OSSI-hanke toteutti ja kehitti yhteistutkimusta

Suomen Klubitalot ry:n OSSI-hanke perustui kanssa-/yhteistutkimukseen, mikä tarkoittaa perinteisesti kohderyhmäksi hahmotettujen ihmisten osallistumista tutkimuksen toteutukseen sen kaikissa eri vaiheissa. Kaikkiaan hankkeeseen osallistui kahdeksan jäsentä viidestä eri Klubitalosta. Seitsemän heistä työskenteli hankkeessa kanssatutkijoina ja yksi tutkimusavustajana.  

Kanssatutkimuksesta julkaistaan kevään 2023 aikana ensimmäinen tätä lähestymistapaa ja menetelmää käsittelevä suomenkielinen kirja Tampereen yliopiston julkaisusarjassa. OSSI-hankkeesta ja siinä toteutetusta kanssatutkimuksesta kerrotaan kirjassa sen vertaisuutta käsittelevässä luvussa:  

Hietala, Outi & Kulmala, Meri & Mietola, Reetta & Sotkasiira, Tiina & Turja, Mari (2023): Tutkimuskohteesta tutkimuksen toteuttajaksi: vertaisuuden rakentuminen kanssatutkimuksessa. Teoksessa: Meri Kulmala, Sanna Spišák, Satu Venäläinen (toim.) 2023: Kanssatutkimuksen ihanteet ja käytännöt: kriittisiä pohdintoja. Tampereen yliopisto/julkaistaan kevään 2023 aikana.

Perustietoa kanssa-/yhteistutkimuksesta

(Teksti poimittu ja muokattu em. kanssatutkimus-kirjan alaluvusta ”Kanssatutkimus osana osallistuvaa tutkimustraditiota”)

Kanssatutkimus, yhteistutkimus, osallistuva tutkimuskumppanuus, inklusiivinen tutkimus….kaikki nämä tutkimussuuntaukset myötäilevät osallistavaksi käänteeksi kutsuttua laajempaa ajattelutavan muutosta, jossa korostetaan ihmisten aktiivisempaa mukaan kutsumista heitä itseään koskeviin yhteiskunnallisiin hankkeisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Tällä tavoin pyritään edistämään demokratian toteutumista yhteiskunnan eri tasoilla ja käytännöissä. Tutkimuskentällä osallistuva tutkimus on puolestaan sateenvarjokäsite sellaisille suuntauksille, joissa tutkimukseen osallistuvien ihmisten rooli on keskeisempi kuin perinteisemmässä tutkimuksessa. Tällöin he eivät esimerkiksi toimi vain haastattelujen ‘kohteina’ vaan heidät voidaan kutsua mukaan jo haastatteluteemojen ja -kysymysten suunnitteluun. Ajatuksena on tarjota yhä useammille ihmisille mahdollisuuksia osallistua heitä itseään ja yhteisöjään koskevan tiedon tuottamiseen. Kanssatutkimus nähdään myös mahdollisuutena parantaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuutta ja hyödynnettävyyttä. Nämä kanssatutkimuksen lähtökohdat sopivatkin hyvin yhteen klubitalotoiminnan lähtökohtiin, arvoihin ja standardeihin.

Kanssatutkimuksen yksi keskeisimmistä periaatteista on se, että kanssatutkijoilla a) voi olla erilaisia rooleja, b) heillä on mahdollisuus osallistua tutkimuksen eri vaiheisiin oman kiinnostuksensa ja resurssiensa mukaan ja c) kanssatutkijoiden osallistuminen voi olla monenlaista, eroja on muun muassa osallistumisen intensiteetissä. Joku voi olla mukana hyvin aktiivisesti ja energisesti, kun taas joku toinen hiljaisemmin ja vetäytyvämmin, tai kokonaan kieltäytyä osallistumasta. Yhtä kaikki: kaikenlainen osallistuminen on yhtä arvokasta.

Tutkimuksen tekoon kytkeytyvien moninaisten valtasuhteiden entistä vahvempi tiedostaminen sekä sosiaalisen muutoksen tavoittelu ovat ohjanneet alusta saakka osallistuvaa tutkimusta. Osallistuva tutkimus onkin nähty esimerkiksi dialogin, valtasuhteiden ja tiedontuotannon yhteen kietoutumana. Tällainen tutkimus voidaan nähdä arvoihin perustuvana maailmassa olemisen tapana. Näin ymmärrettynä tutkimus on siis enemmän kuin tutkimusta: syvimmiltään se koskettaa koko ihmisenä olemisen ja toimimisen todellisuutta.

Moninaisten kehityskulkujen myötä myös perinteisen tiedonvälittäjä-tutkijan rinnalle onkin ilmestynyt uusia ammattitutkijan asemointeja kuvaavia kategorioita, kuten osallistuva tutkija-aktivisti ja tutkijasubjekti. Yhteistä näille asemoitumisille on se, että ammattitutkija ei yritä piilottaa tutkimuksen henkilökohtaisuutta tai sivuuttaa muiden tutkimukseen osallistuvien ihmisten tai tahojen roolia merkityksellisen tiedon tuottajina. Tutkimuksen henkilökohtaisuuden, paikantuneisuuden ja tilannesidonnaisuuden tiedostaminen onkin tullut sosiaalitieteissä näkyviin yhä laajemmin. Näiden tiedostamisten myötä on alettua puhua myös refleksiivisestä käänteestä.

Refleksiivisessä käänteessä kysymys on ennen kaikkea ajattelusta ja ajattelemisen kriittisestä pohdinnasta. Olennainen kysymys on siis se, miten ja missä ajattelu tapahtuu. Tutkimustyössä refleksiiviset käytännöt taas viittaavat erityisesti tutkimuksen taustaoletusten ja näiden vaikutusten pohdintaan ja kyseenalaistamiseen. Tutkijan oma pohdinta ja sitä laajempi refleksiivisyys on erityisen hedelmällistä kanssatutkimuksessa, jossa ammattitutkijoiden ja kanssatutkijoiden dialogi voi auttaa syventämään yhteistä ymmärrystä tutkimuksesta sekä vaikuttaa tutkimuksen toteutukseen. Kanssatutkimus siis haastaa monin eri tavoin perinteisiä tieteellisen tiedon muodostumisen taustaoletuksia sekä niiden ylläpitämiä ulossulkevia tutkimussuhteita.

Kanssatutkimusverkostosta löytyy tietoa sekä liittymisohjeet täältä: https://blogs.helsinki.fi/kanssatutkimus/ 

OSSI-hanke ja sen kanssatutkijat osallistuivat myös Metropolia AMK:n REsoRDI-hankkeeseen, jossa kehitettiin osallistuvan tutkimuskumppanuuden malli kuntoutuksen tutkimukseen: https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/recordi