Tervetuliaissanat

Helsingin Sanomain Säätiö, Heleena Savela

HS Säätiö julkisti uudet apurahalinjaukset pari viikkoa sitten. Jaetaan vuosittain n. 5 miljoonaa euroa tutkimukseen ja koulutukseen, etupäässä tutkimukseen. Ensisijainen tarkoitus on tuottaa uusia ansaintamalleja ja niiden kehittämistä viestintäteollisuuteen. Eli siihen kuuluu sisällön lisäksi kaupallisuus.

Toimituksista tulevat ihmiset ajattelevat ensisijaisesti sisältöä, mutta pitää ajatella myös tekniikkaa, koska mediassa ja etenkin sanomalehdissä menossa suuri murros. Säätiö haluaa olla mukana kehittämässä aluetta, ja siksi perustettiin Uutisraivaaja.  Apuna siinä on Tanja Aitamurto, joka on tutustunut aihepiiriin.

Säätiö ei kuvittele, että sanomalehti on pelkkä paperituote. Siihen kuuluu intenernet, radio, tv – kaikki mitä tapahtuu sanomalehden brändin alla. Uudet ideat eivät ole syntyneet suurissa toimituksissa, vaan jossain muualla. Google, Facebook jne. kasvaneet miljoonabisneksiksi. Syntyneet Sanomatalon vinkkelistä vaatimattomissa ympäristöissä ja tekijöinä ihmisiä, joilla ei ole joukkoviestinnän toiminnasta tietoa.

Siksi kilpailu on avoin kaikille niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toiveena saada paljon uudenlaisia ideoita siitä, miten tiedonvälitystä ja journalismia voisi kilpailun avulla kehittää.

Miksi HS Säätiö on varannut kehitysrahaa varsin paljon eli 350 000 euroa? Säätiö haluaa olla mukana kehittämässä aluetta ja löytää uusia tekijöitä pohtimaan aihepiiriä. Internet tulee vaikuttamaan murrokseen ihan yhtä paljon Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.

Mikä Uutisraivaaja-kilpailu on?

Kilpailun koordinaattori Tanja Aitamurto kertoo.

Toiveena yhdistää toimittajia ja tietokoneihmisiä, eli hacks ja hackers. Etsitään ideoita tiedonvälityksen edistämiseksi, paras idea voi saada enimmillään 250 000 euroa kehitysrahaa idean toteuttamiseen.

Mikä on sopiva idea? Se on osallistujista kiinni. Esimerkiksi uusi ansaintamalli, uusi tapa tehdä mainontaa, uusi tapa tuottaa tai julkaista tietoa, uusi tapa ottaa lukijoita mukaan jne.

Tässä tilaisuudessa korostuu digitaalinen teknologia, mutta sitähän ei kilpailussa vaadita, eli voi tehdä printtiäkin.

Mitä idealta vaaditaan, että voi osallistua kilpailuun?

Knight News Challenge on toiminut monella tapaa Uutisraivaajan esikuvana. Tanja esittelee muutaman tapauksen, joista voi saada inspiraatiota, joskaan niitä ei suoraan kannata käydä kopioimaan.

Mihin Uutisraivaajaa tarvitaan? Joukkoviestinnässä tarvitaan uusia kokeiluja, riskinottoa ja parhaita ihmisiä toteuttamaan ne.

Yksi kilpailun perusperiaatteista on avoimuus ja jakaminen. Pääsumma voidaan jakaa monen voittajan kesken. Voittajat kertovat projektin etenemisestä säännöllisesti, mikä sujuu ja mikä ei, miten suunnitelma muuttuu valmiiksi tuotteeksi. Julkinen raportointi toivottavasti hyödyttää koko journalistiyhteisöä Suomessa ja miksei koko maailmassa. Avoimen lähdekoodin idea on sama, eli jakaa idea ja myös mahdollisuus saada avoimen lähdekoodin kehittäjien yhteisöltä tukea.

Uutisraivaajaan ilmoittaudutaan lomakkeella. Hakuaika päättyy maaliskuun alussa 2011. Valitaan 5–10 parasta ideaa jatkoon. Ne saavat 5 000 – 10 000 euron aloituspotin (riippuu kokonaisbudjetista), jolla pääsee rakentamaan tuomaristolle elokuussa 2011 esiteltävää demoa.

Lisätietoja saa Uutisraivaajan sivuilta ja sähköpostilla ulla.koski@uutisraivaaja.fi tai heleena.savela@uutisraivaaja.fi

Yleisökysymyksiä Uutisraivaajasta.

Yleisökysymys: Juha Kaunisto, Hyperlocal Oy. Monellako idealla voi osallistua?

Vastaus: ei ole rajaa. Lisäksi rahaa voi hakea yksittäisenä ihmisenä, yhteisönä, organisaationa (yliopistot jne).

Miten rakennetaan palvelu verkossa?

Mediayrittäjä, Topiikki.fi:n perustaja Otto Utti kertoo parhaat vinkkinsä ja opitut läksyt uuden rakentamisesta verkossa.

Topiikki lanseerattiin syyskuun 1. eli noin kuusi viikkoa sitten. Utin ensimmäinen projekti yrittäjänä, oppi siinä paljon ja jakaa mieluusti kokemuksiaan.

Mikä mies? 30-vuotias valtiotieteiden maisteri Englannista. Työskennellyt opiskeluaikana vähän freelance-toimittajana in English. Koulun jälkeen töihin Sanoma Oy:öön, verkkopuolella ja yritysstrategiatiimissä. Halusi tehdä jotain konkreettista kalvosulkeisten sijaan.

Saitin slogan: “Lue vähemmän, tiedä enemmän”. Yhdestä paikasta kätevästi päivän tärkeimmät uutiset. Mahdollisimman monipuolisia uutisia, eli laajennetaan lukijan uutispäivää.

Visio ja strategia pohjautuu kahteen asiaan. Verkon editointi eli kuratointi ja ? Seurataan 200–250 uutislähdettä. Ongelmana ei siis löytää tietoa, vaan käyttää rajallinen aika jotenkin fiksusti. Miten ongelman voi ratkaista?

Topiiki toimitus valikoi tärkeimmät uutiset. Topiikille tärkeää politiikka ja talous. Tärkeitä eivät ole Tanssii tähtien kanssa tai Big Brother. Ei käytetä STT:n uutisfeediä.

Lähteistäminen on tärkeää. Väite: moni saitti ei vielä avoimesti linkkaa lähteisiin ja mahdollisiin kiinnostaviin lisälähteisiin. Topiikissa on osio nimeltä 10X. Kirjoitetaan itse tiivistetty uutinen, linkataan parhaaseen lähteeseen ja annetaan vielä lisää lähdelinkkejä. Toinen osio Topiikissa on Laajakulma, jossa yhden aiheen ympärille pyritään tuomaan mahdollisimman monta näkökulmaa. Palvelujournalismia, eli etsitään hyvät lähteet.

Se toinen osa Topiikkia eli ? meinaa, että kukaan ei vielä tiedä, mikä on journalismin bisnesmallien tulevaisuus netissä. Tapaus Huffington Post, joka on viidessä vuodessa kasvanut erittäin isoksi peluriksi netissä Yhdysvalloissa. Kertoi haastattelussa, ettei voi tietää, millainen sivusto on viiden vuoden päästä. Organisaatiosta tehdään notkea ja ketterä, jotta voidaan koko ajan vastata muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen ja teknologisiin mahdollisuuksiin. Jokunen vuosi sitten, kun oli vielä töissä Sanomilla, kuuli jonkun sanovan että “Facebook on pelkkä muoti-ilmiö, se menee kyllä ohi”. Perusidea: oman yhtiön pitää olla notkea.

Miten päätyi perustamaan yrityksen? Mietti, että tämä voisi olla hyvä konsepti. Puhui tyttöystävän kanssa ja sitten ilmoitti pomolle eroavansa helmikuussa. Ei tässä vaiheessa vielä tiennyt, miten homma toteutetaan. Mitä osaa tehdä? Kirjoittaa, konseptoida, tietää verkkobisneksestä jotain. Mitä ei osaa? Koodata, markkinoida, käyttöliittymäsuunnitella. Alkoi etsiä Suomesta (pääosin Helsingistä) sopivaa porukkaa.

Alkoi kehitellä konseptia. Teki vähän käyttäjätutkimusta, videokuvasi ihmisiä käyttämässä tietokonetta ja selvitti, mikä nykyään toimii ja mikä ei.

Etsi helmikuussa teknisen partnerin: Rohea, 8 henkeä (3 osakasta, 5 työntekijää. Oli varma, että projektityyppinen “ostanpa saitin” ei toimi, vaan perustettiin yhdessä tasaveroisina partnereina yhtiö. Kehiteltiin etusivu Rohean kanssa, jonka jälkeen saatiin mukaan Nordkapp vastaamaan brändi-ilmeestä ja konseptileiskasta. Ollaan maalis–huhtikuussa. Etsi graafisen suunnittelijan, Olli-Pekka Jauhiainen, joka vastasi saitin ulkoasusta. Tässä vaiheessa kesti pitkään, koska graafikko oli päivätöissä eli duunasi Topiikin OTO:na ja haluttiin mahdollisimman hyvännäköinen sivusto. Julkaisujärjestelmä rakennettiin alusta asti, koska toimituksessa on 1–2 ihmistä, eli ei voida taipua tekniikan vaatimuksiin vaan tekniikan on toteltava ihmistä. Koodamiseen kului kesä.

Millä rahalla tehty? Sai 15 000 TE-keskukselta kehittämisavustusta, lisäksi Utin ja Rohean hikipääoma eli oma työ. Mahdollisimman paljon oravannahkakauppaa, diilaamista ja tinkimistä. Opettavainen kokemus tehdä kaikki kengännauhabudjetilla, kun oli tottunut ison firman resursseihin. Nyt pyörii 1,4 hengen toimituksella + Rohea vastaa kehityksestä ja ylläpidosta.

Mitä opittiin? Kolme asiaa.

Yleisökysymykset Otto Utille

Tanja kysyy: mikä on ansaintamalli?

Vastaus: Ihan pelkkä mainosmyynti. Kuka tietää, mitä se on tulevaisuudessa.

Kysymys: Kävijöitä?

Vastaus: Tuhansia, ei kymmeniätuhansia uniikkeja viikossa.

Kysymys: Miten löysit ne tyypit, jotka osasivat sen mitä ei itse osaa?

Vastaus: Pitkälti kaveriporukasta. Voi etsiä tekijöitä LinkedInistä tai Facebookista. Katsoi LinkedInistä “open source” ja “CMS”, alkoi meilailla ja Rohea vastasi.

Kysymys, Suvi Korhonen: Miten perinteinen media on reagoinut?

Vastaus: Joko kannustavat tai valehtelevat hyvin. Parilta on tullut kommenttia sisällön ryöstämisestä. Tulkitsen eri tavalla, ja tämä on mahdollistaja tuottaa omaa sisältöä, jonka muut saavat sitten vapaasti aggregoida

Kysymys, Susanna Neiglick: CMS rakennettiin alusta asti?

Vastaus: Käytettiin Midgard-frameworkkia.

Kysymys, Hannu Mäkäräinen: Miten avoimella koodilla tehdään bisnestä? Jaettako omaa koodianne eteenpäi?

Vastaus: Ensinnäkään se ei maksanut 15 000, käytettiin aikaa. Avoimen lähdökoodin päälle tehtyä, mutta CMS on meidän eikä siihen ole muilla pääsyä. En osaa sanoa, mitä sille tullaan myöhemmin tekemään.

Kysymys, Juha Kaunisto: Millaisia lakiteknisiä tarkistuksia teitte? Onko asiantuntijoita konsultoitu käyttöoikeuden suhteen jne? Voisi olla ikävä ylläri, jos juristit iskee kiinni 6 kk saitin perustamisesta.

Vastaus: Keskustelin tekijänoikeusjuristien kanssa ja tutustuttiin EU:n mahdolliseen tulevaan fair use -lainsäädäntöön. Tehdään läpinäkyvämmin kuin vaikka STT tällä hetkellä. Ei tullut olo laittomuuksista, koska muut tekee de facto samaa ja me tehdään läpinäkyvämmin.

Kysymys, Vesa Sironen: Tulit isosta kv-mediatalosta pienelle kielialueelle. Millaisia ajatuksia palvelun skaalaamisesta, liiketoiminnan bisneksestä?

Vastaus: Jos haluaa skaalautuvaa bisnestä, ei sitä kannata tehdä Suomessa suomeksi. Laajentaminen tapahtunee laajentamalla konsepti muihin maihin. Viedään perinteisen median suuntaan (mainosmyynti, sisältömyynti) ja myynti ulkomaille.

Kysymys, Kari Haakana: Exit plan?

Vastaus: Tällä hetkellä ei ole, mutta never say never.

Kysymys, Tanja: Ohje Uutisraivaajaan osallistujille?

Vastaus: Lopettakaa päivätyönne.

Jaikun perustaja, Googlen alumni Jyri Engeström kertoo, kuinka ideasta saadaan toimiva tuote

9 teesiä palveluista. Puhe yrittäjän etiikasta (vaikka se onkin huono sana, mutta kun ei parempaa keksi). Yleisö on suomalaisia, joten meillä on yhteinen arvotausta, jossa on haasteita. Uutta asiaa tehdessä tulee nimittäin hakanneeksi päätä lasikattoon.

Ensimmäinen arkkityyppi: UKK. Taustaolettamuksena, että uutiset tulee jostain ja jotenkin ne valikoidaan. Toinen arkkityyppi: Spede Pasanen. Haluaisi puhua Spede-innovaatioista.

Speden olemus kiteyttää asiat, joiden uskoo olevan nousemassa. Piilaaksoistuminen, johon kuuluu fail early, fail… (tiputtaa mikrofonin, toteaa “fail” ja yleisö höhöttää). Varmaan piti olla fail early, fail often.

Innovaatioita: Withings-vaaka. Näyttää painon ja lähettää tiedon siitä nettiin. Sen saa julkaistua suoraan Twitteriin myös. Hämmentävän moni käy mun painokäyrää vahtaamassa. Mutta tässä on kyse muustakin kuin pelkästä hassusta jutusta. Jos yrittää tiputtaa painoa, on arvoa sillä, että näkee miten viiteryhmällä menee. Painosta on tehty sosiaalinen objekti, joka voidaan jakaa ja josta voidaan keskustella verkossa jne.

Tämä on monen hyvän uuden palvelun ytimessä: synnytetään uudenlainen sosiaalinen objekti, jolla on merkitystä ihmisille.

Ensimmäiset kolme teesiä: nopeus, identiteetti, hyvän jakaminen.

Toiset kolme teesiä: seuraaminen, arvostaminen, osallistuminen. Nämä enempi palvelun hallinnointiin keskittymistä.

Viimeiset kolme pointtia:

Kysymykset Jyrille

Kysymys, Tanja Aitamurto: Paraneeko idea puhumalla mahdollisimman monen kanssa, kuten Piilaaksossa ajatellaan?

Vastaus: No mieti kääntäen, eli ei kerro kenellekään, niin pääseekö sillä pitkälle? Oli aikanaan aloittelevana yrittäjänä esittelemässä idea-asteella olevaa palveluaan, kun kaveri tuli ja sanoi että “Kas, olen toteuttanut tuollaisen.” Löivät voimat yhteen.

Yksi varoituksen sana: 5–10 vuotta ennen Jaikua duunasi Aula-yhteisöä, obligatory point of passage. oli kertynyt asiantuntijuutta aiheesta josta oli rakentamassa palvelua. Hakee uskottavuutta jotain kautta, esim. antamalla jotain yhteisölle. Mutta se oli edellytyksenä sille, että pystyi puhumaan uudesta jutusta niin, että joku edes jaksoi kuunnella.

Kysymys, Juha Kaunisto: Kohderyhmä. Iso osa Twitterin jne käyttäjistä on hipstereitä, jotka käyttää uusia palveluita paljon. Mitens tehdään Facebook, eli pienestä piiristä ison porukan jutuksi?

Vastaus: Jos eka porukka on online-hipstereitä, niin tehdään sitten niille hyvä palvelu. Ehkä ajan myötä sellaisia ihmisiä tulee aina vain enemmän, kuten on käynyt äidilleni. Usein käy niin, että valittu kohderyhmä osoittautuukin luultua suuremmaksi. Kaikki lähtee aina pienestä. Mun mielestä parempi tehdä palvelu, joka toimii pienelle porukalle hyvin kuin valtavalle massalle kohtuullisesti toimiva.

Kysymys, Hannu Mäkäräinen: Vesa Keskinen on esimerkki suomalaisesta yrityksen henkilöitymästä. Sen kohderyhmä ei käytä Twitteriä vaan Seiskaa, joten käyttää sitä kanavaa.

Vastaus: Kaikki kunnia Keskiselle kohderyhmän keksimisestä.

Kysymys, Susanna Neiglick: Käyttäjäystävällisyyden kannalta hyvä idea käyttää muiden lafkojen valmiita sisäänkirjautumispalveluita, mutta suomalaisille mediayhtiöille se on iso kysymys, koska se vaikuttaa siihen, mihin kävijätiedot päätyy ja mitä se meinaa esim. mediamyynnille.

Vastaus: En ole törmännyt tuohon ongelmaan palveluissa, joiden kanssa olen ollut tekemisissä. Saatavan tiedon määrä ei siis ole rajoittanut mainosmyyntiä niissä. Puoltaa sitä, että jos jokin toimii käyttäjän kannalta hyvin (toisilla tunnareilla kirjautumisessa on paljon muitakin ongelmia). Ratkotaan sitten statistiikkatiedon kaiveluun liittyvät ongelmat myöhemmin. Ts. ensin keskitytään käyttäjäkokemuksen viilaamiseen.

Kysymys, Kari Haakana:  Eikös tuossa ole kyse siitä, että vanhan toimintaympäristön ideat yritetään siirtää uuteen ympäristöön ja siinähän saman tien epäonnistutaan.

Lisäjutustelua löytyy Twitteristä hashtagilla #uutisraivaaja.