Hyvönen on elänyt kolme vuotta transnaisena. Suvaitsevaisuuspuheiden määrästä huolimatta hänen arjessaan ”jokainen kauppareissu on koitos”. Hyvönen ei ole tottunut huuteluun ja väkivallan uhkaan. Trans- ja homofobia näkyy ja tuntuu niin Helsingin kuin Lontoon kaduilla. Lontoossa homoklubien edustalla on tehty jopa happohyökkäyksiä eli heitetty happoa klubin asiakkaiden päälle.
– Suvaitsevaisuus on hipsterikupla. Ei tässä tule mietittyä onnellisuutta, turvallisuus on tärkein asia. Mutta toki hetkittäin koen onnen tunnetta, kuten tässä nyt ikkunalaudalla auringonpaisteessa tupakoidessani.
Tuloksia luvataan liian nopeasti
Erilaiset elämäntapavalmennuskurssit keräävät väkeä. Ylen tekemän selvityksen mukaan life coacheja eli elämäntapavalmentajia oli Suomessa vuonna 2012 yli tuhat, tänä päivänä jo useita satoja enemmän.
Maailmalla hyvinvointivalmennukseen linkittyvässä self help -bisneksessä liikkuu arvioiden mukaan yli 10 miljardia euroa. Life coach ja terapeutti Matthew Jones kirjoitti taannoin Inc.comissa, että onnettomat ihmiset lohduttavat itseään ostamalla. Siksi self help -teollisuus ei edes halua ihmisten tietävän onnen avaimia.
Suomessa yksi tapaaminen life coach -valmentajan kanssa maksaa yleensä 80–200 euroa kerta, eikä hyvinvointivalmennusta antavia yrityksiä valvo tai rekisteröi mikään terveydenhuollon viranomainen.
– Varmasti alalla on myös puoskareita. Ja heitä, jotka suorittavat 5 000 euroa maksavan kirjekurssin ja saavat plakaatin seinälle. Minusta siinä on iso ero, opiskeleeko fysiologian perusteita kolme vuotta vai kolme viikkoa. Vai palkkaisiko rakennusalan firma mieluummin kirjekurssin käyneen kirvesmiehen kuin koulutetun kirvesmiehen? sanoo lahtelainen valmentaja ja yrittäjä Tino Turkia.
Turkia on taustaltaan jääkiekkoilija ja koulutukseltaan liikunnanohjaaja. Hän tekee jääkiekko-, mentaali- ja personal trainer -valmennuksia. Turkiasta on ongelmallista, että jotkut hyvinvointi- tai elämäntapavalmentajat lupaavat asiakkaille tuloksia helposti ja nopeasti. Hänenkin PT-asiakkaissaan on ollut niitä, jotka ovat käyneet esimerkiksi kuuden viikon nettikurssin ja pettyneet lopputulokseen.
– Se on sellaista rahat pois -meininkiä. Itse en oikein perusta titteleistä, viireistä ja pahveista. Myyn osaamistani omalla tekemiselläni.
Turkialla on ollut mentaalivalmennusasiakkaita myös Lahdessa ja ympäristökunnissa, mutta mentaalivalmennukselle on eniten kysyntää pääkaupunkiseudulla. Hän ei osaa sanoa, miksi Lahden alueella ei juuri ole hyvinvointi- tai mentaalivalmentajia.
– Voihan se olla, ettei yksinkertaisesti ole tekijöitä. Sillä olisihan täällä markkinarakoa. Tämä on urheilukaupunki, täällä on kova kilpailu kuntosaliasiakkaista ja varakkaitakin ihmisiä. Mutta varmaa on, että henkisen valmennuksen kysyntä tulee lisääntymään paljon niin Lahdessa kuin muualla Suomessa.
Offline-tiloja keskelle kaupunkia
Kysynnän lisääntymiseen uskoo myös helsinkiläinen viestinnän konsultti ja jooga- ja mindfulnessohjaaja Sanna Mämmi. Hän osallistui taannoin Tukholmassa pidettyyn me Convension -tapahtumaan, jossa eri alojen asiantuntijat jakoivat näkemyksiään tulevaisuudesta ja teknologiasta.
– Teknologia tekee elämästämme tosi paljon helpompaa kuin se muuten olisi, mutta olemme kiinni erilaisissa laitteissa niin töissä kuin vapaa-ajalla. Tiivis työelämä rasittaa kehoa ja mieltä, eivätkä ihmiset löydä tästä kierteestä välttämättä ulospääsyä ilman apua. Jonkun täytyy pysäyttää ihminen oikeiden asioiden äärelle. Se, että opettelemme olemaan yhä enemmän offline, antaa fyysistäkin vapauden tunnetta, Mämmi sanoo.
Tulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy offline-tiloja, joissa ihmiset voivat hengähtää ilman laitteita ja nettiyhteyttä. Luonnon merkitys kasvaa, haluamme elää ja voida paremmin tai poltamme itsemme loppuun. Tähän taitekohtaan jotkut ihmiset tarvitsevat erilaisia wellness-valmentajia – olivat he sitten jooga-, mindfulness-, life coach- tai hyvinvointivalmentajia. Ihmistä pitää ikään kuin tuupata oikeaan suuntaan.
Mämmin mukaan erilaiset wellness-palvelut tulevat lisääntymään ja monipuolistumaan.
– Perustarpeemme on tyydytetty, ja ihmisillä on asiat tavallaan liiankin hyvin. Niin hyvin, että alamme voida pahoin. Valmentaja voi olla tässä kohtaa avuksi, ja herätellä ihmistä huomaamaan, että hänellä on asiat ihan reilassa.
Mämmi kouluttautui life coach -ohjaajaksi 2010-luvun alussa. Hän sanoo, että ala villiintyi jossain vaiheessa niin, että valmennukseen alettiin yhdistää enkeliuskomuksia ja yliluonnollisuutta, mitä Mämmi ei pidä hyvänä asiana. Mämmin mielestä alalla toimivat ovat sittemmin ottaneet opikseen.
– Nykyään valmennus liikkuu asiallisella pohjalla. Monet life coach -valmentajat, joita itsekin tunnen useita, ovat koulutukseltaan myös psykologeja. Mutta elämäntapavalmennus ei ole terapiaa tai menneisyyden traumojen kaivelua. Valmennus sopii sellaiselle, joka haluaa apua esimerkiksi ammatinvalintaan tai arjen tasapainottamiseen. Myös yritykset tilaavat valmentajia puhumaan työntekijöilleen.
Kerro tavoiteaikataulusi kolmella
Tino Turkia on huomannut työssään, että nykyihminen ihannoi nopeita aikatauluja. Tarinat, joissa köyhyydestä noustaan miljonääriksi, voitetaan lotossa tai pudotetaan 50 kiloa puolessa vuodessa, vetoavat ihmisiin. Turkian mielestä monella on tolkuton kiire, huipulle pitäisi päästä nopeasti.
– Oikotietä onneen ei ole. Tavoitteeseen päästään vain tekemällä työtä, ja yleensä tavoiteaikataulun saa kertoa kolmella, niin ollaan realismin puolella.
Hän kertoo kolmekymppisten syyttävän itseään, jos ei siinä iässä jo ole suomalaista idylliä eli parisuhdetta, omaa asuntoa, vakityöpaikkaa, yhtä lasta ja koiria ja kissoja.
– Yksi mottoni on, että ei se päämäärä, vaan se matka. Onni pitäisi löytää tästä hetkestä, jokaisesta päivästä. Elämä ei saisi olla pelkkää vakavaa puurtamista. Pitäisi osata nauttia siitä mitä on, olla tyytyväinen vähään.
Mukaan uskontotieteiden Hesburgeriin
Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa tehtiin maailman pitkäkestoisin onnellisuustutkimus, jossa seurattiin 78 vuoden ajan satojen miesten elämää. Miehet raportoivat niin psyykkisestä kuin fyysisestä kunnostaan kahden vuoden välein, ja he kävivät myös säännöllisesti perusteellisissa lääkärintarkastuksissa ja aivokuvauksissa. Tutkimuksessa nousi esiin neljä (ainakin miehen) onnellisuuteen vaikuttavaa tekijää: onnellinen lapsuus, omat lapset tai muu rooli kasvattajana, stressinsietokyvyn treenaaminen ja ihmissuhteiden laatu.
Ei varsinaisesti mitään rakettitiedettä. Miksi nämä yksinkertaiset asiat eivät sitten tunnu riittävän meille?
Nälkäinen haamu on buddhalainen termi, joka kuvaa isovatsaista aavetta, jolla on niin pieni suu ja kurkku, ettei se saa koskaan itseään kylläiseksi. Käsitteeseen törmää buddhalaisuuden ulkopuolella myös addiktioita käsittelevässä kirjallisuudessa, tutkimuksessa ja self-helpissä. Näissä konteksteissa haamulla viitataan tyhjyyden ja tyydyttymättömyyden tunteeseen, jonka ihminen ratkaisee luomalla riippuvuussuhteen.
Wille Hyvönen lukee puhelimessa koreografi-tanssija Emmi Vennan tekstiä. Hyvönen sanoo, että onnellisuudesta on tehty ikuinen myyntituote, joka vastaa ihmisen merkityksettömyyden tunteeseen.
– Erilaiset onnellisuusvalmennukset ovat ihmisille, joilla on jo kaikkea. Kurssit ovat usein hyvin kalliita, ne voivat tulla jopa kalliimmaksi kuin psykoterapia. Osa kursseista on itämaisten uskontojen länsimaalaistuksia, myyviä versioita vaikeista harjoitteista. Eräänlainen uskontotieteiden Hesburger.
Hyvönen suosittelee lämpimästi koulutettujen ammattilaisten tekemää psykoterapiaa. Hän itse kävi psykoterapiassa kaksi vuotta, ja kertoo sen auttaneen paljon.
– Psykoterapiassa voi käsitellä samoja kysymyksiä kuin onnellisuuskursseilla, mutta turvallisesti ja syvällisemmin. Se on Suomessa hieno asia, että julkisella terveydenhoitopuolella on vielä tällaista palvelua saatavilla.
LÄHDE: ESS 18.11.2018 (Lyhennetty)
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi