1 of 15

HYVÄ ELÄMÄ MAASEUDULLA – OSALLISTAVAN TOIMINTATUTKIMUKSEN AVAAMIA NÄKÖALOJA

#Osallisuuskahvit 20.-21.9.2021, Maaseudun Sivistysliitto

Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

UEF// University of Eastern Finland

2 of 15

Hyvinvointikäsitys murroksessa

  • Hyvinvoinnin määrittely ja näkemykset tarvittavasta hyvinvointitiedosta ovat murroksessa
  • Käsityksiä hyvinvoinnista haastaa uudistamaan
    • tarpeet ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteensovittamiseen
    • hyvinvointitutkijoiden näkemykset tarpeesta huomioida koettu hyvinvointi vahvemmin
    • uusia näköaloja hyvinvoinnin ja elinvoiman tarkasteluun haastaa etsimään myös alue- ja väestökehityksen muutokset, ”älykäs sopeutuminen” (Smart Shrinking, Syssner 2020)
  • Mitä on hyvä elämä, elinvoima ja kestävä hyvinvointi?

2

UEF// University of Eastern Finland

3 of 15

KestäväMaaseutu

  • Tutkimusta ja osallisuustyötä
  • Tutkimuksellisesti tuotetaan yhteisöpohjaista tietoa hyvinvointia, elinvoimaa ja sosiaalista kestävyyttä koskevaan keskusteluun, myös tietopohjaa hyvinvointi- ja elinvoima-indikaattoreiden kehittämiseen
  • Tuetaan erilaisilla yhteissuunnittelun menetelmillä kuntia lakisääteisessä osallisuustyössä, esim. asukkaiden osallisuus kuntastrategioiden päivittämiseen
  • Maaseudun Sivistysliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Kuntaliiton yhteishanke 1.8.2020-30.4.2022
  • Työtiiminä yhteisökehittäjä – tutkija –osallisuuden asiantuntija

​

3

UEF// University of Eastern Finland

4 of 15

Osallistavaa toimintatutkimusta viidessä kunnassa

  • Tutkimuskuntien haasteena ikääntyvä ja vähenevä väestö
  • Tutkimusalueet:
    • Pohjoinen - Posio, 3170 as.
    • Itä - Ilomantsi, 4800 as.
    • Etelä - Tammela, 6035 as.
    • Länsi - Karvia, 2330 as.
    • Keski-Suomi - Viitasaari, 6140 as.
  • Uusien näköalojen ja ratkaisumallien yhteisöllinen etsiminen siihen, kuinka turvataan hyvä elämä nykyisille ja tuleville sukupolville, huomioiden erityisesti sosiaalinen kestävyys:
    • Mahdollisuudet riittävään toimeentuloon ja riittäviin palveluihin
    • Arjen turva ja sujuva arki
    • Osallisuuden kokemus, mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään
    • Hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville

4

UEF// University of Eastern Finland

5 of 15

Yhteistä keskustelua ja kehittämistä

    • Jokaisessa kunnassa järjestetty 2/2021 kaikille avoimia tilaisuuksia, virtuaalisia ”Penkkikahviloita”
    • Osallistujia kuntakohtaisesti 10-30, yhteensä n. 85 osallistujaa
    • Osallistujina kuntien viranhaltijoita, päättäjiä, järjestötoimijoita, asukkaita
  • Tutkimusaineistona virtuaalisten Penkkikahviloiden keskustelut sekä kirjalliset vastaukset - sanapilvet, avovastaukset

5

UEF// University of Eastern Finland

6 of 15

Hyvän elinympäristön ja hyvän elämän yhteisöllistä määrittelyä

    • Keskustelua hyvästä elinympäristöstä - kuntien pito- ja vetovoimatekijöistä, huolenaiheista ja kehittämistarpeista
    • Mikä kunnassa on parasta tällä hetkellä?
    • Miksi kuntaan kannattaisi muuttaa?
    • Mikä kunnassa on pahinta tällä hetkellä?
    • Mitä kunnan tulisi kehittää?
    • Keskustelua hyvästä elämästä
    • Mistä hyvä elämä mielestäsi koostuu?
    • Vastauksia analysoitu suhteessa kestävän hyvinvoinnin teoreettisiin keskusteluihin
    • Kestävän hyvinvoinnin teoria
    • Elintaso - elämänlaatu

6

UEF// University of Eastern Finland

7 of 15

Teoreettisena keskusteluyhteytenä �kestävän hyvinvoinnin teoria

  • Relationaalinen hyvinvointikäsitys
  • Kestävän hyvinvoinnin ulottuvuudet (Helne & Hirvilammi 2015)
    • Having: kohtuullinen elintaso
    • Doing: mielekäs ja vastuullinen toiminta
    • Loving: merkitykselliset suhteet
    • Being: itsensä toteuttaminen
  • Arjen hyvinvoinnin näkökulma (Raijas 2011; Kattilakoski & Rantamäki 2020; Kattilakoski & Sireni 2020)
    • Koettu hyvinvointi; kuinka yhteiskunnalliset rakenteet, paikallinen elinympäristö sekä henkilökohtaiset ja yhteisölliset resurssit tukevat hyvinvoinnin konkretisoitumista arjessa

7

Mukaillen ja täydentäen Helne & Hirvilammi 2015; Kattilakoski & Rantamäki 2020; Kattilakoski & Sireni 2020; ks. myös Allardt 1976; Raijas 2011; Sen 1999

UEF// University of Eastern Finland

8 of 15

Hyvä elinympäristö – ”pitovoimatekijät”

8

ILOMANTSI: luonto, ihmiset, yhteinen tekeminen/kehittäminen, palvelut, turvallisuus

KARVIA: kehittämisen meininki/yhteisöllisyys/ talkoohenki, hyvät palvelut, luonto, ihmiset, harrastus/liikuntamahdollisuudet

TAMMELA: lähikoulut ja -päiväkodit, luonto, liikuntamahdollisuudet, sijainti, kylät, turvallisuus

POSIO: luonto, harrastusmahdollisuudet, turvallisuus, rauha, yhteisöllisyys

VIITASAARI: ihmiset ja yhteisöt, kehitysmyönteisyys/ ennakkoluulottomuus, luonto, harrastusmahdollisuudet, sijainti

luonto

yhteisöllisyys

hyvät palvelut

harrastusmahdollisuudet

turvallisuus

ennakkoluulottomuus

Mikä kunnassa on parasta?

UEF// University of Eastern Finland

9 of 15

Hyvä elinympäristö – ”vetovoimatekijät”

9

ILOMANTSI: hyvät palvelut, valokuitu/ etätyömahdollisuudet, edullinen asuminen, luonto

KARVIA: hyvät palvelut, vapaus olla oma itsensä, luonto, alhainen veroprosentti, osallisuus, turvallisuus

TAMMELA: edullinen asuminen, luonto, harrastusmahdollisuudet, turvallisuus, lähikoulut, sijainti, väljyys, kylät

POSIO: harrastusmahdollisuudet, hyvät peruspalvelut, turvallisuus, luonto, tonttitarjonta/edullinen asuminen, yhteisöllisyys/naapuriapu, tila/rauha, yrittäjyysmahdollisuudet

VIITASAARI: turvallisuus, luonto, palvelut, harrastusmahdollisuudet, asumisen väljyys, rauha

hyvät palvelut

edullinen asuminen

harrastusmahdollisuudet

turvallisuus

luonto

vapaus olla oma itsensä

Miksi kuntaan kannattaisi muuttaa?

UEF// University of Eastern Finland

10 of 15

Mikä huolettaa, mitä tulisi kehittää

Mikä kunnassa pahinta tällä hetkellä?

väki vähenee ja vanhenee

taloustilanne

kateus, vastakkainasettelut, yhteishengen puute

työttömyys/työvoimapula

päätöksenteon hitaus

julkinen liikenne

yksinäisyys

​

10

Mitä kunnan tulisi kehittää?

yhteistä kehittämistä (kunta-kylät, järjestöt)

sukupolvien välinen yhteistyö

kohtaamispaikat/sosiaalinen osallisuus

(erit. ikäihmiset, työttömät)

lapsiperheiden ja nuorten osallisuus

yhteisiä näköaloja

UEF// University of Eastern Finland

11 of 15

Koettu hyvinvointi – �mistä hyvä elämä koostuu?

11

ILOMANTSI: hyvät ja läheiset ihmissuhteet, mielekäs tekeminen/ merkityksellinen työ, terveys, vapaa-aika/harrastukset, luonto, taide/kulttuuri

KARVIA: hyvät ja välittävät ihmissuhteet, yhteisöllisyys, luonto lähellä, turvallisuus, oma tila ja rauha, terveys, lähellä tuotettu puhdas ruoka

TAMMELA: läheiset ihmissuhteet, oma rauha/hiljaisuus, yhteisöllisyys/ naapuriapu, turvallisuus, terveys, työ, luonto, puhdas ympäristö, lähipalvelut

POSIO: mielekäs työ ja toimeentulo, läheiset ihmissuhteet, vapaa-aika ja harrastukset, turvallisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen, rauha, terveys, puhdas ruoka

VIITASAARI: yhteisöllisyys ja osallisuus, työ ja toimeentulo, tulevaisuudenusko, ihmissuhteet, turvallisuus, elämän mielekkyys/ tunne että on tärkeä

mielekäs ja merkityksellinen työ

vapaa-aika / harrastukset

lähellä tuotettu puhdas ruoka

puhdas ympäristö

työ ja toimeentulo

terveys

lähipalvelut

hyvät ja välittävät ihmissuhteet

yhteisöllisyys / naapuriapu / välittämisen kulttuuri

luonnonläheisyys / luontosuhde

osallisuuden kokemus

oma tila, rauha, hiljaisuus

taide ja kulttuuri

mielekäs ja merkityksellinen työ

Valokuitu ja etätyömahdollisuudet

lähikoulut

UEF// University of Eastern Finland

12 of 15

Katse elämän laadullisten kriteereiden tarkasteluun?

12

Arto O. Salonen

UEF// University of Eastern Finland

13 of 15

Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä

  • Osallistavan toimintatutkimuksen ensimmäisen kierroksen analyysi haastaa elinvoiman ja hyvinvoinnin monimuotoisempaan ymmärtämiseen, ja tätä kautta myös hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattoreiden sekä strategioiden kehittämiseen.
    • Kuinka myös pehmeiden pito-, veto- ja hyvinvointitekijöiden (kuten yhteisöllisyyden, osallisuuden, luonto- ja paikkasuhteen) hyvinvointi- ja elinvoimavaikutuksia voitaisiin mitata/arvioida?
    • Nykyiset mittarit mittaavat usein “ohi”, pahoinvointia, palvelujen käyttöastetta jne.
    • Millaisia uusia ideoita, toimintamalleja ja resursseja voitaisiin löytää vahvistamalla strategisemmin paikallista yhteisöllisyyttä, eri väestöryhmien osallisuutta ja “yhteistä kehittämistä”? (kunta, järjestöt, kylät, sukupolvet, monipaikkaiset…)
  • Tutkimus jatkuu, osallistavan toimintatutkimuksen toinen kierros käynnissä...

​

​

13

UEF// University of Eastern Finland

14 of 15

Lähteet

  • Allardt, Erik (1976) Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.
  • Helne, Tuula & Tuuli Hirvilammi (2015) Wellbeing and sustainability: A relational approach. Sustainable Development 23, 167–175.
  • Kattilakoski, Mari & Niina Rantamäki (2020) Hyvinvointia paikallistamassa - maaseudun paikallisten hyvinvointijärjestelmien teoreettinen tulkintamalli. Janus vol. 28 (4) 2020, 374–391.
  • Kattilakoski, Mari & Marit Sireni (2020) Koettu arjen hyvinvointi ja sen murtumat maaseudun naisten kertomuksissa. Maaseutututkimus, 28(1), 7–28.
  • Kindon, Sara, Rachel Pain & Mike Kesby (eds.) (2007) Participatory Action Research Approaches and Methods: Connecting People, participation and place. Routledge, New York.
  • Raijas, Anu (2011) Arjen hyvinvointi. Teoksessa Juho Saari (toim.) Hyvinvointi – Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus, Helsinki, 243–263.
  • Salonen, Arto O. & Maria Joutsenvirta (2018) Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus, 38(2), 84–101.
  • Sen, Amartya (1999) Commodities and capabilities. Oxford: Oxford University Press. (First Edition Published in 1987.)
  • Syssner, Josefina (2020) Pathways to Demographic Adaptation. Perspectives on Policy and Planning in Depopulating Areas in Northern Europe. Springer.

​

14

UEF// University of Eastern Finland

15 of 15

Kiitos!

15

UEF// University of Eastern Finland