asun Vantaalla.
2. Asutte-ko te Helsingissä? Joo,..
3. Ovat-ko he naimisissa?
4. Missä sinä asut? (Mä asun) Helsingissä.

-ko/kö (joo/ei)

-open questions starting with a question pronoun

In spoken language, ko/kö tends to drop!

Käytkö sä usein museossa? → Käyksä usein museossa? → Käyks usein museossa? Käyksie usein museossa?

​

Käyt sä usein museossa? (note, just change the word order! sä käyt → käyt sä)

Asut sä Helsingissä? Sä asut Helsingissä. (Asutko Helsingissä?)

minun kaverini - how many times you express the possessor?

STANDARD SPOKEN

kaverini = mun kaveri ‘my friend

kaverisi = sun kaveri your friend

hänen kaverinsa = sen kaveri her/his friend

kaverimme = meidän kaveri our friend

kaverinne = teidän kaveri your friend

heidän kaverinsa = niiden kaveri their friend

​

Missä yliopistossa sinä opiskelit? in which university

missä ‘where’ → Missä sä asut? Missä sä olet töissä?

mi(kä) means also ‘which’, and then it agrees with the noun coming after it:

Missä kaupungissa sinä asut? Helsingissä.

Millä kadulla sinä asut? Mä asun Mechelininkadulla./Tilahoitajankaarella./

Mun vanhemmat asuvat Elkinkujalla./ Mannerheimintiellä

Mistä maasta sinä olet kotoisin? Minä (olen kotoisin) Venäjältä./Bulgariasta.

Mitä kieltä sinä puhut? Portugalia./saksa-a/kiina-a.

Minä vuonna sinä olet syntynyt? Vuonna 1975.

Minä päivänä suomen kurssi on?

-A kahvia

-tA maa-ta

mi-tä, tä-tä

-ttA perhe-ttä

​

1. Soitatsä pianoa/viulua/

kitaraa? jotain instrumenttia ‘some instrument

• Käytsä ravintolassa?
• Käytsä baarissa?
• Käytsä uimahallissa?
• Käytsä Fazerilla?
• Käytsä salilla?
• Käytsä baletissa?/joogassa?
• Juoksetsä? juosta ‘to run’ exceptional inflection juoksen, juokset, juoksee..
• Käytsä koiran kanssa kävelyllä?

(mä käyn kävelyllä ‘i go for a walk’)

• Käytsä teatterissa?
• Käytsä konsertissa?
• Kuunteletsä musiikkia?
• Luetsä paljon? Luetsä romaaneja?
• Kuunteletsä äänikirjoja? ääni ‘voice’

​

​

​

INNER

​

​

Local cases

​

​

OUTER

Mä käyn Turussa. vs. Mä käyn Vantaalla.

INNER -s- OUTER -l-

Olen Helsingissä. /Turussa/ Olen Tampereella/Rovaniemellä/Vantaalla

Tulen Helsingistä./Turusta/ Tulen Tampereelta/Rovaniemeltä/Vantaalta.

Menen Helsinkiin./Turkuun/ Menen Tampereelle/Rovaniemelle/Vantaalle

Vaasa, Oulu, Espoo

Verbs and cases

STATIVE (in; on; at)

olen nyt kotona, olen töissä yliopistossa , asun,

nukun sängyssä, istun tuolilla, seison asemalla, syön ravintolassa

• käyn

​

​

olla

asua

nukkua

istua

seisoa

syödä

käydä

mennä

matkustaa

kävellä

lentää ‘fly’

ajaa ‘drive’

tulla ‘come’

palata ‘return’

​

DYNAMIC (movement to or from)

menen, matkustan, kävelen, ajan, lennän, (lentokone, lentoasema)

tulen, palaan,

1. Mä matkustan Helsingistä Ouluun./
2. Mä matkustan Kampista Otaniemeen metrolla. by metro
3. Mä ajan Saksasta Suomeen autolla.
4. Mä lennän Vantaalta Ranskaan. /Pariisiin/Toulouseen

​

CASES

and functions

regardless of the noun type, these cases are in same grade (usually strong)

nominative

genitive

partitive

are grammatical cases:

they mark the subject and object

other cases occur in the parts of sentence, which are usually optional (to express where, when, from who etc.)

If you don’t have something

-> partitiivi

nom partitive

sininen sinistä

iloinen iloista

suomalainen suomalaista

yhteinen yhteistä

‘shared; common’

​

OLD WORDS

nom part

uusi uutta

vuosi vuotta

kieli kieltä

lapsi lasta

​

E-WORDS

vene venettä ‘a boat’

perhe perhettä

kone konetta

pyörä ‘a bicycle’

Kandidaatintutkinto

Maisterintutkinto

Tohtorintutkinto

Tiistaina 14.11.

On marraskuu.

On pimeä-ä.

Täällä on vähän lunta.

Onko Espoossa lunta?

On kylmää.

lumi nom

lunta part

On lämmin-tä.

Meidän kurssi

tänään on 14.11. neljästoista marraskuuta

21.11.

28.11.

5.12. viisi → viides

6.12. kuusi → kuudes joulukuuta Suomen itsenäisyyspäivä

-si

nom uusi vuosi kuukausi viisi kuusi

gen uude-n vuode-n kuukaude-n viide-n

part uut-ta vuotta kuukautta viit-tä

​

nom vesi käsi

gen vede-n käde-n

part vet-tä kät-tä

Hyvää huomenta! Hyvää uutta vuotta! Hyvää joulua!

​

-i old words ending in i

nom lumi kieli lapsi sieni pieni

gen lume-n kiele-n lapse-n siene-n pienen

part lun-ta kiel-tä las-ta sien-tä pien-tä

​

Luin kirjan.

Luin kirjaa.

Minulla on mukava ystävä.

Minulla on kahvia.

Minulla ei ole mukavaa ystävää.

-kin

1. Pekka asuu Helsingissä. Minäkin asun Helsingissä.
2. Pekka menee töihin metrolla. Minäkin menen töihin metrolla.
3. Pekka menee baariinkin metrolla.
4. Pekka tykkää kahvista, mutta hän juo teetäkin.
5. Tuotko kaupasta maitoa? Voitko tuoda kahviakin?
6. (Ranskassa on presidentti ja) Suomessakin on presidentti.
7. - Minulla on nuha.

- Onko sinulla kuumettakin?

​

Minulla on nuha.

https://areena.yle.fi/1-3918124

​

Oletko ok?

Minulla oli korona. Nyt olen ok.

Mä oon asemalla.

Mä tuun asemalta.

Mä meen asemalle.

tulla ‘to come’

Tulen kaupasta. I come from the shop.

Tulen kauppaan. I come to the shop.

​

​

​

kaupassa kaupasta kauppaan

kioskissa kioskista kioskiin

​

kadulla kadulta kadulle

kioskilla kioskilta kioskille

Missä sä asut? Usually S-cases, but sometimes L

Missä sä asut? Mä asun Helsingissä./Tampereella.

Mistä sä tulet? Helsingistä./Tampereelta.

Mihin sä menet? Helsinkiin./Tampereelle.

-llA, ltA, -lle

Tampereella

Vantaalla

Seinäjoella

Rovaniemellä

https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=hakulomake

​

Minun täytyy lähteä kello 9.

Missä?

Kurssilla

Luennolla

Tunnilla

Matkalla

Lomalla

Ulkomailla

Tauolla

also MILLOIN?

aamulla,

​

Me mennään junalla.

1. Me mennään Helsinkiin junalla.

1. menen 1. menemme —-> me mennään

2. menet 2. menette

3. menee 3. menevät

​

mennään passive passiivi

Me mennään junalla. We go by train.

Mennään junalla! Let’s go by train!

​

syödä

​

Suomessa syödään paljon kalaa.

​

2. Mä menen ravintolaan kävellen! And ..Me mennään kahvilaan kävellen! Not clear why we use *kävellen in both cases….?

kävellä ‘to walk’

Oy = osakeyhtiö

With abbreviations, use : before suffix

Nokia Oy:ssä = Ab

HY HYssä hooyyssä

But often we write:

KFCssä, USAssa, NATOssa

setä ‘father’s brother’

eno ‘mother’s brother’

Kysymyksiä ja kommentteja

soittaa Soitan kitaraa. soittaa → soitin

Puhun suomea. puhua → puhelin

Lasken rahoja. laskea → laskin

​

​

Helsinki

NOM Helsinki sänky

GEN Helsingi-n sängyn

PART Helsinki-ä

INE Helsingissä

ELA Helsingistä

ILL Helsinkiin

ADE sängyllä

ABL sängyltä

ALL sängylle

VERBI + VERBI

Mä haluan juoda kahvia. haluta + infinitiivi

Mä tykkään katso-a televisio-ta. tykätä + infinitiivi

Mä voin keittää kahvia. voida + infinitiivi ‘can, be able’

​

Koska mä voin. ‘because I can’

​

Mä osaan soittaa kitaraa. osata + infinitiivi ‘can’ skill

Mä tykkään katso-a televisio-ta. tykätä + infinitiivi

(Mä tykkään television katsomisesta.)

Mä tykkään kahvista. stA tykätä +stA

Mä tykkään puhua kahvista. I like to talk about coffee.

​

juoda → juominen

katsoa → katsominen

​

Paritehtävä

• Missä sä oot?
• Mä oon baarissa.
• Ai, mäkin tuun sinne!
• ​

Linkki tehtävään:

https://openlearning.aalto.fi/mod/hvp/view.php?id=15362

​

Miten mä pääsen Otaniemestä Kamppiin?

www.hsl.fi

​

Nähdään ensi viikolla!

Tiistaina 21.11.

28.11.

5.12.

​

​

​

Feedback about the tasks

It is confusing to know which is the homework for this week, the dates are for December and there is more than one homework file.

Video on exercise 2B was not accessible.

Only one of us has access to the platform for uploading our assignments. Kindly advise.

​

minä syön

juovat

juomme

käytte

syön

syöt

syö

syömme

syötte

syövät

tul-e-n

pes-e-t

menette

opiskelevat

​

pela-a-n

ava-a-t

halu-a-tte

siivoavat

herää

​

K-P-T -change nouns

NOM GEN PART INE ELA ILL

kukka kuka-n kukka-a kuka-ssa

pappi papi-n pappi-a papi-lla

tyttö tytö-n tyttö-ä tytö-llä

sika sia-n sika-a sia-sta

leipä leivä-n leipä-ä leivä-stä

katu kadu-n katu-a kadu-lla

k → zero

t → d

p → v

​

nt:nn, rt:rr, lt:ll, mp:mm

ranta parta kulta kampa

rannalla parran kullan kamman

VERBIT

herätä 4 to wake

laulaa 1 to sing

olla 3 to be

syödä 2 to eat

tehdä 2 to do

keittää 1 to boil, to cook

jutella 3 to chat

soittaa 1 to call

nukkua 1 to sleep

juoda 2 to drink

käydä 2 to visit, to stop by

meikata 4 to make up

tavata 4 to meet

nousta 3 to get up

viedä 2 to take (out)

polttaa 1 to smoke

ostaa 1 to buy

siivota 4 to clean

pestä 3 to wash

pelata 4 to play

katsoa 1 to watch

istua 1 to sit

lukea 1 to read

opiskella 3 to study

kirjoittaa 1 to write

​

VERBITYYPPI 1: K-P-T change

-k-p-t-change: 1. & 2. persons weak, 3. persons strong

STRONG double consonants (long consonant) → WEAK single consonant (short consonant)

kirjoittaa, odottaa ‘to wait’, nukkua ‘to sleep’, loppua ‘to end’

kirjoitan nukun odotan

kirjoitat nukut odotat

kirjoittaa nukkuu odottaa

kirjoitamme nukumme odotamme

kirjoitatte nukutte odotatte

kirjoittavat nukkuvat odottavat

​

K-P-T change

STRONG single consonant → WEAK changes into something else!

luke-a, hakea ‘to pick, apply’, tietää ‘to know’, saapua ‘to arrive’

lue-n luemme haen haemme tiedän tiedämme saavun saavumme

lue-t luette haet haette tiedät tiedätte saavut saavutte

lukee lukevat hakee hakevat tietää tietävät saapuu saapuvat

​

k → zero

t → d

p → v

​

1. Haen olutta kaupasta.
2. ​

mä tiiän mä en tiiä

sä tiiät

se tietää

​

VERBITYYPPI 1

antaa ymmärtää

​

annan annamme ymmärrän ymmärrämme

annat annatte ymmärrät ymmärrätte

antaa antavat ymmärtää ymmärtävät

en anna

et anna

ei anna

emme anna

ette anna

eivät anna

He eivät ymmärrä, mitä tekevät.

KPT-change in verbs

VERBITYYPPI 1

https://www.verbix.com/languages/finnish

soittaa nukkua unohtaa lukea hakea odottaa

​

1 soitan nukun unohdan luen

2 soitat nukut unohdat luet

3 soittaa nukkuu unohtaa lukee

1 soitamme nukumme unohdamme luemme

2 soitatte nukutte unohdatte luette

3 soittavat nukkuvat unohtavat lukevat

nt : nn, rt : rr

antaa kantaa ymmärtää piirtää

annan

annat

antaa

annamme

annatte

antavat

VERBITYYPPI 4 K-P-T change tykätä : tykkään

Infinitive WEAK, all persons STRONG

STRONG: double consonants (long consonant) → WEAK: single consonant (short consonant)

tykätä, pakata, hypätä ‘to jump’,

tykkään kahvista, tykkäät Suomesta, tykkää teestä, tykkäämme, tykkäätte, tykkäävät

pakkaan, pakkaat, pakkaa, pakkaamme, pakkaatte, pakkaavat

hyppään, hyppäät,...

​

STRONG: single consonant → WEAK: changes into something else!

​

pelätä ‘to fear’, maata ‘to lay’, luvata ‘to promise’

pelkään joulupukki-a makaan lupaan

pelkäät sota-a war makaat lupaat

pelkää makaa lupaa

pelkäämme koiraa makaamme

pelkäättekö koiraa? makaatte

pelkäävät makaavat

k → zero

t → d

p → v

​

pelata pelaan

​

pelätä pelkään…

Infinitives

verbityyppi 1 (ends in VV = double vowel)

laula-a, keittä-ä, soitta-a, nukkua, polttaa, katsoa

verbityyppi 2 (ends in -dA)

syö-dä, teh-dä, vie-dä

verbityyppi 3 (ends in -lA, nA, rA or stA)

olla, jutella, opiskella; mennä, purra ‘to bite’ (pestä, nousta)

verbityyppi 4

herätä, siivota, pelata, tavata, chillata, meikata

VERBIT

herätä 4 to wake

laulaa 1 to sing

olla 3 to be

syödä 2 to eat

tehdä 2 to do

keittää 1 to boil, to cook

jutella 3 to chat

soittaa 1 to call

nukkua 1 to sleep

juoda 2 to drink

käydä 2 to visit, to stop by

meikata 4 to make up

tavata 4 to meet

nousta 3 to get up

viedä 2 to take (out)

polttaa 1 to smoke

ostaa 1 to buy

siivota 4 to clean

pestä 3 to wash

pelata 4 to play

katsoa 1 to watch

istua 1 to sit

lukea 1 to read

opiskella 3 to study

kirjoittaa 1 to write

​

Turistit matkustavat Pariisiin.

This is the correct answer as the tourists are going to Paris, but could it not also be “Pariisissa” if the tourists are already in Paris traveling around the city? Or does ‘matkustavat’ mean only that they are traveling to and from? YES

​

Why cities/towns in Finland with the same name are not inflected similarly?

Lahti Lahdessa

Vesilahti Vesilahdella

​

Compound words

Why are the house keys kotiavain, and car keys auton avain, instead of autoavain?

Compound words may have as their first part a nominative or a genitive:

käsilaukku, kivitalo, kesäloma, kalakeitto, luentosali, tutkijatohtori, talvitakki, (what kind of, of what material)

kyse on omistus- tai muusta kuuluvuussuhteesta, alkuosa on tavallisesti genetiivissä (äidinmaito, ystävänpäivä) ja materiaalia ilmaiseva alkuosa taas nominatiivissa (suklaalevy, vesihaude).

​

kaupungintalo, kissanruoka, vauvanvaate, keittiönkaappi, sairaanhoitaja, (belonging or possession)

​

mukana

Minulla on koira.

Minulla on koira mukana.

Sinulla on koira mukana.

​

Minä olen Oulussa mun äidin kanssa.

Asun mun koiran kanssa Espoossa.

Puhun mun ystävän kanssa. =

Puhun ystäväni kanssa.

Possessive suffixes

Ystäväni asuu Espoossa.

Ystäväni asuvat Espoossa.

Ystävän nimi on Pekka.

Ystäväni nimi on Pekka.

Ystävieni nimet ovat Pekka ja Anna.

​

talo-ssa-ni talo-ssa-mme

talo-ssa-si talo-ssa-nne

talo-ssa-nsa talo-ssa-nsa

sg nom = sg gen = pl nom

my friend

ystäväni

minun ystäväni

mun ystäväni

​

mun ystävä

Tiiätsä? Tiätsä?

sä tiiät = tiedät

Tiedätkö sinä? = Tiiätsä? ‘do you know?’

​

​

​

​

​

Minäkin puhun espanjaa (-KIN ‘too’)

1. Me matkustamme jouluna Ranskaan.

​

2. Mekin matkustamme jouluna Ranskaan.

​

3. Me matkustamme joulunakin Ranskaan.

​

4. Me matkustamme jouluna Ranskaankin. .

​

​

​

myös ‘also’

Minäkään en puhu espanjaa. (-KAAN neither)

1. Me matkustamme jouluna Ranskaan. Me emme matkusta jouluna Ranskaan.

​

• Mekin matkustamme jouluna Ranskaan. Mekään emme matkusta jouluna Ranskaan.

​

• Me matkustamme joulunakin Ranskaan. Me emme matkusta joulunakaan Ranskaan.

​

• Me matkustamme jouluna Ranskaankin. Me emme matkusta jouluna Ranskaankaan.

​

Mitä Rovaniemellä voi tehdä?

Helsingissä voi käydä Ateneumissa.

Pekka asuu Helsingissä.

Hän asuu Helsingissä.

voida 2 ‘to be able to, can’

Minä voin mennä Helsinkiin huomenna. Olen Espoo-ssa. Menen Es-poo-seen.

osata 4 ‘can’

Minä osaan soittaa pianoa.

Osaan puhua vähän suomea.

Osaan kävellä! I can walk!

Voin kävellä. I can walk.

Haen sinut autolla. Ei, minä voin kävellä!

hakea 1 pick

​

Matkasuunnitelma Travel plan

1. Decide a holiday destination in Finland!

Ask and answer out loud: A: Mihin Suomessa sä haluaisit mennä? Where would you like to go? B: No mä haluaisin mennä... Well, I’d like to go to… A: Okei, mennään sinne! Okay, let’s go there!

2. Find out info about your destination online. Most cities have their own tourism info website. You might also find useful the site Visit Finland.

3. Find out how to get there using public transport and how much it costs.

train: www.vr.fi bus: www.matkahuolto.fi ferry (to Ahvenanmaa, Åland): www.vikingline.fi, www.tallinksilja.com

4. Decide a suitable time to travel. See months in Finnish here: Months and seasons in Finnish (speaklanguages.com)

A: Milloin me mennään sinne? When do we go there? B: No... sopisko kesäkuussa? Kun on loma? (Well, would June suit you? On the vacation?) A: Joo, se sopii.

5. Find out activities in the place you are going to travel.

28.11.

Buying tickets - Miten ostat lipun?

• Kolme aikuista, kiitos! aikuinen ‘an adult’, eläkeläinen ‘retired
• Kaksi las-ta, kiitos!
• Kaksi eläkeläistä!

SG PL

nom valkoinen valkoise-t

gen valkoise-n

part valkois-ta

sata iloista suomalaista

5 miljoonaa onnellista ihmistä

12 miljoonaa kreikkalaista

surullinen sad

iloinen glad, cheerful

onnellinen happy

suomalainen

kreikkalainen

ihminen ‘a person, a human’

​

Värit

valkoinen ‘white’ musta ‘black’

sininen ‘blue’ ruskea ‘brown’

punainen ‘red’ vihreä ‘green’

keltainen ‘yellow’ harmaa ‘grey’

violetti

lila

pinkki

​

Juon punaista viiniä. punaviiniä

valkoista viiniä valkoviiniä Valko-Venäjä

​

Minun täytyy ostaa kahvia.

Minä ostan kahvia. → Minun täytyy ostaa kahvia.

Sinä ostat maitoa. → Sinun täytyy ostaa maitoa.

Hän ostaa olutta. → Hänen täytyy ostaa olutta.

Juan-i-n täytyy ostaa leipää.

Me ostamme juustoa. → Meidän täytyy ostaa juustoa.

Te ostatte teetä. → Teidän täytyy ostaa teetä.

He ostavat kokista. → Heidän täytyy ostaa kokis-ta. coca-cola

Mitä sinun täytyy ostaa?

‘must, have to’

Mitä s(in)un täytyy ostaa kaupasta?

​

1. M(in)un täytyy ostaa kaksi vihreää omenaa ja kaksi punaista omenaa.
2. Mun täytyy ostaa tuoretta kalaa.
3. Minun täytyy ostaa kilo jauhoa. jauho flour
4. Mun täytyy ostaa sinistä maitoa. / rasvaton-ta maitoa.
5. vaaleansinistä maitoa
6. Mun täytyy ostaa suomalaista kahvia.

perhe

perheen

perhettä

Mitä sinun täytyy tehdä aamulla?

1. Aamulla minun täytyy herätä kello 6.
2. Milloin sinun täytyy herätä huomenna? Kello kuusi kolmekymmentä.

6.30 = puoli seitsemän

6.15 varttia yli kuusi

6.45 varttia vaille seitsemän

• Minun täytyy käydä suihkussa.
• Minun täytyy pestä hiukset.
• Minun täytyy keittää puuroa.
• Minun täytyy juoda kaksi kuppia kahvia.
• Minun täytyy syödä nopeasti.
• Minun täytyy lähteä töihin.
• Minun täytyy ehtiä metroon Espooseen

herätä

Minä herään kello 6.

herättää

Minä herätän minun tytön.

​

nopea

nopea juna

Minä juoksen nopeasti.

nom iloinen

gen iloise-n —> iloise-sti

​

Espoo, Porvoo, huone

​

in Espoossa huoneessa

from Espoosta huoneesta

into Espooseen huoneeseen

on, at Vantaalla

from Vantaalta

onto Vantaalle

perhe

perhee-n

perhettä

Täytyykö sinun mennä kauppaan tänään?

Mitä sinun täytyy tehdä tänään?

Täytyykö sinun mennä kauppaan tänään?

• Joo, minun täytyy mennä kauppaan tänään
• Ei, minun ei tarvitse mennä.

Minun ei tarvitse osallistua konferenssiin tänään.

tenttejä ‘exams’ plural partitive, sg nom tentti

keskustella ‘to discuss’

osallistua ‘take part’

kokous ‘meeting’ sg gen kokoukse-, illative (into) kokoukseen

siivota ‘to clean, tidy’

​

mennä kauppaan

käydä salilla/joogassa/uimassa/tanssitunnilla

opettaa

mennä kävelylle

lukea artikkelia/tenttejä

keskustella kollegan kanssa

kirjoittaa artikkelia

soittaa äidille/miehelle/vaimolle/tyttöystävälle/lapselle/

lähettää sähköpostia

osallistua kokoukseen

osallistua palaveriin

osallistua konferenssiin

tehdä ruokaa

siivota

viedä koira ulos

opiskella suomea

​

​

ylös up

ulos out Mene ulos! Nyt ulos!

täytyy - ei tarvitse

Minun täytyy mennä nukkumaan.

Minun ei tarvitse mennä nukkumaan.

​

​

saada

Minä en saa mennä nukkumaan. ‘I am not allowed to go to sleep.’

Joulu tulee!

• Ihanaa! Kohta on joulu!
• Joo, niin on, perjantaina on jo joulukuun ensimmäinen päivä…
• Mun täytyy opettaa vielä ensi viikolla, sitten syyslukukausi loppuu.
• Ai, loppuuko opetus yliopistolla jo joulukuun alussa?
• Joo, sitten on tentit ja opetus alkaa taas tammikuussa.

ennen joulua ‘before Christmas’

ensimmäinen ‘first’

ensi viikolla ‘next week’

syyslukukausi ‘autumn term’

loppua ‘to end’

loppu ‘an/the end’

opetus ‘teaching’

joulukuun alussa ‘in the beginning of december’

tentti ‘exam’

alkaa ‘to begin’

taas ‘again’

tammikuu ‘january’

kohta ‘soon’

ihanaa ‘lovely’

kamalaa ‘horrible’

​

Missä sinä olet jouluna? Minä olen Helsingissä ystävän kanssa.

5.12. Viimeinen kerta

ensimmäinen ‘the first’ - viimeinen ‘the last’

​

On joulukuu. On viides joulukuuta (5.12.).

Huomenna on (kuudes joulukuuta) 6.12. itsenäisyyspäivä.

viides

nom viisi kuusi uusi vuosi

gen viiden kuude-n uuden vuoden Ostan uuden auton.

part viittä kuutta uutta vuotta Hyvää uutta vuotta!

​

We would like to know more about ordering at a café, or ordering at a restaurant and different phrases that could be used when the employee asks us for the order.

​

Yks kahvi, kiitos

Mä otta-isi-n kahvin. ‘I would have a coffee.”

Do the forms 'I would like to, may I, could I, …' exist in the Finnish language?

​

When ordering one or two pieces of something and a cup of a drink, do we use partitiv or not?

yksi musta tee, ja yksi porkkanamuffinssi, kiitos/ yksi korvapuusti ja yksi kuppi tee, kiitos

Kahvia ‘some coffee’

Kahvia vai teetä?

Yksi kuppi kahvia

Yksi litra maitoa!

Yksi kuppi kahvia!

Yksi pullo viiniä!

Kaksi pulloa viiniä!

How to say on top of an order, as well/ in addition to...? Myös

Yksi kuppi kahvia ja yks korvapuusti ja vielä yksi croissantti.

​

What is the question for: do you want to pay by card or cash?

Kortilla vai käteisellä?

Kortti vai käteinen?

Vai, tai ‘or’

Vai is used only in questions:

1. Kahvia vai teetä?

Tai can be used in questions also:

• Kahvia tai teetä?

​

1. Onko sulla kissa tai koira? Joo, minulla on koira.

Joo minulla on kissa.

Minulla ei ole kissaa tai koiraa.

• Onko sulla kissa vai koira? Mulla on koira.

Slide 63, what does tässä after the payment mean ‘here’? Is it like here you go? i.e. I have paid?

​

Tässä.

Kenen vuoro? Is ‘kenen’ a shorter version of another word? ‘whose

​

no niin? Also examples on how noniin changes meanings based on context and how it is used?

noni

noin ‘like that approximately’, näin ‘like this’, niin ‘like that’

But this is A1 and I was told by the contact person that the next would be B2

Niin

niin ‘so, yes’

tämä tuo se

this that it

täällä tuolla siellä missä avaimet ovat?

Avaimet ovat täällä!

(Avaimet ovat tuolla!)

Avaimet ovat siellä, keittiössä.

Tässä ja täällä

Avaimet ovat tässä. close, small area

Täällä on kahvia. Here is some coffee.

Tämä nainen on mun ystävä.

Minä rakastan tätä naista.

Mitä kieltä sinä puhut?

Missä talossa sinä asut?

nom tämä mikä nainen

gen tämän minkä naise-n

part tä-tä mi-tä naista

iness tä-ssä mi-ssä naise-ssa

KYSYMYKSIÄ

‘who’

nom kuka

gen kenen

part ketä

ine kenessä

ela kenestä

ill keneen

ade kenellä

abl keneltä

all kenelle

mikä which - millainen ‘what kind of’

Mikä päivä tänään on? Tänään on tiistai.

Millainen päivä tänään on? Tänään on kylmä päivä.

Millaisen laukun sä haluat ostaa? Mä haluan ostaa mustan laukun. laukku ‘a bag’

Minkä auton sä haluat ostaa? Mä halua ostaa Volvon./Audin.Volkswagen-i-n

= volkkarin, BMW = bemarin,

Millaista musiikkia sä tykkäät kuunnella? Mä tykkään kuunnella klassista musiikkia.

Millaisessa talossa sä asut? Mä asun vanhassa kivitalossa/puutalossa

- What does jatko-opiskelija mean to a Finnish person? a doctoral student

How to say: The snow on the trees ? lunta puissa?

​

We would like to

· visit the Santa Claus village

· See the northern lights (katsoa revontallia)

· See the reindeers

· See the sledges with dogs

· See snow on trees

· Walk in nature in the snow

Me haluaisimme käydä Joulupunkin kylässä, ja katsoa revontallia ja porot. Me haluaisimme katsoa kelkkailla koirien kanssa, ja lunta puissa. Me haluaisimme myös kävellä luonnossa lumessa.

​

Me matkustetaan Rovaniemelle.

Me matkustetaan Rovaniemelle joulukuussa, kun on Kouluksi.

Rovaniemi on kaunis kaupunki Pohjois-Suomessa.

Me matkustetaan Roveniemelle… junalla. Me ollaan hotellissa kuusi yötä.

Rovaniemellä me mennään Joulupukin kylään ja katsomme revontulia ja porot.

Me haluaisimme katsoa kelkkailla koirien kanssa, ja lunta puissa.

Me haluaisimme myös kävellä luonnossa lumessa.

Se on kahdeksan soita kilometriä Rovaniemista.

​

Vastaa!

.

​

• ​

​

1. Mitä sä haluat tehdä jouluna?
2. Missä sä haluat olla jouluna?
3. Kenen kanssa sä haluat olla jouluna?
4. Mihin sä haluat matkustaa jouluna?
5. Mitä ruokaa sä haluat tehdä jouluna?
6. Missä sä haluat syödä jouluna?
7. Mitä sä haluat juoda ruoan kanssa?
8. Kenelle sä ostat lahjan jouluna?
9. Mitä sä ostat lahjaksi?

​

​

1. Oletko sä jouluna Suomessa? joo/ei
2. Ostatko sä joulukuusen?
3. Menetkö sä kirkkoon?
4. Syötkö sä suomalaisia jouluruokia?
5. Kuunteletko sä joululauluja?
6. Laulatko sä joululauluja?
7. Leivotko sä piparkakkuja?
8. Juotko sä glögiä?
9. Tykkäätkö sä joulusta?
10. Oletko sä jouluihminen?

1. On Friday we drink beer.
2. Do you eat ice-cream?
3. In summer I go to cottage.
4. We fish with my father.
5. You go to the market on Saturday.
6. The students go to the museum.
7. Do you like to grill?

​

​

8. Do you like to teach?

9. Do you like to cook?

tykätä + infinitive

Tykkään lukea. ‘I like to read.’

Jouluruoat

Hyvää itsenäisyyspäivää! Kiitos, samoin.

Hyvää joulua!

Onnellista uutta vuotta 2024!

​

​

Mitä sä teet joka päivä (every day)?

https://flinga.fi/s/FV24RSW

Mä haluan ostaa auton. → Mun täytyy ostaa auto.

1. Minä haluan kirjoittaa artikkelin.
2. Sinä luet kirjan. →
3. Pekka siivoaa keittiön. →
4. Me järjestämme konferenssin. →
5. Te kirjoitatte kirjan. →
6. Opiskelijat tekevät tentin. →

​

Kumman valitset? Which one you choose?

Konvehdit vai vihreät kuulat?

Villasukat vai tossut?

​

​

Voi hyvin!

​

Mitä sinun täytyy tehdä, jos sinulla on kaamosmasennus?

1. Sinun täytyy ostaa kirkasvalolamppu. Sinun täytyy ottaa kirkasvaloa aamuisin joka päivä 30–60 minuuttia.
2. Sinun täytyy harrastaa liikuntaa ainakin kolme kertaa viikossa.
3. Sinun täytyy syödä terveellisesti. Jos haluat syödä makeaa, voit syödä hedelmiä tai marjoja.
4. Vaikka haluat olla yksin, sinun täytyy tavata ystäviä.

Minulla on kaamosmasennus:

Olen väsynyt koko ajan.

Haluan nukkua päivälläkin.

Haluan olla kotona.

En jaksa lähteä ulos.

En jaksa nähdä ystäviä.

Haluan olla yksin.

Haluan syödä makeaa.

​