�Syväoppimisen suunnitteluperiaatteilla �laatua oppimisprosessin suunnitteluun��Sanna Ruhalahti��TAMK Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri�Teaching and Learning Centre, TAMK�

Taustaa

• FT, yliopettaja
• opettajankouluttaja
• oppimisprosessien� muotoilija
• verkossa:
• @somesanna
• sannaruhalahti.com

​

| 2

9.4.2023

��Pohdi omaa oppimiskokemustasi, jolloin itse tunsit tai huomasit tapahtuneen syväoppimista.

| 3

Syväoppiminen ja sitä edistäviä tekijöitä:

• Kirjallisuudessa syväoppiminen määritellään korkeamman tason ajattelutaitojen saavuttamisen näkökulmasta:
• analysoi, tulkitsee, tutkii, vertailee, arvioi, rakentaa ja luo (uutta) tietoa (esim. Anderson et al., 2001; Nelson Laird et al., 2014; Paavola, et al., 2002; Schraw et al., 2001).
• Työelämä nyt ja tulevaisuudessa odottaa valmistuvien opiskelijoiden osaavan korkeamman tason ajattelutaitoja (esim. Adams Becker et al., 2017)
• Myös tulevaisuudentutkimus nostaa megatrendien myötä erilaisten metataitojen kehittämisen tärkeyden. Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat ajattelutaitojen kyvykkyyttä, ongelmanratkaisutaitoja, sopeutumis- ja oppimiskykyä sekä sosiaalisia taitoja (esim. Dondi, Klier, Panier & Schubert, 2021).

​

| 4

9.4.2023

| 5

9.4.2023

Mitä sitten tutkimuksessa syntyi?

Edelleen kehitetty pedagoginen malli ja syväoppimisen suunnitteluperiaatteet

| 6

9.4.2023

Lähde: Ruhalahti, 2019

​

DDD pedagoginen malli

• sosiokulttuurinen oppiminen
• autenttisuus
• dialogisuus
• digitaalisuus

​

�Syväoppimista osoittavat teot ja taidot ovat ajatteluprosesseja, jotka auttavat yhdistämään teoreettista tietoa mielekkäällä tavalla käytäntöön ja toisaalta käyttämään näiden yhteyksiä ongelmien ratkaisemiseen.

​

Oppimisprosessien suunnittelu ja opiskelijoiden ohjaaminen kohti syväoppimista osoittavia korkeamman tason ajattelutaitoja vaatii tietoista suunnittelutyötä�ja opiskelijoiden harjaannuttamista myös ajatteluprosesseihin.

​

Myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen pitäisi haastaa opiskelijoiden kehittymistä tähän suuntaan ja ajatteluprosessien kehittyminen tulisi nähdä erityisen arvokkaana.

​

| 8

Jotta syntyy syväoppimista, tarvitaan�

• oppimisprosessien ketterää suunnitteluosaamista
• sitä tukevia oppimistehtäviä
• edellyttävät myös korkeamman tason ajattelutaitoja
• tutkivan oppimisotteen tukemista
• autenttisten lähtökohtien esille nostamista entistä läpinäkyvämmin
• silloin opiskelijaryhmän muodostamat avoimet kysymykset oppimisprosessin keskiössä
• erityisesti dialogiosaamista ja siihen valmentamista 🡪 yhteisöllinen dialoginen tiedonrakentaminen luonnollinen seuraus
• oppimisprosessin eri vaiheisiin sijoitettua, ohjeistettua ja digisti tuettua itseopiskelua
• ohjausta (scaffolding)

Lähde: Ruhalahti, 2022

Syväoppimisen suunnitteluperiaattet

1. Osaamistavoitteet

• Osaamisperustaisuuden vaade haastaa opiskelijan osallisuuden, yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen sekä opetuksen suunnittelun �
• Osaamistavoitteet ovat tärkeässä asemassa, kun muotoillaan oppimisprosessia kohti syväoppimista osoittavaa osaamista
• osaamisperustainen osaamisen kehittyminen

​

• Osaaminen muuttuu entistä enemmän kokonaisuuksien, merkityksien sekä käytännön osaamisen soveltamiseksi

| 11

2. Dialogiosaaminen

• Oppijayhteisön tukeminen kaikissa oppimisprosessin vaiheissa dialogisen yhteisöllisen työskentelyn, toiminnan ja tiedonrakentamisen tukeminen dialogimenetelmin

​

• Yhteisöllinen dialoginen� tiedonrakentaminen on luonnollinen� seuraus

​

| 12

” Kurssikavereiden tuki on myös erittäin tärkeää. Sitä voisi opettajat painottaa vielä enemmän: että jakakaa osaamistanne ja tukekaa toisianne!"

Odotamme oppimisen olevan tuloksekasta, yhteisöllistä ja sosiaalista, vaan miten valmennamme opiskelijat työskentelemään yhdessä?

Dialogitaidoilla kohti korkeamman tason ajattelu- ja työskentelytaitoja

| 14

Kuvio pohjautuu H. Aarnion aineistoihin��Dialogimenetelmät oppijayhteisön valmentamiseen:�https://www5.hamk.fi/dialogi/diale/

​

3. Autenttiset lähtökohdat

• Mahdollisuus rakentaa merkityksellistä tietoa � autenttisessa asetelmassa eli osallistaa � opiskelijat.
• Perustuu opiskelijan ja opiskelijaryhmän � olemassa olevaan osaamiseen.
• Opiskeltava sisältö on relevanttia, sitouttavaa, � aitoa ja merkityksellistä.
• Edellyttää dialogitaitoja (sosiokulttuurinen � lähestyminen: oppiminen tapahtuu yhteisöissä� yhdessä yhteisön osaamista kasvattaen, � samalla yksilöä kehittäen)

​

| 15

2.62021

Miten luodaan oppimiselle autenttinen lähtötilanne joka suuntaa syväoppimiseen?

​

• Opintojakson osaamistavoitteista luodaan yksilö- ja yhteisö- tason ymmärrystä millaista osaamista tavoitellaan?
• Opiskelijat luovat ensin yksin avoimia kysymyksiä osaamistavoitteista (peilaten omaan sen hetkiseen osaamiseen ja ymmärrykseen
• Opiskelijat luovat yhteisössä yhteisiä avoimia kysymyksiä osaamistavoitteita pyrkien luomaan niistä laajempia osaamisteemoja��

​

| 16

4. Itseopiskelu

• Sijoitettava oppimisen ja osaamisen kehittymisen �kannalta tärkeisiin kohtiin
• jokaisella yksilöllinen lähtötaso
• tehtäväksianto:
• yksilön tiedonhankinta
• opitun sisäistämisenä
• osaamisen reflektointi�
• Alkuvaihe: �Orientoituminen ja alustava sisäistäminen aiheesta�
• Oppimisprosessin aikana ja lopussa: �Opitun sisäistäminen yksilötasolla eli yksin reflektoiden mitä tämä on omana osaamisena, tietämisenä tai olemisena.

​

| 17

Oppimisen lähikehityksen vyöhyke (Zone of Proximal Development)

• Lähikehityksen vyöhykkeellä noviisi pystyy suoriutumaan tehtävistä yhteistyössä joko osaavamman aikuisen (ekspertti) tai taitavamman vertaisoppijan kanssa
• Oikeanlaisella tuella ja ohjauksella opiskelijan vasta kehittymässä olevat taidot ja tiedot muuttuvat myöhemmin itsenäiseksi osaamiseksi
• Oppiminen vyöhykkeellä ja tasoilla on dynaamista
• Muotoutumiseen ja dynamiikkaan vaikuttavat opiskelijan osaamisen taso, aktuaalinen kehitystaso sekä opetus sekä organisoitu vuorovaikutus
• Lähikehityksen vyöhykettä voidaan käyttää myös arvioinnin tukena
• Opimme yleensä korkeammat ajattelun taidot (syväoppimista osoittavat) ensin sosiaalisella, avustetulla tasolla ja vasta sitten yksilöllisellä tasolla�
• Kts. Esim. Vygotsky,1978; Palincsar, 1998; Brown & Palincsar, 1989; Rogoloff, 1990

| 18

2.6.2021

5. Ohjaus

• Oikea-aikaisia pedagogisia ohjaustekoja tai -interventioita
• Dialogisen tiedonrakentamisen tukeminen
• Ohjauksella oppijayhteisön ja opiskelijan oppimisen sekä osaamisen kehittymisen tuki
• Ohjaus syväoppimista kohden (osaamistavoitteiden reflektointi)��Miten hyödyntää jaettua ohjausta?

​

​

| 19

�MIKÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA OHJAUSRESURSSI? �Mihin se on järkevä sijoittaa oppimisen ja osaamisen näkökulmasta?

| 20

Millaista ohjausta saatavilla? Missä? Miten? Miten ohjataan soveltavaan osaamiseen?

6. Digiympäristöt

• Oppimisprosessia ja dialogista � yhteisöllistä tiedonrakentamista� tukevat digitaaliset ympäristöt
• Saumaton integroituminen
• Henkilö- ja ryhmäkohtaisuus (Personal Learning Environments, PLE)

​

| 21

7. Arviointi

�

| 22

• Miten tukee reflektoinnissa?
• Miten jaksottaa osaksi oppimisprosessia?
• Kuinka arvioinnilla ohjaa opiskelijaa� saavuttamaan syväosaamista?�
• Monimuotoiset tavat
• Itsearviointi
• Oppijayhteisön arviointi
• Opettajan, ohjaajien arviointi

Syväoppimisen käytännönläheinen arviointikehys�(vrt. Bloom 1956; Anderson et al., 2001, p. 31)

Pintaoppimista osoittava yhteistoiminnallinen tiedonrakentaminen

• haetaan ja tuodaan lähdetietoa irrallisena, luettelomaisesti
• esitetään valmista tietoa ja käsityksiä kopioituna
• käyttäen lähteitä kritiikittömästi
• rakennetaan jäsentymätöntä tietoa
• haetaan tiedon sisältöjä ja merkityksiä

Syväoppimista osoittava dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen

• sovelletaan tietoja ja taitoja teoriaa sekä käytäntöä yhdistäen
• vertaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
• analysoidaan sekä arvioidaan erilaista tietoa ja käytännön toiminnan muotoja ja niiden merkityksiä
• sovelletaan rakennettua tietoa ja pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja
• rakennetaan, luodaan, suunnitellaan ja kehitetään uusi artefakti tai näkökulma

Lähde: Ruhalahti, Aarnio, & Ruokamo, 2018

Lähde: Saarelainen, M. (2017)

24

Miten syventää oppimista ja osaamista?

​

• Kietomalla syväoppimista � edistäviä tekijöitä ja � pedagoginen käsikirjoituksen � innostavasti syveneväksi � oppimisprosessiksi ja pohtien:
• Millaisen oppimispolun sinun opiskelijasi� kulkevat?
• Millaista osaamista syntyy ammattiin� valmistuvalle?

​

​

| 25

Oppimisprosessin suunnittelun tukikysymyksiä:

​

1. Millaista osaamista tavoitellaan? Suuntaako osaamistavoitteet syväoppimiseen?
2. Miten osaamistavoitteet puretaan yhdessä auki konkreettisiksi käytännön toimiksi tai tehtäviksi?
3. Miten osaamisen kehittyminen syvenee oppimisprosessin aikana?
4. Miten oppijayhteisön muodostumista tuetaan?
5. Miten oppijayhteisön yhteisöllistä dialogista tiedonrakentamista valmennetaan?
6. Miten oppijayhteisön yhteisöllistä dialogista tiedonrakentamista tuetaan, edistetään ja ohjataan?
7. Miten oppimisen liikkeelle lähtö autenttisista lähtökohdista mahdollistuu (yksilö/yhteisö)?
8. Missä vaiheissa opitaan ja työskennellään yksin, milloin oppijayhteisössä?
9. Miten ohjaus ja sen digitaaliset ympäristöt sulautuvat oppimisprosessiin?
10. Missä eri vaiheissa opiskelijoita ohjataan kohti syväoppimista osoittavaa osaamista?
11. Miten jaettua ohjausta hyödynnetään?
12. Millaisissa digitaalisissa ympäristöissä opiskelijat työskentelevät yhdessä ja yksin?
13. Mihin osaaminen dokumentoituu ja miten se esitellään?
14. Mitä arvioidaan oppimisprosessin eri vaiheissa?
15. Miten yksilö- ja oppijayhteisökohtainen arviointi mahdollistuu?��

​

�On tärkeää oivaltaa se, että syväoppimista osoittavaa osaamista voidaan edistää hyvin monelta suunnalta �ja joskus vain yhden osa-alueen�vahvistaminen opetuksen suunnittelussa on riittävää.

�

Kiitos, että olit mukana!����@somesanna� sannaruhalahti.com��

Materiaalit: