Martinlaakson lukion�arvot, visio ja strategia sekä johtamisen rakenteet

Syksy 2025 alkaen

​

​

Arvot

Visio

Strategia

Martsari on tuloksellinen ja viihtyisä lukio, jossa tiede ja taide muodostavat monipuolisen ja innostavan oppimisympäristön kaikille

​

Kasvatus- ja opetustyömme perustuu seuraaviin arvoihin:

hyvinvointi ja yhteisöllisyys

vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus

tavoitteellisuus ja kehittyminen

​

​

​

Visio ja arvot Martinlaakson lukiossa

#innovaatioidenvantaa

Kaupunkistrategia 2022–2025

ROHKEA, RENTO JA VIIHTYISÄ VANTAA �ON KESTÄVYYDEN EDELLÄKÄVIJÄ

​

Avoimuus

Rohkeus

Vastuullisuus

Yhteisöllisyys

Taloudellisesti kestävä ja elinvoimainen kaupunki

Resurssiviisas �ja hiilineutraali Vantaa

Hyvät asukaslähtöiset palvelut

Eriarvoistumisen estäminen

Merkityksellistä työtä

vaikuttavalla johtamisella

Kukoistavat kaupunki-

keskukset

Kaupunkistrategia 2022–2025

#innovaatioidenvantaa

#innovaatioidenvantaa

Kasvatuksen ja oppimisen toimialan strategiset painopisteet

Toimimme yhdessä

hyvinvoinnin edistämiseksi

Mahdollistamme jokaisen kasvun

omaan potentiaaliinsa

HYVINVOINTI

KASVU JA OPPIMININEN

HYVÄ ELÄMÄ

Edistämme oppimista vahvistamalla elinikäistä uteliaisuutta

Rakennamme yhdessä

oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia

Kaupunkistrategia 2022–2025

#innovaatioidenvantaa

#innovaatioidenvantaa

Toisen asteen koulutuksen palvelualueen strategiset painopisteet

​

Vahvistamme opiskelijoiden yhteiskunnallisia valmiuksia ja taitoja jatko-opintoja ja työelämän muuttuvia tarpeita varten

​

HYVÄ ELÄMÄ

HYVINVOINTI

KASVU JA OPPIMINEN

Joustavia oppimisen polkuja elämän eri vaiheissa

​

​

Edistämme hyvinvoivissa yhteisöissä luontaiseen uteliaisuuteen perustuvaa oppimista

​

​

Kehitämme toisen asteen yhteisiä joustavia ja monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja oppimisen tukea

​

Lukiokoulutuksen perustehtävä

Vantaan lukiot tarjoavat laadukasta lukiokoulutusta, joka antaa opiskelijoille laaja-alaisen yleissivistyksen ja hyvät elämänhallintataidot. Lukioyhteisö tukee opiskelijan kasvua ja kehittymistä tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja sivistyneeksi kansalaiseksi, jolla on kyky toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja valmius jatkuvaan oppimiseen. Vantaan lukioista valmistuvilla on hyvät valmiudet jatkaa opintoja ja toteuttaa tavoitteitaan omassa elämässään sekä tulevaisuuden työtehtävissä.

​

Vantaan lukiot ovat vetovoimaisia, kansainvälisiä, monikulttuurisia, innovatiivisia ja toimintaansa jatkuvasti kehittäviä oppilaitoksia. Opiskelu järjestetään nykyaikaisissa ja turvallisissa oppimisympäristöissä. Vantaan lukioissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti lukion toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteisön asia. Lukioiden innostavassa ja kannustavassa toimintakulttuuri opiskelijalla on mahdollisuus löytää omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa.

(Vantaan lukioiden yhteinen opetussuunnitelma 2021)

​

Arvot���

AVOIMUUS

• avarakatseisuutena ja vaihtoehtoisten toimintatapojen etsimisenä
• arvioinnin läpinäkyvyytenä
• osallistavana toimintakulttuurina ja viestinnän avoimuutena
• lukioiden välisenä yhteistyönä ja onnistumisten jakamisena

ROHKEUS

• ajatusten ja ideoiden esittämisenä
• uskalluksena kehittyä omaksi itsekseen
• uuden kokeilemisena ja parhaiden käytäntöjen säilyttämisenä
• epäonnistumisten sallimisena ja erehdyksistä oppimisena
• uusien kontaktien luomisena

VASTUULLISUUS

• ihmisoikeuksien kunnioittamisena
• ekologisena vastuuna
• kestävään elämäntapaan tarvittavien tietojen ja taitojen kehittämisenä sekä soveltamisena
• vastuunkantamisena itsestä ja yhteisöstä
• keskinäisenä välittämisenä ja huolenpitona sekä varhaisena puuttumisena
• yhdenvertaisuutena sekä tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena kohteluna

​

YHTEISÖLLISYYS

• hyvän yhteishengen rakentamisena
• oikeudenmukaisena toimintana
• moninaisuuden ymmärtämisenä ja kunnioittamisena
• kansainvälisten ja monikulttuuristen yhteyksien luomisena

​

Vantaan lukiokoulutuksen arvot perustuvat Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuihin arvoihin sekä Vantaan kaupungin arvoihin. Nämä näkyvät lukiokoulutuksessa muun muassa seuraaviin tavoin:

Strateginen suunnittelu ja toimeenpano

Strategia on johtamisen tärkein työväline. Se ohjaa päätöksentekoa ja johtamista organisaation kaikilla tasoilla. Vantaalla strategian keskeisen sisällön muodostavat visio ja arvot sekä kuuden painopistealueen alle jäsennetyt valtuustokauden strategiset tavoitteet ja niille asetetut mittarit. Valtuustokauden strategisia tavoitteita seurataan vuosittain laadittavien toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden tuloskorttien kautta.

​

Strategisten tavoitteiden määrittely aloitetaan vuosittain toteutettavalla palvelualueen yhteisellä toimintaympäristöanalyysillä. Toimintaympäristöanalyysien pohjalta laaditaan toisen asteen koulutuksen palvelualueen yhteinen tuloskortti. Toimintaympäristöanalyysia varten kuullaan oppilaitosten johtoryhmien ja opiskelijakuntien hallitusten edustajien näkemyksiä. Opettajilla on mahdollisuus kommentoida tuloskortin luonnosta. Opiskelijat osallistetaan suunnitteluun kutsumalla opiskelijakuntien hallitusten jäseniä kerran vuodessa yhteiseen tapaamiseen toisen asteen koulutuksen strategisen johtoryhmän kanssa.

Strategian johtamisessa on tärkeää, että jokainen oppilaitoksessa työskentelevä toteuttaa omalta osaltaan strategian mukaisia toimenpiteitä, jotka määritellään lukioiden lukuvuosisuunnitelmissa.

​

Strateginen suunnittelu�ja toimeenpano

Strategiatyön periaatteet toisen asteen koulutuksen palvelualueella

• Päätetään vuositasolla keskeiset päätavoitteet, jotka ohjaavat kaikilla tasoilla tavoitteiden asettamista
• Tavoitteiden asettamisessa huolehditaan, että tavoitteita ei ole liikaa, niissä on sopivasti haastetta ja ne ovat toteutettavissa kalenterivuoden aikana
• Kun tavoitteita on sopivasti, voidaan keskittyä oleelliseen ja ohjata niihin myös resursseja
• Strategisia tavoitteita pidetään säännöllisesti esillä erillisen kokousvuosikellon mukaisesti
• Tavoitteiden etenemistä ja toteutumista seurataan säännöllisesti
• Esimiesten tehtävä on johtaa strategiset tavoitteet osaksi tiimien toimintaa ja kunkin työntekijän oman työn tavoitteiksi
• Strategiset tavoitteet ohjaavat toiminnan rajaamista esimerkiksi hankehauissa
• Sovitaan vastuuhenkilöitä tavoitteiden mukaisesti. Tärkeimpiin tavoitteisiin suunnataan enemmän panostusta

​

​

​

Lukuvuosisuunnitelma

Lukioasetuksen 1998/810 (3 § 2. mom.) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia vuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta, työajoista, koulutuksen järjestäjän yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, koulutuksen hankkimisesta muulta koulutuksen järjestäjältä sekä muulta yhteisöltä tai säätiöltä, itsenäisestä opiskelusta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.

Lukioasetuksessa määritellyn sisällön lisäksi lukioiden lukuvuosisuunnitelmiin sisällytetään toimialan, palvelualueen ja lukioiden vuosittaisia strategisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden päättyessä.

Lukuvuosisuunnitelman laadinta: suunnittelupäivänä ja joryssä. Tämän jälkeen seuraa opiskelijakunnan tiimien ja aineryhmien käsittely. syksyn ensimmäisessä opettajainkokouksessa hyväksytään lukuvuosisuunnitelma.

​

Vaikuttavaa työtä -keskustelut

• Tulos- ja kehityskeskustelut ovat Vaikuttavaa työtä -keskusteluita. Niitä käydään yksilötasolla (Minä ja työni -keskustelu) sekä työyhteisötasolla (Me ja työmme -keskustelu). Keskusteluja käydään vähintään kerran vuodessa jokaisen työntekijän kanssa.
• Vaikuttavaa työtä –keskustelu on tärkeä linkki kaupungin strategian ja päivittäisen työn välillä. Keskusteluilla esihenkilö ohjaa yksikkönsä työntekoa tavoitteiden suuntaisesti.
• Lukiokoulutuksessa Vaikuttavaa työtä –keskustelussa täytetään myös opettajien pedagoginen kehittymissuunnitelma. Pedagoginen kehittymissuunnitelma on väline pohtia, tunnistaa ja reflektoida omia vahvuuksia ja kehittymiskohteita opettajan työssä. Suunnitelma on henkilökohtainen
• Vaikuttavaa työtä –keskustelujen käymistä sekä onnistumista seurataan Kunta 10-kyselyn avulla

Rehtori käy vaikuttavaa työtä -keskustelut elo- syyskuun aikana. Joka toinen vuosi henkilökohtaisesti jokaisen henkilöstöön kuuluvan kanssa, joka toinen vuosi aineryhmittäin. Lisäksi käydään aineryhmien yhteiset tulos- ja kehityskeskustelut tammi - helmikuussa. Tarkat kellonajat ja aikataulut tulos- ja kehityskeskusteluille sovitaan yhteisesti elokuun suunnittelupäivillä. Halutessaan voi aina varata ajan vaikuttavaa työtä-keskusteluun. Keskustelusta tehdään muistio, jonka säilyttää rehtori.

Talous ja taloussuunnittelu��

• Palvelualuejohtaja vastaa toisen asteen koulutuksen taloussuunnittelusta ja osallistuu kaupungin kehys- ja budjettineuvotteluihin
• Palvelualuejohtaja päättää määrärahojen ja investointirahan jakamisesta lukioihin
• Rehtorit ovat vastuussa oman oppilaitoksensa taloudesta.

​

Martinlaakson lukion taloudesta vastaa rehtori Salme Sulander. Taloussuunnittelu, seuranta ja ennustaminen kuuluvat lukion johtoryhmän tehtäviin. Rehtori valmistelee talousasiat johtoryhmän käsittelyä varten. Talouden laajemmat linjaukset päätetään yhteisesti opettajainkokouksissa pitkällä tähtäimellä. Talouden tunnuslukujen avulla joita seurataan kuukausittain) ennustetaan talouskehitys.

​

​

​

​

Lukiolain 16 §:n mukaan Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa opetusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.

​

Lukioissa toiminnan arvioinnin muotoja ovat muun muassa:

• Lukuvuoden arviointi
• Lukiokoulutuksen laadunhallinnan ja itsearvioinnin mallin mukainen arviointi ja raportointi osana lukuvuosisuunnitelmia
• Lukioiden navigoinnit
• Tilastot
• Valtakunnalliset ja kuntatasoiset arviointikyselyt
• Työolojen arviointi ja Kunta10-kysely
• Palvelualueen arviointipäivät kesä- ja joulukuussa

​

Toiminnan arviointi, raportointi�ja kehittäminen

Laadunhallinnan ja itsearvioinnin tavoitteet

• Systemaattinen oman toiminnan arviointi

​

• Kansallisten ja paikallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta

​

• Tiedon tuottaminen päätöksenteon ja kehittämisen tueksi

​

• Oman toiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen

​

​

​

​

16

24.4.2024

Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli

17

24.4.2024

Setälä, P. & Värri, K. Lukiokoulutuksen laadunhallintamalli oppilaitoksen kehittämisen ja johtamisen tukena. Teoksessa Perusopetuksen laatutyö – Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017

Lukiokoulutuksen laadunhallinnan ja itsearvioinnin aikataulu

Arvioinnin ja raportoinnin toteutus

​

Johtamista, taloutta ja henkilöstöasioita arvioidaan ja kehitetään Kunta10-kyselyn, opiskelijoille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen, jatkuvan palautteen sekä arviointipäivien aikana saadun palautteen perusteella. Näistä kehittämiskohteista ovat vastuussa rehtori ja johtoryhmä. Kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja ideointiin voivat vaikuttaa kaikki Martsarin toimijat.

​

Opetussuunnitelmatyötä, opetuksen toteuttamista ja oppimisen tukeen liittyviä asioita arvioidaan ja kehitetään opiskelijoille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen, jatkuvan palautteen sekä arviointipäivien aikana saadun palautteen perusteella. Näistä kehittämiskohteista ovat vastuussa opettajien aineryhmät. Kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja ideointiin voivat vaikuttaa kaikki Martsarin toimijat.

​

Osallisuutta ja vaikuttamista, yhteistyötä ja kumppanuuksia sekä oppimistuloksia ja opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin arvioidaan ja kehitetään yhteistyökumppaneille sekä opiskelijoille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen, jatkuvan palautteen sekä saadun palautteen perusteella. Näistä kehittämiskohteista ovat vastuussa Martinlaakson lukion tiimit. Kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja ideointiin voivat vaikuttaa kaikki Martsarin toimijat.

​

​

Kannustaminen ja �palkitseminen

• Palkitsemisjärjestelmän pääperiaatteena on yksilöiden ja yhteisöjen palkitseminen tavoitteiden mukaisista työtuloksista, joiden perustana on työsuorituksen arviointi.
• Kannustamisessa ja palkitsemisessa noudatetaan Vantaan kaupungin ohjeistusta https://vantaa.sharepoint.com/sites/intranet-esimiestyo/SitePages/kannustaminen-ja-palkitseminen.aspx
• Kannustaminen ja palkitseminen pohjautuu aineettomaan ja aineelliseen palkitsemiseen

​

Organisaatiorakenne

Kaupungin organisaatio

Kasvatuksen ja oppimisen toimiala

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN PALVELUYKSIKKÖ

​

Palveluyksikön päällikkö Pekka Tauriainen

​

Vantaan ammattiopisto  Varia

​

Vantaan ammattiopisto Varian rehtori vastaa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä sekä  johtaa pedagogisen toiminnan kehittämistä ja toteuttamista.  Varian rehtori toimii Varian päälliköiden esimiehenä.

​

4 päällikköä

-tutkintotavoitteinen ammatillinen peruskoulutus

- Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)

-ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus

-ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus

-työvoimakoulutus

​

n.4000 opiskelijaa

n. 400 opettajaa

​

​

LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUYKSIKKÖ

​

Palveluyksikön päällikkö Ari Ranki

​

Lukiokoulutuksen päällikkö eli palvelualuejohtaja vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä sekä johtaa pedagogisen toiminnan kehittämistä ja toteuttamista. Lukiokoulutuksen päällikkö toimii rehtoreiden esimiehenä

​

5 rehtoria

- 5 päivälukiota

- 2 aikuislukiota

​

n. 3900 opiskelijaa

n. 300 opettajaa

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

KEHITTÄMISPALVELUIDEN YKSIKKÖ

​

- kehittämispäällikkö Hanna Kukkonen

​

- Kehittämispäällikkö  vastaa toisen asteen koulutuksen kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta yhteistyössä palvelualuejohtajan kanssa. 

​

3 asiantuntijaa

1 - 3 projektiasiantuntijaa

​

​

​

​

​

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN PALVELUALUE, TOISEN ASTEEN JOHTAJA ARI RANKI

​

Johtamisen rakenteet

Palvelualueen johtoryhmä

Strateginen johtaminen

• Palvelualueen visio ja strategia, laadun arviointi ja toimintaympäristöanalyysi

Valtakunnalliset ja kaupunkitasoiset uudistukset

• Lainsäädäntö, kehittämishankkeet

​

Toisen asteen koulutuksen kehittämis-palveluiden yksikkö

Varian rehtori

Kehittämispäällikkö

Lukion rehtori

Palvelualuejohtaja

Palvelusihteeri

Strateginen johtoryhmä

Osaamispalvelu-päällikkö

Työelämäpalvelu-päällikkö

Varian rehtori

Osaamispalvelu-päällikkö

Martinlaakson lukion rehtori

Vaskivuoren lukion rehtori

Lumon lukion rehtori

Sotungin lukion rehtori

Tikkurilan lukion rehtori

Palvelusihteeri

Kehittämispäällikkö

Palvelualuejohtaja

Toisen asteen koulutuksen kehittämis-palveluiden yksikkö

Strateginen johtaminen

• Palvelualueen visio ja strategia, laadun arviointi ja toimintaympäristöanalyysi

Lukiorehtoreiden kokoukset

Martinlaakson lukion rehtori

Vaskivuoren lukion rehtori

Lumon lukion rehtori

Sotungin lukion rehtori

Tikkurilan lukion rehtori

Palvelusihteeri

Kehittämispäällikkö

Palvelualuejohtaja

Toisen asteen koulutuksen kehittämis-palveluiden yksikkö

Vantaan aikuislukion apulaisrehtori

Helsinge Gymnasiumin rehtori

Etälukiokoordinaattori

Lukiokoulutuksen laadunhallinta ja itsearviointi

• Lukioiden laatukortti, arvioinnit ja tilastot

Lukiokoulutuksen yhteiset linjaukset

• Yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut, määrärahajako

Lukiokoulutuksen kehittäminen

• Opetussuunnitelmat, kehittämishankkeiden valmistelu ja seuraaminen

Lukion johtoryhmä

Rehtori johtaa oppilaitosta ja juridisesti vastuu on aina rehtorilla. Johtoryhmärakenteella kuitenkin vahvistetaan laadukasta johtamista ja johtoryhmä käsittelee asioita, jotka kuuluvat rehtorin valtaan.

Lukioiden johtoryhmiin kuuluvat rehtoreiden lisäksi vararehtori, apulaisrehtori sekä opettajajäseniä. Johtoryhmät vastaavat oman oppilaitoksensa tuloksellisuudesta, strategisista päätöksistä ja pitkän aikavälin toimintasuunnitelmista. Johtoryhmä koordinoi oppilaitoksen toimintaa ja vastaa oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetuksen kehittämisestä. Parhaimmillaan johtoryhmä on tiimi joka johtaa. Päätöksentekoa ohjaavat kaupungin ja toimialan strategiset tavoitteet sekä hallintosääntö.

​

Johtoryhmä on myös yhteistoimintafoorumi, jossa rehtori kuulee opettajajäsenten näkemyksiä ennen kuin käyttää itsenäistä päätöksenteko-oikeuttaan. Johtoryhmä tuo monipuolisen osaamisensa rehtorin käyttöön ja johtoryhmän yhteinen näkemys asiasta voi olla pohja rehtorin päätökselle. Jaettu johtajuus voi oppilaitoksessa tarkoittaa paitsi tehtäväkuvan tai vastuiden kantamisen jakamista, myös yhteisen tekemisen prosessia, jolloin jaetaan tietoa, kokemuksia, tulkintoja ja luodaan johtajuudesta yhteistä ymmärrystä.

​

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätösvalta

Palvelualuejohtaja tai hänen määräämänsä palvelualueellaan päättää:

1. lukioiden ja perusopetuksen lisäopetuksen lukuvuosisuunnitelmista ja järjestyssäännöistä,
2. ammattiopisto Varian järjestyssäännöistä,
3. opiskelijoilta perittävistä maksuista opetuslautakunnan päättämien perusteiden mukaan, ja
4. ilman opiskelupaikkaa olevan oppivelvollisen oppivelvollisuuden suorittaminen määräaikaisesta keskeyttämisetä yli yhden (1) kuukauden ajaksi,
5. oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä toistaiseksi (pysyvä keskeyttäminen),
6. opiskelupaikan osoittamisesta sellaiselle oppivelvolliselle, jolla ei ole opiskelupaikkaa, ja
7. muistakin koulutuksen järjestäjälle kuuluvista asioista, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun viranhaltijan tai toimielimen ratkaistavaksi.

Lukion rehtorin päätösvalta

- Lukion rehtori tai hänen määräämänsä päättää:

1. opiskelijoiksi ottamisesta lukioon,
2. opiskelijan erityisistä opetusjärjestelyistä,
3. muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta,
4. lukion suoritusajan pidentämisestä,
5. opiskelijan lukiosta eroamisen toteamisesta,
6. opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta,
7. muun kuin oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen opiskelijan korkeintaan kolme kuukautta kestävästä määräaikaisesta erottamisesta,
8. opiskelijan enintään yhden (1) kuukauden kestävästä poissaolosta,
9. opiskelijan oppivelvollisuuden määräaikaisesta keskeyttämisestä yhtä (1) kuukautta pidemmäksi ajaksi, enintään kuitenkin yhden (1) vuoden ajaksi,
10. oppivelvollisen opintojen maksuttomuuden pidentämisestä opiskelijan hakiessa pidentämistä,
11. opiskelijan pyynnöstä oikeudesta maksuttomaan koulutukseen, oppimateriaalien, työvälineiden, - asujen ja -aineiden maksuttomuudesta sekä opintoa täydentävistä vapaaehtoisista opintoretkistä, vierailuista, tapahtumista ja muista vastaavista toiminnoista perittävistä maksuista ja
12. muistakin oppilaitokselle kuuluvista asioista, ellei tehtävää ole säädetty tai määrätty muun viranhaltijan tai toimielimen ratkaistavaksi.

Lukion johdon välinen vastuunjako

Johtamisen ja yhteistyön foorumit toisen asteen koulutuksessa

Johtamisen ja yhteistyön foorumit Martinlaakson lukiossa

​

Organisaatiokulttuuri

Toisen asteen koulutuksen organisaatiokulttuurin periaatteet

• Viestintä on avointa ja rohkeaa
• Kokeilukulttuuri on dynaamista ja vetovoimaista
• Toiminta on kokemuksellisen organisaation periaatteiden mukaista – sanat luovat todellisuutta
• Hyvinvointi saa aikaan tuloksia
• Henkilöstöön luotetaan – esimiehillä ja opettajakunnalla on tilaa toimia
• Osallistaminen ja osallistuminen on tarkoituksenmukaista

​

Martinlaakson lukion organisaatiokulttuuri

Martsarin hengen mukaisesti asioista keskustellaan ja sovitaan yhteisesti koko Martsarin väen voimin. Johtamistyyli on yhteisöllistä ja avointa. Vuorovaikutus on välitöntä ja ihmisystävällistä. Kaikki saavat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen oman mielenkiintonsa ja resurssiensa mukaan. Työryhmät ja tiimit valmistelevat päätösesitykset, jotta yhdessä tehtävät päätökset onnistuvat sujuvasti. Kaikesta koulun toiminnasta viestitään avoimesti ja oikea-aikaisesti. Elämänilo ohjaa kaikkea tekemistämme!

​

Martinlaakson lukio on tuloksellinen ja tavoitteisiinsa sitoutunut yleissivistävä lukio, jossa opiskelija saa valmiuksia elämässä selviytymiseen ja oman persoonallisuutensa kasvuun. Arvostamme laajaa yleissivistystä, joka käsittää ihmiselämän, yhteiskunnan ja luonnon monipuolisen ymmärtämisen.

​

Saavutamme tavoitteemme, koska osaamme edetä rohkeasti ja vaiheittain kohti tavoitettamme, kannustamme ja valmennamme toinen toistamme, toimimme yhteistyössä yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti, tuemme toisiamme tarvittaessa ja korjaamme toimintaamme saadun palautteen perusteella.

​

​

​

Pedagoginen johtaminen, Martinlaakson lukio

Opetussuunnitelmatyötä, opetushenkilöstön osaamista ja sen kehittämistä, opetuksen ja oppimisen resursseja suunnitellaan ja kehitetään opettajien tiimeissä ja aineryhmissä. Johtoryhmä koordinoi kehittämistyötä.

Laadukkaan koulutuksen ja opetuksen järjestämisessä olennaista ovat

• Oppimissisältöjen ja menetelmien ajantasaisuus
• Mielekkäät ja toimivat oppimisympäristöt
• Avoin ja monipuolinen yhteistoiminta ja toiminnan korjaaminen ja päivittäminen saadun palautteen perusteella
• Henkilöstön osaaminen: jatkuva kouluttautuminen ja yhdessä sovitut toimintatavat
• Opetussuunnitelman toteuttaminen ja jatkuva opetussuunnitelmatyöskentely

​

​

Säännöt, ohjeet, lainsäädäntö sekä parhaat käytännöt

Lainsäädäntö

Kasvatuksen ja oppimisen toimialan toimintaa ohjaa vahvasti velvoittava lainsäädäntö, joka voidaan jakaa kuntaa koskevaan lainsäädäntöön ja koulutuksen substanssilainsäädäntöön.

• Kuntaa koskevan keskeisen lainsäädännön muodostavat mm: Suomen perustuslaki, hallintolaki, kuntalaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki), yhdenvertaisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki), laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki.
• Koulutuksen substanssilainsäädännön muodostavat mm: Suomen perustuslaki, kansainväliset ihmisoikeussopimukset, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, lukiolaki, laki ammatillisesta koulutuksesta ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, laki lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuesta sekä laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista.

​

Säännöt ja ohjeet

Lainsäädännön lisäksi kasvatuksen ja oppimisen toimialan toimintaa ohjaavat kaupungin omat säännöt ja ohjeet, joita ovat mm:

Hallintosääntö 

https://vantaa.sharepoint.com/sites/intranet-paatoksenteko/SitePages/hallintosaanto.aspx

Yleiset hankintaohjeet 

https://vantaa.sharepoint.com/sites/intranet-hankinnat/SiteAssets/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2Fintranet%2Dhankinnat%2FSiteAssets%2FSitePages%2Fpienhankinnat%2FHankintaohje%2D1%2E11%2E2023%2Epdf&parent=%2Fsites%2Fintranet%2Dhankinnat%2FSiteAssets%2FSitePages%2Fpienhankinnat

Palvelussuhdekäsikirja

https://vantaa.sharepoint.com/sites/ulkoiset/Palvelussuhdekasikirja/SitePages/Kotisivu.aspx

Edustusohjeet

https://vantaa.sharepoint.com/sites/Paatoksenteon_valmistelu/Jaetut%20asiakirjat/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2FPaatoksenteon%5Fvalmistelu%2FJaetut%20asiakirjat%2FIntraan%20jaettavat%2FOhjeet%2FEdustusohjeet%2Epdf&parent=%2Fsites%2FPaatoksenteon%5Fvalmistelu%2FJaetut%20asiakirjat%2FIntraan%20jaettavat%2FOhjeet

Someohje

https://vantaa.sharepoint.com/sites/Vantaanviestint/SitePages/Sosiaalinen%20media.aspx?web=1

Tietoturva- ja tietosuojaohjeet

https://vantaa.sharepoint.com/sites/Tietosuoja/Tietosuoja%20%20yhteiset/Forms/ohjeet.aspx

Turvallisuusohjeet

https://vantaa.sharepoint.com/sites/Vantaanlukiot/SiteAssets/Forms/AllItems.aspx?id=%2Fsites%2FVantaanlukiot%2FSiteAssets%2FSitePages%2FTurvallisuusohjeet

​

Säännöt ja ohjeet, Martinlaakson lukio

Martinlaakson lukion ja Mercuria-talon pelastussuunnitelma löytyy osoitteesta http://pelsu.fi/Mercuria. Pelsu sisältää suunnitelman toiminnasta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. .

​

Järjestyssäännöt on laadittu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

​

Ohjaussuunnitelma

​

Oppimisen tuen suunnitelma

​

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

​

Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

​

​

Sääntöjen ja ohjeiden toteuttaminen�

• Uuden työntekijän aloittaessa kasvatuksen ja oppimisen toimialalla hänet perehdytetään esimiehen johdolla kaupungin voimassa oleviin sääntöihin ja ohjeisiin.
• Toimialan johto ja esimiehet sekä toimialan lakimiehet seuraavat sääntöjen ja ohjeiden noudattamista ja ohjeistavat tarvittaessa niitä koskevissa kysymyksissä.
• Toimialan ulkopuolella kaupungin sisäinen ja ulkoinen tarkastus seuraavat esim. tarkastuksin sääntöjen ja ohjeiden noudattamista.
• Kuntalaisilla on mahdollisuus hakea muutosta toimialalla tehtäviin päätöksiin oikaisuvaatimuksin ja valituksin. Mikäli muutoksenhakuprosesseissa havaitaan puutteita sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa, näihin reagoidaan välittömästi ja ohjeistetaan oikeasta toimintamallista. Samoin toimitaan myös toimialan toimintaa koskevissa kanteluprosesseissa.
• Em. Toimenpiteiden lisäksi toimialan palvelualueilla on käytössä mm. palveluyksiköiden navigointeja.

​

Parhaat käytännöt palvelualueella��

• Mentorointia ja opettajavaihtoja hyödynnetään osana ammatillista kehittymistä
• Kannustetaan oppilaitosten väliseen oppimiseen – pohditaan yhdessä, mitkä käytännöt tulee olla samankaltaisia ja mitä voidaan muokata oppilaitoskohtaisesti sopiviksi
• Parhaita käytäntöjä jaetaan:
• Vuosikellot
• Tiedonkulku
• Lukioiden ja Varian yhteistyötä tiivistetään projektien kautta

​

Sääntöjen ja ohjeiden toteuttaminen��

​

Sääntöjen ja ohjeiden noudattamista seurataan jatkuvan palautteen ja avoimen keskustelun avulla. Kaikkiin esille tulleisiin tilanteisiin puututaan.

Ennaltaehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota: Martsarin opiskelijoiden kotouttaminen, ihmissuhdetaitokurssit, yhteistoiminta, aktiivinen opiskelijakunta, tutor-toiminta jne. takaavat hyvän yhteishengen ja avoimen ilmapiirin.

Parhaita, toimivia käytäntöjä vaalitaan ja pidetään yllä. Iloitaan yhdessä saavutuksista ja toiminnan sujumisesta yhdessä sovitulla tavalla.

​

​

Resurssit ja voimavarat

Henkilöstösuunnittelu, rekrytointi ja perehdytys, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen palvelualueella��

• Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten rehtorien kanssa henkilöstöpalveluista saatavan materiaalin ja aikataulun perusteella
• Rekrytoinnissa ja perehdytyksessä noudatetaan Vantaan kaupungin ohjeita https://vantaa.sharepoint.com/sites/intranet-rekrytointi
• Rekrytointiprosessissa rohkaistaan käyttämään anonyymiä rekrytointia
• Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen on osa toisen asteen koulutuksen palvelualueen strategista johtamista. Esimiehet käyvät vuosittaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa läpi osaamisen kehittämisen tarpeet ja raportoivat niistä kun laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa
• Työyhteisön toimivuudesta huolehditaan muun muassa varmistamalla työntekijöiden riittävä osallistaminen. Työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvoinnin edistämiseen voi olla oppilaitoskohtaisesti päätettyjä tapoja. Tärkeä mittari työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvoinnin edistämiseen on Kunta10-kyselyn tulokset.

Henkilöstösuunnittelu, rekrytointi ja perehdytys, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen����

• Martinlaakson lukiossa henkilöstön osaamisen ja kehittämisen tarpeita käydään läpi kehityskeskusteluissa sekä kyselyistä ja palautteista saadun tiedon perusteella. Myös yhteiskunnallisiin muutostarpeisiin reagoidaan oikea-aikaisesti koulutuksen ja mentoroinnin avulla.

​

• Lukuvuosittain laaditaan koulutussuunnitelma, jossa päätetään kaikille yhteisesti järjestettävästä koulutuksesta ja ohjauksesta. Näin varmistamme riittävän koulutustason kaikille. Koulutussuunnitelmaan sisällytetään myös useamman henkilön tai työryhmän koulutustiedot. Henkilökohtaisia koulutuksia seurataan Osumassa.

​

• Rekrytoinnista vastaavat rehtori ja apulaisrehtori. Myös aineryhmän edustaja(t) ovat aina mukana rekrytointiprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Perehdytyksestä vastaa apulaisrehtori.

​

• Työhyvinvoinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaavat rehtorin tukena YHR ja Hupi-tiimi.

​

​

Viestintä

• Viestinnässä hyödynnetään toimialan yhteisiä viestintäresursseja
• Viestinnän tulee olla avointa, oikea-aikaista ja riittävää
• Ensisijaisia viestintäkanavia palvelualueen hallinnossa ovat sähköposti, Teams, Intra sekä erilaiset pilvipalvelut
• Oppilaitoskohtaisesti viestinnän toteuttamisessa voidaan hyödyntää GDPR-ohjeet huomioiden monipuolisesti erilaisia välineitä kuten Wilma, erilaiset pilvipalvelut, sähköposti ja sosiaalisen median kanavat (Instagram, Facebook, Twitter).

Viestintä palvelualueella

​

• Martinlaakson lukiossa viestintä on järjestetty seuraavasti:
• Virallinen ja lakisääteinen viestintä, Wilma: rehtori, apulaisrehtori ja kanslia
• Kotisivut: rehtori, kanslia
• Some-viestintä: äidinkielen opettaja
• Martsarilainen -digilehti: Opiskelijat

​

Viestintä