Kysy materiaalista

Iida-Maria Peltomaa

iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi

050 360 3773

IidaPeltomaa

Iida-Maria Peltomaa

www.monialaiset.fi

Materiaalin käyttö

​

• Tämä diapaketti on tarkoitettu opettajille jaettavaksi. �
• Paketti sisältää sekä opettajan ohjeet että oppilaille näytettävät ohjediat.

​

• Ennen kutakin osuutta, opettajan ohje kertoo tarkemmat tiedot tulevien diojen sisällöstä.�
• Kaikki diapaketissa mainitut liitteet löytyvät osoitteesta https://drive.google.com/drive/folders/1YM3QE-s4u4--8RN3p-_BGllbTh3sueoz?usp=sharing�

OPEN OHJE

Kokonaisuus pähkinänkuoressa

​

• Monialainen oppimiskokonaisuus, joka on suunnattu 5.-9. vuosiluokan oppilaille.�
• Ohjaa viisihenkiset oppilastiimit rajaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) kumpuavan todellisen maailman haasteen, jota he lähtevät tutkimaan. Tutkittuaan haastetta, oppilaat kehittävät ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi. �
• Kokonaisuudessa hyödynnetään erityisesti STEAM-lähestymistapaa.�

OPEN OHJE

Kokonaisuuden oppiaineet

�

• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät �yhteistyötä eri lähestymistapoja edustavien oppiaineiden kesken sekä koulun muun toiminnan hyödyntämistä. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttämällä tavalla. (POPS2014, 32)�
• STEAM on Suomeen rantautunut oppimismalli, jonka kirjaimista vain M eli matematiikka on suoraan palautettavissa tietyn oppiaineen sisältöihin ja tavoitteisiin. Muut kirjaimet kattavat Suomen kontekstissa erityisesti maantieteen, biologian, fysiikan, kuvataiteen ja käsityön sisältöjä ja tavoitteita. �
• STEAM-oppiaineiden lisäksi STEAMOK-kokonaisuudessa edistetään erityisesti äidinkielen oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita. �

OPEN OHJE

Kokonaisuuden kesto

�

• Monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti. (POPS 2014, 31)�
• STEAMOKin kokonaiskesto on noin 30 oppituntia.

��

OPEN OHJE

Kokonaisuuden eteneminen

OPEN OHJE

Symbolit apuna

�

Dioilla on käytetty kolmea symbolia. Tämän dian yläkulman OPEN OHJE -symbolin lisäksi käytössä ovat

​

​

​

�

�

Työskentelyä 5 oppilaan tiimeissä

​

​

​

�

�

Kaikkien yhteinen teematunti

​

​

​

�

�

OPEN OHJE

Kokonaisuuden oppimiskäsitys

�

• Kokonaisuudessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.�
• Uutta luova toiminta edistää oppimista ja innostaa kehittämään omaa osaamista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä.�
• Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. ��(POPS 2014, 17)

OPEN OHJE

Kokonaisuuden tavoitteet

�

• Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.�
• Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. ��(POPS 2014, 31)�

OPEN OHJE

Kokonaisuuden tavoitteet

�

• Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. �
• Perusopetus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden (Agenda 2030) suuntaisesti. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. ��(POPS 2014, 18)�

OPEN OHJE

Kokonaisuuden arviointi

​

​

• Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta. (POPS 2014, 17)

​

• Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaaminen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa (POPS 2014, 32). Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei siis anneta erillistä numeerista arviointia. �
• Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia. (POPS 2014, 20)�

OPEN OHJE

Raportointi: palautetaulukko

​

Materiaalin kehittämiseen liittyvä palautetaulukko, johon kootaan osiokohtaisesti kommentit jaottelulla kehuttavaa, kehitettävää, muuta.

​

https://drive.google.com/open?id=1nmAD7EcqNRbPkpB3dQf8iNRInLkPo3OfZYP420afWUU��

OPEN OHJE

Sitten aloitetaan...

​

• Aluksi oppilaille esitellään STEAMOK-kokonaisuuden perusasiat.�
• Arviointikriteereissä oppilaille painotetaan, että haasteen rajaaminen ja työskentelyprosessi ovat yhtä keskeisiä kuin lopputuotos.

OPEN OHJE

Tervetuloa aloittamaan STEAMOK-kokonaisuus!

​

Mikä STEAMOK?

�

Viisihenkiset oppilastiimit rajaavat Agenda 2030 -tavoitteiden pohjalta todellisen maailman haasteen, jota he lähtevät tutkimaan. Tutkittuaan haastetta, oppilaat kehittävät ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi. �

Mitä STEAMOKissa tehdään?

�

Käynnistys:

• Mikä STEAM? Mikä Agenda 2030?
• Tiimien muodostaminen (5 hlö)
• Haasteen muotoileminen

​

​

Mitä STEAMOKissa tehdään?

�

Haasteen tutkiminen tiimeissä:

• Mitä näkökulmia haasteeseen liittyy?
• Kehen haaste vaikuttaa?
• Mitä haasteen ratkaisemiseen tarvitaan?

​

Mitä STEAMOKissa tehdään?

�

Kaikkien yhteiset työpajat:

• Kriittinen ajattelu
• Huipputiimi
• Vaikeat valinnat
• Vaikuttava esitys
• STEAM-pajat

Mitä STEAMOKissa tehdään?

�

Koulun show time!

Kokonaisuuden eteneminen

Symbolit

Työskentelyä 5 oppilaan tiimeissä

​

​

​

�

�

Kaikkien yhteinen teematunti

​

​

​

�

�

SYMBOLIT

Käynnistys 1

Mikä STEAM?

​

• Aloitetaan tutustumalla STEAMiin: �Mitä STEAM tarkoittaa ja millaisia STEAM-suunnittelua hyödyntäviä tuotteita löydämme arjestamme? Tämän jälkeen pohdimme, millaisia Agenda 2030 -haasteita taklaavia STEAM-ratkaisuja on olemassa.

​

• Oppiainerajat ylittävän ongelmaratkaisun tavoitteena on kehittää oppijan kriittistä ajattelua, tietojen ja taitojen soveltamista, riskinottokykyä, halua kokeilla, valmiutta toimia yhteistyössä sekä sinnikkyyttä etsiä uusia näkökulmia ja ratkoa ongelmia luovasti.

​

• Opettajat voivat tutustua STEAM-ajatteluun mm. educationcloset.com/steam/what-is-steam/

OPEN OHJE

Mikä STEAM?

​

SCIENCE TECHNOLOGY ENGINEERING ARTS MATHEMATICS

TIEDE, TEKNOLOGIA, INSINÖÖRITAITO, MUOTOILU, MATEMATIIKKA

​

​

STEAM on kehittämistä, jossa yhdistetään näitä kaikkia!

Mikä STEAM?

​

TIEDE, TEKNOLOGIA, INSINÖÖRITAITO, MUOTOILU, MATEMATIIKKA

Mikä STEAM?

​

Mitä muita esimerkkejä?

​

TIEDE, TEKNOLOGIA, INSINÖÖRITAITO, MUOTOILU, MATEMATIIKKA

Mikä Agenda 2030?

• Seuraavaksi tutustutaan Agenda 2030 -tavoitteisiin. Johdantona katsotaan Ulkoasianministeriön tuottama piirrosvideo (kesto 2:22 min).

​

• Videon jälkeen tutustutaan Agenda 2030 -tavoitteisiin. Tavoitteita voidaan käsitellä esim. itsenäisesti, pienryhmittäin ja koko ryhmän kanssa. Osaan tavoitteista voi pyytää myös tutustumaan ennakkoon kotona. Tavoitteita voidaan pohtia sekä suullisesti että kirjallisesti mm. mitä tavoitteet tarkoittavat, mitä tavoitteeseen liittyvää tiedämme / osaamme / olemme havainneet sekä pohtia esimerkkejä teoista, joita tavoitteen eteen voisi tehdä. ��

OPEN OHJE

Mikä Agenda 2030?

Agenda 2030

Mikä:�17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä ja linkittyvät toisiinsa. Toisin sanoen yhtä tavoitetta ei voi saavuttaa ilman toista, ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin yksittäisiä kansalaisiakin.

�

​

Agenda 2030

Mikä:�17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä ja linkittyvät toisiinsa. Toisin sanoen yhtä tavoitetta ei voi saavuttaa ilman toista, ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin.

Kuka: �Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle. Tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Jokainen voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa tavoitteista sekä vaatia päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta.

�

​

Agenda 2030

Mikä:�17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä ja linkittyvät toisiinsa. Toisin sanoen yhtä tavoitetta ei voi saavuttaa ilman toista, ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin.

Kuka: �Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle. Tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Jokainen voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa tavoitteista sekä vaatia päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta.

Miksi:�Päämääränä tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille huomioimalla sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. �

​

Agenda 2030

Supersankarihommia ja kestävää kehitystä 2030 �(2:22min)

​

Agenda 2030

1 Köyhyys

2 Ruoka

3 Terveys

4 Koulutus

5 Sukupuolten välinen tasa-arvo

6 Vesi ja sanitaatio

7 Energia

8 Työ ja talouskasvu

9 Kestävä infrastruktuuri

​

​

​

​

�

10 Eriarvoisuuden vähentäminen�11 Turvallinen asuminen

12 Kestävä kuluttaminen

13 Ilmastonmuutos

14 Meret�15 Maaekosysteemit

16 Rauha

17 Globaali kumppanuus

​

​

​

�

Tutustuminen Agenda 2030 -tavoitteisiin

​

• Jokaisen tavoitteen edelle on koottu opettajalle tietoja, joiden avulla voidaan johdatella oppilaat kyseisen tavoitteen äärelle. Opettaja voi kertoa näkökulmia ja tietoja oppilasryhmälle sopivalla tasolla. �
• Diojen kuvituksena on käytetty Agenda 2030 virallista valokuvasarjaa ja symboleita.

OPEN OHJE

Ei köyhyyttä

​

• Köyhyys jaetaan yleensä absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen.

​

• Absoluuttisella tai äärimmäisellä köyhyydellä tarkoitetaan tilaa, jossa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty. Maailmanpankin määritelmässä absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 dollarilla päivässä. Absoluuttinen köyhyys on yleisintä kehitysmaissa.

​

• Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Suhteellisessa köyhyydessä elävät joutuvat kamppailemaan elääkseen normaalia elämää ja pystyäkseen osallistumaan yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin toimintoihin.

OPEN OHJE

Ei köyhyyttä

​

• Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Mediaanitulo tarkoittaa keskimmäistä tuloa, kun kaikkien kotitalouksien tulot laitetaan suuruusjärjestyksessä jonoon. Eli kun kotitaloudella on käytettävissään alle 60 % väestön keskimääräisestä käytettävissä olevasta tulosta, se on määritelmällisesti köyhä. Suhteellinen köyhyys vaihtelee näin maittain.

OPEN OHJE

Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt maailmassa 1990-2015 välisenä aikana puolella.

​

Siitä huolimatta vielä yli 700 miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä.

​

Mitä äärimmäinen köyhyys tarkoittaa?�

Miten rikkaan hirven ja �köyhän hiiren arki eroaa?

​

Mitä seurauksia köyhyydestä on Suomessa ja kehitysmaissa?

​

Miten köyhyys saadaan vähenemään?�

Ei nälkää

​

• Nälänhätä tarkoittaa tarkoittaa tilannetta, jossa alueen asukkaiden käytettävissä olevat ruokavarat tulevat loppumaan suhteellisen lyhyen aikavälin kuluessa aiheuttaen akuutin kriisin. �
• Nälkä ja aliravitsemus puolestaan viittaavat pysyvään ravitsemuksen puutteeseen. Pitkäkestoinen nälkä ja aliravitsemus aiheuttavat akuuttiin nälänhätään verrattuna moninkertaisen määrän kuolleita ja sairastuneita.�

​

OPEN OHJE

Ei nälkää

​

​

• Ruokaa tuotetaan YK:n ympäristöjärjestön UNEPin mukaan 10 miljardin ihmisen tarpeisiin - silti maailmalla kärsitään nälänhädästä, aliravitsemuksesta ja ruokakriiseistä.

​

• Kansainvälinen ruokakriisi 2007-2008: tuotetun ruuan määrä tippui, joten hinta nousi. Johtui monen asian yhteisvaikutuksista, mm. tulvista, kuivuuskausista, elintarvikeviljelyalan muuttamisesta biopolttoaineiden raaka-aineiden tuottamiseen ja öljyn hinnan nousun seurauksista (esim. lannoitteiden hinnannousu).

​

• World Food Programme (WFP) eli Maailman ruokaohjelma on YK:n alainen järjestö, �joka toimittaa ruoka-apua sitä tarvitseville.�

​

OPEN OHJE

Kuinka paljon nälkää näkeviä ihmisiä arvioit maailmassa olevan?

​

Mikä meitä lähimpänä sijaitseva maa on saanut elintarvikeapua?

​

​

�

�Maailmassa on 805 miljoonaa nälkää näkevää ihmistä.

�Lähimpänä sijaitseva maa, joka saanut elintarvikeapua on Suomi.

Suomalaiset lapset saivat elintarvike- ja vaateapua lastenjärjestö UNICEFilta toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947-1951.

​

​

���

�

Terveyttä ja hyvinvointia

​

• Rokottamisen avulla voidaan ehkäistä monien tarttuvien tautien leviäminen. Rokotekampanjat ovat tehokas tapa tavoittaa kerralla suurempi määrä ihmisiä. �Esimerkiksi isorokko on saatu rokotusten avulla häviämään koko maailmasta. �
• Tavoitteena on lopettaa vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat kokonaan.�

OPEN OHJE

Rokotusten avulla pelastetaan �joka vuosi 2–3 miljoonaa lasta.

�Tiedätkö, montako rokotetta �sinä olet saanut?�

​

�

�

�

Hyvä koulutus

​

• Suomi on tunnettu hyvästä ja laadukkaasta koulutuksesta. Olemme onnekkaita, että saamme opiskella ilman erillisiä maksuja. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on koulutetut opettajat. Näin ei ole kaikkialla maailmassa, ja hyvän koulutuksen tavoitteena onkin varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla maailman lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen ja siten työllistymiseen. �
• Jotta voimme elää maailmassa yhdessä ja rauhanomaisesti, tarvitsemme luku- ja laskutaidon lisäksi tietoa ja taitoja kestävistä elämäntavoista, ihmisoikeuksista sekä rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistämisestä.�

OPEN OHJE

�

Kuvan afganistanilaiset tytöt ovat päässeet kouluun, �mutta tytöt eivät pääse kaikkialla kouluun.

​

• Miksi kaikki maailman tytöt eivät pääse kouluun? �
• Minkälaisia mahdollisuuksia kuvan tytöillä on tulevaisuudessa koulutuksen ansiosta? �
• Milloin tänään olet tarvinnut lukutaitoa?

Sukupuolten tasa-arvo

��

• Sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi kaikki väkivalta, haitalliset käytännöt, kuten lapsi- ja pakkoavioliitot, sekä naisten sukupuolielinten silpominen tulisi lopettaa.

​

• Tavoitteen tarkoituksena on taata naisille täysivaltainen osallistuminen sekä yhtäläiset johtamismahdollisuudet kaikilla päätöksenteon tasoilla. ��

OPEN OHJE

Sukupuolten tasa-arvo

�

• Suomen nykyisessä eduskunnassa 41,5 % kansanedustajista on naisia. Eduskunta sijoittuu tällä osuudella kymmenenneksi parlamenttien välisessä vertailussa. Ruandan ja Bolivian parlamenteissa yli puolet kansanedustajista on tällä hetkellä naisia.�
• Euroopan parlamentin jäsenistä 35,2 % on naisia. Suomen, Ruotsin ja Viron europarlamentaarikoista yli puolet on naisia.�
• Naisten osuus koko maailman parlamenttien yhteenlasketuista edustajapaikoista on tällä hetkellä 22,7 %��

OPEN OHJE

​

Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naisilla ja miehillä, tytöillä ja pojilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.�

�

�Miten sukupuoli vaikuttaa ammatinvalintaan Suomessa ja maailmalla?

​

Millä keinoilla tasa-arvoa �voi edistää?

​

​

Arvioi naisten lukumäärää �suhteessa miesten lukumäärään�suomalaisten yritysten johtotehtävissä. �

Suomessa alle 40-vuotiaista pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä kolmannes ja johtoryhmän jäsenistä �15 prosenttia oli naisia �vuonna 2013.��(Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys, 2015) �

Puhdas vesi ja sanitaatio

​

• Vuonna 2010 YK:n yleiskokous sai aikaan historiallisen päätöksen, �jolla puhdas vesi ja viemäriverkosto julistettiin ihmisoikeudeksi. �
• Vettä tarvitaan juoma- ja talousvedeksi. Yli puolet vedestä menee viljelysten kastelemiseen ja neljäsosa teollisuuden prosesseihin. Vesivaroista 97% on merissä (suolainen vesi) ja 3% esimerkiksi napajäätiköissä, pintavesissä, ilmakehässä ja pohjavetenä (makea vesi).

​

• Yhden hampurilaisen valmistamiseen kuluu 2 400 litraa vettä, ja kupilliseen kahvia tarvitaan 140 litraa vettä. Maailmanlaajuisesti viljelylajeista eniten vettä vaatii riisin viljely. Vesivarojen kannalta on siis merkitystä, mitä syömme. �

OPEN OHJE

​

Viimeisen 50 vuoden aikana veden kulutus on lähes kaksinkertaistunut.

​

Arvioi, kuinka monta litraa puhdasta vettä sinä kulutat päivän aikana? �(juomat ja juomavesi, ruoka, ruuan valmistus, peseytyminen, wc, vaatteiden pesu ym)

�

​

Kuinka kauan ihminen voi elää ilman puhdasta vettä? ��Kuinka monta ihmistä joutuu selviämään arjestaan �ilman riittäävää määrää puhdasta vettä?

�

�

��Ihminen voi elää ilman vettä vain muutamia päiviä, sillä elimistö tarvitsee vettä koko ajan. ��Tällä hetkellä noin 750 miljoonaa ihmistä joutuu selviämään arjestaan ilman riittäävää määrää puhdasta vettä (150 kertaa suomalaisten lukumäärä). Ilman puhdasta vettä elävät maailman köyhimmät ihmiset useimmiten kaupunkien slummeissa ja syrjäisillä maaseuduilla.

​

�

�

Edullista ja puhdasta energiaa

​

• Tavoitteena on lisätä vuoteen 2030 mennessä uusiutuvan energian käyttöä, tutkimusta ja teknologiaa sekä energiatehokkuutta.

​

• Suomen oman ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta eli pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöt nollaan. Suomessa on jo nyt kymmeniä kuntia, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

​

• Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö (teollisuus, autoilu, lentäminen), maatalous, sementin tuotanto, lihan ja maidon tuotanto.

OPEN OHJE

SELVITTÄKÄÄ��1) Millaisia uusiutuvan energian muotoja on olemassa?��2) Millaisia haasteita uusiutuvien energiamuotojen käyttöön voi liittyä?�

��1) Uusiutuvia energiamuotoja ovat vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, puuperäiset polttoaineet, kierrätyspolttoaineet, biokaasu sekä lämpöpumput. �

2) Vesivoimalaitosten ongelmina ovat padot ja niiden taakse jäävät patoaltaat. Padot sulkevat vaelluskalojen kulkureitit ja patoaltaiden alle jää laajoja maa-alueita, joilta väestö joudutaan siirtämään. Suurten jokien patoamishankkeet ovat aiheuttaneet jopa valtioiden välisiä erimielisyyksiä.

​

Bioetanolin ja biodieselin ongelmat liittyvät niiden tuottamiseen. Etanolia tehdään pääasiassa USA:ssa maissista ja Brasiliassa sokeriruo’osta, biodieseliä valmistetaan puolestaan Euroopassa rypsistä, rapsista ja tropiikista tuodusta palmuöljystä. Näin ravinnon tuotantoon käytetyn peltomaan pinta-ala vähenee, ruuan hinta nousee ja sademetsiä muutetaan öljypalmuplantaaseiksi.

Ihmisarvoista työtä�ja talouskasvua

​

• Tavoitteen avulla pyritään turvaamaan kaikille työtä ja hyviä ihmisarvoisia työolosuhteita, niin että kaikilla, myös nuorilla ja vammaisilla, olisi mahdollisuus tuottavaan työhön ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä. Pyritään myös poistamaan pakkotyötä, lapsityötä ja ihmiskauppaa.�
• Talouskasvua tavoitellaan, mutta ei ympäristön ja ihmisten kustannuksella, vaan panostetaan kestävään kulutukseen ja tuotantoon. On kuitenkin pohdittava, onko olemassa talouskasvua, jossa jokin kestävän kehityksen näkökulma ei kärsi. Jos ostetaan vähemmän kalliimmalla ja jaetaan tuotto oikeudenmukaisesti, yritysten voitto-osuus pienenee eikä talouskasvua synny. Tulisiko siis pikemmin puhua talouden tasapainoon pyrkimisestä kuin jatkuvasta talouskasvusta?

OPEN OHJE

Keksi ammatti, minkä koneet, robotit tai tekoäly voivat korvata tulevaisuudessa.

Minkä ikäinen olet vuonna 2030? �Millaisia taitoja tarvitset silloin?

POHTIKAA

Mitä seurauksia nuorisotyöttömyydestä voi olla?

Miten voidaan estää lapsityövoiman käyttöä?

​

Kestävää teollisuutta, �innovaatioita ja infrastruktuureja

​

• Keskustelkaa ja selventäkää yhdessä käsitteitä teollisuus, innovaatio ja infrastruktuuri.

�Teollisuus = tuotantoala, joka jalostaa teollisia ja luonnollisia raaka-aineita ihmisten hyödynnettävään muotoon

�Innovaatio = kokonaan uusi tai olennaisesti parannettu idea, keksintö, tuote, palvelu tai prosessi, jota yksilöt pitävät uutena

�Infrastruktuuri = yhteiskunnan perusrakenteet, esimerkiksi tiet, sähköverkot, vedenjakelu ja internet-yhteydet

OPEN OHJE

Kestävää teollisuutta, �innovaatioita ja infrastruktuureja

​

​

​

• Tarvitsemme kestävää infrastruktuuria koko maailmaan, jotta voimme tukea kestävää kehitystä myös kehitysmaissa ja vähiten kehittyvissä maissa. �
• Meidän pitää tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä puhtaiden sekä ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotantoprosessien käyttöönottoa.��

​

OPEN OHJE

Mitä termit tarkoittavat?

​

Teollisuus

Innovaatio

Infrastruktuuri

​

Miksi tuulivoima on kannatettavaa?

�Millä mailla on eniten tuulivoimasta �saatavaa kapasiteettia eli tuotantokykyä?��

​

Tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine ja tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. Tuulienergiaa on kaikkialla maapallolla ja se on jakautunut tasaisesti eri alueiden ja maiden kesken.

​

On arvioitu, että tuulivoimaloilla hyödynnettävissä olevat tuulienergiavarat- ja potentiaali on yli nelikymmenkertainen koko maailman sähkönkulutukseen verrattuna. Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähköenergiatarpeen.

​

​

​

Eniten tuulivoimasta saatavaa kapasiteettia on �Kiinassa, USA:ssa, Saksassa ja Espanjassa. �

​

Eriarvoisuuden vähentäminen

• Kaikilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet elää hyvää ja turvattua elämää. �
• Lakien ei tulisi syrjiä ketään, ja ihmisiä tulisi kohdella samanarvoisesti, iästä, sukupuolesta, vammaisuudesta, rodusta, etnisyydestä, alkuperästä, uskonnosta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. �
• Ihmisten turvallinen ja järjestelmällinen siirtolaisuus sekä liikkuvuus maailmassa tulisi turvata suunnitelmallisen päätöksenteon avulla. �
• Lisäksi kehitysmaiden tulisi saada oma ääni paremmin kuuluviin päätöksenteossa.��

OPEN OHJE

Mitä eriarvoisuus tarkoittaa?

Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että joissain maissa on toisia enemmän eriarvoisuutta?

​

Mitä tarkoittaa YK:n periaate ”Ketään ei jätetä”? Valitkaa 3 asiaa.

​

Päätöksenteossa huomioidaan kaikki ihmiset sukupuolesta, iästä, vammaisuudesta, alkuperästä tai uskonnosta riippumatta.�

Kaikille annetaan yhtä paljon rahaa.�

Hoidamme ensin omat asiamme kuntoon ja autamme sitten muita. �

Kaikilla on samat oikeudet hyvään ja kestävään tulevaisuuteen.�

Voimme kaikki saada hyvän tulevaisuuden toisiamme tukemalla.

​

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

• On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä 6,4 miljardia ihmistä asuu kaupungeissa. On siis tärkeää, että kaupungit rakennetaan turvallisiksi, julkinen liikenne toimii ja kaikilla on pääsy edullisiin asuntoihin, kouluihin, terveyskeskuksiin ja muihin peruspalveluihin. �
• Erityistä huomiota tulee kiinnittää huono-osaisten, naisten, lasten, vammaisten ja ikääntyneiden tarpeisiin. �
• Hyvä ilmanlaatu, pyörätiet, vihreät alueet, julkiset oleskelupaikat sekä kulttuuri- ja luonnonperintökohteet ovat kaikki tärkeitä asioita asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta.��

OPEN OHJE

Millainen on mielestäsi viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö? Mitä asioita toivoisit siellä olevan?

​

​

​

​

Minkälainen olisi unelmiesi puisto?

​

​

​

Tarkastelkaa uimahallia eri näkökulmista. �Miten suunnittelussa on huomioitu esim. �lapset, eri sukupuolet, vammaiset ja ikääntyneet?

​

Vastuullista kuluttamista

• Me kaikki voimme olla vastuullisia kuluttajia. �
• Teemme valintoja joka kerta, kun liikumme paikasta toisee, käymme kaupassa tai kun ostamme vähemmän turhia tavaroita. �
• Tavoitteena on kannustaa mm. ruokahävikin vähentämiseen sekä �kemikaalien ja jätteiden turvalliseen ja vastuulliseen käsittelyyn. �
• Lisäksi vastuullista matkailua tulisi kehittää.

​

OPEN OHJE

On mahdollista laskea maailman ylikulutuspäivä eli päivä, jolloin laskennallisesti ihmisen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonepäästöjä.

​

WWF:n mukaan tämä luku aikaistuu vuosittain, ja vuonna 2017 me suomalaiset kulutimme jo kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ne luonnonvarat, jotka pitäisi riittää koko vuodelle.

​

Montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset?

​

​

��

​

​

​

​

​

​

Mitkä asiat aiheuttavat ylikulutusta?

��

​

​

Ilmastotekoja

• Ilmasto ei ole koskaan muuttunut yhtä nopealla vauhdilla kuin tällä hetkellä. �
• Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, ja sen aiheuttamat haasteet ovat jo nyt näkyvissä. Tämän vuoksi kaikkien maiden tulisi edistää toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sopeutua sen aiheuttamiin vaikutuksiin. �
• Me voimme kaikki vaikuttaa asiaan ja hillitä ilmastonmuutosta myös omilla valinnoillamme. �
• Oppilaiden kanssa voi keskustella seuraavan väitteen/perustelun ongelmallisuudesta:

“Minun tekoni ovat pieniä koko maapallon mittakaavassa. Miksi minun siis pitäisi muuttaa elintapojani?”

OPEN OHJE

Miten jääkarhu ja lentokone �liittyvät ilmastonmuutokseen?

Kuvassa juhlitaan vuonna 2015 syntynyttä Pariisin ilmastosopimusta, �jonka tavoitteena on pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen.

�Miten sinä voit vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?

​

​

​

Vedenalainen elämä

• Valtameret ovat planeettamme sydän. �
• Meidän tuleekin ehkäistä ja vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi merten saastumista ja estää meriin päätyvien jätteiden ja teollisuuden, maatalouden ja asutuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta. �
• Lisäksi liikakalastukseen ja muovi- ja mikromuoviroskaongelmaan tulisi puuttua.

OPEN OHJE

Kuinka suuri osa maapallon pinta-alasta on vettä?

​

​

​

​

​

Noin 75 % maapallon pinta-alasta on vettä.

​

​

​

​

Olet ehkä jo kuullutkin, että muovi on vakava uhka merille. �Miksi se on niin vaarallista?

​

​

​

Muovi ei maadu, vaan muovijäte hajoaa erittäin hitaasti mikroskooppisen pieniksi hiukkasiksi ja kulkeutuu ravintoketjun kautta eläimiin ja ihmisiin.

​

Tällä hetkellä kaikkien viiden valtameren pinta on 88-prosenttisesti mikromuovien peittämä. Mikromuovin siivoaminen on hankalaa ja kallista, joten ensisijaisesti tulisi välttää muovin käyttöä ja sen joutumista meriin.

Lisäksi Atlantin valtamereen ja Tyyneenmereen on muodostunut suuret jätepyörteet, jotka keräävät merin rannoilta veteen joutuneita roskia vuosien saatossa yhä isommiksi jätekeskittymiksi.

Tarkkailutehtävä

Tarkkaile uutisia, sanomalehtiä ja muuta mediaa muutaman päivän ajan.

Poimi vähintään 3 asiaa, jotka liittyvät vedenalaiseen tavoitteeseen.

TARKKAILU

Maanpäällinen elämä

• Sanotaan, että metsät ovat maapallomme keuhkot. Onkin tärkeää suojella metsiä, kosteikkoja, vuoria ja kuivan maan alueita sekä turvata niiden kestävä käyttö. �
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja uhanalaisten lajien suojeleminen on tärkeää eläimille mutta myös meille ihmisille. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen tutkitusti edistää mielenterveyttä ja hyvinvointia.

OPEN OHJE

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat kaikille avoimia upeita luonnon omia nähtävyyksiä.

​

Montako kansallispuistoa Suomessa on?

​

Montako uhanalaista lajia Suomessa on?

​

​

Suomessa on 40 kansallispuistoa.

​

Suomen luonnonsuojeluasetuksessa on lueteltu 2 124 uhanalaista lajia. �Niistä 680 on erityisesti suojeltavia. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää.

​

Rauha, oikeus ja hyvä hallinto

• Rauhallinen ja oikeudenmukainen maailma edesauttaa muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. �
• Kaikkea väkivaltaa, sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta tulee aktiivisesti torjua joka päivä.

OPEN OHJE

​

Martti Ahtisaari sai arvostetun Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008. Millaisia taitoja tarvitaan rauhan rakentamiseen?

​

​

YK:lla on maailmanlaajuisesti tällä hetkellä 15 rauhanturvaamisoperaatiota. Myös naiset voivat olla rauhanturvaajia. Mikä on YK:n rauhanturvaajien tärkein tehtävä?�

​

​

​

Rauhanrakentamiseen tarvitaan mm. �hyviä neuvottelutaitoja ja avointa asennetta.

​

​

YK:n rauhanturvaajien tärkein tehtävä on �riitojen rauhanomainen selvittäminen.

Yhteistyö ja kumppanuus

• Maailmanlaajuisen yhteistyön tekeminen on tärkeää, jotta voimme saavuttaa paremman tulevaisuuden meille kaikille. Tämä tarkoittaa myös rikkaimpien maiden tukea kehitysmaille. �
• Kun kehitämme tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä ja jaamme tietoa, meillä on paremmat edellytykset saavuttaa kaikki 17 kestävän kehityksen tavoitetta.

OPEN OHJE

Mikä on maailman väkiluku?

Kuinka monta valtiota maailmassa on?

Kuinka moni maista on YK:n jäsen eli sitoutunut Agenda 2030 -tavoitteisiin?

Maailman väkiluku on noin �7 600 000 000 eli 7,6 miljardia.

Maailmassa on 195 valtiota.

Valtioista 193 on YK:n jäseniä eli �sitoutuneita Agenda 2030 -tavoitteisiin.�Taiwan ja Vatikaanivaltio eivät ole YK:n jäseniä.

Miksi Yhdistyneet kansakunnat eli YK on perustettu ja mitä se tekee?

​

Yhdistyneet kansakunnat (YK) perustettiin toisen maailmansodan jälkeen valtioiden yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta.

​

YK:n tavoitteena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä ihmisoikeuksien edistäminen.

​

Mikä Agenda 2030?

​

• Seuraavaksi testataan tietoja Totta vai tarua -pelin avulla. Oppilaille näytetään Agenda 2030 -tavoitteisiin liittyvä väite. Mikäli väite on oppilaan mielestä totta, nostaa hän oikean käden. Mikäli väite on oppilaan mielestä tarua, nostaa hän vasemman käden. Harjoituksen voi toteuttaa myös: väite oikein = nousee seisomaan, väite väärin = jää istumaan.

​

• Oikea vastaus paljastuu väitettä seuraavalta dialta. Oppilaiden oikeita tai vääriä vastauksia ei tarvitse erikseen laskea. ��

OPEN OHJE

TOTTA VAI TARUA?

​

• Jos väite on totta, nosta oikea käsi.
• Jos väite on tarua, nosta vasen käsi.

TOTTA VAI TARUA?

​

• Jos väite on totta, jää istumaan.
• Jos väite on tarua, nouse ylös.

​

​

Suomessa saa ostettua jäätelötuutin samalla summalla, �joka äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytössään päivässä.�

​

​

​

​

Suomessa saa ostettua jäätelötuutin samalla summalla, �joka äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytössään päivässä.

​

TOTTA

Äärimmäinen köyhyys tarkoittaa Maailmanpankin määritelmän mukaan, �että ihminen elää alle 1,90 dollarilla päivässä.�

​

​

​

​

Yli 90 % eurooppalaisista käyttää nettiä.

​

​

​

​

​

​

​

​

Yli 90 % eurooppalaisista käyttää nettiä.

​

TARUA

Eurooppalaisista 75 prosenttia käyttää internetiä.

​

​

​

​

​

​

​

​

Kehitysmaiden koululaisilla ei ole kännyköitä tai tietokoneita käytössään.

​

​

​

​

​

​

​

Kehitysmaiden koululaisilla ei ole kännyköitä tai tietokoneita käytössään.

​

TARUA

Myös kehitysmaiden kouluikäisistä lapsista yhä useampi pääsee käyttämään �älypuhelinta ja tietokonetta.

​

​

​

​

​

​

​

Kännykän saa ladattua auringonvalolla.

​

​

​

​

​

Kännykän saa ladattua auringonvalolla.

​

TOTTA

Kännykän lataaminen aurinkopaneelin avulla yleistyy esimerkiksi Afrikassa. �Paneelin kennossa auringon valo muuttuu sähköenergiaksi.

​

​

​

​

​

Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty kehitysmaita varten.

​

​

​

​

​

​

​

​

Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty kehitysmaita varten.

​

TARUA

Tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea. Koko maapallo hyötyy siitä, että yhdessä tavoittelemme muutosta vuoteen 2030 mennessä.

​

​

​

​

​

​

​

Naiset ja miehet saavat yhtä suurta palkkaa,�kun he tekevät samaa työtä.�

​

​

​

​

​

​

​

Naiset ja miehet saavat yhtä suurta palkkaa, kun he tekevät samaa työtä.��TARUA�Tasa-arvo ei vielä toteudu tässä asiassa aina Suomessakaan.

​

​

​

​

​

​

​

​

Yksien farkkujen valmistukseen kuluu �sata litraa vettä.

​

​

​

​

​

Yksien farkkujen valmistukseen kuluu sata litraa vettä.

​

TARUA�Valmistukseen kuluu jopa noin 10 000 litraa vettä.

​

​

​

​

​

Maailmassa on paljon aikuisia, �jotka eivät tiedä syntymäpäiväänsä.

​

​

​

​

​

​

​

Maailmassa on paljon aikuisia, jotka eivät tiedä syntymäpäiväänsä.

​

TOTTA�Useissa maissa viranomaisilla ei ole kattavaa rekisteriä kansalaisistaan. �Kaikki suomalaiset saavat syntyessään henkilötunnuksen.

​

​

​

​

​

​

Suomen metsät voivat erinomaisesti.

​

​

​

​

​

​

Suomen metsät voivat erinomaisesti.��TARUA�Metsien hakkuu uhkaa satoja lajeja myös meillä. �Esimerkiksi luonnonvaraista mustikkaa kasvaa puolet vähemmän kuin 1950-luvulla.

​

​

​

​

Mikä Agenda 2030?

​

• Seuraavaksi tutustutaan, kuinka STEAMia hyödyntävän kehittämisen avulla ollaan pyritty vastaamaan Agenda 2030 -tavoitteisiin. �
• Esimerkeistä voi poimia muutamia tai käsitellä ne kaikki. Oppilaat voivat myös itse tutustua keksintöihin.��

OPEN OHJE

Millaisia STEAM-ratkaisuja

tavoitteiden saavuttamiseksi �on kehitetty?

Seabin Project (meriroskis)

​

• Kehittäjät: surffaajat Andrew Turton ja Pete Ceglinski

​

• Kelluva meriroskis, joka liikkuu ylös alas keräten kelluvat roskat. �
• Täytyy kytkeä virtalähteeseen. Voidaan sijoittaa esim. satamiin. �
• Imee pintaveden ja kuljettaa sen meriroskiksen sisällä olevan pyydystinpussin läpi. Vesi palautuu mereen ja roskat jäävät pussiin, josta ne voidaan kierrättää asianmukaisesti. Pystyy käsittelemään 25 000 litraa vettä tunnissa. �

OPEN OHJE

Seabin Project (meriroskis)

Lisätietoja: www.seabinproject.com

​

Biohajoava muovi kosmentiikkapakkauksiin

​

• Suvi Haimin ja Laura Kyllösen kehittämä biohajoava materiaali korvaa muovin esimerkiksi kosmetiikkapakkauksissa�
• Tuotteet kestävät vettä ja rasvaa, eivätkä ne läpäise happea, ja ovat täysin biohajoavia�
• Nykyinen maailman muovin tuotanto ei ole kestävää. Ihmiskunta on tuottanut muovia 8,3 miljardia tonnia vuosina 1950-2015, josta noin 80% on kaatopaikoilla ja merissä.�
• Sulapacin perustajien toive on, että heidän keksintönsä pakottaa öljy- ja muoviteollisuuden etsimään kestävämpiä vaihtoehtoja muoville pakkausmateriaalina

OPEN OHJE

Biohajoava muovi kosmetiikkapakkauksiin

Lisätietoja: www.sulapac.com/#story

​

Kahvin, rasvan ja virvoitusjuomat kestävä muoviton kartonki

​

• Kehittäjä: suomalainen Kotkamills Oy�
• Kartongin erikoisuus on siinä, ettei se sisällä syöpää aiheuttavia fluorokemikaaleja, joita käytetään paljon esim. pikaruokapakkauksissa. �
• Muovitonta pakkauskartonkia voidaan käyttää esimerkiksi hampurilaisrasioissa, sillä sen taustapuolelle laitettava kemikaali kestää rasvan ja kosteuden imeytymisen pakkauksen läpi. �
• Kartonkia tilataan esimerkiksi Norjaan pakastekalarasioiksi ja Saksaan suklaarasioiksi.�

OPEN OHJE

Kahvin, rasvan ja virvoitusjuomien kestävä �muoviton kartonki

Lisätietoja:�yle.fi/uutiset/3-9717592

Vedenpuhdistuspilli

​

• LifeStraw-vedenpuhdistuspillillä voi juoda vettä, joka muuten olisi juomakelvotonta suuren bakteeripitoisuuden vuoksi. �
• Kehitetty vuonna 1994 drakunkuliaasin (Guinea-worm disease) vähentämiseksi.�
• Pillissä on niin tehokas suodatin, että bakteerit ja loiset suodattuvat vedestä pois.��

OPEN OHJE

Vedenpuhdistuspilli

Lisätietoja: waterislife.com/clean-water/the-straw

Nyhtökaura

​

• Suomalaisen Gold&Green Foodsin valmistama täysin kasvipohjainen elintarvike.�
• Tuotteen ovat kehittäneet Reetta Kivelä ja Maija Itkonen.�
• Nyhtökaura on tehty kaurasta, härkäpavusta ja keltaherneestä. Nyhtökaurassa on runsaasti proteiinia.�
• Lihantuotannon on joidenkin raporttien mukaan arvioitu aiheuttavan ainakin 51 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.�
• Kasvisruoan tuottaminen on liharuoan tuottamista ekologisempaa, ja nyhtökauran hiilijalanjälki on huomattavasti esimerkiksi jauhelihaa pienempi.�

OPEN OHJE

Nyhtökaura

Lisätietoja:�www.hs.fi/ruoka/art-2000002879431.html

Vertical farming

​

• Vertical farming on uusi tapa tuottaa ruokaa.�
• Sen sijaan, että ruoka kasvaa pellolla, viljely tapahtuu teollisuushallissa hyllyissä.�
• Tällöin voidaan käyttää murto-osa vedestä ja lannoitteista verrattuna perinteiseen viljelyyn.�

OPEN OHJE

Vertical farming

Lisätietoja:�en.wikipedia.org/wiki/Vertical_farming

Japanissa kasvatetaan salaattia tehdashalleissa ilman multaa. Kasvi saa ravinteet vedestä ledivalolla. Tämä teknologia käyttää vähemmän energiaa kuin perinteinen maatalous.

Huoneilmaa puhdistava �älyviherseinä

​

​

• Kehittäjä: suomalainen yritys Naava�
• Huoneilma imetään kasvien juuriston ja mullattoman kasvualustan läpi. Juuriston mikrobit puhdistavat ilman haitallisista kemikaaleista. Tuulettimet puhaltavat puhtaan ja luonnollisen raikkaan ilman takaisin tilaan.�
• Älyviherseinän anturit mittaavat ympäristön ja Naava-seinän sisäisiä olosuhteita. Naavan tekoäly analysoi ja ohjaa toimintaa automaattisesti. Etäjärjestelmä välittää viherseinälle tietoa mm. sääsatelliiteista. Toimivuutta seurataan reaaliajassa. Virhetilanteissa järjestelmä tekee automaattisia korjauksia tai lähettää paikalle huoltajan.�

OPEN OHJE

Huoneilmaa �puhdistava

viherseinä

Lisätietoja:�www.naava.io/fi/

Kuljetettava aurinkoenergialla �toimiva pistorasia

​

• Kehittäjät: Kyuho Song & Boa Oh�
• Lataa esim. kännykän 5-8 tunnissa.�
• Laite varastoi samalla aurinkoenergiaa itseensä, eli sitä voi käyttää myös pimeällä.�

OPEN OHJE

Kuljetettava aurinkoenergialla toimiva pistorasia

Lisätietoja:�www.jebiga.com/solar-energy-powered-socket�

Savusumua puhdistava �polkupyörä

​

• Kehittäjät: hollantilainen Studio Roosegaarde ja kiinalainen pyöränvuokrausyritys Ofo�
• Pyörä kerää ajon aikana ilmansaasteet, puhdistaa kerätyn ilman ja ohjaa ilman pyöräilijän ympärille.�
• Perustuu Pekingissä lanseerattuun ilmanpuhdistustorniin. Seitsemän metriä korkea, maailman suurimmaksi ilmanpuhdistimeksi kutsuttu torni vähentää saasteita 45 prosenttia 20 metrin etäisyydeltä.

​

• Miten toimii: pienhiukkasilla kyllästetty ilma imetään puhdistimeen, jolloin hiukkaset saavat positiivisen varauksen ja kiinnittyvät puhdistimeen. Samalla varatut hiukkaset kiinnittyvät aikaisemmin kerättyihin hiukkasiin ja muodostavat karkeampaa pölyä. ��

OPEN OHJE

Savusumua puhdistava polkypyörä

Lisätietoja: www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/kiinassa-kokeillaan-savusumua-puhdistavia-pyoria-hengityssuojaimet-pian-tarpeettomia-6667753

Maksuttomat oppimateriaalit

​

• Kaikille avoimet maksuttomat oppimateriaalit mahdollistavat oppimisen, jos koulutusta ei muuten ole tarjolla tai se on liian kallista.�
• Moni sivusto on englanniksi.�
• Myös Suomessa tuotetaan maksuttomia oppimateriaaleja, esimerkiksi ohjelmointia voi opiskella MOOCilla eli kaikille avoimella internet-kurssilla.�

OPEN OHJE

Maksuttomat oppimateriaalit

Lisätietoja: www.khanacademy.org

Sahara Forest Project

​

• Projektin tarkoitus on saada Saharan aavikosta vihreä.�
• Merivettä pumpataan aavikolle, jossa se auringon lämmöstä höyrystyy, niin että suola jää kiteytyneenä jäljelle.�
• Höyry ohjataan aurinkopaneelien varjostamaan kasvihuoneeseen, jossa se tiivistyy vedeksi ja kastelee kasveja. Ylimääräinen vesi on juomakelpoista.�

OPEN OHJE

Sahara Forest Project

Lisätietoja: www.saharaforestproject.com/

Tavoitteena tarjota puhdasta vettä, ruokaa ja uusiutuvaa energiaa kuumilla ja kuivilla alueilla

Little Sun

​

• 1.1 miljardia ihmistä maailmassa elää ilman pääsyä sähköverkkoon, mikä hankaloittaa monien perustarpeiden täyttymistä.�
• Esimerkiksi lapset, joiden kotona ei ole sähköjä, eivät voi tehdä kotitehtäviä tai opiskella auringon laskettua.�
• Taiteilija Olafur Eliasson ja insinööri Frederik Ottesen perustivat Little Sunin, joka valmistaa aurinkoenergialla toimivia lamppuja.�
• Lamppua kannetaan päivällä mukana auringonvalossa, jolloin se latautuu ja mahdollistaa esimerkiksi opiskeluun tarvittavan valaistuksen. Opiskelu on monille lapsille ja nuorille poispääsy köyhyydestä.�

OPEN OHJE

Little Sun

Lisätietoja: �www.littlesun.com

Tavoitteena tarjota sähköttömille alueille aurinkovoimaa hyödyntävä valaisin.

Valo vaikuttaa mm. lasten mahdollisuuksiin opiskella.

Auttava takki

​

• Kehittäjä: muotoiluopiskelija Angela Luna�
• Takki muuntuu tarvittaessa teltaksi, makuupussiksi tai repuksi.�
• Takkimallisto on suunnattu erityisesti pakolaisille �mutta herättänyt kiinnostusta myös esim. retkeilijöissä.�

OPEN OHJE

Auttava takki

Lisätietoja: �nordic.businessinsider.com/angela-luna-designs-jackets-to-help

Pakolaisten avuksi suunniteltu takkimallisto, jonka takit muuntuvat makuupusseiksi, teltoiksi ja repuiksi. Valmistettu maratoonareiden käyttämästä teknisestä materiaalista.

​

• Seuraavalla dialla tutustutaan videon avulla lyijykynän tarinaan. Video perustuu Leonard E. Readin esseeseen, jossa väitetään olevan epätodennäköistä, että kukaan todella tuntisi lyijykynän koko tarinan. Käännös videoon löytyy liitteestä 1.��Linkki liitteeseen: https://docs.google.com/document/d/1O5hceSLF3A7EDNCixhsaVzoTIZ4p3GXdNc3OqFOXZSU/edit?usp=sharing

​

• Videon jälkeen oppilaat haastetaan asettamaan yksi arkinen tavara riippuvuskartalle. Tehtävä voidaan tehdä joko pareittain (vaikeampi) tai opettajajohtoisesti (helpompi).�
• Lopuksi riippuvuuskartan sisällöt liitetään Agenda 2030 -tavoitteisiin. �Opettaja voi valita käsittelytavan kahdesta seuraavalla dialla esitetystä vaihtoehdosta.

Riippuvuuskartta

OPEN OHJE

�

• Pareittain: Oppilaille jaetaan A3-kokoiset printit (liite 2), johon he täydentävät miellekartan valitsemastaan tavarasta. Apuna tiedonhaussa suositellaan käytettävän omia tai koulun laitteita. Työskentelyaikaa on hyvä varata noin 20-30 minuuttia. ��Linkki liitteeseen: https://docs.google.com/document/d/1541VrA-60gzCGXIaMqxPIcMhf-ZR0-UFAg9-JRgunIg/edit?usp=sharing�
• Opettajajohtoisesti: Käsitellään valittua tuotetta yhdessä koko oppilasryhmän kanssa keskustellen ja yhdessä tietoa kooten, esim. dokumenttikameraa hyödyntäen tai taululle karttaa piirtäen. �

Riippuvuuskartta

OPEN OHJE

I, pencil

�“On epätodennäköistä, että kukaan todella tuntisi lyijykynän koko tarinan.”�Leonard E. Read �

Riippuvuuskartta

�Valitse yksi käyttämäsi tuote tai esine (mikä vain käsirasvasta kännykkään). �Jatka karttaa ohjeiden mukaan.�

Kun karttanne on valmis

��

​

Värittäkää kartasta kohdat, joita voisi / tulisi mielestänne parantaa Agenda 2030 -tavoitteiden perusteella. ��

Kun karttanne on valmis

��

​

Merkitkää, mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin kartan eri kohdat liittyvät. ��

Agenda 2030 -�tavoitteiden valinta�

• Seuraavaksi oppilaita pyydetään valitsemaan kolme heitä eniten kiinnostavaa �Agenda 2030 -tavoitetta. �
• Valintoja hyödynnetään tiimien muodostamisessa.

​

​

​

OPEN OHJE

Valitse 3 kiinnostavinta tavoitetta

Tiimien muodostaminen

Tiimien muodostaminen

​

• Seuraavaksi oppilaista muodostetaan viiden henkilön tiimit.�
• Riippuen ryhmästä, voi tiiminmuodostuksessa antaa enemmän tai vähemmän vapautta. Painotetaan kuitenkin, että kunkin oppilaan aidot kiinnostuksen kohteet nousisivat etusijalle suhteessa esim. kaverisuhteisiin.�
• Oppilaat voivat esimerkiksi muodostaa 2-3 hlön ryhmiä, joista opettaja yhdistää tiimit. ��TAI��Opettajat voivat kerätä oppilaiden tekemät valinnat ja muodostaa ryhmät oppilaiden kiinnostuksen sekä oppilaan- ja ryhmäntuntemuksensa perusteella.��TAI jokin muu ryhmälle toimiva vaihtoehto.

​

​

​

​

OPEN OHJE

Vaahtokarkkihaaste

​

​

• Seuraavaksi toteutetaan vaahtokarkkihaaste juuri muodostetuissa 5 oppilaan tiimeissä.

​

• Tehtävän tarkoituksena on tukea tiimiytymistä ja harjoitella yhdessä käytännön ongelmanratkaisua.�
• Huomioi ohjauksessa, että muistutat säännöllisesti jäljellä olevasta ajasta, �luot positiivista energiaa ja kannustat kurkkimaan muiden työskentelyä.

​

• Voit halutessasi lukea lisää vaahtokarkkihaasteesta esim. www.tomwujec.com/design-projects/marshmallow-challenge/.�

�

​

OPEN OHJE

Vaahtokarkkihaaste

​

​

​

​

Säännöt

​

Tiimin tulee rakentaa annetuista materiaaleista rakennelma, �jossa vaahtokarkki on mahdollisimman korkealla.

​

Rakennelma ei saa roikkua mistään, eikä sitä saa teipata kiinni alustaansa.

​

​

​

​

​

​

​

Materiaalit �1 vaahtokarkki

1 metri narua

1 metri teippiä

20 spagettia

​

Aika �18 minuuttia

​

​

​

​

Purku

​

• Millaisin odotuksin aloititte rakentamisen?�
• Mietitkö muuta tehtävän aikana?�
• Mikä rakennusprosessissa onnistui ja epäonnistui, miksi? �(huom. prosessi ei ole sama kuin lopputulos)�
• Mikä tiimin yhteistyössä onnistui ja epäonnistui, miksi?

​

​

​

​

Canvas

​

• Seuraavaksi tiimit rajaavat Agenda 2030 -tavoitteisiin pohjautuvan haasteen, jota he haluavat lähteä tutkimaan ja johon he myöhemmin ideoivat ratkaisuehdotuksia. Rajaamisessa apuna toimii canvas-pohja (liite 3).��Linkki liitteeseen:�https://docs.google.com/document/d/1LGUH-Vk9dkTHtF5jsuv7F2O9XfpDc1hny2CE4FxqCsY/edit?usp=sharing�
• Ennen varsinaiseen tutkimustyöhön ryhtymistä, tiimit voivat palauttaa canvakset opettajille kommentoitavaksi. Kommentoinnin ohjeet löytyvät dioilta.

​

�

​

OPEN OHJE

Canvas

​

“Ongelmanratkaisun vaikein asia ei useinkaan ole ratkaisun löytäminen,

vaan ongelman riittävän ymmärrettävä määrittäminen.”��G. Polya

​

​

Täsmentäkää, tarkentakaa, rajatkaa ja konkretisoikaa�teitä kiinnostavien Agenda 2030 tavoitteiden perusteella haaste, �jota haluatte lähteä ensin tutkimaan ja johon myöhemmin kehitätte ratkaisuehdotuksia. ��Rajaamisessa apuna toimii canvas.

�

Haasteen rajaaminen

HAASTE:

Miksi kiinnostava?

Keihin vaikuttaa?

Mihin asioihin haaste vaikuttaa?

Mitkä asiat vaikuttavat haasteeseen?

Mitä tiedätte jo �haasteesta?

Varmuudella?

Ette ole ihan varmoja

Mitä ette vielä tiedä haasteesta?

Muotoilkaa Agenda 2030 -tavoitteisiin pohjautuva haasteenne yhdeksi lauseeksi.

Mitä samankaltaisia haasteita on olemassa?

Miten näitä on ratkaistu?

Miten STEAM-näkökulmat liittyvät haasteeseen?

Mitä tietoa ja osaamista tarvitsette?

Mistä ja miten näitä saatte?

Mitä resursseja tarvitsette?

Miten näitä

saatte?

Tuntuuko haaste edelleen sopivalta vai haluatteko vaihtaa sitä?

Kuvailkaa, �miten alatte �tutkia haastetta.

1

2

3

Erikokoisia haasteita

Varmistakaa, että haasteenne on sopivan kokoinen.

​

Jos haaste on liian helppo tai liian vaikea, �se voi viedä mielenkiinnon tutkimisesta ja ratkaisujen kehittämisestä.��

​

​

Canvaksen kommentointi�

Jos haluatte kerätä oppilaiden canvakset kommentoitavaksi,

​

• kommentoikaa suunnitelmia monialaisessa yhteistyössä vähintään kahden opettajan voimin.

​

• kommentoikaa suunnitelmia kannustavasti ja uusia näkökulmia antaen.

​

• muistuttakaa, että isosta haasteesta voi pyrkiä ratkaisemaan myös vain osasen.�

​

​

�

​

OPEN OHJE

Canvaksen kommentointi�Varmistakaa ainakin, että... �

• haaste on sopivan kokoinen suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja resursseihin.�
• suunnitelma on monipuolinen, monitieteellinen ja liittyy Agenda 2030 -tavoitteisiin.

​

• mahdollinen lopputulos / ratkaisun havannollistamistapa on innovatiivinen. Haastetaan oppilaita välttämään postereita ja muita tavanomaisia esitystapoja ja suosimaan kokemuksellisuutta, kekseliäisyyttä ja selkeyttä. �

​

​

​

�

​

OPEN OHJE

Scrum

Scrum

​

• Seuraavaksi otetaan käyttöön scrum eli työskentelyväline, joka visualisoi �tehtävien valinnan, pisteytyksen, jakamisen ja siirtelyn tiimissä (liite 4).��Linkki liitteeseen: �https://drive.google.com/file/d/1sq-FkWiFkNdZEySwqh0hfmk56RYo3qwG/view?usp=sharing

​

• Scrum sekä toimii oppilastiimien työvälineenä että helpottaa opettajien ohjaustyötä.

​

• Scrumin käytössä tavoitteena on, että oppilaat kehittyvät mm. seuraavissa taidoissa: tehtävien määrän ja laadun mitoittaminen suhteessa käytettävissä olevaan aikaan,�valittujen tehtävien tasapuolinen jakaminen, oman ja muiden työskentelyn seuraaminen.

OPEN OHJE

Scrum

�

• Scrum on yleisesti käytetty projektinhallinnan viitekehys. Scrum on kehitetty alun perin ketterään ohjelmistokehitykseen, jonka jälkeen sitä on alettu soveltaa monipuolisesti myös muun tyyppisissä kehitysprosesseissa.

​

• Nimi scrum viittaa rugbyn aloitusryhmitykseen. Tiimin toimintaa verrataan siis rugby-joukkueeseen, jossa pyritään etenemään yksikkönä, toimimaan tiiviissä yhteistyössä, sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja olemaan itseohjautuvia.�
• Scrumia kannattaa aloittaa täyttämään tiedonhakuun liittyvistä tehtävistä ja täydentää sitten muilla tehtävillä.

�

​

OPEN OHJE

Scrum

Tehtävien valinta, pisteytys, jakaminen ja siirtely

​

​

​

​

Nimi scrum viittaa rugbyn aloitusryhmitykseen. Tiimin toimintaa verrataan siis rugby-joukkueeseen, jossa pyritään etenemään yksikkönä, toimimaan tiiviissä yhteistyössä, sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja olemaan itseohjautuvia.

​

​

Tiimi täydentää scrum-pohjaan

• valitsemansa haasteen
• tiimin jäsenten nimet

SCRUM: tehtävien valinta

​

​

​

​

��Pohtikaa, mikä on sopiva määrä tehtäviä suhteessa �käytettävissä olevaan tiimikohtaiseen aikaan (15 oppituntia)? ��Tiimi päättää ja kirjoittaa post it -lapuille tehtävät, �jotka aikovat STEAMOKin aikana tehdä. �Kirjoitetaan yksi tehtävä yhdelle lapulle. �

SCRUM: tehtävien pisteytys

​

Pisteytys auttaa jakamaan työmäärän reilusti.

Tiimi pisteyttää tehtävät niiden laajuuden mukaan. �Pistemäärät merkitään post it -lapuille. ��1 p = pieni tehtävä, jonka hoitamiseen kuluu alle 30 min �2 p = pienehkö tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 1 h �3 p = keskikokoinen tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 1,5 h

4 p = laajahko tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 2 h

5 p = laaja tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 2,5 tuntia

SCRUM: tehtävien jakaminen

Ryhmä päättää, kuka on vastuussa mistäkin tehtävästä.

​

Muut auttavat, mutta yksi on päävastuussa niistä tehtävistä, �joihin hänen nimensä merkitään.

​

​

​

SCRUM: tehtävien siirtely

​

Kaikki tehtävät ovat aluksi kohdassa TULOSSA.

�Kun tehtävää aloitetaan edistämään, se siirretään kohtaan TYÖN ALLA.

�Kun tehtävä on hoidettu, se siirretään kohtaan VALMIS.

​

​

TYÖN ALLA

VALMIS

TULOSSA

Varmistakaa, että kaikista post it -lapuistanne löytyy tehtävä, pisteet ja vastuuhenkilö.

​

​

TEHTÄVÄ:

​

Ottaa yhteyttä koulun keittiöön ja sopia ryhmän vierailusta.

​

PISTEET: 1

VASTUU: Emma

• Päättäkää, mistä tehtävästä kukin lähtee liikkeelle.
• Siirtäkää kyseiset tehtävät kohtaa TYÖN ALLA.

​

​

Tavoitteiden asettaminen

Tavoitteiden asettaminen

�

• Oppilaat ohjeistetaan pohtimaan tiimille asetettavia tavoitteita sekä �asettamaan itselleen henkilökohtaiset tavoitteet prosessin ajalle. �
• Tavoitteet kirjataan lomakkeille (liite 5, sivu 1). Opettaja kerää lomakkeet kansioon ja jakaa ne oppilaille takaisin väliarvioinnin ja loppuarvioinnin yhteydessä. ��Linkki liitteeseen: �https://docs.google.com/document/d/144JhenzHEPrQmozxUVkLcqkmP98ldDF1MfrmR3-Z774/edit?usp=sharing�
• Opettajan on hyvä muistutella tavoitteista myös muutoin prosessin aikana. �
• Mikäli työskentely tapahtuu enimmäkseen samassa tilassa, voi esimerkiksi kaikkia tiimiläisiä koskevat tiimitavoitteet kirjata näkyville vaikkapa tilan seinälle koko prosessin ajaksi.

​

�

​

OPEN OHJE

Omat tavoitteet

​

Jokainen asettaa itselleen kaksi tavoitetta�

​

• tekemiseen ja toimintaan liittyvä tavoite �esim. uskallan esittää ideoitani tiimissä, olen ajoissa paikalla, uskallan yrittää jotain uutta �
• sisällöllinen tavoite �esim. opin tietyn asian, ymmärrän miten jokin asia toimii

�Mitä nämä tarkoittavat käytännössä? Millaisina tekoina ilmenee omassa toiminnassa tai mitä tekoja edellyttävät täyttyäkseen?�

Tiimin tavoitteet

​

�Pohtikaa yhdessä, millaisia tavoitteita haluaisitte asettaa tiiminne toiminnalle.�

Tiimin tavoitteet

​

Varmistakaa, että tiiminne tavoitteissa on ainakin seuraavat asiat: �

• Kaikkien ideoita ja ajatuksia kuullaan tasapuolisesti avoimin mielin.
• Jokainen tekee parhaansa työn edistämiseksi.
• Tiimin kesken kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta.

�Mitä nämä tarkoittavat käytännössä? Millaisia tekoja tiimiläisten on tehtävä, että tavoitteet täyttyvät? �

Kriittinen ajattelu

Kriittinen ajattelu�

• Työpajan aluksi pohditaan, mitä tarkoittaa kriittisyys.

​

• Harjoitellaan kahden eri tehtävän avulla lähteiden käyttöä ja lähteiden luotettavuuden arviointia. �
• Tiimit etsivät omaan työhönsä liittyviä lähteitä, valitsevat niistä yhden ja tutkivat sitä kriittisesti apukysymysten avulla.

​

• Tiimit nimeävät 5 työnsä kannalta keskeisintä termiä ja määrittelevät ne.

​

OPEN OHJE

Mitä tarkoittaa “kriittinen”?�

​

�

Kriittinen tarkoittaa harkittua, punnittua, tarkkaa ja arvioivaa.

​

Arkikielessä kriittisyys tarkoittaa joskus myös negatiivista asennetta, �mutta kriittisyys tiedonhaussa on pelkästään hyvä juttu!

​

​

​

​

Jos joku ajattelee ja etsii tietoa kriittisesti, hän ei usko kaikkea lukemaansa vaan arvioi saamaansa tietoa. Kriittinen ajattelija ja tiedonhakija selvittää, mistä tieto on peräisin, kuka asiasta kertoo ja miksi. Hän myös miettii, miten ajankohtaista ja luotettavaa tieto on. Vasta sen jälkeen hän päättää, uskooko hän tietoon.

​

Tänään harjoitellaan kriittistä ajattelua ja tiedonhakua!

​

�

Voisiko seuraavia käyttää lähteinä, jos etsisitte tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään Suomessa? Mitä kannattaisi huomioida, jos käyttäisitte näitä?

​

​

• tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottama ilmasto-opas.fi
• netinkäyttäjien keskustelu ilmastonmuutoksesta Vauva.fi-sivustolla
• tutun ihmisen kirjoittama säähän liittyvä Facebook-päivitys
• luonnonsuojelujärjestöjen (mm. Greenpeace Finland, WWF Suomi) ylläpitämä ilmasto.org
• uutinen ilmastonmuutoksesta Yle.fi-sivustolla
• Emmi Itärannan veden loppumisesta kertova fantasia-/scifi-romaani Teemestarin kirja
• ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuvan järjestön sivusto Ilmastofoorumi.fi
• opettajan kirjoittama yleisönosastokirjoitus Helsingin Sanomiin
• australialaisen tiedemiehen vuonna 2006 kirjoittama tietokirja Ilmaston muuttajat

​

​

​

• Mikään lähteistä ei sinänsä ole väärä tai huono. �Ratkaisevaa on se, miten lähdettä käyttää.�
• Puolueettomimpina ja luotettavimpina lähteinä voidaan �yleensä pitää asiantuntija- ja viranomaisjulkaisuja.�
• Myös luotettavilta tuntuvien julkaisuiden ajankohtaisuus tulee tarkistaa, �sillä tieto voi esim. kymmenessä vuodessa vanhentua.�
• Tekstilajeilla on merkitystä: �esimerkiksi yleisönosastokirjoitusten tarkoituksena on vaikuttaa muihin.

​

• Facebook-päivityksiä ja keskustelupalstoja voi käyttää lähteinä kertomassa esimerkiksi siitä, mitä ihmiset tietävät ilmastonmuutoksesta ja miten he suhtautuvat siihen. Keskusteluissa esitettyjä tietoja ei kuitenkaan voi lähtökohtaisesti pitää faktoina.

​

• Fiktiivisessä romaanissa käytetään mielikuvitusta, mutta kirjailija on voinut käyttää monia päteviä lähteitä maailmaa luodessaan.

NÄKÖKULMIA

Onko juttu luotettava?�

Löydätte internetistä jutun, jossa kerrotaan, että lihansyönti aiheuttaa yhtä paljon kasvihuonepäästöjä kuin liikenne.

​

Miten voitte selvittää, voiko juttuun ja siinä esitettyihin tietoihin luottaa?

​

Listatkaa neljä konkreettista keinoa.

​

• Tutkikaa julkaisupaikkaa. �Onko sivusto luotettava? Kuka sivustoa ylläpitää? Miten usein sivustoa päivitetään?�
• Tarkistakaa, kuka on kirjoittanut jutun. �Onko kirjoittaja aiheen asiantuntija tai muuten pätevä kertomaan aiheesta? Mistä tunnistatte, onko asiantuntijalla tietoa juuri kyseisestä alasta?�
• Tarkistakaa tekstin julkaisuaika. �Onko tieto edelleen ajankohtaista vai jo vanhentunutta?�
• Miettikää, mitä tekstilajia teksti edustaa. �Onko tekstin tarkoitus välittää tietoa puolueettomasti (esim. uutinen) vai onko tarkoituksena vaikuttaa mielipiteisiin (esim. yleisönosastokirjoitus)?�
• Vertailkaa muiden lähteiden juttuja samasta aiheesta. �Kerrotaanko aiheesta samalla tavalla myös muilla sivustoilla tai kirjoissa?

​

RATKAISUJA

Miten hankitaan tietoa?

​

​

• Tietoa voi hankkia kirjoista, internetistä, lehdistä ja televisiosta tai vaikkapa haastattelemalla ihmisiä.

​

• Kun etsii sopivaa tietolähdettä, kannattaa miettiä, �mikä lähteistä on luotettavin, sopivin ja kätevin omaan työhön.

​

• Mitä useammasta lähteestä tietoa etsii ja mitä enemmän saamiaan tietojaan vertailee, sitä paremmin voi varmistua, että tieto on luotettavaa.

​

​

� �Etsikää tiiminne työhön liittyvää tietoa mahdollisimman erilaisista lähteistä.

​

​

​

Valitkaa löytämistänne omaan työhönne sopivista lähteistä mielestänne luotettavat. ��Käyttäkää kriittisessä arvioinnissa apuna seuraavia kysymyksiä:

​

1. Sisältääkö teksti tietoa haluamastanne aiheesta?
2. Mikä on tekstin tekstilaji (esimerkiksi mainos, uutinen)? Miksi teksti on kirjoitettu?
3. Missä teksti on julkaistu? Vaikuttaako julkaisupaikka tekstin luotettavuuteen?
4. Kuka tekstin on kirjoittanut? Onko hän pätevä henkilö kertomaan aiheesta?
5. Miten ajantasaista tekstissä esitetty tieto on?
6. Mistä tekstissä esitetyt tiedot ovat peräisin, vai mainitaanko lähteitä ollenkaan?
7. Mitä aiheesta kerrotaan muissa löytämissänne teksteissä?

​

Termit haltuun

• Valitkaa 5 työnne kannalta keskeisintä termiä.�
• Määritelkää, mitä termit tarkoittavat.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Tutkimisprosessin ohjaamisesta

Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin asioihin

​

• Luota itseesi ja oppilaisiin.�
• Seuraa tiimien scrum-taulukoita ja tehtävien edistymistä.

​

• Anna oppilaille tilaa kohdata ja rauhassa yhdessä ratkoa niin yhteistyöhön kuin tietoon liittyviä konflikteja. Auta konfliktien ratkaisuiden suuntaan apukysymyksillä ja tiimien kanssa keskustelemalla.

​

• Rohkaise yrittämään ja oppimaan virheistä.

​

• Sanoita oppilaiden vahvuuksia heidän työskennellessään.

​

​

​

​

OPEN OHJE

Kokonaisprosessin ohjaamisesta

​

Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin asioihin

​

​

• Kannusta oppilaita tarkkailemaan edistymistään suhteessa henkilökohtaisiin ja ryhmäkohtaisiin tavoitteisiin. �
• Haasta argumentoimaan ja keskustelemaan.

​

• Tarkkaile, mitkä sosiokulttuuriset ja koulun rakenteelliset tekijät edesauttavat tai estävät työskentelyä. �
• Edistä kiireettömyyden tunnelmaa. �

​

OPEN OHJE

Kokonaisprosessin ohjaamisesta

​

Kiinnitä huomiota mm. seuraaviin asioihin

​

​

• Kun tiedät millaisten haasteiden ympärillä ohjaamasi tiimit lähtevät innovoimaan, valmistaudu oppitunteihin tutustumalla itsekin kyseisiin aiheisiin.�
• Painota prosessia suhteessa tavoitteseen → �sido sekä onnistunut että epäonnistunut osatuotos prosessiin ja ohjaa sen mukaan oppilastiimiä eteenpäin.�
• Orientoidu katsomalla James Nottinghamin ja Carol Dweckin video (3min): �Miltä näyttää haasteita vaaliva oppilas? www.youtube.com/watch?v=nSyZTIpeP-4 �

​

OPEN OHJE

Tutkimustunti 1

Tutkimustunti 2

STEAM 1

STEAM 1

• STEAM-pajassa jokainen tiimi lähettää yhden jäsenen kuhunkin kirjainpajaan (yhteenäs viisi pajaa, eli S-, T-, E-, A- ja M-pajat).�
• Sama oppilas osallistuu saman kirjaimen pajaan myös STEAM-pajassa 2. �
• Oppilaan ei tarvitse olla erityisen edistynyt valitsemansa kirjaimen teemoissa, �oleellisempaa on kiinnostus ja innostus. �
• STEAM-pajat järjestetään samanaikaisesti rinnakkain, jotta oppilaat eivät menetä tiimin yhteistä työskentelyaikaa.�
• STEAM-pajojen diapaketit löytyvät osoitteesta �https://drive.google.com/drive/folders/1kRH7eDjzgx14Zo_WYB_Fa5WH9eI0uStU?usp=sharing

​

OPEN OHJE

Kertokaa tiimiläisillenne, �mitä opitte STEAM-pajoissa.

​

​

STEAM 2

STEAM 2

​

​

• Kirjainpajaosuudessa jokainen tiimi lähettääö yhden jäsenen kuhunkin kirjainpajaan.�
• Sama oppilas osallistuu saman kirjaimen pajaan kuin STEAM-pajassa 1. �
• Kirjainpajat järjestetään samanaikaisesti rinnakkain, jotta oppilaat eivät menetä tiimin yhteistä työskentelyaikaa. �
• STEAM-pajojen diapaketit löytyvät osoitteesta�https://drive.google.com/drive/folders/1kRH7eDjzgx14Zo_WYB_Fa5WH9eI0uStU?usp=sharing

​

​

OPEN OHJE

Kertokaa tiimiläisillenne�

• Mitä opitte STEAM-pajoissa?�
• Miten opittua voisi hyödyntää ryhmänne työssä?

​

​

​

Tutkimustunti 3

Tutkimustunti 4

Huipputiimi

Huipputiimi

​

​

• Aluksi tehdään “Tyrmää ja hyväksy!” -harjoitus, jonka avulla kokeillaan erilaisia tapoja suhtautua toisten tekemiin ehdotuksiin. Opettaja antaa oppilaille vastausmallin jokaiseen keskusteluvaiheeseen seuraavalla dialla esitetyn ohjeen avulla.�
• Tämän jälkeen keskustellaan pienryhmissä ryhmätyöskentelyyn liittyvistä kokemuksista ja ryhmien erilaisista rooleista.

​

• Pienryhmät kirjoittavat repliikit, jotka sopisivat rohkaisijan roolin ottaneelle henkilölle. Tehtävän tarkoituksena on saada malleja siihen, miten itse voi kannustaa oman ryhmän jäseniä.

​

• Lopuksi jokainen oppilas pohtii omia roolejaan erilaisissa ryhmissä.

OPEN OHJE

Tyrmää ja hyväksy! -harjoitus

Oppilaat jakaantuvat pareittain. Toinen parista on A, toinen B.

​

Vaihe 1�A ehdottaa B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen aina “Ei, koska…”.

A: “Mennään elokuviin!”

B: “Ei, koska mulla on tänään pianotunti.”�A: “No entä tulisitko pianotunnin jälkeen käymään meillä?”�B: “En, koska täytyy mennä kotiin tekemään läksyt.”

​

Vaihe 2

A ehdottaa B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen “Joo, mutta…”.

A: “Mennään elokuviin!”

B: “Joo, mutta mä oon kyllä aika väsynyt.”

​

Vaihe 3

A ehdottaa edelleen B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen “Joo, ja sitten…” ja keksii lisää tekemistä. A vastaa B:n ehdotukseen keksimällä jälleen lisää tekemistä: “Joo, ja sitten...”

A: “Mennään elokuviin!”

B: “Joo, ja pitäisköhän mennä siihen myöhempään näytökseen, kun mulla on se pianotunti? ”

A: “Joo! Ja mennään sitten leffan jälkeen syömään!”

​

OPEN OHJE

Tyrmää ja hyväksy!�

• Ota pari. Päättäkää, kumpi on A ja kumpi B.

​

• A ehdottaa B:lle tekemistä. B reagoi opettajan antaman ohjeen mukaan.

​

​

Tyrmää ja hyväksy!�

Purku:

​

• Mikä keskusteluista tuntui hauskimmalta / vaikeimmalta / helpoimmalta? Miksi?

​

• Miltä tuntui tyrmätä? Entä tulla tyrmätyksi? �Kumpi oli helpompaa: tyrmätä vai hyväksyä?

​

​

Keskustelkaa ryhmässä�

​

• Millaisia kokemuksia teillä on ryhmätyöskentelystä?�
• Missä ryhmissä olette mukana päivittäin �(esim. harrastusryhmät, perhe, kaveriporukat)?�
• Millaisen ryhmän kanssa työskentely on mukavaa / helppoa / vaikeaa? Miksi?

​

​

Käyttäytyminen ryhmissä

​

Ihmiset käyttäytyvät erilaisissa ryhmissä eri tavoilla: he ottavat rooleja, jotka perustuvat toisaalta ihmisen ominaisuuksiin ja toisaalta ryhmän tarpeisiin. Ryhmissä tarvitaan erilaisia rooleja, omaan rooliin voi myös itse vaikuttaa ja rooleja vaihtaa tarpeen ja ryhmän mukaan. Alla on esimerkkejä erilaisista rooleista.

​

​

ROHKAISIJA SOVITTELIJA VETÄYTYJÄ VAPAAMATKUSTAJA AUTTAJA

​

ALOITTEENTEKIJÄ PELLE ORGANISOIJA KANNUSTAJA �� JOHTAJA IDEOIJA SEURAILIJA TYRMÄÄJÄ KAIKKITIETÄVÄ �� KRIITIKKO POHDISKELIJA

​

​

​

​

Keskustelkaa rooleista

​

• Mitkä roolit ovat yleensä hyödyllisiä ryhmän toiminnan kannalta? Miksi?
• Mitkä roolit voivat haitata ryhmän toimintaa? Miksi?
• Mitkä roolit ovat erityisen tärkeitä ryhmän tunnelman ja mielialan kannalta?
• Millainen rooli on kriitikolla? Miten se eroaa tyrmääjästä?

​

ROHKAISIJA SOVITTELIJA VETÄYTYJÄ VAPAAMATKUSTAJA ��AUTTAJA ALOITTEENTEKIJÄ PELLE ORGANISOIJA ��KANNUSTAJA JOHTAJA IDEOIJA SEURAILIJA TYRMÄÄJÄ ��KAIKKITIETÄVÄ KRIITIKKO POHDISKELIJA

Rohkaisijan repliikit

​

Kirjoittakaa ryhmässä kolme repliikkiä, jotka ryhmän rohkaisija voisi sanoa.

​

Mitä repliikeistä voisitte käyttää itse?

​

​

Pohdi ja kirjoita

​

• Mihin ryhmiin sinä kuulut (esimerkiksi harrastusryhmät)?�
• Missä ryhmissä olet parhaimmillasi? Miksi?�
• Millainen rooli sinulla on yleensä koulussa? �Entä kavereiden kanssa? Entä kotona ja harrastusryhmissä?�
• Mitkä ovat vahvuutesi ryhmän jäsenenä?�
• Mitä asioita haluaisit ryhmätyöskentelyssä harjoitella ja kehittää?�
• Minkä roolin haluat ottaa tässä ryhmätyössä? Miten voit sen tehdä?

​

​

Scrumin tarkistus

Tutkimustunti 5

Vaikeat valinnat

Vaikeat valinnat

​

• Aluksi oppilaat johdatetaan pohtimaan vapautta ja vastuuta, arvoja ja niiden �toteutumista sekä sääntöjä ja seurauksia. Arvojana-tehtävän pohja löytyy liitteestä 6. ��Linkki liitteseen: �https://docs.google.com/document/d/1xrUfG4hnZgsZRvIOfBpCNoPRVk1xuCtyPYe31NtNYaY/edit?usp=sharing

​

• Tämän jälkeen oppilaat keskustelevat erilaisista moraalista pohdintaa vaativista tilanteista. �Korosta keskustelussa perusteluiden merkitystä. �
• Tehdään väittelyharjoitus vuorovaikutukseen keskittyen.

​

• Mikäli aikaa jää, ohjataan oppilaat pohtimaan onnelliseen elämään liittyviä kysymyksiä ja tekemään niihin liittyvät syventävät tehtävät.

OPEN OHJE

Vastuu ja vapaus

​

�Oletetaan, että ihminen vapauksia saadessaan ja niitä käyttäessään osaa kantaa vapaudesta seuraavan vastuun.

​

Mitä tarkoittaa vastuu

• omista teoista,
• toisista ihmisistä (tutut, tuntemattomat),
• yhteisöistä (esim. tehtävät kotona, luokassa, harrastuksissa) ja
• luonnosta (esim. jokamiehen oikeudet) ?

​

�

​

Arvojana

​

Kirjaa ylös viisi tärkeintä asiaa elämässäsi. Aseta ne tärkeysjärjestykseen janalle. Perustele valintasi.

​

Vertailkaa janoja pienryhmissä. Kootkaa tärkeiksi kokemanne asiat yhteisesti opettajan avustuksella. Pohtikaa, mihin arvoihin nämä pohjaavat.

​

�

​

Arvot käytännössä

​

Kirjaa seuraavaksi ylös teko, jota omatuntosi ei sallisi sinun tehdä. �Mihin arvoon näkemyksesi pohjaa?

​

Kun arvot on tunnistettu, on tärkeää pohtia, miten niitä sovelletaan käytäntöön. Millaisia valintoja niistä seuraa? Mitä arvoihin sitoutuminen omassa elämässäsi merkitsee?

​

�

​

Vaihtoehdot

​

Viola on luvannut lähteä ystävänsä kanssa pyöräretkelle. Pakatessaan reppua naapuri kysyy Violaa seuraksi tyttärelleen kylpylään. Viola innostuu, kunnes muistaa pyöräretken.

​

Pohdi Violan vaihtoehtoja. Miten hänen tulisi toimia? Miksi?

​

Oletko itse joutunut vastaavanlaiseen tilanteeseen eli oletko luopunut itsellesi tärkeästä ja kivasta asiasta jonkun muun asian hyväksi? Mihin arvoon toimintasi pohjasi?

​

​

�

​

Säännöt ja seuraukset

​

Pohtikaa jalkapallopeliä ja keskustelkaa siihen liittyen �seuraavista kysymyksistä

​

• Mitä hyötyä on sääntöjen noudattamisesta?
• Mitä tapahtuisi, jos sääntöjä ei noudatettaisi?
• Voiko säännöistä joustaa jossain tilanteessa?��

​

Säännöt ja seuraukset

�Kirjoita itsenäisesti vastaukset seuraaviin kysymyksiin.

​

• Millaisia sääntöjä sinun tulee noudattaa päivittäin? �(esim. koulussa, liikenteessä, sosiaalisesti)�
• Entä jos oma mielipiteesi on ristiriidassa säännön kanssa? �
• Joustatko säännöistä toisinaan? Miksi?

​

• Mitä seurauksia joustamisella voi olla?

​

Oikein vai väärin?

​

​

Mitä mieltä olet seuraavista tilanteista?�Valmistaudu perustelemaan mielipiteesi pienryhmässä.

�

​

Oikein vai väärin?

​

​

Yläkoululaista Noaa on kiusattu koulussa ja Noan isoveli käy ”kouluttamassa” kiusaajia. Kiusaaminen loppuu ja isoveli saa syytteen pahoinpitelystä.

​

​

�

​

Oikein vai väärin?

​

​

Frank on luvannut ostaa pikkusiskolleen karkkipussin. �Matkalla kauppaan hän näkee Punaisen Ristin kerääjän ja antaa tälle 10 € rahaa, jolloin hänellä ei ole enää rahaa karkkipussiin. Hän ostaa siskolleen tikkarin.

​

​

​

�

​

Oikein vai väärin?

Tiedät miten huonoissa olosuhteissa himoitsemasi tennarit on valmistettu, mutta haluat silti ostaa ne.

​

Ristiriidat

​

Jokaisella ihmisellä on oma arvomaailmansa. Ihmisten välille voi syntyä arvoristiriitoja. On hyvä oppia puolustamaan omia arvojaan, mutta pitää olla valmis myös tarvittaessa muuttamaan niitä. Arvot voivat muuttua esimerkiksi kun ihminen saa uutta tietoa asiasta.

​

​

​

​

​

�

​

�

Valitkaa 4 oppilasta, jotka puolustavat, ja 4 oppilasta, �jotka vastustavat seuraavalla dialla esitettävää asiaa.

Vuorovaikutusta vai �vuorotellen vaikuttamista?

Sopikaa ennen väittelyä rakentavan vuorovaikutuksen säännöistä.

Miten oppia puhumaan niin, että toinen haluaa kuunnella? �Entä kuuntelemaan niin, että toinen haluaa puhua?

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Väittely!

​

​

Alvar on vegaani, �mutta ruokkii 82-kiloista koiraansa Rekkua liharuoalla.

​

​

​

�

​

Onnellinen elämä

Keskustellaan kysymyksistä

• Voiko lyhyen onnen tavoittelu johtaa pitkällä tähtäimellä onnettomaan elämään?
• Tekeekö raha onnelliseksi ja miksi?
• Voiko ihminen valinnoillaan vaikuttaa onnellisuuteen?
• Voiko etukäteen tietää, mitkä valinnat elämässä johtavat onneen?
• Miksi ihmiset eivät aina toimi oikein?
• Voiko olla onnellinen, jos muut ihmiset ympärillä ovat onnettomia?
• Voiko hyviä tekoja tekemällä tulla onnelliseksi? Entä voiko olla onnellinen, jos toimii omasta mielestään väärin?
• Ovatko kiltit ihmiset onnellisia?

Onnellinen elämä

​

Jaetaan oppilaat ryhmiksi. � Osa vastaa vastaa kysymykseen: Mitä onni on? � Osa vastaa kysymykseen: Milloin ihminen on onnellinen?

Keskustellaan filosofien ajatuksista onnellisuuteen liittyen.

1. Vahingoittaako paheellinen elämä ihmistä niin, että hän ei voi olla onnellinen? �Mitä paheellinen elämä on? (Sokrates)
2. Jos onnellinen ihminen on luonteeltaan oikeamielinen, rohkea ja järkevä, �niin mitä se tarkoittaa? (Platon)
3. Onko onnellisuus ihmiselämän suurin päämäärä? (Aristoteles)
4. Oikea ja väärä mielihyvä, mitä ne ovat? (Epikuros)
5. Millaista on onneen johtava järkevä käyttäytyminen? (Spinoza)

BONUS

Pohdi mitä tarvitset

​

Maailmassa on ihmisiä, jotka elävät selvästi alle kahdella eurolla päivässä. He elävät äärimmäisessä köyhyydessä.

Miettikää yhdessä, mihin kaikkeen välttämättömään perheellänne kuluu rahaa. Mikä on välttämätöntä, ja mitä ilman pystyisitte elämään?

Jokainen ryhmä voi tuoda omat välttämättömät tarpeensa yhteiselle seinälle erillisillä post it -lapuilla. Opettaja yhdistää samat laput päällekkäin. Kuinka monta välttämätöntä asiaa jää jäljelle?

BONUS

Tutkimustunti 6

Tavoitteiden tarkistus

Tavoitteiden välitarkistus

​

​

• Jaa oppilaille takaisin heidän aiemmin täyttämänsä tavoitelomakkeet (liitteen 5 sivu 1).�
• Jaa myös tavoitteiden välitarkistukseen liittyvät sivut (liite 5 sivu 2) ��Linkki liitteeseen: �https://docs.google.com/document/d/144JhenzHEPrQmozxUVkLcqkmP98ldDF1MfrmR3-Z774/edit?usp=sharing

��

​

OPEN OHJE

Omien tavoitteiden tsekkaus

​

Laadit aiemmin itsellesi kaksi tavoitetta

• tekemiseen ja toimintaan liittyvän tavoitteen
• sisällöllisen tavoitteen

��Miten nämä ovat toteutuneet käytännössä? Mitkä tekemäsi asiat ovat edistäneet tavoitetta tai osoittavat, että olet saavuttanut tavoitteen?

Mitä kannattaisi vielä parantaa? Miten?

�

Tiimin tavoitteiden tsekkaus

​

Tiimityöskentelyn tavoitteet ovat�

• Kaikkien ideoita ja ajatuksia kuullaan tasapuolisesti avoimin mielin.
• Jokainen tekee parhaansa työn edistämiseksi.
• Tiimin kesken kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta.

�Miten nämä ovat toteutuneet käytännössä? Mitä sellaista olette ryhmässä tehneet, mikä osoittaa tavoitteen edistämisen tai saavuttamisen?

Mitä kannattaisi parantaa? Miten?�

Ongelmanratkaisu ja ideointi

​

• Seuraavaksi pohditaan ongelman olemusta. Katsokaa yhdessä määritelmät ja pohtikaa, keksittekö mahdollisesti vielä täydentäviä näkökulmia.�
• Tämän jälkeen oppilaat haastetaan pohtimaan, millaisia ongelmia he ovat kohdanneet tänään. �
• Keskustelutehtävä tehdään omassa tiimissä. Kukin kertoo muille tiimiläisilleen, millaisia ongelmia ratkaisee omassa arjessaan, minkä ongelman on ratkaissut viimeksi, miten ratkaisi kyseisen ongelman sekä mitä muita tapoja ongelman ratkaisemiseen olisi ollut. Pohditaan yhteisesti ongelmanratkaisun keinoja. �
• Materiaalissa on myös ongelmanratkaisuun suhtautumista käsittelevä kotitehtävä, �jonka voi antaa halutessaan pohdittavaksi tai muutoin käsiteltäväksi. �

�

​

OPEN OHJE

Ongelmanratkaisu

Mikä on ongelma?

Ongelma on

• este, joka tekee päämäärään pääsemisen vaikeaksi
• tilanne, jossa on tavoite, muttei keinoja tavoitteen saavuttamiseksi
• toiveen ja todellisuuden välinen ero
• asia, jota ei ole vielä ratkaistu�

Yleistä monille ongelmille on, että ne mutkistuvat pitkittyessään.

​

What’s your problem? – elämäsi ongelmat

​

​

Laita silmäsi kiinni. Mitä ongelmia olet kokenut tämän päivän aikana?�

​

​

Elämäsi ongelmat

​

​

• Millaisia ongelmia ratkaiset arjessa?
• Minkä ongelman ratkaisit viimeksi?
• Miten?
• Mitä muita tapoja ongelman ratkaisemiseen olisi ollut?

​

​

Ongelma ja minä

​

• Miten suhtaudut ongelmiin? Pyritkö kohti haastavia tilanteita vai vältteletkö niitä? �Innostutko kohdatessasi ongelman vai lamaannutko ei-toivotun tilanteen edessä?�
• Onko sinulla kykyä lähteä ratkomaan määrätietoisesti ongelmaa, �joka alkuun tuntuu mahdottomalta ratkaista?

​

• Onko vahvuutesi optimistinen ja vankka usko omiin kykyihisi silloinkin, �kun taitoa ratkaista esillä olevia ongelmia ei vielä paljoa olisikaan?

​

• Miten ihminen pystyisi oppimaan rakastamaan ongelmia ja sitä kautta kohentamaan omia mahdollisuuksia myös ratkaista niitä?

​

KOTONA

Ratkaisujen ideointi

​

• Seuraavaksi tiimit ideoivat tutkimustyönsä pohjalta erilaisia ratkaisuehdotuksia käsittelemäänsä haasteeseen.

​

• Ideat lajitellaan taulukkoon. Kun kaikki ideat on taulukoitu, tiimi merkitsee heidän mielestään toteuttamiskelpoiset ideat ympyröimällä ne.�
• Tiimeille jaetaan A3-työskentelypohja, jolle he voivat laatia taulukoinnin (liite 7). ��Linkki liitteeseen: �https://docs.google.com/document/d/1EyKLevYibpUeubjyVar43hqZZxCDC_0GFfgpQOlPqGo/edit?usp=sharing

OPEN OHJE

​

“Ainoa tapa keksiä hyvä idea, on keksiä paljon ideoita.”

​

Francis Crick��

​

​

Ideoiden taulukointi

Tiimi käsittelee laatimansa ideansa taulukoimalla ne. Mihin osioon kukin idea kuuluu?

HELPPO TOTEUTTAA,

PIENI HYÖTY

TYÖLÄS TOTEUTTAA, PIENI HYÖTY

TYÖLÄS TOTEUTTAA, �SUURI HYÖTY

HELPPO TOTEUTTAA, �SUURI HYÖTY

Ideoiden taulukointi

Kun kaikki ideat on taulukoitu, tiimi merkitsee heidän mielestään toteuttamiskelpoiset ideat ympyröimällä ne.

Ratkaisutunti 1

Ratkaisutunti 2

Ratkaisutunti 3

Ratkaisutunti 4

Ratkaisutunti 5

Rento hetki

Rento hetki

​

​

• Seuraavan hetken tavoitteena on muistuttaa oppilaita rentoutumisen merkityksestä.�
• Aikaa on hyvä varata noin 20 minuuttia. Mikäli mahdollista, tehkää harjoitus liikuntasalissa tai muussa tilassa, jossa on mahdollisuus levittää lattialla patjat. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi harjoituksen tehdä istumalla pöydän ääressä nojaamalla pään ja kädet rennosti pöytää vasten.

​

• Tutkimusten mukaan 7–15 minuutin päiväunet vaikuttavat yleensä oppimiseen ja keskittymiseen myönteisesti. Rauhallisesta lepotauosta on hyötyä, vaikka uni ei tulisikaan. Lepotauko näyttää tutkimusten mukaan antavan aivoille viestin vireydestä. Ilmiö kestää yleensä noin kolme tuntia, joten seuraava harjoitus kannattaa sijoittaa työskentelyosion alkuun.

​

OPEN OHJE

Rento hetki

​

​

• Rentoutua voi monella tavalla. Ihminen voi rauhoittua, palautua päivän rasituksista ja saada uusia voimavaroja valitsemalla itselleen sopivat rentoutumismuodot.�
• Hyviä rentoutumiskeinoja ovat esimerkiksi lukeminen, musiikin kuuntelu ja ulkoilu. �Joskus pelkkä hengähdystauon pitäminenkin riittää. �
• Rentoutuminen ei sen sijaan tarkoita netissä ja somessa surffailua, chattailua tai elokuvan katsomista. Niillä saa toki ajatukset pois muista asioista, mutta ne eivät rentouta eli rauhoita hermostoamme. Päinvastoin!

OPENOHJE

OPEN OHJE

Rentoutuneena ja levänneenä

​

• opit nopeammin
• ajattelet selkeämmin
• ratkaiset pulmia tehokkaammin
• olet luovempi
• keskityt paremmin
• keksit uusia asioita helpommin
• olet rauhallisempi
• kestät paremmin paineita
• nukahdat helpommin
• palaudut paremmin rasituksesta
• et stressaannu yhtä helposti

​

Miten rentoudut?

Rento hetki

​

​

• Kun tuleva tuokio on pohjustettu oppilaille, laita soimaan linkin takaa löytyvä rentoutusharjoitus (kesto vajaa 6 min)��www.youtube.com/watch?v=6h_BARSvBGw

​

��

OPENOHJE

OPEN OHJE

Kokeillaan!

Ratkaisutunti 6

Ratkaisutunti 7

Vaikuttava esitys

Vaikuttava esitys

�

• Tiimit valmistautuvat esittelemään muille haasteensa, prosessinsa ja ratkaisuehdotuksensa.

​

• Kullakin tiimillä on 7 minuuttia aikaa esittämiseen.�
• Esittämisen tavoissa kannustetaan suosimaan kokemuksellisuutta, kiinnostavuutta, kekseliäisyyttä ja selkeyttä. Haastetaan oppilaita kehittymään esittämisen taidoissaan.�
• Julkinen puhuminen on ikivanha taito, jolla on aivoissamme syvät juuret. Entisaikaan tarinoita kerrottiin leirinuotioilla, mutta nykyään meillä on hurjasti laajempi mahdollisuus tavoittaa kuulijoita esim. internetin kautta. Lisäksi tietotekniikka mahdollistaa nykyään myös kuvien, videoiden ja musiikin liittämisen esityksiin. �

​

OPEN OHJE

Vaikuttava esitys

​

Ei ole yhtä tapaa pitää loistava puhe tai esitys. Puhujat, kuulijat ja olosuhteet vaihtelevat. Vetoavan esityksen ratkaiseva ominaisuus on tuoreus. Jos esitys tuntuu liian samalta kuin jo nähdyt ja kuullut, sillä on vähemmän vaikutusta. Esityksen on lisäksi tärkeä näyttää “omanlaiselta”, jolloin esittämisestä tulee luontevampaa ja miellyttävämpää seurata.�

Pajassa esitellään erilaisia näkökulmia, �jotka voivat auttaa lisäämään vaihtelua ja tehokkuutta esityksiin.

�Valitkaa niistä tilanteeseenne ja tiimillenne sopivat vinkit! ��

​

Esiintymistaitoa voi kehittää

��

Ideat, jotka saattaisivat ratkaista visaisimmat ongelmamme, jäävät usein unohduksiin sen takia, että niiden kehittäjiltä puuttuu itseluottamus tai osaaminen esittää ideansa tehokkaasti.

​

Miksi melkein jokaista jännittää julkinen esiintyminen?

��

​

Esiintymistaitoa voi kehittää

��

Meitä jännittää, koska vaakalaudalla on oma maine ja “kasvojen menettäminen”. �Ihmiselle on valtavan tärkeää, mitä muut ajattelevat heistä. �

Kun tilanteeseen suhtautuu oikealla tavalla, �pelko saattaa osoittautua voimavaraksi ja �saada sinut valmistautumaan esitykseen oikealla tavalla. �

​

Ajatusharjoitus

�

• Ajattele itsestäsi ”En opi esiintymään”. Ajattele tätä uskomustasi ja usko kaikin voimin, että se on totta. Päästä nyt irti tästä ajatuksesta.�
• Sano sitten itsellesi ”Minulla on ajatus, että en opi esiintymään”. Havainnoi nyt itseäsi ja huomaa, että sinä olet sinä ja sinulla on tuo ajatus. Päästä taas irti tuosta ajatuksestasi.�
• Sano itsellesi ”Huomaan, että ajattelen, että en opi esiintymään”. Tarkkaile, huomaatko, että olet se, joka huomaa. Käy vielä läpi kaikki kolme vaihetta: "En opi esiintymään. Minulla on ajatus, että en opi esiintymään. Huomaan, että ajattelen, että en opi esiintymään."

�

​

�

Mikäli sinulla on asenne, jonka mukaan pidät esiintymään oppimistasi mahdottomana, �kokeile seuraavaa ajatusharjoitusta.

EKSTRA

Matkaopas

​

�

Esitystä pitäessänne, olette oppaita yhteisellä matkalla, �joten älkää tehkö mahdottomia loikkia tai käsittämättömiä suunnanmuutoksia.

​

Edetkää selkeästi ja puhukaa ymmärrettävää kieltä!

​

​

​

Vähemmän on enemmän

​

�

Tiivistäkää esityksenne 10 sanaan: �minkä pitää olla yleisölle ehdottoman selvää, kun esitys päättyy?

​

​

​

�

​

Ottakaa mukaan kaikki mielestänne olennaiset asiat ja tiivistäkää?�Ei toimi, koska tällä taktiikalla sanotte paljon, �mutta pinnallisesti ja heikosti selitetysti.

​

Jokainen valitsemanne asia täytyy perustella (miksi asialla on väliä) ja elävöittää esimerkeillä, tarinoilla ja faktoilla. Tämä vie kuitenkin aikaa, joten vähemmän on enemmän.

​

Vakuuttavuus edellyttää, että otatte esille vain sen verran asioita kuin pystytte käsittelemään tarpeeksi syvällisesti.

​

​

​

​

Mitä lyhyempi aika, sitä suurempi ponnistelu valmistautumisessa.

​

​

Yhteys

​

�

Voit pitää loistavan puheen ja selittää kaiken kristallinkirkkaasti, �mutta jos et luo yhteyttä kuulijoihin, puhe ei mene perille.

​

Esitys kannattaa aloittaa rauhassa ja kiirehtimättä.

Ottakaa katsekontaktia ja muistakaa myös hymyillä.

Olkaa omia itsejänne.

Tarinoiden voima

​

�

Tarinoiden voima on valtava, kuten kirjojen, elokuvien ja television ympärille rakentunut miljardibisnes osoittaa.

​

Yleisö eläytyy tarinan hahmon kokemuksiin, välittää lopputuloksesta ja säilyttää tarkkaavaisuutensa.

Jos kerrotte tarinan, varmistakaa että

Päähenkilönä on hahmo, johon yleisö voi samaistua.

​

Luotte jännitystä: uteliaisuus, juonittelu, vaara tms.

​

Yksityiskohtia on sopiva määrä: �Jos liian vähän, tarina ei ole eloisa. Jos liikaa, tarina junnaa.

​

Loppuratkaisu on sopiva: hauska, liikuttava, paljastava tms.

​

Tarinen kesto suhteessa koko esitykselle varattuun aikaan.

​

Auta yleisöä ymmärtämään

​

�

Valmistautukaa selittämään vaikeat käsitteet: �käyttäkää vertauskuvia ja esimerkkejä

​

Selittäkää sanat tai lyhenteet, joita yleisö ei välttämättä tunne

​

Välttäkää tietämisen kirousta: �Miettikää asioita, jotka ovat teille ehkä itsestäänselviä ja mitkä te jo tiedätte, mutta kuulijat eivät vielä.

​

​

Esitysmateriaali

​

�

Valokuvat, piirrokset, tyylikkäät fontit, �kuvaajat, grafiikka, animaatiot, �video, ääni ym. parantavat

esityksen voimaa.

​

​

Kuvat

​

�

Jos käytätte kuvia, antakaa niiden tehdä tehtävänsä ja esittäkää ne koko valkokankaan täyttävinä.

​

Esityksessä on parempi näyttää kolme koko ruudun täyttävää kuvaa peräkkäin kuin kolme pienennettyä kuvaa samalla dialla.

Kuvat

​

�Varmistakaa, että kuvat ovat riittävän teräviä.�

Välttäkää kuvanvaihtotehosteita.

​

Valokuvaajien nimet kuvien yhteydessä saattavat häiritä liian silmiinpistävinä. Pyrkikää käyttämään itse otettuja kuvia tai kuvia, joissa nimiä ei tarvitse mainita.

​

Esitykseen voi olla kiinnostavaa lisätä yksi kuva tiimistäsi työn touhussa.

​

​

​

​

Videot

​

�

Kesto max 30 sekuntia.

​

Varmistakaa laatu: ääni, kuvan tarkkuus, hyvä valaistus

​

​

​

Esitysmateriaali

​

�

Ilman dioja on parempi kuin huonot / tylsät diat.

​

Mielummin paljon dioja, joilla on vähän asiaa �kuin vähän dioja joilla on paljon asiaa.

​

Dialla voi olla asiaan sopiva kuva tai yksinkertainen kysymys, ei enempää

​

​

​

Esitysmateriaali

�

Älkää toistako dioilla samaa asiaa, mitä aiotte sanoa lavalla ääneen �(toisin sanoen välttäkää lukemasta esityksessä dioja ääneen).

​

Kun diaan liittyvä asia on päättynyt, �vaihtakaa seuraavaan, vaikka tyhjään diaan.

​

Pohtikaa, selittävätkö diat sen, mitä haluatte sanoa? �Jos näin on, miettikää kuinka parhaiten yhdistätte diojen sisältö ääneen sanomiinne asioihin niin, että ne toimivat tehokkaasti yhdessä?

​

Esitysmateriaali

​

�

�Muistakaa, että diat siirtävät ainakin osan huomiosta valkokankaaseen esittäjien sijaan.

�Jos esityksen vaikutus perustuu esittäjän ja yleisön yhteyteen esim. tarinaa kerrottaessa, dioista voi olla haittaa.

​

Diat voivat olla apuna, mutta jos luotatte niihin liikaa, �häviätte parhaassa mahdollisessa vaikutuksessa.

​

​

Esitysmateriaali

​

�

�Diojen vaihtamisen oikea ajoitus voi lisätä puheen vaikutusta. Parhaassa tapauksessa pystyt antamaan pienen uteliaisuutta herättävän vinkin ennen dian vaihtumista.

​

Tästä päästäänkin suurkaupunkien tulevaisuuteen (klik) on paljon vaikuttavampi kuin (klik) ai niin, seuraavaksi haluan puhua suurkaupunkien tulevaisuudesta.

​

​

Esitysmateriaali

​

�

Puheen tukena olevassa esitysmateriaalissa ranskalaiset viivat ja luettelomerkit ovat vanhanaikaisia. Vältä niitä.

​

Vältä alleviivauksia ja kursivointeja, ne tekevät tekstistä vaikealukuisen. Lihavointi käy.

​

Esitysmateriaali

​

�

Valitkaa korkeintaan kaksi fonttia.

Käyttäkää korkeintaan kolmea eri fonttikokoa:�suuri otsikoihin, keskikokoinen pääpointteihin, pieni sivupointteihin.

​

Varmista, että kaikki fonttikoot tarpeeksi isoja, �yleensä pienimmänkin fontin on oltava vähintään kokoa 24.

​

​

Esitysmateriaali

​

�

Jos laitatte tekstiä kuvan päälle, �muistakaa asettaa tekstille tausta.

​

​

​

Testaaminen

​

Testatkaa esitystä ennakkoon isolta valkokankaalta ja �varmistaa, että kaikki toimii (tekemänne materiaalit ja tekniikka).

​

Testatkaa esitys esittämällä se koeyleisölle.

​

​

Käsikirjoitus

​

Kirjoitatteko puheesta täydellisen käsikirjoituksen, jonka opettelette ulkoa �vai päätättekö puheen rakenteen ja selostatte joka kohdan omin sanoin?

​

Jos teette täydellisen käsikirjoituksen, opetelkaa se niin hyvin, ettette kuulosta siltä kuin sanelisitte käsikirjoitusta ulkomuistista.

​

Voitte pitää mukananne muutamia muistilappuja, �mutta älkää sortuko vain lukemaan paperilta ääneen.

​

​

Huom!

Käsikirjoittamaton ei ole yhtä kuin valmistelematon.

​

Aloitus ja lopetus

​

Alussa on noin 10 sekuntia aikaa esitellä aihe, �sitten noin minuutti aikaa saada yleisö kiinnostumaan asiastanne.

​

Lopettamistapa vaikuttaa siihen, millaisena esityksenne muistetaan.

​

Kirjoittakaa siis alku ja loppu muistiin ja harjoitelkaa erityisesti ne:�tämä parantaa hermojen pitävyyttä, itseluottamusta ja vaikutusta.

​

Vahva aloitus

​

Teillä on yleisön huomio saapuessanne lavalle! �Varokaa pilaamasta sitä turhalla jutustelulla tai säädöllä.

​

​

Vahva aloitus

​

• Esittäkää kiehtova ja yllättävä kysymys.
• Kertokaa lyhyt dramaattinen tarina.
• Näyttäkää upea, vaikuttava tai jännittävä kuva tai video.
• Hyödyntäkää valoja.
• Herättäkää uteliaisuutta näyttämällä muutama fakta ja haastamalla yleisö pohtimaan, pitävätkö ne paikkansa.

Vahva aloitus

​

Älkää yrittäkö mahduttaa aloitukseen liikaa asiaa. ��Härnätkää, mutta älkää paljastako liikaa. Muuten yleisön kiinnostus harhaantuu, koska he ajattelevat jo tietävänsä mitä on tulossa.

​

Härnätessäkin on kuitenkin tärkeää osoittaa mihin olet matkalla.

Vaikuttava lopetus

​

Moni esitys vain lopahtaa. Hyvää esitystä ei kannata pilata lattealla lopetuksella.

​

​

Vaikuttava lopetus

​

​

​

“No, aika on loppu, joten lopetamme tähän.” ��Tarkoitatteko, että teillä oli paljon enemmän sanottavaa, mutta aika ei riitä huonon suunnittelun takia? Valmistelkaa varmuuden vuoksi esitys, joka vie 90% sille varatusta ajasta.

Vaikuttava lopetus

​

​

​

“Tulevaisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Ollaan se muutos, jonka haluamme nähdä maailmassa.”

​

Välttäkää kliseitä.

Vaikuttava lopetus

​

​

​

“Olemme pahoillamme, ettei meillä ollut aikaa käsitellä eräitä tärkeitä seikkoja tässä, mutta toivottavasti olette saaneet ainakin jonkinlaisen käsityksen.”

​

Älkää pyydelkö anteeksi, suunnitelkaa huolellisemmin.

Vaikuttava lopetus

​

Esittäkää laajempi näkökulma: �Mitä suurempia mahdollisuuksia työnne tarjoaa?

​

Kutsukaa toimintaan: �Mitä ihmiset voivat tehdä asian hyväksi?

​

Kertokaa omakohtaisesta sitoutumisesta: �Mihin olette itse sitoutuneet asian hyväksi?

Vaikuttava lopetus

​

​

Maalatkaa visio: �Esittäkää inspiroiva tai toiveikas visio mahdollisesta tulevaisuudesta.

​

Esittäkää yllättävä ja oivaltava kysymys.

​

Viitatkaa puheen aloitukseen.

​

Vaatekaapilla

​

Valitkaa esityspäivän vaatteet etukäteen niin, �ettei teidän tarvitse stressata asiasta esityspäivänä.

​

Valitkaa vaatteet, jotka erottuvat taustasta.

​

Valitkaa vaatteet, joissa tunnette itsenne itsevarmoiksi.

​

Esityshetkellä: keskittykää esitykseen, ei vaatteisiin tai ulkonäköön

​

Hermot kurissa

​

Koska tilanne on se, että aiotte seistä lavalla ja pitää esityksen yleisölle, �joku jossain on päättänyt, että teillä on muille tärkeää annettavaa.

​

Käyttäkää mahdollista jännitystä motivoivana tekijänä: �se auttaa sitoutumaan siihen, että harjoittelette riittävän monta kertaa,�jolloin itseluottamus kasvaa, pelko hellittää ja esityksestä tulee parempi kuin siitä muuten olisi tullut.

Adrenaliini kurissa

​

Jännitys tuo adrenaliinin kehoon. Laimenna adrenaliiniryöppyä hengittämällä, happi tuo mukanaan tyyneyden. Vedä sisään ilmaa syvään, vatsasta asti ja päästä se hitaasti ulos. Toista kolme kertaa.

​

Adrenaliinin vaikutusta voi pehmentää myös esim. punnerruksilla tai muulla reippaalla liikunnalla.

​

​

​

Adrenaliini kurissa

​

Adrenaliini kuivattaa suun eli juo vettä, �mutta vasta juuri ennen esitystä, ettei sinun tarvitse enää kiiruhtaa vessaan.

​

Älä päästä mahaa tyhjäksi: �syö noin puoli tuntia ennen esitystä tai pidä proteiinipatukkaa mukana.

​

​

Ystävä yleisössä

​

Etsi yleisöstä ystäviä, kannustavia kasvoja sieltä täältä ja suuntaa esityksesi heille. Kaikki näkevät, että otat kontaktia yleisöön, ja sinä saat rohkaisua heidän kasvoistaan. Löydät myös helpommin oikean äänensävyn.

​

​

​

​

​

Varasuunnitelma

​

​

Pelkäätkö unohtavasi sanoa sen, mitä aioit? Pidä muistiinpanot ulottuvillasi.

​

Muistiinpanoja varten on hyvä pyytää lavalle esim. pyöreä korkea pöytä.

​

Erikoisempi vinkki! Kirjoita puheen pääasiat sormiisi.

​

​

​

​

Äänenkäyttö

​

• Äänenvoimakkuus
• Äänensävy
• Puhenopeus

​

​

​

​

​

Äänenkäyttö

​

Jos käsikirjoitus on paperilla, kokeile seuraavaa: �

Etsi jokaisesta virkkeestä 2-3 merkitsevintä sanaa ja alleviivaa ne.�Etsi jokaisesta kappaleesta tärkein sana ja alleviivaa se toistamiseen.�Etsi jokainen kysymysmerkki ja ympyröi ne keltaisella. �Etsi puheen suurin ahaa-hetki ja piirrä suuri musta pallo juuri sen edelle. �Jos jossain on hauska kohta, piirrä pinkkejä pisteitä sen yläpuolelle.

Äänenkäyttö

​

Lue sitten käsikirjoitus ääneen ja muuta äänensävyä kunkin merkinnän kohdalla. Voit esim. hymyillä katsoessasi pinkkejä pisteitä ja pitää tauon mustan pallon kohdalla.

​

Kuulostaako väkinäiseltä? Yritä uudelleen ja lisää vaihtelua äänensävyyn, korkeuteen ja taukoihin.

​

​

​

Äänenkäyttö

​

Seuraavaksi yritä muistaa kunkin kohdan aiheuttamat tunteet: �missä kiukuttaa, missä naurattaa, mistä olet ymmälläsi. ��Ilmennä näitä tunteita puhuessasi. Älä kerro, että olet innoissasi tai pöyristynyt jostain asiasta, vaan näytä se!

​

Tallenna puheesi ja kuuntele se silmät kiinni.

​

​

​

Äänenkäyttö

​

Älä puhu liian nopesti tai hitaasti, normaali keskustelunopeus on sopiva.

�Älä huuda. �Jos ääni ei kuulu normaalilla äänenvoimakkuudella, käytä mikrofonia.

​

​

​

Kehonkieli

​

Etsi esiintymistapa, jossa tunnet olosi mukavaksi ja itsevarmaksi ja joka ei vie huomiota sanottavalta.

​

Suositeltavia: seiso suorana, jalat 10 sentin päässä toisistaan, liikuttele käsiä luontevasti, rento kävely hieman mutta ei koko ajan

�Vältettäviä: selkä köyryssä, kädet kylkiin liimattuina, hermostunut painon siirtely jalalta toiselle, pakonomainen kävely edes takas, keinuttelu

​

Tapoja organisoida esitys

​

• haastattelu
• väittely
• esitetään kokonaisuus vuorotellen, jokaisella oma osio
• yllätysesiintyjä (täytyy olla jtn sanottavaa, ei vain tervehtimässä)
• virtuaalivieraat

​

Harjoittelu

​

Konserttia tai näytelmää harjoitellaan tiiviisti, että siinä onnistutaan.

​

Silti moni ajattelee, että omassa esityksessä tai puhetta pitäessä voi noin vain saapastella lavalle ja onnistua ensi yrityksellä.

​

Harjoittelu

​

Valitkaa harjoitusyleisö, joka on mahdollisimman samanlainen kuin varsinainen yleisönne tulee olemaan.

​

Jos yleisön mielestä puhe kuulostaa harjoitellulta, �ongelma ei liiallinen vaan liian vähäinen harjoittelu.

​

Nauhoittakaa esitys kännykällä tai pädillä.

Lopuksi

​

Jos jonkun suositukset tuntuvat sinusta epämiellyttäviltä, luota omaan vaistoosi. Sinä olet pitämässä esitystä, eikä kukaan muu.

​

Pane itsesi likoon, niin yleisö reagoi.

​

Miksi esitys? Miksei vain jaeta asiaa kaikille vaikkapa tekstinä, jolloin kaikki saavat tiedon nopeammin? Onnistunut esitys muuttaa informaation inspiraatioksi!

​

Lisämateriaalia: video

​

• Halutessanne voitte katsoa Julian Treasuren TED Talk -puheen �“Kuinka puhua niin, että ihmiset haluavat kuunnella?” (10min)�

www.ted.com/talks/julian_treasure_how_to_speak_so_that_people_want_to_listen/transcript#t-12299

​

OPEN OHJE

Esitykseen �valmistautuminen 1

Esitykseen �valmistautuminen 2

Showtime

​

​

• Seuraavaksi jokainen tiimi esittelee muille haasteensa, prosessinsa ja lopputuotoksensa.�
• Toivottavaa olisi, että myös muita kuin STEAMOKiin osallistuneita oppilasryhmiä kutsutaan kuulemaan, näkemään ja kokemaan showtimen esityksiä. �
• Yleisöä muistutetaan, että esittämisen tavoissa on pyritty suosimaan kokemuksellisuutta, kiinnostavuutta, kekseliäisyyttä ja selkeyttä.�

​

OPEN OHJE

Showtime

​

​

Sopikaa opettajien kesken käytännön järjestelyistä:

​

• Kuka varaa tilan?
• Kuka juontaa tilaisuuden?
• Kuka vastaa tekniikan toimivuudesta (mikrofoni, diaprojektori yms)�

​

OPEN OHJE

Showtime

​

​

Sopikaa, miten tiimeille annetaan palautetta suhteessa kokonaisuuden tavoitteisiin.

​

• Saako yleisö esittää kysymyksiä tai antaa palautetta suullisesti tai esim. sähköisen viestiseinän avulla?�
• Onko tilaisuudessa palautetta antava raati (oppilaita, opettajia, asiantuntijoita)?�
• Antavatko eri henkilöt palautetta kokonaisuuden eri osa-alueista? �(esim. tarkoituksenmukaisen haasteen muotoileminen, huolellinen tutkimustyö, ryhmätyöskentelyn onnistuminen, innovatiivinen ratkaisuehdotus, kiinnostava esittämistapa)�

​

OPEN OHJE

SHOWTIME

Loppuarviointi

Loppuarviointi

​

​

• Jaa oppilaille palautelomakkeet, joista täytetään kaikki loput kohdat (liite 5, sivu 3).��Linkki liitteeseen: �https://docs.google.com/document/d/144JhenzHEPrQmozxUVkLcqkmP98ldDF1MfrmR3-Z774/edit?usp=sharing

​

�

​

OPEN OHJE

Tiimin tavoitteiden loppuarviointi

�Tiimityöskentelyn tavoitteet olivat�

• Kaikkien ideoita ja ajatuksia kuullaan tasapuolisesti avoimin mielin.
• Jokainen tekee parhaansa työn edistämiseksi.
• Tiimin kesken kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta.

�Miten nämä toteutuivat käytännössä? Millaisina tekoina osoititte, että toimitte tavoitteen mukaisesti? Muuttuiko toimintanne väliarvioinnin jälkeen?

Mitä kannattaisi jatkossa parantaa, miksi ja miten?�

Tiimin loppupohdinta

Tiimissä saatte käydä vielä yhdessä läpi ja hyödyntää:

• opettajien showtimessä kirjaamat kommentit liittyen esittämiseen,
• opettajien muut kommentit,
• prosessikuvauksen ja
• lopputuotoksesta showtimessä saadun palautteen.

​

Omien tavoitteiden arviointi

​

Laadit aiemmin itsellesi kaksi tavoitetta

• tekemiseen ja toimintaan liittyvän tavoitteen ja
• sisällöllisen tavoitteen

��Miten nämä toteutuivat käytännössä? Muuttuivatko asiat väliarvioinnin jälkeen? Mitä sellaisia tekoja olet tehnyt, jotka ovat edistäneet tavoitetta?

Mitä kannattaisi jatkossa parantaa, miksi ja miten?�

​

�

Itsenäinen loppupohdinta

Pohdi vielä itsenäisesti seuraavia kysymyksiä:

• Mitä eroa on unelmalla ja tavoitteella?
• Mikä on ollut tärkein päätöksesi?
• Mitä maailman muuttaminen mielestäsi tarkoittaa?
• Millä tavoin sinä muutat maailmaa tällä hetkellä?
• Millaista osaamista tiimiin tulee, kun sinä tulet siihen mukaan?
• Millainen tunnelma tiimiin tulee, kun sinä tulet siihen mukaan?

​