ERI MOTIIVEJA

Miten ajattelu selittää motivaatiota?

s. 74-81

Motivaatio syntyy monesta eri osatekijästä:

​

Tavoite: Ihminen on motivoitunut, jos tavoite on hänelle tärkeä

Selviytymisennuste: Ihminen on motivoitunut, jos hän uskoo voivansa saavuttaa tavoitteen

Tunteet: Ihminen motivoituu toiminnasta, joka herättää miellyttäviä tai epämiellyttäviä tunteita

​

Motivoidumme tekemään asioita, jotka tukevat myönteistä minäkuvaa.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio

Ulkoinen motivaatio: Ulkoiset syyt motivoivat (palkka)

Sisäinen motivaatio: Toiminta tehdään itsensä vuoksi

​

• Ulkoisen ja sisäisen motivaation raja on liukuva
• Tutkimuksissa on osoitettu, että pitkäjänteinen työskentely vaatii sisäistä motivaatiota
• Motivaation puute voi olla sitä, että ihminen on liikaa ulkoisten motiivien varassa

Motivaation tutkiminen

-Kognitiivinen motivaatiotutkimus: Tavoitteet, elämäntehtävät ja strategiat vaikuttavat ihmisen motiiveihin. Tutkimus perustuu itsearviointiin, eikä ihmisten halu tai kyky ole aina hyvä, jotta he voisivat arvoida itseään. Osa tutkijoista onkin pohtinut, että ajattelutavat vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen kokeellisessa tilanteessa.

-Psykoanalyyttinen motivaatiotutkimus: Jokaisen ihmisen aikaisemmat kokemukset ja motiivit vaikuttavat tiedostomattomasti terapiasssa tehtyihin testeihin, kuten esim. mitä kukin näkee musteläikkätestissä. Tällä tutkimuksella on pyritty löytämään yksilön tiedostomattomia motiiveja sekä ristiriitoja.

Arvomaailma ja elämäntehtävät

• henkilö, joka tulee ympäristöstä, jossa pidetään esim. kielitaitoa suuressa arvossa, tulee todennäköisesti itsekin arvostamaan samaa. Vastaavasti toinen voi protestina olla arvostamatta kielitaitoa.
• ihmisen arvomaailma muuttuu usein iän ja kokemusten myötä, esim. lapsen synnyttyä vanhemmat alkavat usein painottaa perhearvoja.
• elämäntehtävät ovat tärkeitä tavoitteita, joita ihminen on asettanut itselleen
• henkilöt, joiden elämäntehtävät tuntuvat lähes mahdottomilta tavoittaa iän, sukupuolen tai muun syyn takia, ovat usein vähemmän tyytyväisiä elämäänsä kuin ne, joiden tavoitteet ovat realistisia

Selviytymisennuste

Bandura selittää motivaatioeroja selviytymisennusteella: jos ihminen uskoo selviävänsä tehtävästä, hän ei lannistu vastoinkäymisistä. (vihko)

Optimismi edistää ihmisen uskoa mahdolli-

suuksiinsa, pessimismi ruokkii itse-epäilyjä.

Onnistumisen kehä -> vahvistaa itseluottamusta ja onnistumista, toisaalta myös sopiva määrä epäonnis

tumisia voi vahvistaa itseluottamusta, kun huomaa selviytyvänsä takaiskuista.

Attribuutioteorian mukaan selviytymisennusteeseen vaikuttavat yksilön tavat tulkita onnistumisia ja epäonnistumisia.

Dweckin ja Grantin (2008) mukaan ihmisellä on erilaisia teorioita eri kykyjen muuttumattomuudesta.

​

​

​

​

​

​

​

Nälkä ja nälän säätely motivoi

s. 82-87

1.biologinen tarve

• rasvasolut tuottavat näläntunteesta kertovaa leptiini-hormonia
• keho pyrkii homeostaasiin (kehon sisäinen tasapaino, yksilön hengissäsäilymisen ehto)
• kylläisyyden ja nälän tunne: mahalaukun reseptorit viestivät aivokuorelle ja hypotalamus�- rekisteröi verensokerin tasoa �- mittaa kylläisyydestä ja nälästä kertovien hormonien määrää�- tekee tarvittaessa hälytyksen aivoihin aiheuttaen näläntunteen

​

Nälkä ja nälän säätely motivoi

s. 82-87

2. sosiaalinen motiivi

• ruoan tarjoaminen voi kertoa hellyydestä ja tunteista
• arvot ja asenteet (yksilölliset, sosiokulttuuriset)
• ruokaan ja syömiseen liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset piirteet�- tärkeintä ei ole ruoan maku vaan yhdessäolo

Nälkä ja nälän säätely motivoi

s. 82-87

3. Psyykkinen motiivi

- jo vauvoja lohdutetaan ruokkimalla -> muistumia lohdusta

- yksilöllisiä (mm. lohduttaminen,motivointi)�- mielihyvä, mielipaha, ajankulu�- syöminen rauhoittaa�- psykoanalyyttinen tulkinta: ruoka muistuttaa vauva-ajan lohduttavasta� ruokinnasta��Nälän säätely:�- mm. ruokailuolosuhteet, ruoan olotila, ruokailuseura ja aiemmin syödyt ateriat vaikuttavat�- anoreksia nervosa: liian vähän ravintoa, pakonomainen tarve liikuntaan�- bulimia nervosa: hallitsematon ahmiminen, jota seuraa oksentelu� *BED (=binge eating disorder), hallitsematonta ahmintaa�- ortoreksia nervosa: pakonomainen tarve syödä ja suunnitella ateriat terveellisesti

Seksuaalisuus motivoi

s. 88-97

- Seksuaaliset halut motivoivat. Seksuaalisiin tunteisiin kuuluvat statuksen tarve ja mielihyvä. Seksuaalisuus tuo elämään myös jännitystä.

- Seksuaalimotiivit yhdistyvät omiin kokemuksiin, yhteisöjen tapoihin ja arvoihin sekä kulttuurien. Seksuaalisuus ja seksuaalimotiivit ovat psykologisesti sukupuoliviettiä laajempia käsitteitä

- Seksuaalisuus on lajin säilymisen kannalta oleellinen motiivi.

Seksuaalimotiivit muodostuvat biologiselta ja sosiaaliselta pohjalta.

Biologisesti määrääviä tekijöitä ovat

• Fyysisyys
• Sukupuoli
• Hormonaalinen säätely
• Hermostollinen säätely
• Sukupuolinen vietti

ja sosiaalisesti määrääviä tekijöitä ovat

• Kasvuyhteisö
• Sosiaalistuminen
• Arvot
• Asenteet
• Tabut
• Normit
• Viestintä

​

Seksuaalisuus motivoi

s. 88-97

• seksuaalinen suuntautuminen ei yleensä ole tahdonalaisesti säädeltävissä, vaan hyvin pitkälti biologisesti ohjelmoitua

​

• Ihmisiä myös lokeroidaan (stereotyypit) heidän sukupuolensa mukaan. Helposti tyttöjä pidetään rauhallisempina ja tunnollisempina kuin poikia, joille on luonnollista olla vilkas ja tekeväinen.

​

• Ihmiset haluavat medialta tunneruokaa, sosiaalista hyötyä, tietoa ja ymmärrystä. Media tarjoaa myös elinympäristön ja informaation hallintaa. Se on ylierotisoitunut: seksi myy, se vetoaa kaikkiin. Usein erotiikka ja huumori yhdistyvät.

​

​

Seksuaalisuus motivoi

s. 88-97

Elämässä tulee eteen myös paljon eettisiä kysymyksiä, joihin jokaisen on itse luotava omat mielipiteensä. Haluaako elää sinkkuna, sukupuoliyhteyttä ennen naimisiinmenoa, haluaako avio/avoliiton, perustaako perheen, milloin haluaa lapsen/ haluaako lapsen, haluaako raskauden aikana seulontatutkimuksia jne. Yhä useammat lasta toivovat kärsivät myös lapsettomuudesta ja turvautuvat sen vuoksi erilaisiin lapsettomuushoitoihin taikka valitsevat adoption. Se, millaisen perheen tahtoo, riippuu paljon ihmisen seksuaalisuudesta.

SEKSUAALISUUS JA MAINONTA

Sosiaalinen motivaatio

s. 98-106

Sosiaaliset motiivit liittyvät ihmissuhteisiin

• yhteenkuuluvuus
• hyväksytyksi

tuleminen

• huomion tarve
• läheisyys
• kiintymys
• vallanhalu
• kilpailu
• sosiaalinen vertailu
• halu olla pätevä

• Ihmiset eroavat siinä, mitkä sosiaaliset motiivit ovat heille erityisen tyypillisiä
• Motivaation painopisteet vaikuttavat ihmissuhteiden laatuun
• Kilpailuhenkisen henkilön seurassa ei välttämättä viihdy kovinkaan hyvin
• Tilanne ja ryhmä vaikuttavat siihen, mitkä sosiaaliset motiivit nousevat esiin
• Kulttuurierot vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita henkilö pitää itselleen mahdollisina

Sosiaalisiin motiiveihin vaikuttavat...

Itsetunto

Minäkäsitys

Maailmankuva

Tunteet

Tilanne

Mielikuvat

Jokin ryhmä

Kilpailu ja halu olla pätevä:

• Monia ihmisiä motivoi sosiaalinen vertailu, halu olla pätevä ja jossain asioissa muita parempi
• Myös halu välttää ryhmän heikoimpana oleminen, eli alaspäin vertailukin motivoi
• Pyrkimys päästä hierarkiassa korkeammalle, esim. työpaikalla
• Kunnianhimoinen käyttäy-

tyminen ei aina liity kilpailuun

​

Itsenäisyyden halu

Useimmat eivät pidä komentelusta. Ihminen haluaa päättää omista asioistaan ja kokea hallitsevansa elämäänsä.

Sisäinen kontrolli: Uskomus, että omiin asioihin voi vaikuttaa. Stressaavassa elämäntilanteessa kontrollin kokemus järkkyy, jolloin ihmiset turvautuvat kuvitteelliseen kontrolliin (esim. taikauskoiset rituaalit).

Ulkoinen kontrolli: Kokee elämänsä hallinnan olevan itsen ulkopuolella, esim. yhteiskunnalla tai Jumalalla. Voi tehdä ihmisestä avuttoman, mutta hyviä puolia on mm. se, että tähän uskovat osaavat ottaa sosiaalista tukea ja apua paremmin vastaan kuin muut.

Yhteenkuuluvuus:

• Ihmisellä on voimakas liittymisen ja yhteenkuuluvuuden tarve. Tämä näkyy esimerkiksi voimakkaana taipumuksena muodostaa ryhmiä ja kokea yhteenkuuluvuutta.
• Näin ollen jotkut ihmiset saattavat omaksua mielipiteitä, elämäntapoja ja tyylejä vain osoittaakseen kuuluvansa johonkin ryhmään.
• Pelkkä kuuluminen johonkin ryhmään ei silti riitä. Ihminen hakee myös kiintymystä ja hyväksyntää.
• Ihmissuhteet ovat laadullisesti erilaisia.
• Torjunta muiden ihmisten taholta järkyttää mielentasapainoa