Syväoppimisen suunnitteluperiaatteet, osa I�7.9.2022��Sanna Ruhalahti, TAMK

Syväoppiminen (deeper learning, deep learning)

• Syväoppiminen määritellään usein korkeamman tason ajattelutaitojen saavuttamisen näkökulmasta, jossa opiskelija tai oppijayhteisö soveltaa, analysoi, tulkitsee, tutkii, vertailee, arvioi, rakentaa ja luo uutta tietoa (esim. Anderson ym. 2001; Nelson Laird ym. 2014; Paavola, Lipponen & Hakkarainen 2004; Schraw, Flowerday & Lehman 2001).
• Työelämä nyt ja tulevaisuudessa odottaa valmistuvien opiskelijoiden omaavan korkeamman tason ajattelutaitoja (Adams Becker ym. 2017).
• Tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat ajattelutaitojen kyvykkyyttä, ongelmanratkaisutaitoja, sopeutumis- ja oppimiskykyä sekä sosiaalisia taitoja (esim. Dondi, Klier, Panier & Schubert, 2021).
• Syväoppimista osoittavat korkeamman tason ajattelutaidot voidaan ymmärtää ikään kuin ajatteluprosesseiksi, jotka auttavat yhdistämään teoreettista tietoa mielekkäällä tavalla käytäntöön ja toisaalta käyttämään näiden yhteyksiä ongelmien ratkaisemiseen.
• Oppimisprosessien suunnittelu ja opiskelijoiden ohjaaminen kohti syväoppimista osoittavia korkeamman tason ajattelutaitoja vaatii tietoista työtä. Syväoppiminen ja osaamisen kehittyminen vaatii opiskelijoiden huomiotaan paljon ja toisaalta harjannuuttaa myös ajatteluprosesseihin.
• Myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen pitäisi haastaa opiskelijoiden kehittymistä tähän suuntaan ja ajatteluprosessien kehittyminen tulisi nähdä erityisen arvokkaana.

​

Lähde: Saarelainen, M. (2017)

3

ME 1 ��Kerro tilanteesta, jolloin itse tunsit tai huomasit tapahtuneen syväoppimista (Howspace)

| 4

ME 2 ��Käydään "kuuntelemassa" toisten tarinoita ja arvostamassa niitä vastauksin ja tykkäyksin. Esim. tykkää tarinasta, joka koskettaa sinua tai on sinulle tuttu. (Howspace)�

| 5

6

Syväoppimista edistäviä tekijöitä mm.

​

• Autenttisuus ja autenttinen oppiminen luo tärkeä pohjan syväoppimiseen suuntaavalle yhteisölliselle tiedonrakentamiselle (esim. Aarnio, 2006; Herrington et al., 2010; Czerkawski, 2014; McGee & Wickersham, 2005; Cho & Rathbun, 2013 ).
• Oppijayhteisö nähdään keskeiseksi tekijäksi ja motivaattoriksi, kun tavoitellaan syväoppimista (esim. Ryan & Deci, 2000; Bereiter, 2002).
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen (esim. Paavola et al., 2004; Näykki, 2014) ja erityisesti dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen – ja luominen (esim. Enqvist & Aarnio, 2004; Aarnio, 2006; Tillema, 2006; Aarnio, 2015; Ruhalahti et al., 2017).
• Projektit ja yhteisölliset artefaktit
• Itseopiskeluvaiheet (self-paced) auttavat saavuttamaan syväoppimista (esim. Paavola et al., 2004; Sfard, 1998; Turkle, 2015, p. 61; Ruhalahti, et al. 2018).
• Digitaalisen oppimisympäristöt vaativat struktuuria (Aarnio & Enqvist ,2007) ja ohjattu opiskelu edistää korkeamman tason ajattelutaitojen kehittymistä (Lonka, 2015; Gibson, 2013)
• Osaamisperusteisuuden vaade haastaa opiskelijan osallisuuden, yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen (esim. Ruhalahti, Brauer & Korhonen, 2021)

​

Syväoppimisen suunnitteluperiaatteet � 2022�

1. Osaamistavoitteet

• Osaamisperusteisuuden vaade haastaa opiskelijan osallisuuden, yhteisöllisen oppimisen ja tiedonrakentamisen �
• Valtakunnallisesti määritellyt osaamistavoitteet ovat tärkeässä asemassa, kun muotoillaan oppimisprosessia kohti syväoppimista osoittavaa osaamista
• osaamisperusteinen osaamisen kehittyminen ja mahdollistuminen
• Osaaminen muuttuu entistä enemmän kokonaisuuksien, merkityksien sekä käytännön osaamisen soveltamiseksi

| 9

2. Dialogiosaaminen

• Oppijayhteisön tukeminen kaikissa oppimisprosessin vaiheissa dialogisen yhteisöllisen työskentelyn, toiminnan ja tiedonrakentamisen tukeminen dialogimenetelmin

​

​

| 10

” Kurssikavereiden tuki on myös erittäin tärkeää. Sitä voisi opettajat painottaa vielä enemmän: että jakakaa osaamistanne ja tukekaa toisianne!"

https://www5.hamk.fi/dialogi/diale/

Dialogitaidoilla kohti korkeamman tason ajattelu- ja työskentelytaitoja

| 11

Kuvio pohjautuu H. Aarnion aineistoihin. �Dialogimenetelmät oppijayhteisön valmentamiseen: https://www5.hamk.fi/dialogi/diale/

​

WE:�Odotamme oppimisen olevan yhteisöllistä ja sosiaalista, vaan miten valmennamme opiskelijat työskentelemään yhdessä?

| 12

3. Autenttiset lähtökohdat

• Mahdollisuus rakentaa merkityksellistä tietoa � autenttisessa asetelmassa eli osallistaa � opiskelijat toimintaan
• Perustuu opiskelijan ja opiskelijaryhmän � olemassa oleviin osaamiseen
• Opiskeltava sisältö on relevanttia, sitouttavaa, � aitoa ja merkityksellistä
• Edellyttää dialogitaitoja (sosiokulttuurinen � lähestyminen: oppiminen tapahtuu yhteisöissä� yhdessä yhteisön osaamista kasvattaen, � samalla yksilöä kehittäen)

​

| 13

2.62021

Miten luodaan oppimiselle autenttinen lähtötilanne joka suuntaa syväoppimiseen?

​

• Opintojakson osaamistavoitteista luodaan yksilö- ja yhteisö- tason ymmärrystä millaista osaamista tavoitellaan?
• Opiskelijat luovat ensin yksin avoimia kysymyksiä osaamistavoitteista (peilaten omaan sen hetkiseen osaamiseen ja ymmärrykseen
• Opiskelijat luovat yhteisössä yhteisiä avoimia kysymyksiä osaamistavoitteita pyrkien luomaan niistä laajempia osaamisteemoja��

​

| 14

2.6.2021

4. Itseopiskelu

• Sijoitettava oppimisen ja osaamisen � kehittymisen näkökulmasta tärkeisiin kohtiin
• Jokaisella yksilöllinen lähtötaso
• Yksilön tiedonhankintana ja/tai opitun sisäistämisenä�
• Orientoituminen ja alustava sisäistäminen� aiheesta (alussa)�
• Opitun sisäistäminen yksilötasolla (esim. yhteisöllisen työskentelyn jälkeen) oppimisprosessin sopivissa vaiheissa.

​

| 15

Oppimisen lähikehityksen vyöhyke (Zone of Proximal Development)

• Lähikehityksen vyöhykkeellä noviisi pystyy suoriutumaan tehtävistä yhteistyössä joko osaavamman aikuisen (ekspertti) tai taitavamman vertaisoppijan kanssa
• Oikeanlaisella tuella ja ohjauksella opiskelijan vasta kehittymässä olevat taidot ja tiedot muuttuvat myöhemmin itsenäiseksi osaamiseksi
• Oppiminen vyöhykkeellä ja tasoilla on dynaamista
• Muotoutumiseen ja dynamiikkaan vaikuttavat opiskelijan osaamisen taso, aktuaalinen kehitystaso sekä opetus sekä organisoitu vuorovaikutus
• Lähikehityksen vyöhykettä voidaan käyttää myös arvioinnin tukena
• Opimme yleensä korkeamman ajattelun taidot (syväoppimista osoittavat) ensin sosiaalisella, avustetulla tasolla ja vasta sitten yksilöllisellä tasolla�
• Kts. Esim. Vygotsky,1978; Palincsar, 1998; Brown & Palincsar, 1989; Rogoloff, 1990

| 16

2.6.2021

5. Ohjaus (scaffolding)

• Oikea-aikaisia pedagogisia ohjaustekoja tai � -interventioita
• Dialogisen tiedonrakentamisen tukeminen� ohjauksella
• Oppijayhteisön ja opiskelijan oppimisen ja � osaamisen kehittymisen tuki
• Miten hyödyntää jaettua ohjausta?

| 17

�MIKÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA OHJAUSRESURSSI? �Mihin se on järkevä sijoittaa oppimisen ja osaamisen näkökulmasta?

| 18

Millaista ohjausta saatavilla? Missä? Miten? Miten ohjataan soveltavaan osaamiseen?

6. Digiympäristöt

• Oppimisprosessia ja dialogista � yhteisöllistä tiedonrakentamista tukevat � digitaaliset ympäristöt
• Saumaton integroituminen osaamisen saavuttamiseen
• Henkilö- ja ryhmäkohtaisuus (PLE)

| 19

7. Arviointi

• Miten tukea reflektoinnissa?
• Miten jaksottaa osaksi oppimisprosessia?
• Kuinka arvioinnilla ohjaa opiskelijaa saavuttamaan syväosaamista?
• Monimuotoiset tavat
• Itsearviointi
• Oppijayhteisön arviointi
• Opettajan arviointi

�

| 20

Syväoppimisen käytännönläheinen arviointikehys�(vrt. Bloom 1956; Anderson et al., 2001, p. 31)

Pintaoppimista osoittava yhteistoiminnallinen tiedonrakentaminen

• haetaan ja tuodaan lähdetietoa irrallisena, luettelomaisesti
• esitetään valmista tietoa ja käsityksiä kopioituna
• käyttäen lähteitä kritiikittömästi
• rakennetaan jäsentymätöntä tietoa
• haetaan tiedon sisältöjä ja merkityksiä

Syväoppimista osoittava dialoginen yhteisöllinen tiedonrakentaminen

• sovelletaan tietoja ja taitoja teoriaa sekä käytäntöä yhdistäen
• vertaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja
• analysoidaan sekä arvioidaan erilaista tietoa ja käytännön toiminnan muotoja ja niiden merkityksiä
• sovelletaan rakennettua tietoa ja pyritään löytämään erilaisia toimintamalleja
• rakennetaan, luodaan, suunnitellaan ja kehitetään uusi artefakti tai näkökulma

Lähde: Ruhalahti, Aarnio, & Ruokamo, 2018

Jotta syntyy syväoppimista ja osaamista, tarvitaan

• oppimisprosessien ketterää suunnitteluosaamista
• syväoppimista tukevia oppimistehtäviä
• edellyttävät myös korkeamman tason ajattelutaitoja
• tutkivan oppimisotteen tukemista
• autenttisten lähtökohtien esille nostamista entistä läpinäkyvämmin
• silloin opiskelijaryhmän muodostamat avoimet kysymykset oppimisprosessin keskiössä
• erityisesti dialogiosaamista ja siihen valmentamista 🡪 yhteisöllinen dialoginen tiedonrakentaminen luonnollinen seuraus
• oppimisprosessin eri vaiheisiin sijoitettua, ohjeistettua ja digisti tuettua itseopiskelua
• ohjausta (scaffolding)

22

Miten syventää oppimista ja osaamista?

​

• Kietomalla syväoppimista � edistäviä tekijöitä ja � pedagoginen käsikirjoituksen � innostavasti syveneväksi � oppimisprosessiksi ja pohtien:
• Millaisen oppimispolun sinun opiskelijasi� kulkevat?
• Millaista osaamista syntyy ammattiin� valmistuvalle?

​

​

| 23

Osaamismerkki

Suosittelen hakemaan vasta �II osion jälkeen

​

Osaamistavoitteet

Merkin saaja:

• osaa soveltaa muutamia tai kaikkia syväoppimisen suunnitteluperiaatteita oman opetuksen suunnittelussa
• osaa suunnitella oppimisprosessin syväoppimista osoittavaan osaamiseen suunnaten�

Arviointikriteerit

Merkin saaja:

• soveltaa syväoppimisen suunnitteluperiaatteita perustellen
• suunnittelee yksilön ja oppijayhteisön syväoppimista edistävää tai/ja suuntaavaa osaamisen kehittymistä

​

24

https://openbadgefactory.com/c/earnablebadge/R660SHa4HKa343/apply

​

​

�

| 25

US (Howspace)

Keskeisiä lähteet:

| 26