Titimoun ké Pyébwa Diféran
Alain LANDY Noël 2025
Traduit en créole par Patricia CHAUVIRÉ
Ti grenn ka fè bon pyébwa. Si on la laisse pousser, la petite graine devient un bon arbre.
Roun ti kont Nwèl pou boukanté
2
Yé krik, yé krak…
Annan Lagwiyann, i té gen roun ti bolonm, tout moun annan péyi-a té ka aplé li Titimoun.
Titimoun té ka viv ké so paran, ké so tisò Lola, annan roun bèl kaz tou pròch ké danbwa.
Titimoun té kontan jwé annan léyon-an ké klèryèr-a, li té kontan benyen annan larivyè-a ki té ka koulé òbò so kaz.
Titimoun té sa roun ti bolonm trè kiryé.
Souvan li té ka palé ké zannimo oben ké plant li té kontan.
3
4
Toujou annan Lagwiyann, li té gen osi roun pyébwa ki té diféran. Li té pousé tou sèl, lwen di so paran-yan.
Pas pyébwa ganyen paran ! Men, près tout moun pa savé sa.
So grenn té rivé asou roun bi papa bato ki té ka transpòrté marchandiz.
Apré sa, van té charyé so grenn jouk annan fondòk danbwa-a.
Pou fini, roun gro lapli té téré li épi lanatir fè larèstan.
Sa pyébwa diféran té gen bokou difikilté annan koumansman so lavi.
So rakaba, ki té ka pèrmèt li tchenbé dibout ké rézisté kont van-an, té trè piti. Pas annan Lagwiyann, latè rouj ki ka kouvri latè-a rèd pou travèrsé.
Men, a té roun ti pyébwa plen ké kouraj.
5
6
Pannan lanwit, lò li té gen lapli oben lò roun zannimo té ka maché asou li oben manjé li pas li té krè a té roun radyé, li té ka mété sokò toupiti.
Li té ka vini près envizib an mitan ròt plant danbwa. Konran, li té ka tchenbé rèd pou rété vivan.
Apré sa, li vini gran épi li koumansé viv roun lavi pyébwa. Li dékouvri sa nouvo latè-a – Lagwiyann – li té kontan li tou bònman !
Es roun pyébwa diféran pa gen drwa grandi ké viv annan roun péyi, menm si a pa la i wè jou ?
Lannen té ka pasé. Li vini roun pyébwa près osi rot ké solid ki so vwazen.
7
8
Kon i pa té ka sanblé yé, yé té ka moké di li parfwa.
- To fèy èspésyal, yé ka sanblé zégwi. Yé ka piké mo, lò yé ka froté asou mo branch, Balata té ka di li pannan i ka soukouyé so fèy.
- To lòdò bizar, men li ka randé mo pli jwayé lò mo ka rèspiré li, Lanjékik té ka di li, lò li té ka salwé li.
- To pa djen jòlòt ké to tèt pwenti, Bwa Kannon té ka di li ké ari.
- To frwi, simyen di to kòn, gen zékay kou poson. Yé ka vini rigéz kou roun gro graj pou fronmaj, Fromajé té ka di li pannan li té ka montré so frwi dous kou koton.
Tousa pa té méchan, men Pyébwa Diféran té gen lapenn kant menm.
9
10
Men, roun jou, Pyébwa Diféran tandé roun chanté li pa té konnèt. A pa té pyès chanté ti jibyé, ni pyès chanté ròt zannimo annan danbwa-a, ni menm sa di van-an annan branch so vwazen.
A té Titimoun ki té ka chanté roun chanté Nwèl ansyen annan lanng kréyòl a.
Lò li dékouvri sa pyébwa diféran, jenn ti bolonm rikonnèt li tout swit, ké pronmyé kout wèy.
- Sa, a roun sapen, li sonjé èstébékwé, sa li ka fè isi, si lwen di so koté ?, li mandé sokò, pa gen tchak ! Mo kontan tout pyébwa ! li sonjé.
Annan lékòl-a, li té tandé bokou listwè asou li, sirtou annan tan Nwèl té ka proché. Li té menm wè pyébwa konran, annan magazen Kayenn an : yé tout té dékoré ké girland ka limen, boul tout koulèr, zétwèl ka briyé ké fo kado.
11
12
Asou sa, Titimoun trapé roun lidé. Kou li pa té lé koupé pyébwa-a, li ké so tisò Lola, yé dékoré li koté li té fika. Yé envité yé zanmi pou vakans Nwèl.
Alantou sa bèl pyébwa-a, yé chanté, yé dansé, yé jwé pannan déztrwa jou.
A dipi sa tan-an, aprè sé jou lafèt ya, plen ké lajwa ké ari, tout pyébwa - ki té ka moké di li anvan sa – poté li rèspè ké lònò, menm si li té ka vini di lwen.
Aprézan, li gen so plas an mitan yé…
Ti grenn ka fè bon pyébwa.
13
Mo ka boukanté
1- Koté sa listwè-a ka pasé ?
2- Sa to ka pansé di sapen-an ?
3- Sa to ka pansé di so vwazen-yan, di ròt pyébwa-ya ?
4- Sa to ka pansé di Titimoun ?
5- Sa to ka pansé di so lidé ?
6- Ki léson lavi to ka trapé annan sa kont-a ?
7- Es to konnèt ròt kont pou boukanté asou pyébwa ?
8- Es to konnèt ròt kont ki ka pasé annan Lagwiyann ?
14
15
Sasé trapé non pyébwa ki annan kont-a
A | S | A | P | E | N | D | F | G | H |
Z | U | S | D | F | G | H | J | K | L |
E | I | R | B | A | L | A | T | A | J |
R | O | I | H | J | K | W | X | C | K |
T | P | F | R | O | M | A | J | E | R |
Y | K | A | S | R | G | U | K | O | P |
B | W | A | K | A | N | N | O | N | T |
H | T | L | M | D | C | V | B | N | H |
J | L | A | N | J | E | L | I | K | E |
K | V | L | M | C | V | B | N | J | U |
16
Mo ka korijé
A | S | A | P | E | N | D | F | G | H |
Z | U | S | D | F | G | H | J | K | L |
E | I | R | B | A | L | A | T | A | J |
R | O | I | H | J | K | W | X | C | K |
T | P | F | R | O | M | A | J | E | H |
Y | K | A | S | R | G | U | K | O | P |
B | W | A | K | A | N | N | O | N | T |
H | T | L | M | D | C | V | B | N | H |
J | L | A | N | J | E | L | I | K | E |
K | V | L | M | C | V | B | N | J | U |
Mo ka koloryé
17
Palò chanté « Wè jou roun koté » di Maxime Leforestier
Ou pa ka chwézi ou paran
Ou pa ka chwézi ou fanmi
Ou pa ka chwézi trotwar Manille (Maniy), Paris (Pari) oben Alger (Aljé)
Pou ou anprann maché
Ou ka wè jou roun koté (2x)
Pou sa ki ka wè jou, a toujou roun azar.
Nom-in… (2x)
I gen jibyé lakaz, i gen jibyé ka alé viré
Yé savé koté yé nich fika,
Ki yé ka vwayajé oben ki yé ka rété lakaz.
Yé savé koté yé dizé fika.
Lò ou wè jou roun koté, ou pé pati lò ou lé, viré lò ou ka pati.
Ès tout moun ka wè jou gen menm drwa-a koté yé ka wè jou ?
Nom’in … (2x)
18
Ès tout moun ka wè jou gen menm drwa-a koté yé ka wè jou ?
Ès tout moun ka wè jou, yé parèy oben non ?
Ou pa ka chwézi ou paran
Ou pa ka chwézi ou fanmi
Ou pa ka chwézi trotwar Manille (Maniy), Paris (Pari) oben Alger (Aljé)
Pou ou anprann maché
Mo wè jou roun koté (2x)
Lésé mo sa répèr-a
Oben mo ka pédi mo mémwar
Nom’in …
Ès tout moun ka wè jou gen menm drwa-a koté yé ka wè jou ?
Ès tout moun ka wè jou, yé parèy oben non ?
19
20
Déztrwa lyen ké déztrwa liv