1 of 41

Tutkitaan yhdessä – osallistuvan tutkimuksen työpaja tutkimuskirjastoille

24.4.2025

2 of 41

Mikä tänään on ajatuksena

  • Webinaarin 27.3. antiin perehtyminen kädet savessa!
    • “Research engagement is a two-way process of meaningful involvement”
    • ”build trust to make an impact”
    • “0,07 % of society participate in knowledge production”
    • ”Ideaalitilanteessa tutkimuskysymys tulisi kansalaistieteilijöiltä ja tutkimuksella tulisi olla muutakin kuin teoreettista merkitystä”
    • Laatu, toiminnan jatkuvuus ja sitoutuminen, yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset, vastavuoroisuus, yhteistyö…
    • Mitä muuta?

Presentation name

2

29.4.2025

3 of 41

Päivän ohjelma

10–11 Tutkitaan yhdessä! Startti työpajapäivään (tilaisuuden avaus ja alustukset työpajan aiheisiin)

  • Tilaisuuden avaus, Jonni Karlsson, Tieteellisten seurain valtuuskunta
  • Kansalaistiede ammattikorkeakoulussa: Esimerkkinä HAMKin kansalaistieteen linjaus, Auli Harju, Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Tutkijat, opettajat, opiskelijat ja oppilaat kanssatutkijoina: kansainvälistä osallistuvaa kansalaistiedettä yliopiston ja koulun yhteistyönä, Petteri Laihonen, Jyväskylän yliopisto
  • Kansalaistiede palveluna yo-kirjastossa: Havaintoja kirjaston arjesta, Paula Nissilä, Tampereen yliopisto

Noin 11-12 Ensimmäinen työpajaosuus: jakautuminen pienryhmiin

  • Kansalaistiede ammattikorkeakouluissa 
  • Osallistuvan tieteen sidosryhmäyhteistyö
  • Tutkimukseen osallistumisen palvelut ja osaaminen tutkimuskirjastossa - ajatuksia kansalaistieteen kansallisesta alustasta 

12–13 lounas (omakustanteinen)

13–14 Toinen työpajaosuus: uudelleen jakautuminen pienryhmiin

14–15 Tapahtuman loppukoonti 

Presentation name

3

29.4.2025

4 of 41

Kansalaistiede ammattikorkeakoulussa�Esimerkkinä HAMKin kansalaistieteen linjaus

Auli Harju

auli.harju@hamk.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu�Kirjasto- ja tietopalvelut

5 of 41

HAMKin näkökulmia kansalaistieteeseen

Kansalaistiede mahdollistaa:

  • voi rikastuttaa tutkimusta usealla eri tavalla (esim. tuoden uusia näkökulmia tai kohderyhmiä),
  • voi auttaa tutkimustulosten levittämisessä ja hyödyntämisessä (vaikuttavuus).

Kansalaistiede haastaa:

  • voi tuoda epävarmuutta (esim. voiko kerättyyn aineistoon luottaa tai pysyykö kansalaisten mielenkiinto yllä koko tutkimuksen ajan).
  • Ohjeiden tekeminen ei ole helppoa:
    • Erilaisia hankkeita ja hankepartnereita, osallistuminen moninaista, ei olemassaolevia ‘yleisiä’ käytäntöjä.
    • Tasapainottelu yleistämisen, yksityiskohtaisen ohjeistuksen ja toiminnan mahdollistamisen välillä.

6 of 41

Askelmaa kohti kansalaistiede-ohjeistusta

Kansalaistiede HAMKissa -linjaus saatiin valmiiksi syksyllä 2024.

  • Tekijät: Auli Harju (kirjasto- ja tietopalvelut), Laura Vainio ja Richard Forsgård (hankepalvelut), Anu Laine (digipalvelut)

Ohjeistus julkaistiin intrassa maaliskuussa 2025.

Suunnitteilla koulutus-/info-/keskustelutilaisuus aiheesta syksyllä 2025.

Linjaus julkisille sivuille

Ohjeistus intraan

Koulutus ja keskustelut

3

7 of 41

Mitä linjasimme HAMKissa

Lähtökohta strategiassa: Kansalaiset muutoksen tekijöinä yhdessä tutkien.

  • Tahtotila
    • Teemme tutkimustyötä laajasti eri toimijoiden kanssa.
    • Vuorovaikutus alueellisesti paikallisten ihmisten kanssa ja kansainvälisesti verkostojen kanssa.
    • Haluamme edistää avoimuutta ja monimuotoisuutta ottamalla mukaan monia näkökulmia.

8 of 41

Tavoitteet ja nykytila

  • Tavoitteet:
    • Osallistamalla uusia tutkimuskohteita.
    • Tiede ja tutkimus tutuksi, osaksi kansalaisten arkea: sitoutuneisuus, tutkimustulosten hyödyntäminen, luottamus tieteeseen ja tutkimukseen.
    • Vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen vahvistavat monialaista tutkimusta.
  • Tunnistamme kansalaistieteen tämänhetkisiksi muodoiksi HAMKissa:
    • tutkimuksen suunnittelun yhdessä kansalaisten kanssa
    • kansalaisten osallistumisen tiedon kerääjinä ja vastaanottajina
    • kansalaisten toimimisen muutoksen tekijöinä, ”maailman parastajina”, tutkimustuloksia hyödyntäen. ​

9 of 41

Kuinka ohjeistamme?

  • Hankkeen eri vaiheisiin toimintaohjeita.
  • Myös hankkeen hallinnointiin liittyviä ohjeita.
  • Pyritty konkretiaan: muistutukset ja ehdotukset.
  • Erityishuomio vuorovaikutuksessa ja tiedonkulussa.
  • Tunnistettu tarve: mistä asioista olisi hyvä sopia kansalaistieteilijöiden kanssa, mitä ottaa puheeksi ja miten ohjeistaa kansalaistieteilijöitä.
    • Hankkeesta riippuen toisinaan tarve kirjalliselle sopimiselle.
    • Esim. aineistojen ja tulosten tekijyys ja oikeudet, tietosuoja ja tietoturva, tietojen oikeellisuus ja luotettavuus.

10 of 41

Esimerkkejä ohjeista

Onko yhteissuunnittelu mahdollista jo hakemusvaiheessa?

Ota huomioon niin aineistojen kuin tuotostenkin tekijänoikeudet ja muista sopia niistä kansalaistieteilijöiden kanssa.

Tutkija on vastuussa – vastuuta hankkeesta ei voi siirtää kansalaistieteilijöille.

Ota osallistujat määrittelemään yhteisiä tavoitteita ja anna tilaa kommentoinnille ja kysymyksille.

Tarjoa ohjeita, koulutusta ja tukimateriaaleja.

Ota kansalaistieteilijät huomioon hankkeen tuloksia julkistaessasi: Anna arvoa heidän osallistumiselleen, tuo esiin heidän panoksensa.

11 of 41

Kirjasto- ja tietopalveluiden tuki kansalaistieteen harjoittajille (HAMK)

  • Ohjeistus
  • “Vinkit ja linkit”
  • Koulutus: tietoiskuista työpajoihin
  • Osa TKI-tuen hankeneuvontaan liittyviä muita palveluita
  • Myötävaikuttaminen siihen, että kansalaistiedenäkökulmaa saadaan mukaan tki-toimintaan
    • avoin tiede
    • kytkös tutkimusetiikkaan
    • opiskelijat osallisina hankkeissa.

12 of 41

Kansalaistiede ammattikorkeakoulujen tki-toiminnassa

Soveltava, monialainen tutkimus ja yritysyhteistyö + kansalaistiede = ?

Olemassaolevia elementtejä HAMKissa:

  • Monenlaiset kumppanuudet synnyttävät monenlaisia osallisuuksia (esim. opiskelijat, paikallisyhteisöt, ammatinharjoittajat, verkostot).
  • Osallistava lähestymistapa monissa hankkeissa jo tuttua, koulutusten puolella DBE – design-based education.

Mitä uutta saadaan aikaan, kun katsotaan tki(o)-toimintaa kansalaistieteen näkökulmasta?

13 of 41

Tutkijat, opettajat, opiskelijat ja oppilaat kanssatutkijoina: kansainvälistä osallistuvaa kansalaistiedettä yliopiston ja koulun yhteistyönä

Petteri Laihonen

Jyväskylän yliopisto

FORTHEM-allianssi

14 of 41

Kansalaistieteen määrittelyä�(Heigl et al. 2025)

  • Kansalaistiede poikkeaa muusta tutkimuksesta siinä, että kansalaiset toimivat tutkijoina yhteistyössä ammattitutkijoiden kanssa. Osallistuvassa kansalaistieteessä kansalaiset osallistuvat halutessaan kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin. -> suom. kanssatutkimus
  • (Osallistuva) kansalaistiede/ kanssatiede keskittyy maallikoiden osallistumiseen tutkijatyöhön, tutkimusprosessin läpiviemiseen ja uuden tutkitun tiedon tuottamiseen
  • Kansalaistiedettä pidetään usein tutkimusmenetelmänä. Kanssatieteen käsitteleminen laajempana lähestymistapana on myös perusteltua, koska se on:
  • avoimen tieteen edistynyt muoto,
  • sitoutunut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen,
  • tiedekasvatusta,
  • Tutkimusta/tieteentekoa uudistavaa,
  • keskittynyt paikallisten ja yhteisöllisten näkökulmien huomioimiseen,
  • sekä luottamuksen rakentamiseen tieteeseen yhteiskunnassa.

15 of 41

Osallistuvaa kansalaistiedettä kouluissa vuodesta 2020

Vuonna 2020 FORTHEM-allianssi perusti Lab rakenteen, jonka tarkoituksena on osallistaa opiskelijoita sekä kehittää yhteistyötä eurooppalaisten partneriyliopistojen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Co-creative Citizen Science in Schools projekti on Monikielisyys kouluissa ja korkeakoulutuksessa –Labin ensimmäisiä tuotoksia.

Jyväskylän ja Opolen yliopistot koordinoivat projektia.

Toiminta ja osallistujat lukuina 2020-2023 :

  • 66 kansalaistiede projektia
  • 25 tutkijaa
  • 55 yliopisto-opiskelijaa
  • 20 opettajaa
  • 430 koululaista
  • 12 koulua

16 of 41

  • Osallistuvan kansalaistieteen tutkimusprosessi

(Robinson et al. 2024: 4)

17 of 41

Mankolan yhtenäiskoulu

  • Kansalaistiedeyhteistyötä vuodesta 2020
  • Syksyisin kansalaistiedeprojektit, joihin osallistuu kaksi luokkaa, yksi 7. ja 8/9. luokka.
  • 5 opettajaa osallistunut tähän asti, kaksi rehtoria.
  • Jyväskylän kaupungin koulu.
  • Välimatka yliopistoon n. 3 kilometriä.
  • Opettajat ja koululaiset osallistuvat seminaareihin ja muihin tapahtumiin Jyväskylän yliopistolla sekä Opolessa.

Mankolan koululaiset ja opettajat Opolessa FORTHEM kansalaistiede viikolla

18 of 41

Suunnittelee

Vastuullinen tutkija: vastuullisuus, johtaa

Fasilitoi, suunnittelee

Tutkijat: kouluttaa, mentoroi

Kanssatutkijoiden roolit ja vastuut

Fasilitoi ​

 ​Opiskelijat: tutoroi

Osallistuu​

Oppilaat tekevät tutkimusta​

Fasilitoi, suunnittelee​

 ​Opettajat/rehtorit: integroivat koulun toimintaan

19 of 41

  • Vapaaehtoista vai ei?
  • Opettajille: työn osana, vapaaehtoinen valinta osallistua.
  • Oppilaille: koko luokka osallistuu koulutyön osana. Osa koulun ulkopuolisesta toiminnasta vapaaehtoista
  • Yliopisto-opiskelijat: koko Kimo kurssi (n. 10 opiskelijaa), kurssin ulkopuolinen toiminta vapaaehtoista (osa myös palkattuna)
  • Tutkijoille: osa työsuunnitelmaa, oma valinta osallistua.

20 of 41

Saavutuksia

Yliopiston näkökulmasta:

  • mahdollisuus kumppanuuteen ei-akateemisten toimijoiden kanssa
  • tutkimuksen, yhteistyön ja opetuksen integrointi yhdeksi projektiksi.
  • yhteistyö Mankolan koulun ja Kimo ohjelman kanssa vuodesta 2020 – jatkuvuuden ja kestävyyden saavuttaminen

Kimo opiskelijoiden näkökulmasta:

  • kokemus oppilasryhmän fasilitoinnista tutkimusprosessin läpiviennissä. Itsepätevyyden tunne nousi.

Mankolan oppilaiden näkökulmasta:

  • Kokemus onnistuneesta tutkimuksesta ja koulutyöstä jolla on merkitystä koulun ulkopuolella. Itsepätevyyden tunne nousi.

KAIKKI toimijat:

  • ilmaisivat hyötyvänsä projektista jollakin merkittävällä tavalla.

21 of 41

Haasteita

  • Instituutioiden sitoutuminen ja erillisyys
  • Ei kansallista rahoitusohjelmaa kansalaistieteelle kouluissa.
  • Liikkuminen yliopiston ja koulun välillä
  • Koulussa sijaisten paljous
  • (Kielten) POPS ei tutkimusorientoitunut ainakaan konkreetilla tavalla
  • Yhteisen tutkimus- ja kommunikaatiokanavien puute.

-> Valtavirtaistaminen hankalaa, jokainen projekti pitää yhteisluoda uudestaan.

22 of 41

Lähteet:

Heigl, F., Dörler, D., Cieslinski, M., Ernst, M., Grohmann, S., Grömer, K. T., Hatlauf, J., Heinisch, B., Konturek, B., Krisai-Greilhuber, I., Lanner, J., Neuwirth, G., Peer, C., Walcher, J., & Zink, R. (2025). Quality Criteria for Citizen Science Projects on Österreich forscht | Version 1.2. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.14845396

Laihonen, P., Deutschmann, M., & Molek-Kozakowska, K. (2025). Enabling engagement and activism through co-creative citizen science: insights from three years of school projects on multilingualism. Journal of Multilingual and Multicultural Development, 1–13.

Molek-Kozakowska & Laihonen (2024). Fostering language awareness through Citizen Science: results and implications of a project with Polish teenagers doing language-related research. Language Awareness

Robinson, D., Delany, J., and Sugden, H. 2024. Beyond Science: Exploring the Value of Co-created Citizen Science for Diverse Community Groups. Citizen Science: Theory and Practice, 9(1), 1–13.

Contact: petteri.laihonen@jyu.fi

23 of 41

Kansalaistiede palveluna yliopistokirjastossa

Havaintoja yo-kirjaston arjesta

Paula Nissilä

Tampereen yliopiston kirjasto

Tutkitaan yhdessä – �osallistuvan tutkimuksen työpaja tutkimuskirjastoille 24.4.2025

24 of 41

Sisältö

  • Osaaminen tutkimuskirjastoissa
  • Kansalaistieteen toimintaympäristö ja palvelut Tampereen yliopiston kirjastossa
  • Mille olisi tarvetta?
  • Mitä tarttis pohtia?

| 24

25 of 41

Kaarsted T et al (2023) How European research libraries can support citizen-enhanced open science

    • Katsaus (scoping review)
    • Survey: 125 eurooppalaista tutkimuskirjastoa (verkostoina: CeOS_SE + LIBER)
    • Follow-up survey: 29 tutkimuskirjastoa

| 25

Tutkimuskirjastot ja kansalaistiede Euroopassa

Kuvio: Kaarsted, Thomas et al. "How European Research Libraries Can Support Citizen-Enhanced Open Science" Open Information Science, vol. 7, no. 1, 2023, pp. 20220146. https://doi.org/10.1515/opis-2022-0146

26 of 41

Mitä tutkimuskirjastoissa osataan? �(Skills and competencies Kaarsted et al, 2023)

Osaaminen

Koettuja haasteita (puute)

| 26

Datan tallentaminen, dataprotokollat, aineistonhallinta

Tuen antaminen

Tapahtumien järjestäminen

Viestintä, tiedottaminen

Opettaminen

Työpajojen fasilitointi

Resurssit

Ulkoinen rahoitus

Kansalliset linjaukset

Hallinnolliset resurssit

Lähde: Kaarsted, Thomas et al. "How European Research Libraries Can Support Citizen-Enhanced Open Science" Open Information Science, vol. 7, no. 1, 2023, pp. 20220146. https://doi.org/10.1515/opis-2022-0146

At-linjaukset ja strategia organisaatiossa

27 of 41

Tampereen yliopiston kirjasto

| 27

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kansalaistieteen tuki kirjastossa: Paula Nissilä ja Taina Peltonen

28 of 41

Avoimen tieteen ja TKIO-toiminnan linjaukset

| 28

Tampereen yliopiston avoimen tieteen linjaus (2024)

Data Management Policy for Open Research Infrastructures at Tampere University (2020)

Avoimen TKIO-toiminnan linjaus ja periaatteet (2024)

Yliopisto

TAMK

Avoimen tieteen linjaus (2024): �"Tiedeviestinnällä, yritysyhteistyöllä ja kansalaistieteellä on mahdollisuus edistää vuorovaikutusta ja avoimuutta.Tieteen avoimuuteen kuuluu myös varsinaiseen tiedeyhteisöön kuulumattomien henkilöiden osallistaminen tutkimuksen prosesseihin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kansalaistiede lisää yhteiskunnallista vuorovaikutusta, innovaatioita, jatkuvaa oppimista ja kestävää kehitystä sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta.”

Avoimen TKIO-toiminnan linjaus ja periaatteet (2024):

"Tieteen avoimuuteen kuuluu varsinaiseen korkeakouluyhteisön kuulumattomien henkilöiden osallistaminen TKIO-toiminnan prosesseihin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Erilaiset yleiset tapahtumat esimerkiksi hankkeissa lisäävät yhteiskunnallista vuorovaikutusta, innovaatioita, jatkuvaa oppimista ja kestävää kehitystä sekä TKIO-toiminnan vaikuttavuutta."

29 of 41

AVOTT: Avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta

| 29

AVOTT-verkosto: Kansalaistieteen �tuki ja palvelut -työryhmä

30 of 41

Tuki ja koulutus: �Tietoisuuden ja tiedon lisääminen

| 30

  • Koulutukset
  • Resurssit, materiaalit
  • Tiedottaminen, ajankohtaiset nostot
  • Verkostot
  • Palkinnot: Avoimen tieteen edistäjä -palkinto

31 of 41

Opas ja koulutukset

| 31

32 of 41

Olemassa olevia palveluja ja resursseja: Aineistonhallinta

| 32

Osaamista:

  • DMP, Tuuli, FAIR
  • Henkilötietojen käsittely
  • Datan tallennus
  • Datan jakaminen
  • Dataan liittyvät oikeudet
  • Metadata

33 of 41

Olemassa olevia palveluja ja resursseja:�Tutkimustulosten ja resurssien kuratointi ja saataville asettaminen

| 33

34 of 41

Mille olisi tarvetta?

  • Kartoitukselle: millaista kansalaistiedettä �on meneillään missäkin/omassa organisaatiossa
    • Terminologia!
  • Tiedolle kansalaistieteestä tutkimusprosessina
  • Olemassa olevien palvelujen profiloinnille
  • Uudet palvelut?

| 34

Crowd science

Osallistava tiede

Joukkoistava tiede

Joukkohavainnointi

Crowdsourcing

Kansalaishavainnointi

Citizen science

Kanssatutkimus

Participative

science

Kansalaistiede

Co-research

35 of 41

Mitä voisi pohtia?�

Kohderyhmät, yhteistyö

  • Keitä palvelemme kansalaistieteessä?
  • Kirjaston kansalaistiedeosaaminen �suhteessa tieteenalojen osaamiseen; �mitä kirjastoissa tulee osata?
  • Tutkimuskirjastot - Yleiset kirjastot: �yhteistyö
  • Kirjasto tapahtumapaikkana – Tilat
  • Opiskelijoiden huomioiminen

| 35

36 of 41

| 36

Kiitos!

paula.k.nissila@tuni.fi

37 of 41

Lähteet

Kaarsted, Thomas et al. "How European Research Libraries Can Support Citizen-Enhanced Open Science" Open Information Science, vol. 7, no. 1, 2023, pp. 20220146. https://doi.org/10.1515/opis-2022-0146

Kuvat: Pixabay ja tekoälyllä tehdyt kuvat: Copilot, ellei toisin mainittu

| 37

38 of 41

Jakautuminen pienryhmiin

  • Ohjeet
    • Pohtikaa ensin 2—4 tärkeintä kysymystä aiheeseen liittyen (noin 10 min)
    • Pohtikaa yksi kerrallaan näistä keskeisimmät haasteet sekä millaisella tuella ja ohjeistuksella nämä voitaisiin ratkaista
    • Kerätkää ylös mitä muita ajatuksia herää
  • Pienryhmät
    • Kansalaistiede ammattikorkeakouluissa 
    • Osallistuvan tieteen sidosryhmäyhteistyö
    • Tutkimukseen osallistumisen palvelut ja osaaminen tutkimuskirjastossa - Ajatuksia kansalaistieteen kansallisesta alustasta 

Presentation name

38

29.4.2025

39 of 41

Loppukoonti 1/3

  • Palvelut kirjastossa:
    • Alusta: yhteistyössä CSC:n kanssa
    • Strategia, toimintasuunnitelma ja johdon sitoutuminen
    • Tunteet ja asenteet (pienet asiat (osallistuminen) tuottavat iloa, tutkimuksen jälkitila) Osallistujille pitää jäädä jotain, näkyväksi tekeminen
    • Kirjasto voi tarjota hyviä ohjeita ja tukea esim kuvailuun (yhteistyötä kannattaa tehdä) Jokainen joutuu tuottamaan jotain omaa, mutta yhteisiä asioita voi sovittaa oman organisaation tarpeisiin (yhteinen ohjepohja: mitä sanoja käytetään) Kirjastoverkkopäivillä 2025 voidaan pohtia ohjeita tarkemmin, FINTO-sanasto.
    • Yhteistyö yli sektorirajojen (yleiset kirjastot, arkistot)
      • arkistopuolella osaamista
      • aineistonhallinta ja kuvailu (uusi lähestymistapa tutkijoiden suuntaan että mukana on muitakin kuin ammattitutkijoita)
      • pitkäaikaissäilytys ja digitointi
      • tapahtumat

Presentation name

39

29.4.2025

40 of 41

Loppukoonti 2/3

  • AMKIT:
    • Tunnistaminen ja määrittely AMK-tasolla (on vielä haastavaa, sillä AMKeissa on erilaisia aloja, osassa ei tunnisteta, kokemusasiantuntijat, palvelumuotoilu, mitä termejä käytetään: yhteiskehittäminen)
    • Mikä olisi kansalaistieteen AMK-oppaan otsikko? Engagement kattoterminä? Tutkijat pitäisi saada mukaan ja osalliseksi käsitteiden määrittelyyn (tulee tietää keitä oikeasti ohjeistaan)
    • Innostus kohtaa ohjeen: ”tää onkin vaikeeta” Ei lannisteta, vaan innostetaan (selkeys, keveys & helppous) ”Kysy tutkijalta” Kuka tekisi ohjeet? (iso porukka, mukana myös kansalaiset)
    • Kanssalainen! (tulokset, tuotokset, vaikuttavuus)
    • Hankkeiden ja oikean elämän aikajänteiden yhteensovittaminen (sen sanallistaminen, että mitä saadaan aikaan)
    • Populaarit ja kohderyhmälähtöiset yleistajuiset julkaisut keskeisiä (mediayhteistyö, kansallinen alusta)
    • Yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa (hankkeet ovat mahdollisuuksia, lakisääteinen tehtävä on edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua, matalan kynnyksen maksuton paikka)
    • Yhteistyöosaaminen on valttikortti

Presentation name

40

29.4.2025

41 of 41

Loppukoonti 3/3

  • Sidosryhmäyhteistyö
    • Yhteistyön tahot (tiedekeskukset, tieteelliset seurat, kirjastot, koulut, arkistot, vapaa sivistystyö, kansainvälinen yhteistyö, kaupungit)
    • Kieli ja terminologia ovat haasteena (erilaiset osallistumisen muodot), onko yksi yläkäsite ylipäätään mahdollinen?
    • Jokainen hanke tulee yhteisluoda alusta asti
    • Potentiaalina ihmisten kokemus kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamisesta lähiympäristöön (motivaatio voi syntyä omakohtaisuudesta)
    • Kansalaispaneeleissa osallistujilla on omistajuutta, mutta osallistuminen tai kysely ei vielä ole tiedettä
    • Palkitseminen ja motivointi
      • ”Tapa opiskella toisella tapaa” itsepätevyys ja vaihtoehtoiset tavat opiskella (opiskelijat) keino myös opettaa tutkijana työskentelyä
      • Tieteen backstage ja fyysiset tilat (esim tutkimusasemat) ovet avoinna myös fyysisesti, tutustumispäivät

Presentation name

41

29.4.2025