2 of 37

Paltamon ilmastotiekartta pohjaksi ilmastosuunnitelmaan

Tämä ilmastotiekartta on laadittu osana Kahina-hankkeen (A75833) toimenpiteitä syksyllä 2022.

Tämä ilmastotiekartta palvelee joko pohjana tai sellaisenaan tulevan ilmastolain vaatimusta, joka velvoittaa jokaista kuntaa tekemään ilmastosuunnitelman.

Ilmastolain tarkka muoto ei ollut tiedossa syksyllä 2022.
HUOM! Opas kunnan ilmastosuunnitelman tekoon julkaistaan keväällä 2023.

Ympäristöministeriö julkaisee.

HUOM! Kunta voi hakea tukea ilmastosuunnitelman tekemiselle jopa 50 000 euroa.

CO₂

3 of 37

Dokumentin sisältö

Tämä dokumentti ja ilmastotiekartta rakentuvat seuraavasti:

Aluksi kerrotaan ilmastotyön ydin yleisesti, ja mistä kunta voi saada tukea ilmastotyöhön rahallisesti ja tiedollisesti.

Kerrotaan tiivistetysti ilmastolain vaatimukset.

Katsotaan Paltamon lähtötilannetta päästötavoitteiden, -historian ja tulevien päästönäkymien osalta.

Katsotaan, mikä on Paltamon päästökehityksen perusnäkymä.

Lopuksi kerrotaan esimerkkitoimenpiteitä, joita �Paltamo voisi tehdä ilmastotyössään, ja joita voisi viestiä ulospäin esimerkiksi kuntalaisille ja sidosryhmille.

Dokumentin kuvituskuvat ovat suurimmaksi osaksi kirjoittajan ottamia tai ilmaiskuvapalveluista.

Muista lähteistä olevat kuvituskuvat ovat mainittu lähteen kera.

4 of 37

Ilmastotyö on muutakin kuin hillintää

Ilmastotyötä on kolmenlaista:

Hillintä.
Sopeutuminen.
Nielujen lisääminen.

Hillintä = vähennetään päästöjä.

On tämän dokumentin keskiössä.

Sopeutuminen = varaudutaan esimerkiksi sateiden ja rankka sateiden lisääntymiseen.

Nielujen lisääminen = pidennetään esimerkiksi hakkuuvälejä.

Suomen valtion tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

5 of 37

Rahallista tukea kunnan ilmastotyöhön

Monet ilmastotyötä tehneet kunnat ovat käyttäneet hyväksi erilaisia tukimuotoja.

EAKR, ESR ja JTF ovat esimerkkejä EU:n rahastoista, joista voi saada projektirahaa.
Itse toimenpiteisiin tukea:

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki.

Spesiaalirahoituksia: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuuden_rahoitus/kuntien_ilmastorahoitus.

Joensuu on esimerkki projektirahoituksella toteutetusta kunnan ilmastotyöstä :

https://climatejoensuu.fi/.

6 of 37

Tietoa kunnan ilmastotyöhön

Tietoa päästöistä ja niiden tulevasta kehityksestä:

Ilmastotyön seurantaan olemassa myös indikaattoreita:

https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Paastot_ja_indikaattorit/Kuntien_ja_alueiden_ilmastoindikaattorit.

Toteutettuja toimenpiteitä voi tutkia täältä:

https://kestavyysloikka.ymparisto.fi/.

Kirjoitushetkellä sähkönkulutuspiikkien hallinta ja energiansäästö olivat kuuma aihe:

https://www.astettaalemmas.fi/saastovinkit.

Uutta tieto webinaareista:

https://energiayrittajyys.fi/?q=content/tulevia-tapahtumia

Yksi esimerkki kuntien ilmastotyön toimenpiteiden kokonaisuudesta:

https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2022/04/Uudenmaan-kuntien-ilmastotyon-toimenpiteet.pdf.

8 of 37

Ilmastolaki pähkinänkuoressa

Ilmastolaki vaatii ilmastosuunnitelmat kaikille kunnille viimeistään 2025 alkavalla valtuustokaudella, jonka jälkeen suunnitelmat on päivitettävä kerran valtuustokaudessa
Valtuusto hyväksyy suunnitelman.
Ilmastolaki vaatii, että ilmastosuunnitelmassa ilmenee

Tavoitteet,
Toimet,
Tiedot aikaisemmasta päästökehityksestä,
Seurantasuunnitelma
Muita mahdollisia tärkeitä asioita.

Ilmastosuunnitelma voi olla osa toista dokumenttia, kunhan se täyttää ilmastolain vähimmäisvaatimukset

Kunnan päästövähennystavoitteessa on otettava huomioon ilmastolaissa esitetyt kansalliset päästövähennystavoitteet ja hiilineutraaliustavoite, mutta kunta voi perustelluista syistä asettaa niitä alemman vähennystavoitteen.
Ilmastosuunnitelma on otettava huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
Myös nielutavoitteita ja sopeutumisesta ilmastomuutokseen voi olla sisällytettynä.
Tuulivoimakompensaatioita ei oteta huomioon.
Laskenta ja seuranta voivat pohjata SYKEn päästölaskentajärjestelmään.
Suunnitelman laatimiseen on mahdollista hakea valtionavustusta jo vuonna 2023. Avustusta on mahdollista käyttää sekä omaan työhön että ulkopuolisiin palveluihin. Arvioitu suunnitelman laatimiskustannus on noin 35-50 tuhatta euroa.

9 of 37

Paltamon lähtötilanne

10 of 37

Paltamon ilmastotavoitteet vuonna 2022

Paltamo kuuluu Hinku-verkostoon, joten Paltamon virallinen tavoite on (mahdollisen tuulivoimakompensaation kanssa):

Päästövähennys -80 % vuosina �2007-2030.

Lisäksi Paltamo on lähtenyt seuraamaan Kahina-hankkeen tuottamaa yksinkertaista ilmastotiekarttaa, jota tämän ilmastotiekartan loppuosa vastaa (esimerkkiosuus).

Vuonna 2022 Kivakan �öljylämmitys vaihtui �ilma-vesilämpö-�pumppuun.

11 of 37

Paltamon päästöhistoria

Kuva 3. Kaikkien kuntien päästökehitys.

Kuva 2. Paltamon päästökehitys vuodesta 2005 vuoteen 2020 Hinku-laskennan mukaan.

https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

(graafit ilman tuulivoimaa)

5,7

9,1

HUOM! Paltamo on pieni kunta, jolla on paljon maataloutta. Paltamon kunnan päästöihin lankeaa myös raideliikenne sen solmukohdan vuoksi. Tämä selittää osittain Paltamon päästökehitystä.

12 of 37

Paltamon päästöjen perusnäkymä

Perusnäkymän mukaan Paltamon päästöt vähenevät 40,7 % vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä (Kuva 4).

Luvut pohjautuvat sivustoon https://skenaario.hiilineutraalisuomi.fi/.

Kuva 4. Paltamon päästökehitys vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä väestö-, rakennus-, liikenne- ja muiden sektoreiden ennusteisiin pohjautuen.

Punainen palkki vuodessa 2030 osoittaa, kuinka paljon Paltamo on jäämässä Hinku-tavoitteesta.

13 of 37

Mitä perusnäkymä tarkoittaa?

Perusnäkymä olettaa esimerkiksi:

Liikenteessä oletetaan biopolttoaineiden ja sähkön käytön lisääntyvän.

Suomessa tuotetun sähkön päästöt laskevat lisääntyvän tuulivoimatuotannon myötä.

Kaiken edellä mainitun oletetaan heijastuvan kaikkiin Suomen kuntiin.

HUOM! Perusskenaario ei tapahdu automaattisesti vaan toimia tarvitaan jatkuvasti kehityksen ylläpitämiseksi. Kehitys voi edetä myös eri tahtiin eri kunnissa.

14 of 37

Kuinka Paltamon perusnäkymä ja käytäntö kohtaavat?�

15 of 37

Paltamon kaukolämpö on lähes hiilineutraalia jo valmiiksi

Kahina-hanke on itse laskenut, että Paltamon kaukolämpö on lähes päästötöntä.

Tätä ei huomioida SYKEn skenaariolaskurissa, joten kaukolämpö voidaan olettaa olevan tulevaisuudessakin lähes päästötöntä.
Edellisen huomion korjaus vaikuttaa kuitenkin lopulta hyvin vähän päästökehityksen perusnäkymään; -0,9 %.

Eli skenaariotyökaluun on korjattu kaukolämmön raaka-ainelähteiksi bio (99%) ja öljy (1%) vuodelle 2030.

16 of 37

Maatalouden ja raideliikenteen päästöt voivat olla kohtuuttomat.

Paltamo on maatalousvaltainen kunta ja tämän johdosta tuotantoperusteiset päästöt ovat suuret.

Tammikuussa 2023 julkaistaan kulutusperusteiset päästöt, jolloin tämä asia korjaantuu.

Raideliikenteen päästöjen allokointitavasta johtuen Paltamolla on huomattavasti korkeammat raideliikenteen päästöt kuin keskimäärin kunnilla.

Tähän voi kunnalla olla vaikea vaikuttaa.

Kuitenkaan tässä ilmastotiekartassa näitä ei jätetä päästölaskelmista pois vaan asia halutaan lukijalle tiedoksi.

17 of 37

Paltamon korjattu päästöskenaario

Kuvassa 5 on korjattu Paltamon päästökehitys.

Eli tässä on korjattu vain kaukolämpö.

Jos maatalous ja raideliikenne jätetään pois huomioista, olisi päästönäkymä positiivisempi eli päästöt vähenisivät nykyistä laskelmaa enemmän.

Skenaariotyökalulla ei voi eksaktisti arvioida, kuinka suurta pudotus olisi ilman maataloutta ja raideliikennettä.
Päästöhistoriasta nähdään, että maatalouden ja raideliikenteen päästöt ovat jopa lisääntyneet vuosien saatossa.

Kuva 5. Paltamon korjattu päästökehitys vuodesta 2007 vuoteen 2030.

18 of 37

Paltamon kunnan ilmastotiekartan ydin�

19 of 37

Paltamon ilmastotiekartta pähkinänkuoressa

Paltamo asettaa minimi päästövähennystavoitteeksi 41,6 % vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä.

Paltamolla on Hinku-jäsenyyden myötä päästövähennystavoite 80 % mutta siihen saa laskea mukaan mahdollisen tuulivoimatuotannon, mitä lain vaatimassa ilmastosuunnitelmassa ei saa tehdä.

Tavoitteita tärkeämpää ovat kuitenkin todelliset teot ja esimerkin voima.

Tämän vuoksi seuraavilla sivuilla kerrotaan, mitä kunta voi tehdä, ja korostetaan uutisoinnin merkitystä.

HUOM!

Paltamon päästöjen seuranta:

https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

Paltamon päästökehitys:

https://skenaario.hiilineutraalisuomi.fi/

20 of 37

Hinkun ja energiatehokkuussopimuksen ympärille on hyvä rakentaa ilmastotyötä.

Hinkun johdosta Paltamon energiatyöryhmä toimii myös Hinku-työryhmänä.

Niin kuin jo on ollut käytäntönä Paltamossa, on hyvä pitää työryhmässä mahdollisimman laajasti eri tahoja mukana.

Yksi uusi jäsen voisi olla seurakunta.

Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen myötä näkee, missä mennään energiatehokkuudessa muuhun maahan nähden.

21 of 37

Kuntaa suositellaan tekemään mahdollisimman pian ilmastolain vaatima ilmastosuunnitelma vuonna 2023, ja päivittämään ilmastosuunnitelma jokaisen valtuustokauden alussa.�.�HUOM! Tätä ilmastotiekarttaa voi hyödyntää pohjana.�Ohjeistus tulee ilmastosuunnitelman tekemiseksi maaliskuussa 2023.�

22 of 37

KUNTA ESIMERKKINÄ KUNTALAISILLE

23 of 37

Viestintäsuunnitelma

Avoin viestintä on aina parhainta viestintää. Kuntalaisilla on silloin paremmat mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa, olla mukana ja sitoutua toimintaan.
Kannattaa aina kertoa:

Etukäteen mitä on tulossa.
Työn aikana, mitä tehdään ja miten etenee.
Työn valmistautuessa miten työn tulos toivottavasti tulee vaikuttamaan.
Työn jälkeen tulosten kertominen.

Etukäteen suunnittelussa pitää olla valmis kehittämään suunnitelmaa, jos tulee hyviä täydentäviä ajatuksia.

24 of 37

Vastuutahojen suunnittelu

Mitään ei tapahdu ellei joku ole nimetty vastuulliseksi.

Tässä ilmastotiekartassa vastuutahot ovat ehdotuksia.

kunta voi itse lopullisessa ilmastosuunnitelmassaan nimetä korjata ja täsmentää vastuutahoja.
Yleisesti uutisoinnista voisi vastuussa olla Paltamon viestintäorganisaatio.

Tämä on kuitenkin koko kunnan asia, joten kaikki ovat mukana.

25 of 37

Esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä

Seuraavissa dioissa on esitetty esimerkkejä mahdollisista Paltamon ilmastotyön toimenpiteistä.

HUOM! Nämä ovat todellakin vain esimerkkejä.
Kunta voi itse tehdä paljon muuta näiden lisäksi.
Esimerkkejä voi toteuttaa heti tai vuonna 2030, vaikka toimenpiteille on annettu mahdollinen toteutusvuosi.

Päästöjen vähentämistä tärkeämpää on kokonaisstrategia:

Tehdään ilmastotekoja kunnassa.
Niistä uutisoidaan kunnan sosiaalisessa�mediassa ja merkittävissä paikallisissa �lehdissä.
Tehdään myös sellaista, mitä kuntalaiset pääsevät itse �kokemaan.

.�🡪 Tämä saa ihmiset pohtimaan ja aktivoitumaan �omassa elämässä.

CO₂

26 of 37

Yleisiä kustannustehokkaita toimenpiteitä ilmastotyöhön

Nämä energiaa ja vettä säästävät teot ovat yleisesti tunnettuja ja maksavat nopeasti itsensä takaisin:

LED-valaistus.
Lisälämmöneristys vanhoihin kiinteistöihin.

Lämpöpumput.

Esimerkiksi ilmalämpöpumput ovat nopeita ensiapuja sähkölämmitteisille kiinteistöille.

Paineenalennusventtiili kiinteistöjen päävesijohtoon.

Voi estää jopa vesivahingon välillisesti.

Tehokkaammat pumput.

Nykyiset nesteitä kierrättävät pumput vievät huomattavasti �vähemmän sähköä kuin vanhemmat pumput.

Nopeita ja tehokkaita esimerkkejä on lisää täällä:

https://www.astettaalemmas.fi/saastovinkit.

Teot ovat kunnan teknisen johtajan vastuulla.

Tukea voi saada Business Finlandilta.

27 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2022

Kivakan lämmitys muutetaan öljystä lämpöpumppuun

Teon merkitys: 0,05 %-yksikköä kohti Hinku-tavoitetta
Teon todellinen merkitys on esimerkkivaikutuksessa; paltamolaiset saavat mallia omakotitaloihinsa

Muistetaan uutisointi!

CO₂

HUOM! Tämä on tehty kaikilta osin.��Tapauksesta tuli valtakunnallinen esimerkki:�https://kestavyysloikka.ymparisto.fi/paltamon-kunta-teki-lammitystapamuutoksen-viimeiseen-oljylammitteiseen-kiinteistoon/

28 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2023

Energiakatselmukset kunnan kiinteistöissä.

Mietitään, kaipaisiko yksi tai useampi kiinteistö systemaattista katsastusta.
Motiva tukee kustannuksissa.
Löydetään kiinteistöstä energiahukat.
Yleensä yksittäiset energiahukkien takaisinmaksuaika korjauksille on lyhyt.
Vähentää kunnan kiinteistöihin kuluvaa rahaa.
Kunnan teknisen johtaja vastuulla kunnan tukemana.

MUISTETAAN UUTISOINTI!

29 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2024

Aurinkopaneeleita julkisten kiinteistöjen katoille.

Kunnan teknisen johtaja vastuulla kunnan tukemana.
Ei pidetä kuitenkaan itseisarvona vaan pitää olla fiksu kohde eli kannattava investointi kunnan näkökulmasta.

CO₂

MUISTETAAN UUTISOINTI!

30 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2025

Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen öljystä kaukolämpöön tai lämpöpumppuihin

Öljyä meni 110 700 litraa vuonna 2018
Tiedoksi, että yhtiöllä on juuri menossa projekti pois öljystä ja todellakin vuonna 2025 öljyä ei enää käytetä
Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen on vastuulla.

Muistetaan uutisointi!

https://www.paltamo.fi/asuminen-ja-ymparisto/vuokra-asuminen.html

CO₂

31 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2026

Paltamon biojätteet viedään Puolangan biokaasulaitokselle, jos se on mahdollista

Vuonna 2022 biojätteet menivät Ouluun asti.

Vastuussa ovat kunnan hallitus

Kannattaa pitää yhteyttä Ekokymppiin

CO₂

MUISTETAAN UUTISOINTI!

32 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2027

Kunta kokeilee rohkeasti täyssähköajoneuvoa esimerkiksi kunnanhuoltotyöntekijöiden autona

Kunta voi edistää myös latausverkostoa osaltaan.

Vastuussa on tekninen johtaja.

Muistetaan uutisointi!

CO₂

33 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2028�

Hiilinielujen vahvistaminen Paltamossa.

Voi olla esimerkiksi suon ennallistamista tai päätöstä kunnan metsien hakkuiden lykkäämisestä.

Vastuussa on tekninen johtaja.

CO₂

MUISTETAAN UUTISOINTI!

34 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2029

Kysely kuntalaisilta ja yrityksiltä, mikä on tämän vuoden ilmastoteko.

Paikalliset tietävät parhaiten, miten he voivat vaikuttaa oman arkeensa.
Aloitetaan kyselyn tekeminen jo edellisenä vuotena, jotta käytännön suunnitelma selvänä alkuvuodesta.
Esim. Kunta auttaisi ja selventäisi eri tukiasioiden hakemisessa, jos asukkaat pystyvät perustelemaan siitä taloudellisesti ja hiilipäästöillä. Kunta voisi säästää rahaa ideoiden toteuduttua.
Kunnanvaltuuston vastuulla.

MUISTETAAN UUTISOINTI!

35 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamon ilmastoteko vuonna 2030

Aktiivisten ilmastotoimien kautta säästetyillä rahoilla kehitetään jotain toimintaa kunnan sisällä (tässä kerrotaan vain esimerkki, koska vuonna 2030 tilanne ja tarpeet voivat olla hyvin erilaiset kuin kirjoitushetkellä).

Ilmastotiekartan kirjoitushetkellä esimerkiksi olisi voitu kehittää:

Kunnan koulu- ja työtarjontaa hyödyntämällä etämahdollisuutta.
Kunnat lisäävät lainattavia asioita. Pelejä, lastenvaatteita, työkaluja. Kunta kyselisi asukkaita, mitä ne haluaisivat lainata kunnalta.
Muutetaan julkisen liikenteen reittejä tukemaan paremmin nykyisiä tarpeita. Tai edistetään pyöräilyn mahdollisuuksia, kuten ottamalla käyttöön verovapaa pyöräetu tai lisäämällä turvallisia pyörän säilytyspaikkoja.

Kunnanvaltuusto on �vastuussa.

MUISTETAAN UUTISOINTI!

36 of 37

Ilmastotiekartta – Paltamo tarkistaa, missä mennään vuonna 2031

Vuonna 2031 saadaan päästötiedot vuodelta 2030, joten on syytä tehdä laajempi tarkistus, missä mennään.

Myös yksittäisiä osa-alueita voidaan analysoida.

Onko esimerkiksi fossiiliton autoilu yhtä yleistä Paltamossa kuin muualla maassa?
Analyysi sisältää ehdotukset myös mahdollisista ”korjaavista” toimenpiteistä.

Toisin sanoen laajempi tarkistus johtaa aivan uuden Paltamon ilmastosuunnitelman tekemiseen.

Osallistetaan kuntalaiset.

MUISTETAAN UUTISOINTI!

37 of 37

Tämä dokumentti on tehty Kahina-hankkeessa (A75833) syksyllä 2022.��.��

Lisätietoja:�Tuomas Niskanen�Projektipäällikkö

tuomas.niskanen (at) oulu.fi