Toimintakertomus 2022
1
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on vuonna 2006 perustettu kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena vuonna 2021 uusittujen sääntöjen mukaan on tukea ja kehittää moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Seura on asiantuntija-, vaikuttaja-, kehittäjä- ja hankeorganisaatio, jonka päätehtävänä�on edistää kulttuuriperintö- ja kulttuuri-ympäristökasvatusta valtakunnallisesti. Seura toimii paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti.
Visio: ”Yksilöt ja yhteisöt ammentavat moninaisesta kulttuuriperinnöstä aineksia rakentaessaan identiteettiään, hyvää elämää sekä yhteiskunnallisesti ja globaalisti kestävää tulevaisuutta”
Missio: ”Lasten ja nuorten kulttuurisen osaamisen ja osallisuuden sekä kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi kehitämme kasvatusta ja koulutusta, tuemme ammattilaisten ja organisaatioiden työtä kulttuuriperintökasvattajina, vaikutamme päätöksentekoon sekä opimme jatkuvasti sekä organisaationa että yksilöinä”
2
Sisällys
Lyhyesti vuodesta 2022
Hallinto ja henkilöstö
Uusi strategia valmistui
Piristystä uudesta visuaalisesta
ilmeestä ja verkkosivuista
Hankkeet
Koulutus ja materiaalit
Asiantuntijatyötä tehtiin työryhmissä
Viestintää seurattiin ja kehitettiin
Jäsentoiminta
3
Lyhyesti vuodesta 2022
Vuonna 2022 seura jatkoi hyvää työtään kulttuuriperintökasvatuksen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.
Strategiaprosessi saatiin vietyä päätökseen ja seuran uusi strategia 2022–2030 hyväksyttiin kevätkokouksessa. Uudistimme visuaalisen ilmeemme sekä verkkosivumme.
Hankkeissa teimme kansainvälistä yhteistyötä ja kehitimme kulttuuriperintökasvatusta.
Järjestimme koulutusta kymmenille opettajille, nuorisotyön tekijöille sekä kulttuuriperintöalan ammattilaisille. Uutena avauksena koulutimme siviilipalvelusmiehiä.
Vaikutimme erilaisissa asiantuntijaryhmissä, laadimme eduskuntavaalitavoitteet ja toteutimme aktiivista viestintää.
Kuvassa: Future Narratives -hankkeen loppujuhlan humua Nyhkälän koululla Karkkilassa toukokuussa.
4
Hallinto ja henkilöstö
Seuran hallituksessa toimivat vuonna 2022
Toiminnanjohtaja toimi Hanna Lämsä 31.5. saakka ja Eeva Astala 1.8. alkaen. Toinen vakituinen henkilöstön jäsen oli erityisasiantuntija Ira Vihreälehto. Future Narratives -hankkeen projektipäällikkönä toimi Kati Nurmi ja Kerhokeskus-hankkeen koordinaattorina Tuuli Laakso.
Kerhokokki-toimintaa ohjasivat keväällä Ida Kalliosaari ja Riina Paasonen, syksyllä Ida Kalliosaari ja Linda Salo. Videotuotannosta vastasi Ville Alatalo. Historiakerhoja ohjasivat Jari Paunila (Lohja), Salla Lindgrén (Loviisa), Johanna Vänttinen (Savonlinna), Siiri Suhonen (Rauma), Alonzo Heino, Teemu Parviainen ja Annabel Kajetski (Helsinki) sekä Teemu Toppinen (Tuusula). Demian Stimson kuvasi materiaalia Future Narratives -hankkeessa.
5
Kuvassa: Toimiston väen live-tapaaminen Tampereella 18.10., vasemmalta: Ira Vihreälehto, Eeva Astala, Tuuli Laakso ja Kati Nurmi. Kuva: Ida Kalliosaari
6
Uusi strategia valmistui
Uudessa strategiassa 2022–2030 määritellyt, toimintaamme ohjaavat arvot ovat sivistys, herkkyys ja toiveikkuus.
Strategian keskeiset teemat ovat
1. Tunnettu ja tunnustettu asiantuntija-vaikuttaja
2. Mukana lasten ja nuorten elämässä
3. Verkostojen rakentaja ja hanketoimija
4. Avoin, aktiivinen ja vaikuttava viestijä
5. Hyvinvoiva henkilöstö – osaava organisaatio
Toimintaympäristöömme vaikuttaviksi ilmiöiksi uudessa strategiassa tunnistettiin (1) kulttuurin lukutaidon merkitys ja kulttuuriperinnön vääristely, (2) muuttoliike ja kulttuuriperinnön monimuotoisuus, (3) tasa-arvoinen osallistuminen, (4) digitaalisuus sekä (5) kansallisen tason muutokset.
Kuvassa: Strategia käännettiin englanniksi. Strategian suomen- ja englanninkielisistä versioista tehtiin myös painotuotteet.
7
Strategiatyöryhmässä jäsenistöä edustivat Anna-Maija Halme, Mari Immonen, Riitta Korhonen, Suvi Kuikka ja Eeva Snellman, henkilöstöä Hanna Lämsä ja Ira Vihreälehto ja hallitusta Terhi Pietiläinen ja Milla Öystilä. Strategiaprosessin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui Annika Kabata, joka teki prosessista YAMK-opinnäytteensä.
Vuonna 2022 ohjasimme toimintaamme kohti strategian uusia painopisteitä. Vuosi 2023 on kuitenkin strategian ensimmäinen varsinainen toimeenpanovuosi.
Strategia on luettavissa verkkosivuiltamme osoitteesta: �kulttuuriperintokasvatus.fi/toimintamme/strategia
Kuvassa: Strategiatyöhön osallistuneille järjestettiin kiitosmatka Pentalaan toukokuussa.
8
Piristystä uudesta visuaalisesta �ilmeestä ja verkkosivuista
Vuonna 2022 uudistimme sekä visuaalisen ilmeemme että verkkosivumme.
Uusi graafinen ilmeemme kertoo siitä, miten seuran toiminnassa moninaisuus ja modernius kohtaa perinteet.
Graafiset elementit ovat käsin piirrettyjä ja tuovat täten mukanaan ajatuksen, että kulttuuriperintö "tehdään itse". Elementtien muotokieli viittaa joko suomalaiseen kulttuuriin (ennen tai nyt) tai joihinkin muihin kulttuureihin.
Seuran ilmeen ja uudet verkkosivut on suunnitellut Muuks Creative.
22.3.2023
9
Hankkeet
10
Future Narrativesissa kohtasivat luovuus, teknologia ja kulttuuriperintö
Johdamme kansainvälistä Erasmus+ hanketta Future Narratives (3/2021–2/2023), jossa kumppanit ovat Espanjasta, Serbiasta ja Suomesta.
Hankkeessa kehitetään ja testataan Euroopan laajuista kulttuuriperintökasvatuksen mallia, joka perustuu tarinallisuuteen ja luovuuden tukemiseen teknologian avulla.
Lähtökohtana on sekä oppilaiden oma suhde kulttuuriin että tutustuminen yhteiseen ja jaettuun, moninaiseen kulttuuriperintöön. Tätä kautta hanke tukee oppilaiden osallisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja digitaitoja, sekä kulttuurista osaamista ja kulttuurien välisen dialogin taitoja.
Suomesta hankkeessa mukana ovat Nyhkälän koulu Karkkilasta ja Postipuun koulu Espoosta
Kuvassa: Oppilas Nyhkälän koulussa Karkkilassa harjoittelemassa green screenin käyttöä.
11
Future Narratives vuonna 2022: Nyhkälän koulussa oppilaiden tekemät kulttuuriperintövideot (8) valmistuvat opettajien johdolla alkuvuodesta ja loppujuhlaa vietettiin 10.5.2022. Paikallismedia Karkkilan Tienoo oli paikalla raportoimassa tilaisuudesta.
Postipuun koululla työpajat ja koulutukset järjestettiin kevätlukukaudella 2022. Kolmen luokan ekaluokkalaiset tuottivat yhteensä lähes parikymmentä kulttuuriperintövideota. Loppujuhlaa vietettiin yhdessä oppilaiden perheiden kanssa 19.5.2022.
Koko hankkeen yhteistä loppujuhlaa vietettiin Zoomin välityksellä 25.5.2022. Tapahtumaan osallistuivat hankkeessa mukana olleet opettajat ja oppilaat. Tilaisuudessa päästiin vihdoin jakamaan omat videot muille sekä näkemään ja kuulemaan, mitä oppilaat muissa maissa olivat hankkeessa tehneet.
Kesäkuussa koulutettiin hankkeeseen osallistuneita opettajia Espanjan San Milanissa. Koulutuksen keskeisiä sisältöjä olivat kulttuuriperinnön hyödyntäminen opetuksessa sekä kulttuuriperintökasvatuksen tukeminen luovuuden ja teknologian avulla. Koulutuksessa syvennettiin hankkeessa opittuja taitoja kansainvälisen vertaisoppimisen kautta kulttuuriperinnöllisesti rikkaassa
ja inspiroivassa kontekstissa sekä vahvistettiin eurooppalaista kulttuuriperintökasvatuksen verkostoa.
Marraskuussa järjestettiin partneritapaaminen Belgradissa, missä työstettiin hankkeen lopputuotteita, suunniteltiin tulevaa yhteistyöhanketta sekä tavattiin Europa Nostra Serbian edustajia.
12
Historiakerhot vuonna 2022
Keväällä 2022 järjestimme historiakerhoja Harrastamisen Suomen mallin rahoituksella Loviisassa ja Savonlinnassa. Seuran aiemman rahoituksen turvin historiakerhoja järjestettiin Helsingin Arkkitehtuurimuseossa, Rauman merimuseossa sekä Lohjan Laurentius-koululla.
Lisäksi avustimme Naantalia ohjaajan löytämiseksi historiakerholleen. Sastamalassa, Raaseporissa, Kirkkonummella ja Mänttä-Vilppulassa toimintaansa jatkoivat aiemmin seuran organisoimat, sittemmin kunnille siirtyneet historiakerhot.
Syksyllä 2022 seuran historiakerhot siirtyivät kokonaan Harrastamisen Suomen mallin kautta toteutuviksi. Erityisesti hinnoitteluun liittyvistä haasteista johtuen kerhoja starttasi vain Lohjan Laurentius-koululla sekä Tuusulassa Jokelan yläasteella. Neuvotteluja kevään 2023 historiakerhoista käynnisteltiin mm. Porvoossa ja Vihdissä.
13
Kulttuuriperintökerhotoiminnan keskus perustettiin edistämään historiakerhoja kunnissa
Lukuvuodeksi 2022/2023 perustimme opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella Kulttuuripe-rintökerhotoiminnan keskuksen, jonka ensisijainen tehtävä on tukea ja auttaa kuntia jo olemassa olevien sekä uusien historiakerhojen perustamisessa erityisesti Harrastamisen Suomen mallin kautta.
Keskus luo myös verkoston historiakerho-ohjaajien ja muiden kulttuuriperintökerhotoimintaan liittyvien sidosryhmien kesken. Verkosto laajeni kattamaan laajasti suomalaista museokenttää ja muita kulttuuriperintötoimijoita.
Syksyllä 2022 Kulttuuriperintökerhotoiminnan keskuksen verkoston ensimmäinen tapaaminen toteutettiin Teamsissa 21.11. Tapaamiseen osallistui hieno määrä eri museoiden, kuntien ja kulttuuriperintötoimijoiden edustajia. Tapaamisen teemana oli yläkouluikäisten tavoittaminen kerhotoimintaan ja siitä oli puhumassa Lempäälän kunnan Harrastava koululainen -hankevastaava Tiina Hakio.
Suunnitelmat kevään 2023 verkostotapaamisten toteuttamiseksi jatkuivat aktiivisesti. Verkosto nautti varsin vahvaa suosiota siihen liittyneiden osalta.
14
Creative Place-making with Youth ja Policing the Policies täydensivät kansainvälistä toimintaa
Olemme mukana partnereina kahdessa Erasmus+ -hankkeessa.
Creative Place-making with Youth -hankkeessa (2021–2023) kehitimme kroatialaisten ja kyproslaisten partnereiden kanssa place-making työkalupakettia nuorten kanssa työskentelyyn. Aloitimme yhteistyön Tampereen Hatanpään koulun valmistavan luokan kanssa. Projekti huipentuu 2023 placemaking-interventioon koulun pihalla.
Policing the Policies -hankkeessa (2022–2024) tarkasteltiin paikallista nuorisopolitiikka ja sen käytännön toteutumista mukana olevissa kunnissa (Suomesta mukana Riihimäki ja �Loppi) sekä käsiteltiin nuorisopolitiikkaa koskevia kysymyksiä yhdessä nuorten, nuorisotoimen, nuorisojärjestöjen ja paikallishallinnon päättäjien kanssa. Hankekumppanit ovat Serbiasta, Puolasta ja Saksasta.
Kuvassa: Creative Place-making hankkeen partneritapaaminen pidettiin Kyproksella marraskuussa.
15
Osallisuutta ja vaikuttamista luovuuden keinoin -koulutus 31.10–2.11.2022, Riihimäki, Hyria
Osana Policing the policies -hanketta järjestettiin kansallinen koulutus, jossa lisättiin nuorten tietoisuutta nuorisopolitiikasta, innostettiin heitä osallistuman yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja autettiin heitä kartoittamaan oman kuntansa tilannetta nuorten näkökulmasta.
He oppivat yhteiskunnallista vaikuttamista suunnittelemalla ja toteuttamalla itse valitsemaansa, yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan pureutuvan videon.
Osa tapahtumaan osallistuneista nuorista valittiin osallistumaan kan-sainväliseen “Policing the (youth) �policies in Europe” -koulutukseen Serbiassa.
16
Kerhokokit kokosivat nuoria kokkaamaan yhdessä
Lukuvuotena 2021–2022 järjestimme lapsille ja nuorille etäyhteyksien välityksellä kokkaamiseen keskittynyttä kerhotoimintaa.
Toiminta tuki osallistujien moninaisten suomalaisten sekä muualta tulleiden ruokaperinteiden ymmärrystä sekä vahvisti niitä taitoja, joita jokainen tarvitsee itsenäistyessään lapsuudenkodin ulkopuoliseen elämään.
Keväällä 2022 Kerhokokit kokoontuivat kerran viikossa perjantaisin, syksyllä kaksi kertaa. Yhteensä Kerhokokeissa oli 15 aktiivista osallistujaa ympäri Suomea ja myös maailman Suomi-kouluista.
Kerhossa käyneiden vierailijoiden videojaksot ja joitakin tekemiämme ruokakokonaisuuksia on nähtävillä YouTubessa seuran kanavalla.
17
Kulttuurikasvatussuunnitelmia tuettiin ja tehtiin tunnetuksi
Kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat usein kuntakohtaisia suunnitelmia siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan osana opetusta. Se pohjaa paikalliseen kulttuuritarjontaan ja kulttuuriperintöön sekä lasten ja nuorten omaehtoiseen toimintaan.
Kulttuurikasvatussuunnitelmien eteen tehty työ poiki hankkeelle vuonna 2018 Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen pääpalkinnon.
Ylläpidämme yhdessä Lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa verkkosivua kulttuurikasvatussuunnitelma.fi ja tuemme kuntia suunnitelmien toteuttamisessa ja kehittämisessä tarjoamalla asiantuntija-apua.
Elokuussa Ira Vihreälehdon blogikirjoitus Toistemme vuoksi julkaistiin sivustolla: kulttuurikasvatussuunnitelma.fi/toistemme-vuoksi
Kuvassa: Kuntien kulttuurikasvatusuunnitelmat on koottu yhteen sivustolle kulttuurikasvatussuunnitelma.fi
18
Uusia hankkeita ja hankevalmisteluja
Seura innovoi aktiivisesti uusia kehittämis- ja yhteistyöhankkeita ja haki niille rahoitusta muun muassa valtiolta, Euroopan unionilta ja säätiöiltä.
Kesällä 2022 käynnistimme uuden rahoituksen turvin Kulttuuriperintökerhotoiminnan keskuksen ja aloitimme Kulttuuriperinnön arvokartta -täydennyskoulutuksen.
Keväällä teimme "Tyhjät tilat haltuun" -hankehakemuksen STEAlle yhdessä Kukunori ry:n kanssa. Olimme mukana Turun yliopiston koordinoimassa Horisontti Europpaa -haussa CRYSTAL-hankkeella. Haimme Baltian- ja Pohjoismaiden yhteiselle CHIBS-hankkeelle Interreg Baltic Sea Region -rahoitusta.
Olimme mukana Turun yliopiston Porin yliopistokeskuksen hankehauissa "Leikillinen kulttuuriperintö" ja "Kulttuuriperinnön saattohoito" sekä Helsingin yliopiston "Eletty kulttuuriperintö polarisoituvassa yhteiskunnassa" -haussa.
Loppuvuodesta saimme kaksi hankerahoitusta: Vuonna 2023 pääsemme kehittämään kulttuurisesti kestävän�kasvatuksen materiaalipankkiamme, Kulttuurin vuosikelloa ja kouluttamaan opettajia, opettajaksi opiskelevia, koululaisia, museoväkeä ja nuoria aineettomasta kulttuuriperinnöstä osana Museoviraston Livind-hanketta.
19
Koulutus ja materiaalit
20
Aikamatkalla II ja Arvokartta tarjosivat opettajille täydennyskoulutusta
Järjestimme vuonna 2022 jo viidettä kertaa Opetushallituksen tuella täydennyskoulutusta opettajille.
Aikamatkalla II -koulutuksessa tarjottiin elämyksellistä täydennyskoulutusta esihistoriasta meidän aikoihimme asti, tutustuttiin museoiden digitaalisiin materiaaleihin ja innoitettiin opettajia suunnittelemaan uusia opetusmateriaaleja oman opetuksensa tueksi.
�Arvokartta-koulutus (lukuvuosi 2022–2023) pohjautuu kulttuuriseen lukutaitoon ja kompetenssiin ja sen laatimisessa tarkastellaan kulttuuriperintöä identiteettinä, sosiaalisena taitona, moninaisina tietorakenteina ja verkostoina. Pohdimme kulttuuriperintöä niin esteettisenä kokemuksena, kuin sen osuutta aktiivisessa kansalaisuudessa ja niissä valinnoissa, joita teemme arjessa ja juhlassa.
Aikamatkan kaikki koulutuspäivät pidettiin etänä. Arvokartassa oli live-tapaamisia (vuonna 2022 kolme, yhteensä viisi) sekä yksi Teams-osuus.
21
Muut koulutukset: Koulutimme kulttuuriperinnöstä ympäri Suomen
Kuvassa: Erityisasiantuntija Ira Vihreälehto vastasi vuonna 2022 seuran tarjoamista koulutuksista
22
Perintöhyrrä johdatti keskustelemaan elävästä perinnöstä
Kehitimme yhdessä luokanopettaja Sari Marenkin (Tampere), lastentarhaopettaja Maiju Hirviniemen (Lahti) ja Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsion kanssa Perintöhyrrän, joka johdattelee lapset keskustelemaan elävästä perinnöstä kestävän kehityksen näkökulmasta.
Työkalun avulla erilaisten ryhmien on mahdollista viritellä mutkatonta keskustelua kulttuuriperinnöstä tai johdatella eri-ikäisiä oppijoita syvempään pohdintaan.
Hyrrästä tehtiin ja tehdään eri puolilla maailmaa kieliversioita ja sitä markkinoitiin aktiivisesti, muun muassa Lastenkulttuurifoorumilla Järvenpäässä.
Kuvassa: Museoliiton Leena Marsio ja erityisasiantuntijamme Ira Vihreälehto Lastenkulttuurifoorumilla.
23
Kulttuurin vuosikelloa päivitettiin ja markkinoitiin
Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ylläpitämä Kulttuurin vuosikello on opetusmateriaalipankki, johon on koottu yli 700 kulttuurisesti kestävän kasvatuksen opetusmateriaalia.
Vuonna 2022 sivustolle päivitettiin uusia opetusmateriaaleja ja sitä markkinoitiin käyttäjille erityisesti sosiaalisen median kanavien kautta. Sivustolle päivitettyjä materiaaleja olivat mm.:
Vuonna 2022 Kulttuurin vuosikello -sivustolla oli noin +106 000 kävijää.
22.3.2023
24
Asiantuntijatyötä tehtiin työryhmissä
Vuonna 2022 työskentelimme useissa asiantuntijaryhmissä ja -verkostoissa, kuten
Osallistumme myös muihin verkostoihin kuten: Faron ystävät (Museovirasto), Harrastamisen työryhmä ja verkosto (OKM), Kulttuuriympäristöviestinnän yhteistyö -verkosto Kyvyt (Ympäristöministeriö) ja Ympäristö- ja kestävän kasvatuksen Pyöreä pöytä (FEE).
Lausuimme ehdotukseen Kulttuuriperintö-strategiasta, joka valmistuu 2023 sekä Nuorisolaista.
Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä Kulttuuriperintöstrategia-ehdotuksen esittelytilaisuuden paneelissa 6.6.2022, vieressä Kuntaliiton Johanna Selkee.
25
Tapasimme toukokuussa Kulttuuriperintö-kasvatuksen yhteistyöryhmän kanssa.
Vuonna 2013 perustettuun yhteistyöryhmään
kuuluvat edustajat opetus ja kulttuuriministeriöstä, ympäris-töministeriöstä, Opetushallituksesta, Museovirastosta ja
Kuntaliitosta.
Jatkoimme KULTA ry:n, ICOMOKsen, FEE-Suomen, Europa Nostran, Pedaali ry:n ja Sivistystyönantajien jäseninä. Osallistuimme Kultafoorumiin ja KULTA ry:n vuosikokoukseen. Muotoilimme ja julkaisimme seuran eduskuntavaalitavoitteet.
Osallistuimme Europa Nostra Awards / Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon ”Kasvatus, koulutus ja tietoisuuden edistäminen” -kategorian valintakomitean kokouksiin.
Instagramissa toteutettu, 15-vuotisjuhlatoimikunnan ideoima Mun tulevaisuuteni muisto -kampanjan ideana oli kerätä nuorten ajatuksia, kokemuksia ja kertomuksia tästä hetkestä ja tulevaisuudesta.
26
Viestintää seurattiin ja kehitettiin
Viestimme aktiivisesti sosiaalisen median kanavissamme toiminnastamme, hankkeistamme ja kulttuuriperintökasvatuksen ajankohtaisista aiheista. Sosiaalisen median kanavien seuraajamme vuoden 2022 lopussa: �
Facebookissa tavoittelimme erityisesti kasvatus-,koulutus- ja nuorisoalan toimijoita, Twitterissä päättäjiä ja vaikuttajia, Instagramissa nuoria, opettajia ja muita yhteistyötahoja. TikTok oli erityisesti hanketoiminnan käy-tössä nuorten tavoittamista varten.
YouTube -kanavamme sisältää pääasiassa nuorten laatimia videoita, joita on tuotettu eri kehittämishankkeissa. Videoita katsottiin 2022 yhteensä 2575 kertaa. �Lisäksi hyödynsimme LinkedIniä rekrytointiin.
Kotisivujemme kävijämäärä kasvoi 727:sta 2705:ään kuukaudessa. Kulttuurin vuosikellossa oli vuonna 2022 noin +106 000 kävijää.
Seurasimme viestintää aktiivisesti koko vuoden työyhteisön yhteisissä tapaamisissa. Tarkastelimme eri kanavien seuraajamäärien lisäksi kattavuutta sekä eniten huomiota saaneita postauksia ja kehitimme viestintää analytiikan pohjalta.
27
Kuvassa: Instagramissa teimme keskimäärin 13 julkaisua sekä useita tarinoita kuukaudessa. Vuoden suosituin Instagram-postaus liittyi penkkareihin.
Facebookissa teimme 8–21 postausta kuukaudessa. Huomiota saivat mm. toiminnanjohtajan rekry, Kulttuurin vuosikellon koonti sekä Future Narratives-hanke.
28
Jäsentoiminta
Olemme kansalaisjärjestö, joka on avoin sekä yksittäisille henkilöille että yhteisöille. Vuoden 2022 lopussa jäsenmäärä oli 159, joista 9 oli yhteisöjäseniä.
Seuran kevätkokous järjestettiin toukokuussa Olympiastadionilla ja syyskokous marraskuussa Helsingin kaupunginmuseon tiloissa. Kokouksiin sai osallistua myös etäyhteydellä.
Kulttuuri- ja jäsensihteerinämme toimi hallituksen varajäsen Antti Sneck. Jäsenille lähetettiin säännöllisesti tietoa ajankohtaisista asioista ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Jäsenetuina tarjottiin mm. alennuksia tuotteita ja palveluita tarjoaviin yrityksiin.
Nuori aktivisti Aida A oli puhumassa seuran syyskokouksessa lasten oikeuksista. Nepsy-lapset kokevat edelleen usein koulussa kiusaamista ja syrjintää ja Aida levittää ymmärrystä ja tietoisuutta erilaisuudesta. Kuvassa Aida A:n juliste.
29