1 of 28

Kirjastolaki, maakuntakirjastot ja AKE-toiminta

​

PIKE-JOHTAJIEN ETÄKAHVIT 3.5.2023

Pirkko Lindberg

2 of 28

Miksi uusi kirjastolaki?

​

  • Kirjaston toimintaympäristö oli muuttunut

Digitalisaatio oli tullut jäädäkseen

  • Yhteiskunnan monikulttuurisuus
  • Kirjaston rooli demokratian ja edistämisessä ja vahvistamisessa
  • Henkilöstön pätevyysvaatimukset
  • Kunta-alan muutokset, mm ikärakenne, sisäinen muuttoliike sekä maahanmuutto ja heikkenevä kuntatalous
  • Uusi laki vahvistettiin 26.12.2016 ja tuli voimaan 1.1.2017

​

​

​

​

​

​

3 of 28

Vanha laki Uusi laki

  • Kirjastopalvelut ovat maksuttomia

​

  • Maakuntakirjastot

​

​

  • Tarkat henkilöstön pätevyydet

​

​

​

​

+ Varaukset ovat maksuttomia

​

  • 18 maakuntakirjastosta 9 alueelliseen kehittämiskirjastoon (+valtakunnallinen kehittämiskirjasto)

​

  • Ei tarkkoja pätevyysvaatimuksia, vain suositukset

​

  • Maininta uudistuvasta kokoelmasta
  • Kirjaston tehtävät määriteltiin

​

​

4 of 28

2 § Lain tavoite

  • Tämän lain tavoitteena on edistää:
  • 1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin;
  • 2) tiedon saatavuutta ja käyttöä;
  • 3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa;
  • 4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen;
  • 5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
  • Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.

​

5 of 28

6 § Yleisen kirjaston tehtävät

  • Yleisen kirjaston tehtävänä on:
  • 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
  • 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
  • 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
  • 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
  • 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
  • 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.
  • Yleisellä kirjastolla voi olla 1 momentissa mainittujen tehtävien lisäksi valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä.
  • Edellä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö.

​

6 of 28

Maakuntakirjastojen historiaa

  • Maakuntakirjastotoiminta käynnistyi 1960-luvulla täydentämään yleisten kirjastojen verkkoa ja tukemaan pienten maaseutukuntien kirjastojen kehittämistä.
  • Maakuntakirjastoja oli 18 kpl.
  • Maakuntakirjastotehtävät olivat ns ammatillisia tukitehtäviä, ja ne olivat säilyneet samoina pitkään.
  • Maakuntakirjastotehtäviä hoitavan yleisen kirjaston toiminta oli lailla rajattua eikä sillä ollut velvollisuutta järjestää kirjastolaissa tarkoitettuja kirjasto- ja tietopalveluja toiminta-alueensa muiden kuntien asukkaille.
  • Maakuntakirjastotehtäviä hoitavilla yleisillä kirjastoilla ei myöskään ollut toimivaltaa toiminta-alueensa kirjastoihin nähden.
  • Aluehallintovirastot kävivät vuosittain seurantaneuvottelut maakuntakirjastotehtäviä hoitavien yleisten kirjastojen kanssa.

​

7 of 28

Maakuntakirjastot

​

8 of 28

Maakuntakirjastot

​

9 of 28

Maakuntakirjastot – vanha kirjastolaki

  • 13 §
  • Maakuntakirjastot
  • Maakuntakirjastona toimii valtioneuvoston määräämän kunnan kirjastolaitos asianomaisen kunnan suostumuksella. Maakuntakirjaston toiminta-alueen määrää valtioneuvosto.
  • Maakuntakirjaston tehtävistä säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi lisäksi asianomaisen kunnan suostumuksella antaa maakuntakirjastolle erityisiä tehtäviä.
  • Maakuntakirjaston palvelukset ovat 7 §:ssä säädetyin poikkeuksin maksuttomia.
  • Valtioneuvosto voi peruuttaa määräyksen toimia maakuntakirjastona sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

​

10 of 28

Asetus 406/2013�maakuntakirjastojen tehtävistä

  • 2 §
  • Maakuntakirjaston tehtävät
  • Maakuntakirjaston tehtävänä on:
  • 1) kehittää toiminta-aluettaan koskevia verkko- ja tietopalveluja; 
  • 2) perehdyttää toiminta-alueensa kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin;
  • 3) toteuttaa yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa yleisten kirjastojen alueellisia ja valtakunnallisia kehittämishankkeita;
  • 4) tukea ja kehittää toiminta-alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua sekä kirjastoaineiston muuta välitystä;
  • 5) edistää toiminta-alueensa kirjastojen yhteistyötä; sekä
  • 6) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut muut tehtävät.

​

11 of 28

Esimerkki maakuntakirjaston toiminnasta

​

  • ”Vuoden 2011 toiminta henkilöstöresurssi säilyy ennallaan. Maakuntakirjastokokouksia järjestetään kolme. Kevään maakuntakirjastokokouksen teemana ovat laatusuositukset. PORSTUA-tietokannan, NELLI-portaalin ja KirjaSammon ylläpitoa jatketaan. Vaasan kaupungin-kirjastossa tallennetaan Pohjanmaan alueen kirjailijatieto ja Vasaensis-kokoelman ruotsinkielinen kaunokirjallisuus. Resonerande bokkatalogin arvostelut 1923-1988 on skannattu ja oikoluettu SAHA-tallennusta varten. Fredrika-kirjastojen palkkaama henkilö on tallentanut alueen suomen-ruotsalaiset kirjailijat, ontologisoinut asiasanasto Bellan ja sisällönkuvaillut suomenruotsalaista kirjallisuutta.
  • Vasan kaupunginkirjaston saamasta valtionavustuksesta puolet käytetään kotimaisen kirjailija-tiedon täydentämiseen. Vaasan kaupunginkirjasto jatkaa edelleen KirjasSampo- Boksampo –hankkeen vetäjänä. Meneillään on Kirjasammon ruotsinkielisen sisältötuotannon ja ruotsinkielisen käyttöliittymän toteutuksen koordinointi.
  • Maakuntakokoelmaa täydennetään edelleen maakunnassa julkaistulla aineistolla. Maakunta-kirjasto tilaa alueen kirjastoille seuraavat e-aineistot: Nationalencylopedin (kaikille alueen kirjastoille), WebFacta (tilattu suomenkielisille kirjastoille) ja Ebsco (tilattu ruotsinkielisille kirjastoille).”

12 of 28

Taustaa – toiminta ei ollut yhteismitallista

​

  • Valtakunnallisen v. 2010 tehdyn arvioinnin johtopäätösten mukaan maakuntakirjastotoimintaan saatava toimintamääräraha vaihteli alueittain huomattavasti. Samoin vaihtelivat tarjottujen palvelujen sisällöt ja määrät sekä niiden käyttö. Lisäksi toimintaan liittyviin hankkeisiin käytettiin eri lähteistä saatavaa rahoitusta.
  • Koska tarkkaa maakuntakirjasto-ohjeistusta ei ollut, resursseja käytettiin hyvin vaihtelevasti eri maakunnissa. Yhtenä syynä suuriin vaihteluihin olivat maakuntakirjastojen rinnalle kehittyneet korvaavat palvelut. Tärkeimpiä maakuntakirjastopalveluja olivat täydennyskoulutus, yhteistyökokoukset ja kehittämishankkeet.
  • Maakuntakirjasto oli osin itse päättänyt maakuntakirjastotehtävän yksityiskohtaisesta sisällöstä ja tehtävän toteutustavasta.
  • Kuntien kirjastot arvioivat maakuntakirjastojen onnistumista tehtävissään kriittisemmin kuin maakuntakirjastot itse.

13 of 28

�Uuden kirjastolain perusteluja - maakuntakirjastot

  • Maakuntakirjastojen tehtäviä, rakennetta ja verkkoa on niiden muuttuneen aseman ja roolin sekä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten johdosta tarpeen uudistaa.
  • Maakuntakirjasto voi kattaa aiempaa laajemman toiminta-alueen, minkä vuoksi maakuntakirjastojen lukumäärää on syytä arvioida uudelleen.
  • Myös maakuntakirjastojen tehtäviä on tarkoituksenmukaista suunnata nykyistä enemmän toimialueensa yleisten kirjastojen toiminnan kehittämisen tukijaksi ja kehittämistyön niin sanotuksi veturiksi.
  • Vuosien 2015—2018 julkisen talouden suunnitelman mukaan kunta- ja aluerakennemuutosten myötä vähennetään maakuntakirjastojen määrää.
  • Vastaavasti vuoden 2016 valtion talousarviossa on todettu, että maakuntakirjastojen määrää vähennetään.

​

14 of 28

Taustaa – kimpat korvasivat osittain tehtäviä

  • Kuntien määrä on vuosina 2000—2016 vähentynyt Manner-Suomessa 436 kunnasta 297 kuntaan
  • Maakuntakirjastojen rinnalle alueelliseen kirjastokehittämiseen oli tullut muita toimijoita, ja kirjastokimppojen toiminta oli osittain päällekkäistä maakuntakirjastojen toiminnan kanssa.
  • Kaukopalvelutoimintaa korvasivat hiljalleen seutukuljetukset ja kehittämistoiminta oli siirtynyt kimpoille ja yksittäisille kirjastoille.
  • Maakuntakirjaston lailla säädetty tehtäväkenttä koettiin vanhentuneiksi ja niiden laatu ja määrä vaihtelivat huomattavasti eri alueilla.
  • Uutta kirjastolakia suunniteltaessa ensimmäisessä vaihtoehdossa maakunta- ja keskuskirjasto olisi säilytetty ja maakuntakirjastojen määrää olisi vähennetty.
  • Päädyttiin kuitenkin kakkosvaihtoehtoon, jossa valtakunnallisella kehittämistehtävällä tuettaisiin tasapuolisesti kaikkien yleisten kirjastojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa.
  • Alueellisella kehittämistehtävällä puolestaan luotaisiin edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle.

​

15 of 28

Valtakunnallinen kehittämistehtävä (VAKE)

  • Ennen valtakunnallista kehittämistehtävää Helsingin kaupunginkirjasto toimi yleisten kirjastojen keskuskirjastona vuoteen 2018 saakka.
  • Kirjastolaki määrittelee valtakunnallisen kehittämistehtävän näin: ”Yleisten kirjastojen toiminnan tasapuoliseksi tukemiseksi valtakunnallisella kehittämistehtävällä toteutetaan yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa” (29.12.2016/1492 7 §). 
  • Sen tunnetuin tehtävä lienee osana VAKE:n toimintaa kaikkien kirjastojen ja asiakkaiden käyttöön tuotetut verkkopalvelut, joista suurin osa tunnetaan Kirjastot.fi-palveluina.
  • Valtakunnallinen kehittämistehtävä edistää myös kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa ja toimii kansallisissa verkostoissa yli sektori- ja toimialarajojen. Tärkeä osa yhteistoimintaa on Finna-vision toteuttaminen. 
  • Kansallista yhteistoimintaa edistetään myös järjestämällä yhteisiä kokouksia OKM:n, aluehallintovirastojen ja kehitys- ja erityistehtävää hoitavien kirjastojen kanssa AKE-linja-kokousten nimellä.
  • Valtakunnallinen kehittämistehtävä edistää myös tiedolla johtamista toimimalla aktiivisesti tilastotyöryhmässä, sekä osallistumalla tietoa tukevan päätöksenteon välineiden kehittämiseen.

​

16 of 28

Alueellinen kehittämistehtävä (AKE)

  • Alueellisella kehittämistehtävällä luodaan edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa.
  • Kehittämistehtävää hoitava kirjasto toimii yhteistyössä muiden kehittämistehtävää hoitavien yleisten kirjastojen, valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston ja muiden kirjastojen kanssa.
  • Kehittämistehtävä voidaan kunnan suostumuksella antaa yleiselle kirjastolle, jolla on kehittämistehtävän hoitamisen kannalta monipuolista kirjastotoiminnan kansallista ja alueellista tuntemusta sekä riittävät voimavarat. Kehittämistehtävää annettaessa on lisäksi otettava huomioon aluerakenne ja kielelliset tekijät.
  • Kehittämistehtävä voidaan peruuttaa, jos yleinen kirjasto olennaisesti laiminlyö tehtävän hoitamisen eikä huomautuksista huolimatta korjaa laiminlyöntiään.
  • Alueellista kehittämistehtävää hoitavista yleisistä kirjastoista ja niiden toimialueista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

​

17 of 28

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yleisistä kirjastoista

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 7 §:n 4 momentin ja 8 §:n 5 momentin nojalla:

1 §

Valtakunnallinen kehittämistehtävä

Yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsingin kaupunginkirjasto. Toimialueena on koko maa.

2 §

Alueellinen kehittämistehtävä

Yleisten kirjastojen alueellista kehittämistehtävää hoitavat seuraavat yleiset kirjastot:

1) Joensuun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Karjalan kunnat;

2) Kuopion kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kunnat;

3) Lahden kaupunginkirjasto, toimialueena Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kunnat;

4) Oulun kaupunginkirjasto, toimialueena Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat;

5) Porvoon kaupunginkirjasto, toimialueena Uudenmaan kunnat;

6) Rovaniemen kaupunginkirjasto, toimialueena Lapin kunnat;

7) Tampereen kaupunginkirjasto, toimialueena Pirkanmaan ja Keski-Suomen kunnat;

8) Turun kaupunginkirjasto, toimialueena Varsinais-Suomen ja Satakunnan kunnat;

9) Vaasan kaupunginkirjasto, toimialueena Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kunnat.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

​

18 of 28

Reagointia muutokseen

  • ”Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) aikoo esittää, että maakuntakirjastojen toiminnot keskitetään alueellisen kehittämistehtävän kirjastojen alle samalla, kun nykyiset maakuntakirjastot lakkaavat toimimasta tämän vuoden lopussa.
  • Maakuntakirjastoja on nyt Manner-Suomessa 18 ja Ahvenanmaalla yksi. Esitysluonnoksen mukaan Helsingin kaupunginkirjastolle olisi tulossa yleisten kirjastojen valtakunnallinen kehittämistehtävä toimialueenaan koko maa.
  • Maakuntakirjastojen tehtävät jaettaisiin yhdeksän alueellisen kehittämistehtävän kirjaston alaisuuteen.
  • Suunnitelma on sekä ällistyttänyt että huolestuttanut kulttuuriväkeä maakunnissa. Sen nähdään muun muassa olevan ristiriidassa maakunnille kaavaillun maakunnallisen tarinanluonnin ja identiteetin rakentamisen tehtävän kanssa.”

​

19 of 28

Reagointia muutokseen

  • ”Tällä hetkellä Lappeenrannassa toimiva Etelä-Karjalan maakuntakirjasto kuuluisi alueellisesta kehittämistehtävästä vastaavan Lahden kaupunginkirjaston piiriin, kuten kuuluisivat myös Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien kunnat.
  • Etelä-Karjalan liitto kirjelmöi vastikään kulttuuriministeri Sampo Terholle, uv., huolestaan. Liiton mukaan maakuntarajat monta kertaa ylittävä aluetta palveleva alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto ei identifioidu toimialueeseensa, joka esimerkiksi Etelä-Karjalaa koskevassa aluejaossa olisi yli 400 kilometriä pitkä epäyhtenäinen alue.
  • – Kirjastolaissa ja museopoliittisessa ohjelmassa puhutaan miten tärkeää on että ihmiset jotka hoitavat alueellista tehtävää tuntevat alueen ja sen tarpeet. Miten voi tuntea alueen ja sen tarpeet jos alue ei muodosta kokonaisuutta ja on maantieteellisesti tosi laaja ja rakentuu neljästä hyvin itsenäisesti toimivasta maakunnasta, ihmettelee kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta.”
  • Talka kantaa huolta muun muassa maakunnallisista kokoelmista, esimerkiksi Lappeenrantaan maakuntakirjastoon kootusta Etelä-Karjalaa käsittelevän kirjallisuuden kokoelmasta. Jos kehittämiskirjasto siirtyy Lahteen, maakunnallisen palvelun ylläpitoon saatu valtiontuki loppuu Lappeenrannalta.”

​

20 of 28

OKM perustelee muutosta

  • ”Ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta pitää uudistusta ”selkeänä ja hyvänä”. Hän sanoo, että uudistuksella pyritään vaikuttavampaan alueelliseen toimintaan.
  • Kaivosojan mukaan on ollut ongelmallista, että maakuntakirjastojen ja kaupunkikirjastojen tehtävät ovat sekoittuneet.
  • – Vanhat tehtävät ovat osoittautuneet osittain vanhentuneiksi, ja sen takia uudistus on tarpeen.
  • Kaivosojan ei yhdy huoleen siitä, että uudistus asettaisi maakunnat eriarvoiseen asemaan, kun yhdessä on maakuntakirjasto ja toisessa ei.
  • – Kirjastot ovat kunnallisia peruspalveluja, ne eivät ole maakunnan tehtäviä. Uudistuksessa on lähdetty siitä, miten alueelliset kehittäjäkirjastot pystyvät kuntien yhteistyötä ja osaamisen kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään.
  • – Maakunnalla on identiteetin edistämistehtävä, mutta näen että kirjastopalvelut ovat hyvin tärkeä osa kunnallisia palveluja. Ne ovat nimenomaan kunnallisia palveluja. Lisäksi niille tulee alueellisia kehittämistehtäviä, jotka hyödyttävät paitsi omaa kuntaa myös muita kuntia.”

​

21 of 28

Arvioita AKE-toiminnasta

  • “Koulutusta on paljon enemmän kuin ennen. Yhteistyö on muutenkin syventynyt laajalti.”�“Täydennyskoulutustilanne on parantunut, kun pienien ei tarvitse itse järjestää koulu-�tuksia.”�“Alueen maksuton koulutustarjonta on parantunut huomattavasti.”
  • “Alueen Ake-toiminta on mielestäni varsin monipuolista, hyödyllistä ja näkyvää. mm. kou-�lutuksia tarjotaan alueelle paljon.“Koulutusta on tullut lisää, yhteishankintaa ja kehittämistoimintaa enemmän kuin ennen.Toimintaa ja yhteistyötä on alueellisen kehittämiskirjaston kanssa ollut niin paljon, että se on koettu jopa raskaana:
  • “AKE:n erilaisia työryhmiä perustettiin välillä minun mielestäni aivan liikaa, ja nythän niitä�onkin tiivistetty. Koronan aikana etäpalavereita on myös niin paljon, että ei millään rah-�keet riitä osallistumaan usein. Sillä, että Oulun kaup.kirjastossa on valtavasti erilaisia�tapahtumia ja mahdollisuuksia asiakkaille vauvasta vaariin, on myös kääntöpuolensa:�ideoita saadaan kiitettävästi, mutta kyllä se enemmän ahdistaa, kun omat mahdollisuudet�on niin pienet, ja vaikka mitä kivaa ja ihanaa esim. lapsille ja nuorille voisi järjestää!!�Tämähän ei tietenkään ole oululaisten idearikkaiden ihmisten vika... :-)”

�Toki yhteistyö alueellisen kehittämiskirjaston kanssa nähtiin myös hyvänä asiana.”

22 of 28

Aluehallintovirastot (AVI)�

  • Kirjastolain mukaan valtion alueellisena hallintoviranomaisena toimisi nykyiseen tapaan aluehallintovirasto.
  • Aluehallintoviraston tehtävänä olisi ensinnäkin edistää toimialueellaan yleisiä kirjastoja koskevien valtakunnallisten kirjastopoliittisten tavoitteiden toteutumista esimerkiksi informaatio-ohjauksella ja viestinnällä sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia.
  • Aluehallintoviraston järjestämät koulutustilaisuudet liittyvät erityisesti yleisten kirjastojen näkökulmasta keskeisiin julkisen hallinnon ja rahoituksen sekä lainsäädännön asiakokonaisuuksiin.
  • Alueellista kehittämistehtävää hoitavat yleiset kirjastot tukevat puolestaan henkilöstön osaamista järjestämällä etenkin henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevia koulutustilaisuuksia.

23 of 28

Aluehallintovirastot�

  • Aluehallintoviraston tehtävänä on myös seurata ja arvioida toimialueensa yleisten kirjastojen toimintaa. Aluehallintovirasto vastaa yleisten kirjastojen seuranta- ja arviointitiedon tuottamisesta päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja alueellista kehittämistoimintaa varten.
  • Yleisten kirjastojen seuranta- ja arviointitiedon tuottamisessa aluehallintovirasto tekee yhteistyötä muun muassa kuntien kanssa.
  • Voimassa olevan aluehallintovirastoista annetun lain 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan aluehallintoviraston tehtävänä on myös peruspalvelujen saatavuuden arviointi.
  • Tarkoituksena on arvioinnilla seurata, valvoa ja arvioida peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa.
  • Kolmanneksi aluehallintoviraston tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen paikallisia, alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita. Aluehallintovirasto toimii valtionapuviranomaisena yleisten kirjastojen alueellisissa ja paikallisissa kehittämishankkeissa.

​

24 of 28

Tärkeitä kirjastoalan toimijoita ja linkkejä

​

​

​

​

25 of 28

Lain vaikutuksia kunnassa

  • “Uudessa laissa ei haluta määritellä, että jos kunnassa on tietty määrä ihmisiä, siellä pitää olla tietty määrä kirjoja”, OKM:n kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen sanoo.
  • Sen sijaan kirjastolle määritellään tehtävät, joiden toteuttamista seurataan ja arvioidaan. Olennaista on se, miten hyvin arviointi onnistuu. Jos seuranta ja arviointi epäonnistuvat, kunnan kirjasto voi mennä retuperälle.
  • “En jaksa uskoa, että kunnat laiminlyövät kirjastojaan, sillä kirjasto tuo kunnalle niin paljon hyvää”, Aaltonen sanoo.

​

  • Arviointi olisi hyvä ottaa esille kirjastokeskustelussa. Miten sitä tehdään, kuka tekee, osataanko tehdä, onko se strategisesti tärkeä osa kirjaston johtamista? Riittääkö AVI:n arviointi?

​

​

26 of 28

Kunnan vastuu

  • Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.
  • Kunnan tulee myös huolehtia velvollisuudesta asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
  • Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Tämä koskee yhtälailla kirjastoja.
  • Kunnan tulee olla yleisten kirjastojen toiminnan järjestämisessä tarpeen mukaan yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa.

27 of 28

Lähteet

​

​

​

28 of 28

​

Kiitos!

​

pikelind@gmail.com

​

pikepi

​

​

​

​

​