1 of 14

Annika Michelson 2019

Siemenlaki ja sopimukset

Tämä teos, jonka tekijä on Annika Michelson, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

www.hamk.fi

2 of 14

Siemenlait

  • 16 (!) erilaista lakia säätää siementen tuottaminen, pakkaaminen ja markkinointi EU:ssa.
  • Tämän lisäksi on omia kansallisia lakia ja määräyksiä.
  • EU:ssa on haluttu luoda uuden siemenlain, joka korvaisi vanhat monimutkaiset ja moninaiset lait, asetukset ja määräykset. Jo toinen kerta yritys on tyrmätty eikä onnistunut
  • Suomessa tulee uusi Siemenlaki voimaan 1.7.2019. (Finlex)

www.hamk.fi

3 of 14

LAJIKKEET

(Sort, cultivar)

Alkuperäislajike (maatiainen, landrace)

Evoluutiolajike (Evolutional sort)

Populaatiolajike (Population sort)

Homogeeninen

Homogeeninen

Heterogeeninen

Heterogeeninen

Heterogeeninen

Homogeeninen

www.hamk.fi

4 of 14

Uusi suomalainen kauppasiemenlaki

2 luku Kylvösiemenen markkinointi�4 § Sertifioitu kylvösiemen�Kylvösiemenen markkinointi: Markkinoida saa vain sertifioitua kylvösiementä. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, sertifioimattomana voidaan markkinoida:1) pieniä määriä tieteellisiin tarkoituksiin tai jalostukseen tarkoitettua kylvösiementä;�5) siementen raakaeriä, jotka toimitetaan kunnostustoimintaa ja pakkaamista varten;�7) maatiaiskasvien siementä perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämistarkoituksessa.

www.hamk.fi

5 of 14

Kasvien terveyteen liittyvät lait (Plant Health rules 2016/2031)

  • Perustettu alunperin, ettei tuotaisi sairauksia Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Aasiasta Eurooppaan.
  • Laki aloitettiin soveltamaan myös Euroopan sisällä ja jopa kansallisesti yhden maan rajojen sisällä.
  • Viranomaiset soveltavat lakia ahkerasti nyt joka tasolla.
  • Haitallisin viljojen rikkaruoho on hukkakaura, ja tätä valvotaan ja näin tulisikin tehdä.
  • Vihanneksilla, erit. tomaateilla on paljon haitallisia siementen kautta leviäviä sairauksia Etelä-Euroopassa.

www.hamk.fi

6 of 14

Luomuasetus 834/2007

Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä

Regulation (EU) of the European Parliament and of the Council on organic production and labelling of organic products and repealing Council Regulation (EC) No 834/2007

  • 20.11.2017: Neuvosto hyväksyi asetusta
  • 22.11.2017: Comagri EU:n Parlamentissa hyväksyi sitä
  • Huhtikuu 2018: EU Parlamentin täysistunnon äänestys
  • Huhtikuu 2018: Neuvoston ministerien virallinen ratifiointi
  • 1.1.2021: astuu voimaan

www.hamk.fi

7 of 14

EU:n uusi luomuasetus

(Organic regulation 2018/848)

  • Heterogeeninen luomusiemen materiaali: Muualla ei ole välttämättä niin paljon omaa vanhaa materiaalia kun mitä meillä on Suomessa geenipankissa.
  • Meidän maatiaisviljojen sijaan on niin homogeenista kun heterogeenista materiaalia.
  • Tuleeko luomusiemeniä markkinalle toimittamisen prosessi olemaan nopeampi uuden säännön mukaan (3 kk.) kun mitä olisi jos käyttäisimme edelleen alkuperäisviljojen rekisteröintiä (pari vuotta)? Jos päästän 3 kk ilmoittamisella läpi ainoastaan uudet populaatiolajikkeet niin silloin emme edistä vanhojen maatiaisviljojen viljelyyn ottamista.

www.hamk.fi

8 of 14

Heterogeeninen kasvimateriaali

  • Yhtenäinen morfologinen tunnus, korkea morfologinen monimuotoisuus
  • Tehty kuten säännössä sanottu (viidestä lajikkeesta kuten sanottu 2021 regulation)
  • Se voi olla uusi tai vanha
  • Se voi olla yhtenäinen
  • Se voi olla populaatio tai maatiainen
  • Se voi olla viljelijän lajike (farmers variety, nostetaan esille kuka sen viljeli kauan)
  • Maatiaislajike (heriloom variety, tarina sen takana)

www.hamk.fi

9 of 14

Convention on Biological Diversity (1992)

  • Luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman toteutumista seuraa ympäristöministeriön asettama biodiversiteettityöryhmä. Työryhmä koordinoi, seuraa, arvioi ja kehittää ohjelman toteutusta.�
  • Tehdään säännöllisiä raportteja. Suomen viides maaraportti sopimukselle. Ahokumpu, Anna-Liisa; Auvinen, Ari-Pekka; Pylvänäinen, Marja & von Weissenberg, Marina. Fifth national report to the convention on biological diversity Finland. Ympäristöministeriö.

www.hamk.fi

10 of 14

Kasvigeenivaroja suojeleva sopimus (Plant Treaty)

  • Sopimus antaa kansainvälisen tunnustuksen maanviljelijöille kasvigeenivarojen suojelijoina ja kehittäjinä.
  • Kuluttajat saavat sopimuksen ansiosta entistä monipuolisempia elintarvikkeita ja maataloustuotteita.
  • Sopimus luo pitkäaikaisen laillisen pohjan kansainvälisten maataloustutkimuslaitosten toiminnalle.
  • Julkinen ja yksityinen sektori pääsevät sopimuksen ansiosta hyödyntämään geenien monimuotoisuutta kehittääkseen maataloutta.
  • Sopimus auttaa suojelemaan geenien monimuotoisuutta, jonka avulla ihmiskunta voi selvitä ennustamattomista ympäristön muutoksista. (Fingo, 2019)

www.hamk.fi

11 of 14

Nagoyan pöytäkirja �(Nagoya Protocol, 2010)

  • Nagoyan pöytäkirjan (ABS, Access and Benefit Sharing) tehtävä on edistää maailman geenivarojen saatavuutta ja sitä, että niiden käytöstä saatavat hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti geenivarojen tarjoaja- ja käyttäjämaiden välillä.
  • Samalla edistetään biologisen monimuotoisuuden suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
  • Pöytäkirja hyväksyttiin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2010 ja se astui kansainvälisesti voimaan vuonna 2014. Suomesta tuli Nagoyan pöytäkirjan osapuoli 1.9.2016.
  • Video Nagoya Protocol and ABS – Simply explained | Swedish EPA https://youtu.be/Bs45B30qmds

www.hamk.fi

12 of 14

Alkuperäiskansat: Saamit

  • Alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja käytännöt ovat YK:n biodiversiteettisopimuksen erityisen huomion kohteena. �
  • Alkuperäiskansat, Suomessa saamelaiset, harjoittavat luontaiselinkeinoja, niillä on luonnon käyttöön liittyvää perinteistä tietoa ja luonnonolosuhteiden vaikutusta elinkeinojen kirjoon ja vuodenaikaiskiertoon.�
  • Biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeet koskevat alkuperäiskansojen pyhien paikkojen, paikallisten elinkeinojen ja perinteisten ekologisten tietojen ja taitojen huomioimista muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä.

www.hamk.fi

13 of 14

Suomen arvokkaat geenivarat

Heli Fitzgerald, Marja Ruohonen-Lehto ja Katileena Lohtander-Buckbee (2015). Suomen arvokkaat geenivarat. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26 / 2015.

Maatalouden lajit s. 25-28

www.hamk.fi

14 of 14

Lähteet

Biodiversity International. Policies for plant diversity management. Challenge. [Haettu 18.6.2019]

Euroopan Parlamentin neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta

Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/848,

annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta

Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa �

FAO Food and Agriculture Organisation of the United Nations. International Treaty on Plant Genetic Resources of Food and Agriculture. [Haettu 18.6.2019]�

Fingo. Kasvigeenivaroja suojeleva sopimus toimii 24.7.2006.�

Finlex. Kauppasiemenlaki

Helander-Renvall, Elina (2011). Luonnon monimuotoisuus ja saamelaiset. Biologista monimuotoisuutta koskevan artikla 8(j):n toimeenpanoa tukeva selvitys Suomen Saamelaisalueella. Ymäpristöministeriö.

www.hamk.fi