​

​

Kaurat puuromaistelussa

Savitaipaleen mustakaura on säilynyt Itä-Suomessa Savitaipaleella pitkään viljelyksessä. Sitä ei ole talletettuna geenipankkiin. Sen jyvä on pullea ja musta. Kannassa ei ole keltaisia jyviä. Kannan sisällä ei ole paljon korkeusvaihtelua, se on Simo-kauraa lyhyempää. Ei paljon karvoja.

​

Jokikylän valkokaura on luokiteltu Nordgenin geenipankissa maatiaiseksi. Se kuitenkin muistuttaa enemmän kauppalajiketta: se on lyhyempi kuin muut maatiaiskaurat, kasvusto on yhtenäinen eikä siinä ole isoa vaihtelua. Valkokauran tunnistaa hyvin iltahämärässä, koska se hohtaa valkoisena. Jokikylän valkokaura oli aluksi lisäysviljelyssä Kouvolassa, sen jälkeen Pohjanmaalla. Karvoja esiintyy.

​

Valkoista jättikauraa saksalaiset veivät mukanaan Suomesta sodan aikana. Saksassa se on talletettu geenipankkiin ja myöhemmin NordGen oli hakenut sitä omaan geenipankkiin. Se oli aluksi lisäysviljelyksessä Pohjanmaalla, mutta se osoittautui siellä oli liian myöhäiseksi. Tällä kauralla on paljon karvoja. Karvat aiheuttavat jyvien käsinkäsittelyssä kutinaa. Ne voivat aiheuttaa kutinaa myös hiutaleiden käsin käsittelyssä.. Karvat ovat pieniä, mutta ne pystyy havaitsemaan paljaalla silmällä.

​

​

Kaurat puuromaistelussa

​

​

Kauran kuorinta

​

​

Savitapalen mustakaura

Jokikylän valkokaura

Valkoinen jättikaura

(Kirsi Raiskio, Luke, 2023)

Jyvien karvaisuus

​

​

Kaurajyvillä on karvoja, joillakin enemmän ja toisilla vähemmän. Karvaisuus voi haitata kun käsitellään kauroja käsin, esim. pakataan pienet määrät.

Savitapalen mustakaura

Jokikylän valkokaura

Valkoinen jättikaura

​

​

Kauran kuorinta

Kaura kuorittiin Luonnonvarakeskuksen Jokioisen toimipisteessä.

(Michelson, Raiskio & Raiskio, 30.1.2023)

Hiutaleiden tekeminen

​

​

Waldner Herculez hiutalekone (30kg/h)

​

​

Vehnät kokeiluissa

Sarkalahden maatiaisvehnällä (vihneetön) oli korkein sato, 2606 kg/ha. Ruskeanvärinen jyvä.

​

Kerimäkeläisen maatiaisvehnällä (vihneetön) oli toiseksi parasta satoa, 2421 kg/ha. Noin puolet tähkistä ovat vaaleita ja puolet tummia tähkiä. Värimuunoksien välillä ei ollut nähtävissä muita eroja, esim. kaikki tuleentuivat samaan aikaan. Ruskeanvärinen jyvä.

​

Lohjan (vihneetön) maatiaisvehnällä oli korkein valkuaisarvo 10,8%. Lohjan maatiaisvehnä oli kokeilussa olevista myös monimuotoisin. Kannassa oli niin vihneellisiä, vihneettömiä, tummia, vaaleita sekä lyhyitä pölkkyvehnää muistuttavia yksilöitä. Jyvä on kellertävä.

​

Vihneellisillä Vehmaan ja Siikajoen maatiaisvehnillä oli pienimmät sadot (1731 kg/ha ja 1590 kg/ha), mutta eniten mineraaleja. Kellertävät jyvät. Siikajoki sopii viljeltäväksi Pohjanmaalla, Vehmaa pitää viljellä etelämpää.

​

Kaikissa kannoissa oli vihneellisiä ja vihneettöminä taimia, joita kerättiin erikseen. Kaikissa kannoissa oli myös värieroja kannan sisällä.

​

​

Sarkalahti maatiaisvehnä

Vehnät kokeilussa

​

​

Lajittelu ja jauhatus

Industry Combi, Waldner biotech

Täysijyvä jauhoja ja osa sihtiä

Lucas pastalab, Falkenberg, Ruotsi

Jeriko Gård, Ytteresse, Pedersöre

Testattiin Siikajoen maatiaisvehnää viikolla 6/2023. Käytettiin kaikkein hienoimmat jauhot kolmesta toimitetusta jauhatuksista (40/500).�

Leivottiin seuraavilla prosenteillä leipää:

• 75 % Siikajoen vehnä (270 g)
• 25% luomu vehnäjauhoja Kinnusen myllystä (90 g)
• 72% vettä (260 g)
• 20% hapanjuuri kivimyllyllä jauhetulla vehnällä (72 g)
• 2,5% suola (9 g)

● Taikina tuntui miellyttävältä työskennellä, mutta oli pikkasen karkea rakenteeltaan. Lisäsin vähän vettä joka taittamisen yhteydessä hyvin märillä käsillä.

● Leipä oli kylmässä yli yön ja nostettiin sen jälkeen n. 4,5 tuntia ennen muotoilua. Taikina nousi hyvin ja sai hyvän ilmavaisuuden mutta se ei noussut niin paljon kun muut hapanjuurielevitä joita leivottiin samaan aikaan.

​

​

● Kun laitoin taikina nostatusvuokkaan muiden hapanjuurileipien (ei teollista hiivaa lisätty) viereen joilla oli sama paino, niin Siikajoen leivän volyymi oli paljon pienempi Taikina käyttäytyi koko prosessin aikana enemmän kun ruistaikinaa eikä kun vehnätaikinaa. Myös paistettu leipä näytti ja maistui enemmän ruisleivältä kun vehnäleivältä.

● Maku oli selkeä, maukas ja melko hapan. Leipä oli melko litteä.

Pieni juurileipomo (kotisivu)

Koeleipominen