Arvokas maaperä

Tämä diaesitys on osa Arvokas maaperä –opetusmateriaalia, jonka on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry vuonna 2025. Materiaali on tuotettu ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Voit käyttää dioja opetuksessa ja muokata niitä vapaasti parhaiten omaan käyttöösi sopivalla tavalla.�Esityksen valokuvat ovat peräisin Unsplash –sivuston vapaasti käytettävissä olevista kuvista.

Mikä maaperä?

• Maaperä on kallioperän päällä oleva irtomaakerros.
• Maaperä voi olla jopa 100 metriä paksu.
• Suomessa maaperä on keskimäärin 5 metriä paksu.

KALLIOPERÄ

KARIKE

MAANNOS

MAAPERÄ

Mistä maaperä koostuu?

• Kivennäismaa eli mineraalimaa on esimerkiksi hiekkaa tai savea. �Se on syntynyt kallioperän rapautumisen seurauksena.
• Eloperäinen aines koostuu kuolleiden kasvien ja muiden kuolleiden eliöiden osista, jotka hajottajaeliöt ovat hajottaneet pieneksi palasiksi. 
• Maaperässä on paljon erilaisia eliöitä sekä yllättävän paljon myös ilmaa ja vettä.

ILMA

KIVENNÄISMAA

ELOPERÄINEN�AINES

VESI

ELIÖT

Maaperä tarjoaa ekosysteemipalveluita

• Maaperä tarjoaa kasvualustan viljelykasveille.
• Maaperä tarjoaa kasvualustan metsille ja muulle kasvillisuudelle.
• Maaperä sitoo valtavasti hiiltä.
• Maaperä on elinympäristö lukemattomille eliölajeille.
• Maaperään varastoituu vettä.
• Maaperä puhdistaa vettä.
• Maaperä osallistuu typen kiertoon.

​

Mitä tarkoittaa elävä maa?

• Hyvinvoiva, elävä maaperä on ilmavaa ja �siellä elää paljon erilaisia eliöitä. 
• Maaperäeliöstö muodostaa jopa neljännek- �sen koko maailman monimuotoisuudesta.
• Maaperäeliöitä ovat mm. kontiaiset ja lierot sekä mm. hyppyhäntäiset, punkit, tuhatjalkaiset, kotilot, sukkulamadot, bakteerit ja arkeonit. 
• Osa maaperäeliöistä on silmin havaittavia. Paljon suurempi osa on mikroskooppisen pieniä. 
• Osa maaperäeliöistä elää koko elämänsä maaperässä. Toiset lajit taas tekevät esim. pesän maan alle, mutta liikkuvat myös maanpinnalla. 
• Eläinten lisäksi maaperässä elää sienijuuristoa sekä kasvien juuria.

Maaperä erilaisissa ympäristöissä

Seuraavien viiden dian tiedot perustuvat lähteeseen: Suomen maaperän seuranta, tila ja käytön ohjauskeinot, julkaisija Ympäristöministeriö, Teija Haavisto (toim.)

​

Viljelymaat

• Voimakkaasti ihmisen muokkaamaa maata.
• Luonnossa maaperä ei ole juuri koskaan näkyvissä. Viljelymailla se on tavallista.
• Nykyään kannustetaan siihen, että maa olisi paljaana mahdollisimman vähän aikaa. Paljas maa on altis esimerkiksi eroosiolle.
• Hiilen määrä on vähentynyt suurimmalla osalla viljelymaista jo useiden vuosikymmenien ajan. Hiilen määrän muutoksiin vaikuttavat etenkin viljelytoimet ja ilmaston muuttuminen.
• Maaperäeliöiden hyvinvoinnista huolehtiminen on viljelymailla tärkeää. Runsas maaperäeliöstö edistää maan hyvinvointia ja auttaa hyvän sadon saamisessa.

​

Metsämaat

• Luonnontilaisissa metsissä kasvit ja maaperäeliöt elelevät omassa tahdissaan.
• Suurin osa Suomen metsistä ei kuitenkaan ole luonnontilaisia, vaan niitä hoidetaan tavalla tai toisella.
• Metsänhoidon menetelmät, kuten hakkuutavat ja lannoitus vaikuttavat olosuhteisiin maaperässä. Samalla ne vaikuttavat myös maaperäeläinten määrään ja lajistoon.
• Esim. metsän typpi- ja tuhkalannoitusten tiedetään aiheuttavan maaperän eliöstön määrään muutoksia.
• Metsämaat ovat puustoa huomattavasti suurempi hiilivarasto. Osa puuston ja metsänpohjan kasvillisuuden sitomasta hiilestä päätyy juuriston ja karikkeen mukana maaperään.
• Maaperän eliöyhteisön hyvinvointi ja monimuotoisuus vaikuttaa monella tavalla metsämaan toimintoihin, kuten hiilen kiertoon.

Suot, osa 1

• Lähinnä eloperäistä ainesta (turve)
• Suomessa turvemaat kattavat noin 30 % maa-alasta. Olosuhteet eloperäisten maalajien synnylle ovat meillä hyvät, koska eloperäiset maalajit hajoavat ilmastossamme hitaasti.
• Noin 2/3 Suomen hiilivarastoista on turpeessa. Soiden hiilensidonta ja hiilivaraston pysyvyys on riippuvainen vähähappisista eli märistä olosuhteista, joissa orgaanisen aineen hajotus on hidasta ja epätäydellistä.
• Soiden käyttö on ollut Suomessa intensiivistä. Soita on käytetty mm. metsäojitukseen, maatalouteen, energiantuotantoon ja turvetuotantoon. 

​

Suot, osa 2

• Turvemaiden taloudellinen hyödyntäminen vaatii yleensä aina kuivatuksen. Suomen soista on ojitettu lähes 60 %.
• Soiden ojitus kiihdyttää turpeen hajoamista ja lisää hiilidioksidipäästöjä, koska kuivatuksen seurauksena paksumpi kerros maaperästä on hapellista. Ilmaa siis pääsee syvemmälle maaperään vedenpinnan laskiessa maaperässä.
• Ojitus vähentää suoluonnon monimuotoisuutta, hävittää suon keskeisimmät toiminnalliset piirteet, luontaisen vesitalouden ja turpeenmuodostuksen, ja aiheuttaa sukkession kohti metsäkasvillisuutta.
• Suoluonnon kehityssuunta on heikkenevä 76 % osalla soista. Etenkin Etelä-Suomessa tämä johtuu yleensä ympäröivien ojitusten ja muun maankäytön aiheuttamista vesitaloushäiriöistä tai metsätaloustoimenpiteistä.

Rakennetut alueet

• Ihmistoiminta jättää voimakkaita jälkiä kaupunkien ja muiden rakennettujen alueiden maaperään.
• Maan ottaminen rakennuskäyttöön on eräs keskeinen maaperää huonontava tekijä Euroopassa. Ongelmina ovat rakentamattomien maa-alueiden ottaminen rakennuskäyttöön, kaivetut maa-ainekset, maaperän pilaantuminen sekä maaperän sulkeminen rakentamisella.
• Rakentamisessa tarvitaan paljon maa-ainesta, jolloin muodostuu suuret määrät kaivettuja maamassoja.
• Sulkeminen tarkoittaa sitä, kun maaperä katetaan läpäisemättömällä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Se heikentää maaperän ekosysteemipalveluja.
• Sulkeminen aiheuttaa maaperän biologisten toimintojen peruuttamatonta menetystä, kun veden ja muiden aineiden kulkeutuminen maaperään estyy. Maan mahdollisuudet ruoantuotantoon menetetään pysyvästi.

Mitä ongelmia maaperän hyvinvointiin liittyy?

• Euroopassa 60% maaperästä voi tällä hetkellä huonosti.
• Maaperä voi pilaantua, jos sinne joutuu haitallisia aineita, kuten öljyä, akkunesteitä tai puunsuoja-aineita. 
• Maan kunto voi huonontua myös maa- ja metsätaloudessa.
• Traktorit ja muut painavat työkoneet tiivistävät maata allaan.
• Kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet haittaavat maaperäeliöitä.
• Uutta eloperäistä ainetta ei muodostu enää riittävästi, jos kasvintähteet viedään pois hakkuiden tai sadonkorjuun osana.

​

Miten voimme auttaa maaperää voimaan paremmin?

• Meillä on monenlaisia tapoja pitää huolta maaperästä.
• Käytännössä kyse on siitä miten tuotamme ruokaa, hoidamme metsiä, rakennamme kaupunkeja ja estämme maaperää pilaantumasta.
• Tärkeää on:
• estää maan tiivistymistä
• välttää voimakasta maan mylläämistä
• suojata maan pintaa kasvillisuudella
• huolehtia siitä, että maan pinnalla on riittävästi eloperäistä ainesta
• välttää pilaantumista
• vähentää maaperän sulkemista

Maaperä ja kansainväliset sopimukset

• Agenda 2030 - tavoitteiden kannalta maaperän hyvä tila on olennaista ainakin seuraavien tavoitteiden osalta: Ei nälkää (2), Terveyttä ja hyvinvointia (3) , Puhdas vesi ja sanitaatio (6), Vastuullista kuluttamista (12), Ilmastotekoja (13) ja Maanpäällinen elämä (15)
• Maaperä on olennaisesti mukana myös näissä sopimuksissa:
• YK:n biodiversiteettisopimus
• YK:n aavikoitumissopimus
• Pariisin ilmastosopimus
• Tukholman sopimus (pysyvät orgaaniset aineet)
• Minamatan sopimus (elohopea)

EU:n maaperädirektiivi (Soil Monitoring Law)

• Astui voimaan joulukuussa 2025, jäsenmaiden tulee tehdä direktiivin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2028 loppuun mennessä
• Tavoitteena on saavuttaa terveellinen maaperä vuoteen 2050 mennessä
• Toimenpiteet tiiviisti:
• maaperän terveyden seuranta ja arviointi
• maaperän terveyden ja sietokyvyn parantaminen
• pilaantuneiden alueiden hallinta

​

​

OHJE: Minä ja maaperä �-peukkukysely

• Hyvinvoiva ja puhdas maaperä on elämällemme hyvin tärkeää, vaikka emme usein ajattele sitä.
• Seuraavien väittämien avulla pääset pohtimaan miten maaperä liittyy omaan elämääsi. 
• Jos olet väittämän kanssa samaa mieltä, näytä peukkua ylös.
• Jos olet väittämän kanssa samaa eri, näytä peukkua alas.
• Voit olla myös hiukan samaa mieltä tai eri mieltä muuttamalla peukun asentoa.

Olen syönyt maaperässä kasvatettua ruokaa tänään.

Olen juonut vettä, jonka puhdistamisessa on hyödynnetty maaperää. ��Vinkki! Pohjavesialueilla maaperä suodattaa ja puhdistaa juomaveden luontaisesti.

Olen itse kasvattanut ruokaa kasvimaalla tai ruukuissa.

Olen joskus nähnyt maaperäeliön.� �(esim. liero, kontiainen, kimalainen, tuhatjalkainen, siira, hyppyhäntäinen, karhukainen)

Meillä kotona kompostoidaan.

Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka työhön maaperä liittyy selvästi.��(mm. maanviljelijä, maaperätutkija, geologi, geotekniikan insinööri, keraamikko, kaivostyöläinen tai arkeologi)

Asuinalueellani tai kotikaupungissa on pilaantunutta maaperää, joka on puhdistettu tai joka vielä odottaa puhdistamista.

Mielestäni maaperän hyvinvointiin kannattaa panostaa, koska se auttaa mm. ilmastonmuutoksen hillinnässä ja vesien suojelussa.

Millä tavalla sinä voisit olla mukana pitämässä huolta maaperästä?

Materiaalin on toteuttanut Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry vuonna 2025. Materiaali on tuotettu ympäristöministeriön tuella yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.