Ylen kaupallinen ja viestintäpoliittinen
toimintaympäristö #9 2019, 10.10.2019

Tämä julkinen katsaus on laadittu Ylen omiin tarpeisiin. Katsauksessa esitetyt arviot eivät edusta

Yleisradion tai yhtiön johdon kantaa, vaan ainoastaan katsauksen laatijoiden omia näkemyksiä. Aiemmat katsauksemme löytyvät tästä linkistä.

Aalto (TA) / Brück (KB) / Enroth (TE) / Hagström (PH) / Holopainen (JHo) / Huovinen (TH) / Martikainen (KM) / Okkonen (KO) / Pirhonen (KP) / Tommiska-Jarva (ITJ) / Kirveslahti (JK)

Googlella ja Facebookilla
yli viidennes
Suomen koko mainosmyynnistä

Sisältö

Googlella ja Facebookilla yli viidennes Suomen koko mainosmyynnistä        3

Tv-katseluun riittävä mobiililaajakaista ulottuu nyt 99 prosenttiin kotitalouksista        3

Kotitalouksien mobiililiittymistä enää vain 13 prosentissa datakatto        4

Samsung alkaa myydä mainostilaa älytelevisioihinsa        5

Tanskan uusi hallitus tarkistaa DR:n julkisen palvelun sopimusta        6

DR:n strategia kohti vuotta 2025: onnistumista mitataan arvolla, ei enää määrällä        7

Ranska yhdistää julkisen palvelun mediayhtiöt        8

Futuristi Amy Webb: Synteettinen media on jo täällä ja kuusi muuta havaintoa median tulevaisuudesta        9

EU: Evästeiden tallentaminen edellyttää käyttäjien aktiivista suostumusta        10

Apple tiukentaa lasten sovelluksia koskevaa ohjeistustaan        11

Eero Hyvönen Ylestä JSN:n puheenjohtajaksi        13

Vesa Tykkyläinen Digita Oy:n toimitusjohtajaksi        13

Euroviisujohtaja Jon Ola Sand palaa NRK:n palvelukseen        13

Googlella ja Facebookilla yli viidennes Suomen koko mainosmyynnistä

Google ja Facebook keräsivät Suomesta tilastoituja mainostuloja tammi-kesäkuussa 129,5 miljoonaa euroa. Kaikki mainosmyynti Suomessa oli vuoden alkupuoliskolla 585 miljoonaa euroa.

Nettijättien mainosmyynti oli siis samaa suuruusluokkaa kuin koko Sanoma Media Finlandin mainostulot.

IAB Finlandin tilastoimasta internetmainonnasta Googlen ja Facebookin osuus oli vuoden alkupuoliskolla 57 prosenttia. Osuus kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä.

IAB muistuttaa, etteivät sen tilastot kata kaikkea verkkomainontaa. Tietoa sille toimittavat mediatoimistot sekä some- ja hakumainontaa välittävät toimistot. Suurimmat mainostajat kuitenkin ostavat tilaa Googlelta ja Facebookilta yhä enemmän suoraan. Näin ollen internetjättien mainostulot ja markkinaosuus ovat todellisuudessa vieläkin suuremmat. (IAB Finland, Kantar TNS, Sanoma 1H2019) (JHo)

Tv-katseluun riittävä mobiililaajakaista ulottuu nyt 99 prosenttiin kotitalouksista

Mediayritysten kannalta tilanne on hyvä, sillä lähes jokainen voi nyt katsella tv-kanavia mobiili-internetin kautta.

Traficomin tilastokatsauksen mukaan yhden tai useamman matkaviestinoperaattorin 4G-verkko mahdollisti ideaaliolosuhteissa 30 megan mobiililaajakaistanopeuden 58 prosentissa Suomen pinta-alasta kesäkuun 2019 lopussa. Tämä alue kattaa 99 prosenttia kotitalouksista.

Toteutuessaan 30 Mbit/s kaistanleveys riittää useamman eri tv-kanavan katseluun samassa kotitaloudessa samanaikaisesti. Kodin tai liittymän muun käyttöpaikan sijainti mobiiliverkkojen 30 Mbit/s -peittoalueella ei kuitenkaan takaa, että tuo kaistanleveys on aina saatavilla. Mobiilidatasiirron kaistanleveyden vaihtelusta katsauksessamme 9-2018. (JHo)

Kotitalouksien mobiililiittymistä enää vain 13 prosentissa datakatto

Traficomin tilasto kertoo, että rajoittamattoman datan sisältävien liittymien osuus kasvaa edelleen.

Vailla datakattoa olevat mobiililiittymät ovat mediayritysten kannalta monella tavalla myönteisiä. Rajoittamattomat dataliittymät tukevat tv-tarjonnan siirtämistä yksisuuntaisista broadcasting-verkoista laajakaistaverkkoihin, kun tv-yhtiön ei tarvitse maksaa sisältönsä jakelukuluja.

Myös Ylen sisältötarjonta on tasapuolisemmin kaikkien saavutettavissa, kun pelkästään mobiililaitteita käyttävä nuoriso voi ilman dataliikenteen lisäkuluja käyttää Ylen sisältöjä.

Rajoittamattoman datakaton merkityksestä mediamarkkinan Zero rating -kilpailukeinon ja Ad blocking -mainoseston kannalta katsauksessamme 9-2018. (JHo)

Samsung alkaa myydä mainostilaa älytelevisioihinsa

Mainostilaa myymällä laitevalmistaja alkaa kilpailla suoraan kaupallisten tv-kanavien kanssa.

Digiday-verkkojulkaisu kertoo, että maailman suurin tv-valmistaja Samsung valmistelee mainostilan myyntiä äly-tv-laitteissaan. Samsung hyödyntäisi tv-ruudulla katsellun sisällön tunnistamista siten, että mainoksia voitaisiin kohdentaa katselutilanteeseen sopivaksi.

Mikäli Samsung aloittaa tällaisen mainostilan myynnin, se muuttuu kaupallisten tv-kanavien kannalta neutraalista laitevalmistajasta välittömäksi kilpailijaksi.

Mainosrahoitteisten tv-kanavien vahvuus eri mainonnan muotojen välisessä kilpailussa on suuren tv-ruudun passiivinen lean back -käyttötilanne. Tämä mainonnan muoto on toistaiseksi ollut suojassa välittömältä kilpailulta, kun esimerkiksi Google ei toistaiseksi kykene laajassa mitassa tarjoamaan omaa mainostilaansa suurille tv-ruuduille.

Laitevalmistaja Samsungin ennakoitu laajentuminen perinteiseen tv-mainosmarkkinaan muistuttaa toisen laitevalmistajan Applen laajentumista maksullisten sisältöpalvelujen tarjontaan. Applen maksullinen nettivideopalvelu Apple TV Plus kilpailee paitsi Netflixin, HBO:n ja muiden nettivideopalvelujen, myös perinteisten maksu-tv-palvelujen kanssa.

Suurimpien valmistajien laitteita käyttää suuri osuus kuluttajista ympäri maailmaa. Laitevalmistajat kykenevät ohjelmistojensa avulla tuomaan omat sisältöpalvelunsa tai mainostilansa näkyvästi tarjolle koko laitekannassa. (JHo)

Tanskan uusi hallitus tarkistaa DR:n julkisen palvelun sopimusta

Hallitus purkaa muun muassa verkkojournalismia koskevia rajoituksia ja haluaa vahvistaa yleisradioyhtiön riippumattomuutta poliittisista suhdanteista. Lisäksi DR saa lisärahoitusta kahden radiokanavan jatkamiseen ainakin vuodeksi.

Tanskan uusi sosiaalidemokraattinen hallitus ja sitä tukevat parlamenttipuolueet sopivat muutoksista syyskuun lopulla. Ne suhtautuvat kriittisesti edeltävän hallituksen mediapoliittiseen sopimukseen, joka toi rajoituksia DR:n toimintaan ja määritteli yhtiön tehtävät aiempaa tiukemmin ja yksityiskohtaisemmin.

Muutoksia on tulossa DR:n julkisen palvelun toimilupaan (public service-kontrakt), joka määrittelee yleisradioyhtiön tehtävät ja perustuu edellisen hallituksen hyväksymään mediapoliittiseen sopimukseen vuosille 2019–2023.  

Kulttuuriministeriö poistaa toimiluvasta muun muassa vaatimuksen, joka rajoitti pitkien ja syventävien artikkelien julkaisemista verkossa. Kulttuuriministeri Joy Mogensenin mukaan toiminta verkossa on julkisen palvelun tulevaisuutta, eikä poliittisilla sopimuksilla tule puuttua DR:n journalistiseen työhön. (Kulturministeriet, DR)

Samassa yhteydessä päätettiin myös, että DR:n arkistojen avaamisessa otetaan aikalisä lisäselvityksiä varten. Edellinen hallitus oli edellyttänyt, että DR rakentaa hakutoiminnolla varustetun arkistopalvelun ja tarjoaa tiettyjä ohjelmia muiden toimijoiden käyttöön. Nämä varat kulttuuriministeriö suuntaisi mieluummin julkisen palvelun kehittämiseen.

Lisäksi DR saa 15 miljoonaa kruunua eli runsaat 2 miljoonaa euroa lisärahoitusta kahden leikkauslistalla olleen radiokanavan, P6:n ja P8:n, jatkamiseen vuonna 2020.

Uusi hallitus haluaa myös vahvistaa DR:n riippumattomuutta siten, että jatkossa päätökset yhtiön radio- ja televisiokanavien määrästä vahvistaa mediaa valvova viranomainen Radio- og tv-nævnet eikä kulttuuriministeriö, kuten tähän asti.

Koko viisivuotista mediapoliittista sopimusta on määrä arvioida kokonaisuutena uudelleen ensi keväänä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että nykyinen hallitus esittää siihen muutoksia. (KB)

DR:n strategia kohti vuotta 2025: onnistumista mitataan arvolla, ei enää määrällä

Strategia ottaa kantaa yhtiön tärkeinä pitämiin julkisen palvelun tehtäviin, kun edessä on tärkeät mediapoliittiset sopimusneuvottelut.

Tanskan yleisradioyhtiö DR julkaisi syyskuun lopussa uuden strategiansa, joka ulottuu vuoteen 2025. Strategian ytimessä on tanskalaisten kokoaminen tärkeiden asioiden ja sisältöjen äärelle. Lisäksi strategia asettaa tavoitteita julkisen palvelun tärkeille osa-alueille kuten demokratialle, kulttuurille ja yhteisöllisyydelle, joihin yhtiö erityisesti panostaa. DR siirtyy samalla mittaamaan onnistumistaan “arvoa määrän sijaan” -periaatteen pohjalta, kuten yhtiö itse asian määrittelee.

Ratkaisevaa on jatkossakin kerätä tanskalaiset yhteisten kokemusten äärelle ja tavoittaa kaikki. Katsojalukujen ja -osuuksien sijaan DR haluaa kuitenkin yleisöjen kokevan sisältönsä hyödyllisiksi. Uusi, jatkuva arvonluomisen mittaus keskittyy tyytyväisyyteen, laatuun, merkityksellisyyteen ja siihen, oliko sisältö siihen käytetyn ajan arvoinen. Tavoitteena on, että 75 prosenttia tanskalaisista kokee DR:n sisältöjen luovan heille konkreettista arvoa.

Muutoksen taustalla on Tanskan edellisen Venstre-hallituksen ja Dansk Folkepartin viime vuonna toteuttama DR:n budjettileikkaus, globaali kilpailu ja uusi digitaalinen toimintaympäristö. Näiden myötä DR:n rooli on muuttunut.

DR on myös laatinut keskeisille osa-alueilleen seuraavat määrälliset tavoitteet:

• Uutistarjonta tavoittaa viikoittain 90 prosenttia tanskalaisista.
• Lasten ja nuorten sisällöt tavoittavat viikoittain 90 prosenttia kohderyhmästä.
• Digitaalinen tarjonta tavoittaa viikoittain 80 prosenttia tanskalaisista.
• Suoratoistopalvelua käyttää viikoittain 60 prosenttia tanskalaisista.

Yhtiön toimitusjohtaja Maria Rørbye Rønn toteaa, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii poliittista tukea ja toimia. Jos tuleville vuosille kaavaillut noin 35 miljoonan euron leikkaukset toteutetaan, on myös yhtiön tavoitteita tarkistettava.

Tämä on DR:n viesti ensi kevään neuvotteluihin, jolloin koko viisivuotista mediapoliittista sopimusta on määrä arvioida kokonaisuutena uudelleen.

DR toteutti jo viime vuonna noin 60 miljoonan euron leikkaukset. Niiden vuoksi yhtiö vähensi paljon henkilöstöä ja lakkautti tehtäviä. Lisäksi kanavia suljetaan ja ohjelmia lakkautetaan vuodenvaihteessa. (KM)

Lisätietoa: https://www.dr.dk/om-dr/nyheder/dr-vil-bringe-danskerne-sammen-om-det-vigtige

Ranska yhdistää julkisen palvelun mediayhtiöt

Järjestelyn avulla Ranska pyrkii paremmin vastaamaan haasteisiin, joita internet on tuonut perinteiselle sähköiselle medialle.

Ranska siirtää julkisen palvelun mediayhtiönsä yhden holding-yhtiön alle. Uuden France Médias -emon omistukseen siirtyvät muun muassa France Télévisions, Radio France, France Médias Monde sekä kansallinen av-instituutti INA.

Kulttuuriministeri Franck Riesterin mukaan tavoitteena on luoda vahva mediatoimija, joka pystyy hoitamaan julkisen palvelun tehtävänsä ja mukautumaan yleisöjen median käytön muutoksiin.

France Médias on holding-yhtiö, joka huolehtii yhteenliittymän taloudellisista resursseista, strategiasta ja koordinaatiosta. Se ei kuitenkaan vastaa ohjelmatoiminnasta tai uutisista. Jokainen yksikkö luo oman toimituksellisen linjansa myös jatkossa. Yksiköiden välistä yhteistyötä pyritään lisäämään.

Arte France ja TV5 Monde eivät kuulu uuteen organisaatioon. Niiden kuitenkin odotetaan “osallistuvan uuteen dynamiikkaan” jollakin tavoin.

Uusi France Médias aloittaa vuoden 2021 alussa.

Lähteet: Useita, muun muassa Le Figaro, RFI, Advanced Television. (PH)

Futuristi Amy Webb: Synteettinen media on jo täällä ja kuusi muuta havaintoa median tulevaisuudesta

Amerikkalaisfuturistin tuoreimmassa raportissa pistää silmään se, että siinä puhutaan selvästi aiempaa vähemmän lohkoketjuteknologiasta.

Tunnetun amerikkalaisfuturistin Amy Webbin teknologiapainotteinen katsaus journalismin ja median trendeihin julkaistiin nyt kolmatta kertaa. Julkistamispaikkana toimi Online News Association -järjestön konferenssi New Orleansissa Yhdysvalloissa syyskuussa.

Webb jäsentää keskeiset havaintonsa seitsemään kohtaan (vapaasti kääntäen):

1. Synteettinen eli keinotekoinen media tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Synteettisistä sisällöistä esimerkkejä ovat kiinalainen tekoälyuutisankkuri Xin Xiaomeng sekä amerikkalainen somehahmo Lil Miquela, joka ei ole oikea ihminen. Synteettisellä medialla ei ole eettistä säännöstöä.
   
2. Deepfake-videot eli tekoälyn avulla tehdyt valevideot ovat vasta alkua. Liikkuvaa kuvaa osataan jo nyt muokata erehdyttävän aidon näköiseksi. Tulevaisuudessa kyetään jäljittelemään uskottavasti paljon muutakin, kuten ihmisen yksilöllistä ääntä tai jopa yksilöllisiä liikkeitä.
   
3. Sääntely voimistuu. Teknologiajätit ovat viranomaisen syynissä Yhdysvalloissa, ja EU:n tietosuoja-asetus vaikuttaa Eurooppaa laajemmalle. Alustasääntely vaikuttaa sisällön julkaisemiseen ja jakeluun, ja jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten se kerää ja käyttää kuluttajien dataa.
   
4. Pelkän kännykkänäytön aika on pian ohi. Älykaiuttimet ja puettavat älylaitteet yleistyvät. Lähivuosina kuluttajat ottavat kännykän rinnalle muita käyttöliittymiä.
   Amy Webb näkee – liian korkean hinnan lisäksi – tämän kehityksen osasyynä sille, että Applen ja Samsungin puhelinmyynti laskee.
   
5. Äänihakuoptimointi on uusi hakukoneoptimointi. Kyse ei ole vain älykaiuttimista, vaan äänikäyttöliittymien yleistymisestä laajemmin.
   
6. [Median] Digitaaliset tilausmallit eivät toimi. New York Timesin tai Washington Postin menestys ei auta kaikkia. Kilpailu kovenee.
   
7. Harppaukset tekoälykehityksessä parantavat panos–tuotos-suhdetta. Näköpiirissä on uusia työkaluja ja järjestelmiä muun muassa reaaliaikaisesti päivittyviin karttoihin, reaaliaikaiseen faktantarkistukseen, kirjoittamiseen, kuvan- ja videonkäsittelyyn sekä hallinnollisiin tehtäviin.
   

Webb on julkaissut laajaa teknologian tulevaisuutta luotaavaa raporttia 12 vuoden ajan. Hänen ennakointinsa on usein osunut oikeaan. Haasteita tosin on siinä, millä aikajänteellä jokin asia on yleistynyt, jos on ollut yleistyäkseen.

Tuoreimmassa raportissa silmiinpistävää on, että siinä puhutaan aiempaa huomattavasti vähemmän lohkoketjuteknologiasta. Vielä viime vuoden raportissa todettiin, että lohkoketjuteknologia “alkaa mahdollistaa muutoksen tekemistä, vaikka ekosysteemi on yhä kypsymisvaiheessa”. (KP)

Lähde: FTI 2020 Trend Report 

EU: Evästeiden tallentaminen edellyttää käyttäjien aktiivista suostumusta

EU:n tuomioistuin linjasi, ettei valmiiksi rastitettu suostumus ole pätevä menettely aktiivisen suostumuksen antamiseen. On kiinnostavaa nähdä, miten päätös vaikuttaa viranomaisten tulkintaan Suomessa.

Euroopan unionin tuomioistuin antoi lokakuun alussa Planet 49 -yritystä koskevan päätöksen, jossa se katsoo, että valmiiksi rastitetulla ruudulla annettu suostumus evästetietojen tallentamiseen ei ole pätevä. 

Tuomioistuimen mukaan evästetietojen käsittelyyn annetun suostumuksen tulee olla käyttäjän aktiivinen ja erillinen toimenpide, kuten ePrivacy-direktiivissä ja tietosuoja-asetuksessa on asiasta säädetty.

Saksalaisten kuluttajaneuvontayhdistysten keskusjärjestö oli saattanut asian vireille internetarvontaa koskevassa asiassa. Planet 49 oli verkkosivuillaan käyttänyt arvontalomakkeessa valmiiksi rastitettua ruutua, jolla arvontaan osallistunut antoi suostumuksen evästeiden tallentamiselle koneelleen.

Evästeiden avulla yritys keräsi kumppaneilleen tietoja mainostarkoituksiin eli kyse oli kolmannen osapuolen evästeistä.

Päätöksen mukaan aktiviinen suostumus on pyydettävä riippumatta siitä, mitä tietoja käyttäjän päätelaitteelle tallennetaan ja mitä sieltä haetaan.

Tuomioistuin täsmensi lisäksi, että palveluntarjoajan on ilmoitettava käyttäjälle evästeiden toiminta-aika sekä se, onko kolmansilla osapuolilla mahdollisuus käyttää näitä evästeitä.

Evästetietojen käsittelyyn on tähän mennessä liittynyt paljon maakohtaista tulkintaa ja kansallista lainsäädäntöä. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten viranomaiset Suomessa reagoivat päätökseen ja tuleeko EU:n tietosuojaneuvostolta asiasta EU-tason ohjeistusta lähiaikoina.

Monien EU-maiden tietosuojaviranomaiset ovat päivittäneet suostumusvaatimuksiaan evästetietojen osalta sen jälkeen, kun Euroopan tietosuojavaltuutettujen ryhmä (EDPB) antoi keväällä lausunnon ePrivacy-direktiiviin ja GDPR:ään. (JK) 

Apple tiukentaa lasten sovelluksia koskevaa ohjeistustaan

Apple rajoittaa lapsikäyttäjien tunnistetietojen siirtämistä kolmansille osapuolille sovelluksissaan. Sovellusten kehittäjät ovat ohjeistuksesta hämmentyneitä ja harmissaan.

Apple kieltää kolmansien osapuolten mainostamisen ja analytiikkaohjelmistojen käyttämisen lapsille tarkoitetuissa Apple-sovelluksissa. Applen mukaan kolmannen osapuolen analytiikka voitaisiin kuitenkin sallia silloin, kun sovellukset eivät lähetä henkilökohtaisia tunnistetietoja.

Muutos on tehty Apple Store -ohjeen uuteen versioon. Kaikkien uusien sovellusten on noudatettava uutta ohjetta. Nykyiset sovellukset voivat toimia nykyisessä muodossaan vielä maaliskuun 2020 alkuun asti.

Lisätietoa asiasta löytyy Techcrunchin artikkelista https://techcrunch.com/2019/09/12/apple-tweaks-app-store-rule-changes-for-childrens-apps-and-sign-in-services/ 

Asia on huolestuttanut erityisesti yhdysvaltalaisia kehittäjiä ja mainosohjelmistojen ylläpitäjiä. Niiden mielestä Apple "tuhoaa lasten sovellusluokan" ja vaikuttaa myös yksityisyyden ja tietosuojalainsäädännön vaatimukset täyttävien sovellusten toimintaan.

Sovellusten tarjoajilla olisi jatkossakin mahdollisuus käyttää omaa analysointiohjelmistoaan lapsille suunnatuissa sovelluksissa. Yritykset voisivat siis kiertää Applen ohjeistusta keräämällä tiedot ensin itse ja toimittamalla sen jälkeen tiedot kolmannelle osapuolelle analysoitaviksi.

Apple Storen uusi lasten tietoja koskeva ohje jättää avoimiksi monia asioita, ja niihin odotetaan nyt Applelta vastauksia. Auki ovat tällä hetkellä muun muassa seuraavat kysymykset:

• Minkä ikäiset ovat “lapsia”?
• Miten määritellään “lapsille suunnattu sovellus”?
• Miten toimitaan, kun sovellus sisältää sekä aikuisten että lasten palveluita?
• Miten Apple suhtautuu kolmannen osapuolen analytiikan tarjoajiin, jotka prosessoivat tietoja erillisen tietosuojasopimuksen turvin, ainoastaan rekisterinpitäjän määrittelemiin tarkoituksiin ?

EBU aikoo pyytää Applelta lisäinformaatiota ja tarkennusta ohjeistukseen. (JK)

Eero Hyvönen Ylestä JSN:n puheenjohtajaksi

Julkisen sanan neuvoston uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Ylen päällikkö Eero Hyvönen.

Oikeustieteen kandidaatti Hyvönen aloittaa nelivuotisen toimikauden 1.1.2020. Hän siirtyy JSN:n johtoon Yle Metropolin ja Suomi-deskin päällikön tehtävästä.

Vesa Tykkyläinen Digita Oy:n toimitusjohtajaksi

Vesa Tykkyläinen on nimitetty Digita Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.10.2019. Tykkyläinen toimi aiemmin Basware Oyj:n toimitusjohtajana.

Euroviisujohtaja Jon Ola Sand palaa NRK:n palvelukseen

Euroviisujohtaja Jon Ola Sand jättää paikkansa Eurovisionin laulukilpailujen ylimpänä valvojana. Hän palaa uusiin tehtäviin yleisradioyhtiö NRK:ssa kevään 2020 jälkeen.

Sand ryhtyy vetämään Norjan yleisradioyhtiön NRK:n mittavaa päätoimipisteen uudistusta Rotterdamin laulukilpailujen jälkeen. NRK muuttaa Oslon Marienlystistä uusiin tiloihin vuosien 2021–2026 aikana. (Eurovisionin tiedote; NRK)

Sand valittiin Norjan Euroviisujen vastaavaksi tuottajaksi vuonna 2010, ja hän toimi Euroviisujen ylimpänä valvojana ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Sand on muun muassa ollut mukana ideoimassa laulukilpailun laajentamista Yhdysvaltoihin. (KB)