Lintuatlas – avointa kansalaistiedettä

• Suomen 4. lintuatlas on meneillään 2022–2025. Yhteistyössä Luomus & BirdLife Suomi, rahoittajana ympäristöministeriö.
• Lintuatlaksessa selvitään linnustomme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus.
• Lajisto atlasruuduilla (100 km²), tuloksena lintulajien esiintymiskartat.
• Avoin tiede: tieto on saatavilla Suomen Lajitietokeskuksessa (Luomus).
• Lintuatlaksen tulokset: tulokset.lintuatlas.fi.

​

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2022

CC BY 4.0

Heidi Björklund, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Lintuatlas – pitkäaikaisseuranta ja tutkimus

• Pitkäaikaisseuranta: 1. atlas jo 1970-luvulla.
• Tutkimus: vertailu aiempiin lintuatlaksiin. Levinneisyyden ja pesinnän varmuuden muutokset ja syyt.

Helmipöllön (Aegolius funereus) atlaskartat. Helmipöllön levinneisyys on muuttunut aukkoisemmaksi�(Valkama ym. 2011).

1. & 2. atlas

3. atlas

4. atlas (kesken)

?

Lintuatlas – tietoa yhteiskunnan käyttöön

• Kestävä yhteiskunta: kestävyysmurros edellyttää läpinäkyvää päätöksentekoa avoimen tiedon pohjalta. Lintuatlas antaa tällaista tietoa lajien ja luonnon tilasta.

​

​

• Linnut ovat hyvin tunnettu ja helposti havaittava lajiryhmä.
• Lintukantojen muutokset heijastavat muutoksia ympäristöoloissa.

​

​

Pohjoiset lajit, kuten järripeippo (Fringilla montifringilla), vetäytyvät ilmastonmuutoksen myötä kohti pohjoista�(Valkama ym. 2011).

1. & 2. atlas

3. atlas

Lintuatlas – tiedon yhteistuotantoa

• Kansalaistiede: aineiston keräävät tuhannet vapaaehtoiset harrastajat.
• Osallistaminen: kuka tahansa voi osallistua. Kaikki havainnot ovat tärkeitä.
• Monia tapoja ilmoittaa tietoja netissä ja mobiilisti.
• Saavutettavuus: tietojen erottuminen kartoilla.
• Ilmoita lintuhavaintosi ja merkitse pesimävarmuusindeksi!
• Lisätietoa:
• lintuatlas.fi
• www.birdlife.fi/lintuatlas

​

Lintuatlashavaintoja Helsingin Vanhan-

kaupunginlahdelta. Heidi Björklund