Miten huolehdittiin siemenaineiston lisäyksestä ja laadun ylläpidosta ennen lajikejalostuksen aikaa?

Annika Michelson, Hämeen ammattikorkeakoulu

Vanha tolppa-aitta, Seurasaari (Michelson)

Maatiaisviljat

Viljan kuivaus pellolla

(Museovirasto, 1944)

Ruista kuhilastetaan, tapahtuu jälkikypsennys, kuivaus ja höynteiset pystyvät poistumaan viljasta.

Lyhteistä tehtiin pellolle kuhilas, jossa oli joko kymmenen tai neljätoista lyhdettä. Kymmenikössä laitettiin kahdeksan lyhdettä toisiaan vasten pystyyn, kaksi lyhdettä taiteltiin pystyssä olevien päälle hatuiksi. Niiden tarkoituksena oli sitoa lyhde yhteen ja auttaa sadevettä valumaan pois kuhilaasta.

(Paulaharju, 1930)

Eloja ajetaan riiheen, Ritala, Pirii, Alahärmä.

​

Kutsuttiin myös ”riihen ahtaamiseksi”.

(Kautovaara, 1955a)

Viljalyhteitä ahdetaan riihen parsille kuivumaan.

Viljan kuivatus riihessä

Kuva: Aaltonen, Esko (1928–1930)

Riihen savu ei ainoastaan kuivanut viljaa, vaan se myös karkotti ja tuhosi mahdollisia tuholaisten munia, toukkia ja etanoita viljasta. Savu ja lämpö uskottiin myös tappavan sieni-itiöitä. (Vilkkuna & Mäkinen, 1976). Myös muualla maailmalla on on käytetty savua samaan tarkoitukseen. Afrikassa käytetään aurinkoa (grain solarization) tuholaisten torjunnassa siemenviljasta. (Jacobs, 2019)

�Kuivatuksen jälkeen vilja säilytettiin viljaa joko puituna tai puimatta.

Riihi lämpenee (Kautovaara, 1955b)

​

(Aaltonen, 1929)

Rapattiin (ravattiin) viljaa seinää vasten, nämät jyvät itivät parhaiten (Rantakaulio, 2022).

​

Luuva: riihen puintihuone tai erillinen puintiin tarkoitettu rakennus. (Wikisanakirja: Luuva, 2022)

(Kautovaara, 1955c)

Saara Pekkonen asettelee Paavo Pekkosen (s. 1893) riihessä kuivuneet, parsilta riihiharavalla pudotetut viljalyhteet lattialle vierekkäin, päät vastakkain.

(Nikkilä, 1935)

Ruisriiheltä: riihen parsilta pudotetut sitomat lyödään seinään, sitten ne "tapetaan" varstoilla.

Oksavarsta, jolla jyvät irrotettiin tähkäpäistä. Luuvan lattialle astettuja lyhteitä lyötiin varstalla siten, että jyvät saatiin irrotettua tähkäpäistä. Välillä lyhteitä käännettiin, jotta kaikki jyvät saatiin irrotettua. (Seurasaaren ulkomuseon kokoelmat)

Kuvalla käytetään nivelvarstoja. Nivelvarstassa on suoran puuvarren

päässä puinen lyömäri, joka on kiinnitetty nahkaremmillä varteen.

(Aaltonen, 1928-30a)

Ruista tapetaan kepakoilla rohdon päällä, Lunkaa, Tammela.

(Paulaharju, 1910)

Viljan puinti riihen luuvassa, Kurikka.

​

Puinnin jälkeen suorat oljet koottiin kuvoksi eli isohkoksi kimpuksi, joka vyötettiin oljista punotulla siteellä.

​

Lattialle jääneet oljet haravoitiin pehkukasaksi ja puitiin uudelleen. Puiduista pehkuistakin tehtiin kuvot. Niiden ympärille kiedottiin oljista tehty side.

(Kautovaara, 1955d)

Saara Pekkonen kiehittelee eli erottaa varpuluudalla pyyhkien oljet ja tähkät puiduista jyvistä. Niitä poistetaan myös jyvien päältä.

​

(Kautovaara, 1955e)

Viskuu eli lajittelu. Puitua viljaa puhdistettiin sitä heittämällä auskarilla (äyskäri) tai käsin riihen toista seinää kohti, jolloin raskaat eli parhaat jyvät lensivät kauemmas, kahujyvät ja ruumenet (kielelliset) jäivät lähelle. (Vilkuna & Mäkinen, 1976)

​

Vain kauas lentäneet teräsjyvät kelpasivat siemeniksi. (Vilkuna & Mäkinen, 1976)

(Kautovaara, 1955f)

Puinnin jälkeen riihen nurkkaan koottuja jyväkasoja. Vasemmalla rajaisjyvät eli rajaiset, jotka olivat käsin viskattaessa jyvien ja ruumenten välille jääviä kevyitä, vähäarvoisia jyviä. Oikealla latvajyvät. Kuvattu Paavo Pekkosen (s. 1893) riihessä.

(Aaltonen, 1928-30b)

Syrjälän isäntä puhdistaa viljaa pohtimella Talsoilassa.

​

Pohdin: matalareunainen laakea, toiselta puolen loiva astia, jota ravistamalla puhdistettavista viljanjyvistä irtoavat pöly ja roskat (Wikisanakirja: Pohdin, 2022)

​

Tuultaminen: tuulisella paikalla valetaan jyviä hiljalleen pohtimesta toiseen tai erityiseen tuuliaiskynään (Vilkuna & Mäkinen, 1976)

​

​

(Kautovaara, 1955g)

Paavo Pekkonen (s. 1893) kokoaa lapiolla ruumenia riihen lattialle.

​

Puinnin jälkeen ruumenia kopistellaan ja seulotaan jyvien erottamiseksi.

(Rytkönen, 1926)

Taloppi Hyvönen Maaningan Kansanmäestä seuloo pehkuseulalla eli riihirislalla. Pehkuseula "riihirisla", jolla puitaessa seulotaan pehkut.

Norjan metsäsuomalaisten luonna: Ruisjyvät heitettiin riihen seinää vasten. Ne joita putosivat alas poistettiin omaksi kasaksi. Tämän jälkeen pyyhittiin riihen seinää ja niitä jotka olivat jäänyt kiinni seinään, yleensä korkealla ylhäällä, harjattiin alas ja käytettiin siemeniksi.

(Tvengsberg)

Rajaisjyvät eli rajaiset: käsin viskattaessa jyvien ja ruumenten välille jääviä kevyitä ja vähäarvoisia jyviä.

Latvajyvä:

1. isot jyvät joita irtosivat lyömällä lyhteet riihen seinää vasten +
2. jyvät jotka lensivät kauemmas viskaamisessa.

Ruumenet

Kahujyvät

Jyvät

Latvajyvät

Rajaiset

(Leino, 2017)

1. Siemenen itäväisyys on hyvä
2. Siemen on terve (väri, tuoksu, muoto jms.)
3. Siemen on puhdas rikkaruohoista (Pill, 1925)
4. (Siementen valinta pellolla?)

Viljaa on varastoitu kauan

Viljanviljelyn alkuvuosina varastointiin viljaa tällaisissa rakennuksissa 11.000 vuotta sitten Jordanissa (Kuijt & Finlayson, 2009)

Viljan säilyttäminen

• Vilja säilytetään maailmalla yleensä kylätasolla. Suomessa viljoja on säilytetty maatilatasolla, joskus myös kylä tai pitäjätasolla (pitäjänmakasiinit)
• Viljoja säilytetään sisätiloissa, ulkotiloissa ja jopa maakuopissa.
• Säilytysastioita on rakennettu aineista joita ovat ollut omassa ympäristössä saatavilla. Niiden muoto, koko ja toiminta on vaihdellut eri kulttuureissa.

Seuraavat asiat olivat tärkeät viljan säilytyksessä:

• Vilja on kuiva
• Säilytys on sateelta suojattu
• Rakennelmassa pitää olla hyvä ilmastointi
• Viileä tai kylmä tila
• Tuholaisten pääsy tilaan minimoitu

Ancient Origins, Facebook ryhmä

Hórreo, �lisää kuvia

Nili- eli patsasaitta (Wikipedia: Niliaitta)

Luhtiaitta, Lapinjärvi (Michelson)

Valkeakoski (Michelson)

Miten säilytettiin viljaa ennen vanhaa?

• Tuohikontit, korit ja rasiat
• Viljapönttö (yksipuinen, paksusta honkarungosta koverrettu)

Monessa maassa käytetään erilaisia kasveja, lantaa, tuhkaa tai hiiltä suojakseen siemenviljaa tuholaisia vastaan.

halkaisija, pienin: 67,0 cm�halkaisija, suurin: 71,0 cm�korkeus: 97,0 cm

(Suomen kansallismuseo, Finna.fi)

Hamppusiemeten säilytyskontti, 57 cm korkea

(Museovirasto, 1920-29)

Vilja-aitta

Sisäkuva vilja-aitasta Seinäjoen Jouppilankylästä. Avoimet laarit, tynnyri, siivilä ja muita viljan käyttöön tarvittavia esineitä. (Ala-Könni, 1959)

Avoin säilytys

Puoleksi avoin säilytys

Suljettu säilytys

Paavin talon vilja-aitan laareja, Tyrvää. (Valonen, 1948)

Maanviljelijä Hedman istumassa piippu suussa vilja-aitan kynnyksellä Nurmijärven Nopossa, 1973. Aitassa sisällä täysinäisiä viljasäkkejä pinossa. (Nurmijärven museon kuva-arkisto)

Lähteet​

• Bjørnstad, Åsmund (2021): Kornboka. Brødets og ølets historie
• Jacobs, Adesina; Moboladeab; Bunindro, Nameirakpam; Sahoo, Dinabandhu & Rajashekar, Yallappa (2019): Traditional methods of food grains preservation and storage in Nigeria and India. ScienceDirect, Annals of Agricultural Sciences Volume 64, Issue 2, Debember 2019.
• Kuijt, Ian & Finlayson, bill (2009) Evidence for food storage and predomestication granaries 11,000 years ago in Jordan Valley. PNAS
• Leino, Matti Wiking (2017): Spannmål svenska lantsorter. Nordiska Museet.
• Pill, Mihkel (1925): Seemnekaswataja Aabits. Seemnewilja wihud nr. 3. Kirjastus-Ühisus Agronoom’i kirjatus.
• Rantakaulio, Timo. sähköinen keskustelu 7.11.2022
• Tvengsberg, Per Martin. Suullinen informaatio (2002-2018)
• Vilkuna, Kustaa & Mäkinen, Eino (1976): Isien työt. Otava.
• Wikisanakirja: Luuva Haettu 13.11.2022
• Wikisanakirja: Pohdin Haettu 13.11.2022

Kuvat

Aaltonen, Esko (1928-30a): Ruista tapetaan kepakoilla rohdon päällä, Forssan museo, Finna.fi�Aaltonen, Esko (1928-30b): Syrjälän isäntä puhdistaa viljaa pohtimella Talsoilassa, Forssan museo, Finna.fi

Aaltonen, Esko (1929): Sidos lyödään seinään ja puidaan Talsoilan Paavolassa, Forssan museo�Ala-Könni, Erkki (1959): Sisäkuva vilja-aitan jauhopuorista. Seinäjoen kaupunginkirjasto, Finna.fi

Ancient Origins, Facebook ryhmä

Kautovaara, Tapio (1955a): Viljalyhteitä ahdetaan riihen parsille kuivumaan, minkä jälkeen kuivat lyhteet puidaan, Varkauden museot, Finna.fi

Kautovaara, Tapio (1955b): Saara Pekkonen asettelee Paavo Pekkosen (s. 1893) riihessä kuivuneet, parsilta riihiharavalla pudotetut viljalyhteet lattialle vierekkäin, Varkauden museot, Finna.fi�Kautovaara, Tapio (1955c): Viljan tyvipuinti Paavo Pekkosen (s.1893) riihessä, Varkauden museot, Finna.fi�Kautovaara, Tapio (1955d): Saara Pekkonen kiehittelee eli erottaa varpuluudalla pyyhkien oljet ja tähkät puiduista jyvistä, Varkauden museot, Finna.fi

Kautovaara, Tapio (1955e): Viskuu eli lajittelu, Varkauden museot, Finna.fi�Kautovaara, Tapio (1955f): Puinnin jälkeen riihen nurkkaan koottuja jyväkasoja, Varkauden museot, Finna.fi�Kautovaara, Tapio (1955g): Paavo Pekkonen (s. 1893) kokoaa lapiolla ruumenia riihen lattialle, Varkauden museot, Finna.fi

Michelson, Annika: Seurasaaren tolppa-aitta, Valkeakoski Tuomarlan tilan aitta, Luhtiaitta Lapinjärvi, Vasarankylä, Ollaksen tila.

Museovirasto (1944): Vilja siirretään kuivumaan, Finna.fi

Museovirasto (1920-29): Liinansiemensäiliönä käytetty iso tuohiastia Pitkäahosta, Finna.fi�Nikkilä, Eino (1935): Ruisriiheltä: riihen parsilta pudotetut sitomat lyödään seinään, sitten ne "tapetaan" varstoilla, Museovirasto, Finna.fi�Nurmijärven museon kuva-arkisto (1973): Maanviljelijä Hedman istumassa piippu suussa vilja-aitan kynnyksellä Nurmijärven Nopossa, Finna.fi

Paulaharju, Samuli (1910): Viljan puinti riihen luuvassa, Museovirasto, Finna.fi�Paulaharju, Samuli (1930): Eloja ajetaan riiheen, Ritala, Pirii, Alahärmä, Finna.fi�Rytkönen, Ahti (1926): Taloppi Hyvönen Maaningan Kansanmäestä seuloo pehkuseulalla eli riihirislalla, Museovirasto, Finna.fi�Seurasaaren ulkomuseon kokoelmat: Oksavarsta. Finna.fi�Suomen kansallismuseo. Vilja-pönttö, Finna.fi

Valonen, Niilo (1948): Paavin talon vilja-aitan laareja, Tyrvää, Finna.fi�Wikipedia: Niliaitta 24.11.2022

Luomuviljakasvien resilienssin lisäämismahdollisuudet paikallisolosuhteissa - hanke (Viljasoppa)

• Monimuotoaineisto syntyy, kun erilaisten risteytysten jälkeläisiä sekoitetaan, jolloin ympäristöolosuhteet voivat ohjata aineiston ominaisuuksien kehitystä sukupolvesta toiseen.

​

• Monimuotoaineistoja esitellään ja saatetaan asiasta kiinnostuneiden viljelijöiden pelloille lisäykseen, jossa viljelijät Luken ohjeistuksen ja kaluston avulla edesauttavat niiden paikallista sopeutumista.
• Hankkeen aikana monimuotolajikkeiden siemenmäärät kasvatetaan tilojen omalla kalustolla hallittaviin määriin ja saamme ensimmäisiä tuloksia monimuotolajikkeiden laadusta.
• Pitkällä aikavälillä työssä tavoitellaan toimintamallia, jossa luomuviljelijät yhdessä jalostajan kanssa saattavat monimuotoaineistoja laajemmin viljelyyn. Tämän tueksi laaditaan ohjeistusta ja koulutusta

​

Lisätietoa hankkeesta: Juha Hautsalo, Luononvarakeskus juho.hautsalo@luke.fi

​