Struven ketju – Maapallon mittaukset Ylitorniolla
Huitaperi (193m) sijaitsee Kainuunkylässä. Huitaperiin liittyy vanhoja tarinoita. Jo 1800-luvulla vierailijoita kiinnostivat muinaiset jäänteet, joita oli löydetty Huitaperista. Maanmittareiden ja tähtitieteilijöiden lisäksi mm. kielitieteilijät Elias Lönnrot ja Jakov Grot kävivät (1846) Huitaperissa ja yöpyivät Hirstiössä.
Matarengin kylä ja näkymä Aavasaksalle 1902. Kuva NKFC kuva-arkisto.
Retkellä Huitaperissa 1930-luvulla. Anneli Vaaraniemen albumi.
Lisätietoa: www.struvenorth.net
Esite Jarno Niskala
Ylitornio-Övertorneålla sijaitsi majataloja eli kestikievareita, joista monia pidettiin hyvinä ja siisteinä. Hannukkalan kievari oli tuttu monille Aavasaksan kävijöille. Aavasaksa oli kuuluisa matkakohde 1800-luvulla. Matarengissa Struven ”tähtiherrat” viettivät aikaa useasti ja kyläilivät etenkin ruotsinkielisten virkamiesten luona. Pappilassa kirkkoherra Bucht tarjosi joskus päivällistä. Tiedemiehet asuivat Mörtbergin omistamassa Hetan kestikievarissa. Mörtbergin nuorin poika Erik osasi Ruotsia ja toimi myös tiedemiesten avustajana.
Kestikievari Kainuunkylässä. Kuva Ilmari Manninen 1929. Museovirasto.
Ylitornion päämittauspisteet ovat olleet käytössä jo 1730-luvun Maupertuis’n sekä 1800-luvun alun Svanbergin mittausketjuissa. Uusia mittauspisteitä perustettiin perusviivan laajennusverkkoa varten, kuten esimerkiksi Himovaara, Särkivaara ja Hiirivaara.
Tulostaminen:�Tulostimesi ei välttämättä tulosta samalla tavalla kuin meidän tulostimemme, joten kannattaa tehdä muutama testitulostus. Jos kohdistaminen ei onnistu, voit yrittää muuttaa Sovita paperikokoon -asetuksia. Pääset asetuksiin valitsemalla Tulosta-valintaikkunassa Koko sivun diat.
Huomasitko taittomerkit?�Ne näkyvät hyvin vaaleina, mutta jos et halua niitä esitteeseesi, valitse Näytä dian perustyyli ja poista ne ennen tulostamista.
Sisällön mukauttaminen:
Tämän esitteen paikkamerkit ovat valmiina käytettävissäsi. Jos haluat lisätä luettelomerkkejä tekstiin tai poistaa niitä tekstistä, napsauta Aloitus-välilehden Luettelomerkit-painiketta.
Jos tarvitset lisää paikkamerkkejä otsikoita, alaotsikoita tai leipätekstiä varten, kopioi se, mitä tarvitset, ja vedä se sitten oikeaan paikkaan. PowerPointin apuviivat auttavat sinua tasaamaan sen kaiken muun sisällön kanssa.
Haluatko käyttää omia kuviasi valmiiden kuvien sijaan? Se onnistuu. Valitse kuva, paina Delete-näppäintä, napsauta kuvaketta, ja lisää oma kuvasi.
Jos haluat vaihtaa kuvan omaasi, eikä kuva sovi alueeseen, voit rajata sitä nopeasti. Valitse kuva, siirry Muotoile-välilehden Kuvatyökaluihin, ja valitse sitten Koko-ryhmässä Rajaa.
Tieteen saavutus
Piirros Aliisa Koskela.
Mittauspisteistä muodostettiin näköyhteys seuraaviin pisteisiin. Mittauslaite kohdistettiin toiselle vaaralle pystytettyyn merkkiin, esim. puun yläosaan kiinnitettyyn tynnyriin. Pisteistä muodostettiin kolmioita, jotka yhdistettiin ketjuksi. Kolmion sivujen pituuksia voidaan laskea, kun tiedetään yhden sivun pituus ja kulmat.
Vuosikymmeniä kestäneessä (1816 – 55) mittaustyössä selvitettiin aiempaa tarkemmin maapallon kokoa ja litistyneisyyttä. Työ nimettiin saksalaisen tähtitieteilijän F. G. W. von Struven (1793 – 1864) mukaan. Mustaltamereltä Jäämerelle asti ulottunut (2822km) Struven ketju valittiin 2005 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon edustamaan tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä.
Alatorniolta pohjoiseen Norjan Koutokeinoon asti mittauksia tekivät ruotsalaiset tiedemiehet. Niin sanotun Lapin ketjun mittaukset tapahtuivat 1840 ja -50 -luvuilla.
Ylitornion perusviiva
Miten saadaan tarkasti mitattua kolmion yksi sivu eli Aavasaksa – Pullinki väli? Ratkaisuna oli perusviiva. Se oli lyhyempi ja tarkkaan mitattu mitta, joka suurennetiin kolmiomittauksella.
Perusviiva rakennettiin Rahtulan eli Kuivakankaan pelloille. Asiantuntijana toimi ruotsalainen D.G. Lindhagen, joka tuolloin työskenteli Struven kanssa Pietarissa. Mittalaitteen tankojen pituudet tarkistettiin Matarengissa ja asetettiin telineiden päälle. Tasaisessa maastossa mittalaite saatiin suoraan. Perusviiva oli tarkalleen 2962,27m (2,9km) pitkä. Viivan päätepisteistä rakennettiin kolmioverkko hyödyntäen lähialueen vaaroja.
Universaalikoje Reichenbach-Ertel. 1820-1822. University of Göttingen.
Nils Haqvin Selander 1804-1870. Foto Joop & Co., Gustaf. 1860. Vestergötlands museum.
Ylitornion perusviivan (A-B) laajennusverkko. Struve 1857.
Astronomi N.H. Selander ja paroni C. Skogman mittasivat horisontaaliset kulmat Ylitornion mittauspisteillä pääosin 1849. Mittauksia tehtiin myös 1850 sekä perusviivaan liittyvät mittaukset 1851-52.
Esimerkiksi Aavasaksan (242m) huipulta kulmamittojen suuntina olivat Huitaperi (193m), Iso-Horila (224m), Pullinki (335m).
Korkeat vaarat näkyvät hyvin avoimilta pelloilta.
Tulostaminen:�Tulostimesi ei välttämättä tulosta samalla tavalla kuin meidän tulostimemme, joten kannattaa tehdä muutama testitulostus. Jos kohdistaminen ei onnistu, voit yrittää muuttaa Sovita paperikokoon -asetuksia. Pääset asetuksiin valitsemalla Tulosta-valintaikkunassa Koko sivun diat.
Huomasitko taittomerkit?�Ne näkyvät hyvin vaaleina, mutta jos et halua niitä esitteeseesi, valitse Näytä dian perustyyli ja poista ne ennen tulostamista.
Sisällön mukauttaminen:
Tämän esitteen paikkamerkit ovat valmiina käytettävissäsi. Jos haluat lisätä luettelomerkkejä tekstiin tai poistaa niitä tekstistä, napsauta Aloitus-välilehden Luettelomerkit-painiketta.
Jos tarvitset lisää paikkamerkkejä otsikoita, alaotsikoita tai leipätekstiä varten, kopioi se, mitä tarvitset, ja vedä se sitten oikeaan paikkaan. PowerPointin apuviivat auttavat sinua tasaamaan sen kaiken muun sisällön kanssa.
Haluatko käyttää omia kuviasi valmiiden kuvien sijaan? Se onnistuu. Valitse kuva, paina Delete-näppäintä, napsauta kuvaketta, ja lisää oma kuvasi.
Jos haluat vaihtaa kuvan omaasi, eikä kuva sovi alueeseen, voit rajata sitä nopeasti. Valitse kuva, siirry Muotoile-välilehden Kuvatyökaluihin, ja valitse sitten Koko-ryhmässä Rajaa.