SMOK-auktorisointitestit ja testien arviointikriteerit

Tämä dokumentti kuvaa ja määrittelee

• testit, niiden radat ja ratojen mitat
• vaadittavat suoritusarvot (nopeus, aika) sekä sallitut poikkeamat. Mikä on hyvä suoritus?
• vastuu dokumentin ylläpidosta on SMOKin hallituksella, dokumentin kehitysvastuu on testivastaavalla. Testivastaava huolehtii siitä, että ajantasainen dokumentti on jaettu testaajille.
• testipaikan minimimiehityksen
• harjoituksien tarkoituksen, mitä ollaan testaamassa
• suoritusten arviointikriteerit eri arvosanoille, tärkeimpänä läpipääsykriteerit sekä arviointimenettely rastilla (keskustelu vastaanottajien kesken)
• koko testin hyväksymiskriteerit

Versiohistoria

28.4.2019 dokumentti hyväksytty käyttöön ja esitelty jäsenille vuosikokouksessa

3.11.2019 lisätty ohjaajatesteihin ja auktorisointitutkintoon liittyvät lisäykset hallituksen kokouksen 2.11.2019 päätöksen mukaan

Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry

Suomen Moottoripyöräkouluttajat SMOK ry on valtakunnallinen moottoripyöräkouluttajien järjestö, jonka tavoitteena on kehittää moottoripyöräopetusta sekä lisätä moottoripyöräopettajien ammattitaitoa ja kouluttajavalmiuksia.

Tätä tarkoitusta varten moottoripyöräkouluttajille on luotu laatuvaatimukset, joilla varmistetaan kouluttajien ammatillinen pätevyys.

Kouluttajatesteissä arvioidaan teoriatietämyksen lisäksi kouluttajavalmiuksia, opetustaitoja, pyörän käsittelytaitoja, ajotaitoja radalla ja maastossa sekä pyörän hallintaa vaativissa tilanteissa. Ajonäytteet ajetaan vähintään kokelaan ajokorttiluokituksen mukaisella pyörällä ja vaativimmat tehtävät tehdään maantienopeuksissa.
SMOKin jäseniksi hyväksytään kokeneita, kouluttajakurssit käyneitä ja pätevyytensä osoittaneita moottoripyöräkouluttajia.  Vähimmäisvaatimuksena pidetään kahden vuoden ja yli 20 000 kilometrin ajokokemusta. Lisäksi edellytetään SMOKin järjestämän tai hyväksymän moottoripyöräkouluttajakurssin suorittamista.  

Kouluttajan oman ajotaidon kehittäminen ja ylläpito edellyttää säännöllistä ajamista ja harjoittelua moottoripyörällä. Vaatimuksena pidetään myös, että ajo-opettaja itse ajaa opetustilanteessa moottoripyörällä.

SMOKin auktorisoimaksi moottoripyöräkouluttajaksi pääsee vain kaikki kouluttajatestit hyväksyttävästi läpäissyt. Testit ovat vaativia, koska niiden kautta halutaan nostaa suomalaisen moottoripyöräkoulutuksen tasoa ja arvostusta sekä parantaa motoristien turvallisuutta.

SMOK ohjaaja ja auktorisoitu kouluttaja

SMOK-kouluttajatesteissä on kaksi tasoa: ohjaajan ja auktorisoidun kouluttajan testit. SMOK ohjaaja -nimitystä saa käyttää, kun on läpäissyt teoriakokeen, opetusnäytön ja A-kortin käsittelykokeen SMOKin testaajien valvonnassa.

Ohjaajatestien teoriakoe ja opetusnäyttö ovat samoja kuin auktorisoidun kouluttajan testeissä. Tämän lisäksi testattava rakentaa testeissä A-käsittelykokeen mukaisen radan ja suorittaa sen mukaiset käsittelytehtävät. Testit läpäissyt on oikeitettu käyttämään SMOK ohjaaja -nimityssä koulutustoiminnassaan. Teoriakoe ja opetusnäyttö hyväksytään osasuorituksiksi auktorisoidun kouluttajan testeissä.

Auktorisoidun kouluttajan testeihin kuuluvat seuraavat osa-alueet. Numerointi vastaa dokumentin tehtävien kuvauksia.

1. Hitaat käsittelytehtävät
2. Nopeat käsittelytehtävät
3. Ratatesti
4. Kaksi opetusnäyttöä, hitaat ja nopeat käsittelytehtävät
5. Endurotesti
6. Teoriakoe

Kaikki testien osa-alueet hyväksytysti suorittanut kokelas on oikeutettu käyttämään koulutustoiminnassaan SMOK auktorisoitu kouluttaja -nimitystä ja tästä kertovaa SMOKin merkkiä.

Yleistä tehtävien suorittamisesta

Kouluttajatestien ajotaitoa mittaavat osiot on suoritettava tieliikenteeseen rekisteröidyllä, kokelaan ajokorttiluokan tutkintoajoneuvoa vastaavalla pyörällä. Ajovarusteiden (kypärä, hanskat, ajopuku, ajokengät) on oltava moottoripyöräilykäyttöön suunnitellut.

Suoritusten arvioinnin pääkriteereitä ovat:

Suorituksen on sovittava myös näytöksi oppilaille, se palvelee ja tukee tieliikenteessä ajamista. Se ei saa olla ristiriidassa esimerkiksi Liikenneturvan ennakoivan ajon periaatteiden kanssa.

Pelkkä ratojen läpäisy ei riitä. Kokelaan on pystyttävä hallitseman pyöränsä niin hyvin, että suoritusta voidaan käyttää opetuksen tukena mallisuorituksena.

Mahdollisten ajonvakautusjärjestelmien ja lukkiutumattomien jarrujen käyttö on sallittu. Rengaslämmittimien käyttö on kielletty.

Poikkeuksen moottoripyörän vaatimuksiin tekee endurotesti, jonka kuutiotilavuus on vapaa, eikä pyörän tarvitse olla rekisteröity liikennekäyttöön. Ajovarusteiden tulee olla maastoajoon sopivat.

Myös ratatestin saa suorittaa rekisteröimättömällä pyörällä. Testiin osallistuvilla pyörillä on oltava voimassaoleva liikennevakuutus.

Testipyörää ei saa vaihtaa kesken testipäivän ilman pakottavaa syytä. Hyväksyttävä syy on esimerkiksi lainapyörän käyttäminen oman rikkoontuessa. Pyörän säätöjä ja rengaspaineita saa muuttaa testiosioiden välillä, mutta ne eivät saa viivästyttää kokelaan osallistumista eri testiosoihin.

Pyöräsäännöllä pyritään estämään se, että kokelas suorittaa hitaat käsittelytehtävät kevyehköllä pyörällä ja nopeat testit taas niihin paremmin soveltuvalla pyörällä.

Välineet ja tarvikkeet

Testivastaavalle järjestetään testeissä tarvittava merkintä- ja mittauslaitteisto.

Teoriakoe: Teoriakokeesta riittävä määrä kopioita

Hitaat tehtävät: 4 keilaa + narut (25-33 senttiä korkeat kumikartiot)

Nopeat: 12 keilaa, jos yksi rata kerrallaan rakennettuna (25-33 senttiä korkeat kumikartiot)

Valokenno ja tutka nopeuden mittaamista varten

Vähintään 30 metrin mitta

Liitua

Opetusnäytöt: Ajokortillinen oppilas, joka tulee ajamalla omalla moottoripyörällä suorituspaikalle

Ratatesti: Ajanottokello, mikäli miehitys on vähäinen, suoritus on myös videoitava tehtävän vastaanottajan pyörästä kuvattuna.

Kirjoitusalustoja ja ruutupaperia, kynät

Kouluttajatestien dokumentointi

Hitaissa käsittelytehtävissä mitataan kokelaan kykyä säilyttää tasapaino ja pyörän hallinta kävelyvauhdissa ja sitä alhaisemmissa nopeuksissa. Tehtävät tuovat esiin tilanteita, joita moottoripyöräilijä kohtaa liikkeelle lähtiessään, parkkipaikalla ja ruuhkassa ajettaessa.

Tehtävä mittaa erityisesti tasapainon ja ajoasennon hallintaa sekä hallintalaitteiden sujuvaa, yhtäaikaista käyttöä. Tasapaino on pidettävä yllä ohjaamalla, ei vartalon liikkeillä.

Hitaat käsittelytehtävät on kokonaisuus, johon kuuluu 1.1. Suora hidasajo ja 1.2. Ympyrä. Hitaiden käsittelytehtävien hyväksytty suoritus edellyttää molempien tehtävien hyväksyntää samalla testikerralla. Jos vain toinen onnistuu, molemmat on seuraavalla kerralla uusittava.

Testin järjestely

Testi järjestetään tasaisella kestopäälysteellä, esimerkiksi muusta liikenteestä eristetyllä parkkipaikalla. Suoritusta on vastaanottamassa kaksi arvioijaa, jotka kirjaavat palautteensa samaan dokumenttiin.

Sekä suorassa hidasajossa että ympyrän ajossa kokelaalla on kaksi yrityskertaa. Mikäli ensimmäinen kerta tuottaa selkeästi hyväksytyn suorituksen, testien vastaanottajat kertovat hyväksytystä suorituksesta kokelaalle.

Minimimiehitys: 2 vastaanottajaa. Voidaan tehdä yhdellä vastaanottajalla, jos tapahtuma videoidaan. Kameran käyttö ei saa häiritä vastaanottajan toimintaa vastaanottotilanteessa.

Testin järjestely

Tehtävän suorittamista varten varten tarvitaan noin 30 metrin mittainen suora osuus. Siihen tehdään 20 metriä pitkä ja 60 senttiä leveä kuja. Kuja merkitään neljällä 25-33 senttiä korkealla kumikartiolla ja näiden välissä olevarra narulla tai ajoalustaan pirretyllä viivalla. Kujan leveys mitataan kartion juuresta.

Kokelas lähtee paikaltaan liikkeelle ja päättää ajamisen pysäyttämällä pyörän sen jälkeen, kun takapyörä on ylittänyt kujan päättävät keilat. Koematkaan käytetty aika mitataan etupyörän etummaisesta kohdasta.

Arviointi

Suoritukseen käytetty aika mitataan. Ajanotto aloitetaan, kun kuljettaja nostaa jalan jalkatapille. Pyörän etuakseli on lähdössä ensimmäisten keilojen tasalla. Ajanotto lopetetaan siihen, kun etuakseli on ylittänyt viimeisten keilojen muodostaman linjan. Hidasajo jatkuu vielä tasaisesti kunnes pyörä on kokonaan poistunut hidasajoradalta. Pyörä on pysäytettävä viimeistään viiden metrin päästä loppukeiloista.

Tehtävän arviointi jatkuu pysähtymiseen saakka.

Kokelaan on käytettävä matkaan vähintään 30 sekuntia. Moottoripyörän on liikuttava koko ajan tasaisella nopeudella.

Suorituksessa testataan kokelaan kykyä ajaa moottoripyörällä hitaammin, kuin mitä se kulkee pienimmällä vaihteella tyhjäkäynnillä kytkinvipu ulos päästettynä.

Hyväksytty suoritus alkaa ajoasennosta, jossa alavartalo on tukevasti pyörässä kiinni, hartiat ovat rentona ja mahdollistavat ohjaamisen. Tasapaino pidetään ohjaamalla, eikä alavartalo liiku ohjausliikkeiden ja hallintalaitteiden vaikutuksesta.

Virheettömässä suorituksessa katse on kohdistettu horisonttiin jo ennen liikkeellelähtöä ja se pysyy siellä pysähdyksen jälkeenkin. Liikkeellelähdössä pyörä pidetään pystyssä vasemmalla jalalla ja oikea jalka on jalkatapilla, jalkaterä takajarrulla.

Pyörän nopeutta rajoitetaan jarrulla ja veto pidetään päällä jatkuvasti kytkimen avulla. Tämä pitää voimansiirtolinjan “kireällä” eli välykset eivät aiheuta vetoon katkoksia.

Kokelas lähtee liikkeelle jarrujalka jalkatapilla takajarrua laahaten.

Optimisuorituksessa vauhdin säätely tehdään moottorin kierrosten, kytkimen ja takajarrun sulavalla yhteiskäytöllä. Vauhdin säätely on suositeltavaa tehdä kytkimen luistatusta muuttamalla, mutta hyväksytyssä suorituksessa vauhdin hienosäätely on sallittua myös takajarrulla. Takajarrun käyttö ei saa kuitenkaan aiheuttaa pyörän äkillisiä nopeuden muutoksia tai suuria jousituksen liikkeitä. Kytkimen ja vedon annostelun tulee olla sellainen, että moottorille ja voimansiirrolle ei aiheudu liikaa rasitusta.

Tasapaino pidetään yllä pienillä edestakaisilla ohjausliikkeillä ja nopeuden hallinnalla. Vartaloa ei heilutella puolelta toiselle.

Kokelas pysäyttää pyörän viimeisten merkkikeilojen jälkeen hallitusti takajarrulla.

Vasen jalka laitetaan maahan ensin, jolloin takajarru jää vielä päälle. Kytkimen sisäänvedon yhteydessä myös pyörä päästetään tyhjäkäyntikierroksille.

Hidasajon arviointikriteerit

Testin järjestely

Tehtävään suorittamista varten varten tarvitaan tasainen, halkaisijaltaan vähintään 20 metrin kokoinen kestopäällyste tai kovapintainen (savi) sora-alue.  

Tehtävässä kokelas ajaa kaksi täyttä ympyrää molempiin suuntiin ohjaus rajoittajassa hidasajotekniikkaa käyttäen.

Kokelas lähtee paikaltaan liikkeelle ja saa pyörän maksimikäännökseen puolen kierroksen aikana.

Ohjauksen on pysyttävä rajoittajassa kahden täyden kierroksen ajan. Kääntymissuuntaa vaihdettaessa saa pysähtyä.

Nopeuden on oltava suorituksessa niin alhainen, että pyörän voi tarvittaessa pysäyttää kesken käännöksen. Tällä haetaan sitä, että kun nopeus on riittävän alhainen, pyörä on pystyasennossa ja tehtävä olisi mahdollista ajaa vaikka märällä nurmikolla tätä tekniikkaa käyttäen.

Arviointi

Liikkellelähdön, nopeuden ja pyörän hallinnan kriteerit ovat samat kuin suora hidasajo -tehtävässä.

Tarkkaile pyörän kallistumista. Pyörän kallistuminen kielii yleensä siitä, että nopeutta on liikaa.

Katse pysyy harhailematta noin 90 astetta moottoripyörän sijaintikohdan edellä menosuunnassa koko kiertämisen ajan.

Pyörä pysäytetään hallitusti kun kaksi kierrosta on täyttynyt. Vasen jalka laitetaan maahan ensimmäisenä ja takajarru jää päälle.

Ympyrän arviointikriteerit

Nopeat käsittelytehtävät suoritetaan maantienopeuksissa, tavoitenopeudet ovat 60-100 km/h. Jotta tavoitenopeuteen kiihdyttäminen on mahdollista, tarvitaan vähintään 400 metrin pituinen kestopäällyste. Itse tehtävien arviointipaikan on testiratojen osalta oltava riittävän tasainen, noin neljä metriä leveä ja 35 metriä pitkä alue.

Kokelaan todellinen nopeus tehtävään mitataan valokennolla, lukemat varmistetaan vielä tutkalla ennen testien aloittamista.

Nopeissa tehtävissä kokelaalla on kolme yrityskertaa.

Näiden lisäksi ennen tehtävän aloittamista kokelas saa testata oikean suoritusnopeuden kerran per suoritettava tehtävä. Mikäli kokelas tällöin ajaa testiradan hyväksytysti, on suoritus kirjattava hyväksytyksi.

Mikäli kokelaan suoritukset ovat teknisesti hyviä, mutta vaadittu nopeus jää muutaman kilometrin tunnissa alle vaaditun, voivat kokeen vastaanottajat harkintansa mukaan antaa kokelaalle vielä neljännen yrityskerran.

Minimimiehitys: Kolme testin vastaanottajaa, yksi lukee nopeuden mittalaitetta, kaksi tarkkailee suoritusta.¶

Hallittu jarrutus nopeudesta 80 km/h. Jarrutusmatka kuivalla asvaltilla noin 25 metriä.

Nopeudesta 80 km/h. Kuivalla jarrutusmatka noin 25 metriä. Jos kokelaan pyörä on varustettu ABS-jarruin, ei se välttämättä pysähdy vaaditulla matkalla. SMOK suosittelee vertailemaan tällaisen pyörän toimintaa ABS-jarruilla ja ilman.

Mikäli epäillään, että suorituspaikan kitka on alentunut, voi testin vastaanottaja ajaa vertailujarrutuksen, jolla todetaan hyväksytty jarrutusmatka kyseiselle suorituspaikalle.

Nopeus mitataan valokennolla.

Arviointi
Katse pysyy ylhäällä menosuunnassa jarrutuksen alusta loppuun saakka, vaikka pyörän keula painuu alas.
Ajoasento on tukeva ja säilyy pysähtymiseen saakka. Hyvässä ajoasennossa polvet tukeutuvat tankkiin ja keskivartalon pidolla otetaan suurin osa jarrutusvoimasta vastaan. Ohjaustanko ei saa kääntyillä jarrutuksen aikana. Hallittu takapyörän nouseminen on sallittua.
Vasen jalka lasketaan maahan ja oikea jalka jää takajarrulle.
Etu- ja takajarru jäävät päälle hetkeksi hallitsemaan jousituksen palautumista ja ne löysätään pehmeästi aloittaen etujarrusta.

Testin järjestely

Nopeus mitataan valokennon avulla, joka sijoitetaan juuri ennen aloitusporttia, koska nykyisin käytössä oleva laite mittaa nopeuden ensimmäisen säteen (etupyörän) katkaisevan esineen vaikutuksesta. Jos käytetään laitetta, joka mittaa nopeuden toisen säteen (takapyörän) katkaisusta, on laite sijoitettava niin, että jälkimmäinen heijastin on 1,5 metriä ennen aloituskartiota.

Jarrutusmatka mitataan aloituskeilan kohdalta kohtaan, kokelaan pysähtyneen moottoripyörän etuakselin kohdalle.

Jarrutuksen arviointikriteerit

Väistö mittaa kokelaan kykyä muuttaa pyörän suuntaa nopeasti jarruttamatta 60 km/h vauhdista, esimerkiksi tilanteessa kun jarrutuksen ei ole enää mahdollista välttää törmäystä esteeseen. Moottoripyörän suunnan muuttaminen on tehokkainta työntöohjausta (vastaohjausta) käyttämällä.

Testin järjestely

Väistökuja on 10 metrin pituinen, metrin leveä 25-33 -senttisillä kumikeiloilla merkitty kuja. Väistettävä este on 10 metrin päässä, metrin sivusuunnassa kujan keskikohdalta.

Metrin levyinen paluuportti on 20 metrin päässä väistettävästä esteestä. Kujan mitat on ilmoitettu kartioiden keskipisteestä.

Vaadittava miniminopeus aloitusportilla on 60 km/h. Se todetaan valokennolla, joka on sijoitettu tuloportin kohdalle. Katso kennon sijoitteluohje jarrutustehtävästä.

Arviointi

Nopeus saavutetaan selvästi ennen valokennoa
Väistäminen aloitetaan jarruttamatta. Pyörä saatetaan kallistukseen työntöohjauksen avulla.
Etupyörän kääntyminen on pystyttävä havaitsemaan edestä katsoen.
Myös paluukallistus tapahtuu työntöohjauksen avulla.
Ajoasento on tukeva, polvet ottavat pyörästä tukea jotta käsien liikkeet välittyvät kunnolla ohjaustankoon.

Väistön arviointikriteerit

Jarrutus- ja väistötestillä mitataan kouluttajan kykyä hallita moottoripyörä vaativassa hätätilanteessa maantienopeudessa. Testi edellyttää hyvää pyörän hallintaa, tehokasta ja hallittua hätäjarrutusta, oikea-aikaista jarrujen vapautusta sekä varmalla työntö/vastaohjauksella tehtyä väistöä.  Onnistunut suoritus vaatii myös kokelaalta oman meilentilan hallintaa.

Testin järjestely

Jarrutuskuja on metrin levyinen ja 20 metriä pitkä. Este on kujan päästä 13 metrin etäisyydellä. Väistöportti on metrin sivussa kujan keskilinjalta. Metrin levyinen paluuportti on esteestä 20 metrin päässä. Kujan mitat on ilmoitettu kartioiden keskipisteestä.

Vaadittava miniminopeus aloitusportilla on 100 km/h. Se todetaan valokennolla, joka on sijoitettu kuten jarrutus -tehtävässä.

Riittävän alkunopeuden saamiseksi kokelaalla on oltava noin 300 metriä tilaa kiihdyttää ja tasata nopeus ennen suorituspaikkaa. Suorituspaikan jälkeen on oltava riittävä matka hidastamiseen, vähintään 50 metriä.

Arviointi

Jarrutus:
Katse pysyy ylhäällä kiintopisteessä jarrutuksen alusta loppuun saakka, vaikka pyörän keula painuu alas.
Ajoasento on tukeva ja säilyy koko suorituksen ajan. Hyvässä ajoasennossa polvet tukeutuvat tankkiin ja keskivartalon pidolla otetaan suurin osa jarrutusvoimasta vastaan. Ohjaustanko ei saa kääntyillä jarrutuksen aikana. Hallittu takapyörän nouseminen on sallittua.

Väistö:

Pyörä saatetaan kallistukseen työntöohjauksen avulla.

Etupyörän kääntyminen on pystyttävä havaitsemaan edestä katsoen.
Myös paluukallistus tapahtuu työntöohjauksen avulla.
Ajoasento on tukeva, polvet ottavat pyörästä tukea jotta käsien liikkeet välittyvät kunnolla ohjaustankoon.

Jarrutuksen ja väistön arviointikriteerit

Ratatestissä testataan kokelaan kykyä hallita moottoripyörää epäröimättä vaihtelevissa mutkissa ja kaikissa nopeuksissa joita suomalaisessa tieliikenteessä käytetään. Testi arvioi kokelaan kaarreajotaitoja sekä mahdollisuuksia valvoa oppilaiden ajamista radalla.

Testi ei mittaa kilvanajamiseen tähtäävää suoritusta.

Testin järjestely

Testi ajetaan tarkoitukseen soveltuvalla asfaltoidulla moottoriradalla. Kullekin suoritukselle on yksi vastaanottaja. Testi alkaa ja päättyy varikolla. Testin vastaanottaja selvittää testin kulun kokelaalle ennen testin alkua. Radalla ajetaan lämmittelykierroksen jälkeen kolme täyttä kierrosta, joiden jälkeen palataan varikolle. Testin vastaanottaja arvioi kokelaan ajamista seuraamalla tätä lähietäisyydellä. Testissä saa käyttää rekisteröimätöntä moottoripyörää sekä ajamiseen liittyviä apuvälineitä sekä moottoripyörässä olevia teknisiä varusteita.

Minimimiehitys: Kaksi testin vastaanottajaa, toinen ajaa, toinen ottaa aikaa. Mikäli käytössä on pyörään kiinnitettävä videokamera, jolla kokelaan suoritus voidaan kuvata, voidaan testi tehdä myös yhdellä testin vastaanottajalla. Tuolloin kierrosajat saadaan videotallenteelta.

Arviointi

Radalla ajamisen arviointi pohjautuu kokelaan turvalliseen toimintaan ja perusajotekniikan osaamiseen. Erityinen huomio kiinnitetään neljään pääosa-alueeseen, kiihdyttämiseen, kaarreajotekniikkaan, jarruttamiseen ja radan tilan käyttämiseen. Vaikka kyseessä ei ole kilvanajoharjoittelu, radan koko leveys tulee käyttää hyödyksi.

Jarrutuksessa kuljettaja valmistautuu kaarteeseen tavoiteajolinjaa ajaen. Kaasun löysäys, vaihteen sovittaminen ja jarruttaminen tapahtuvat sulavasti ja oikea-aikaisesti ennen kaarretta suoraan kulkevalla ajolinjalla.
Katse pysyy ylhäällä kiintopisteessä jarrutuksen aikana kääntyen jarrutuksen loppuvaiheessa kaarteeseen ihanneajolinjan suuntaisesti.

Ajoasentoa tuetaan polvilla ja asennon on pysyttävä keskivartalon avulla tuettuna myös jarrutuksen aikana.

Pyörä on saatava aloittamaan kaarros kerralla kohti oikeaa ajolinjaa. Jos jarrutus jatkuu kaarteeseen, sen on oltava turvallista ja hallittua.

Kaarteeseen rullataan sisään hiljentäen.

Katse pysyy kaukana kaarteessa tulevan ihanneajolinjan suunnassa.
Kiihdytys alkaa vasta, missä se optimaalinen ajolinja huomioon ottaen on järkevintä.

Suoritus videoidaan ja arviointi tapahtuu tehtävien jälkeen arvioitsijapalaverissa, jossa suoritusta verrataan asetettuihin tehtävän kriteereihin. Osallistuneelle annettavaan palautteeseen on mahdollista sisällyttää videokuvaa.

Arviointi tapahtuu kolmen täyden kierroksen aikana. Suorituksesta annetaan arvosana 1...5, hyväksytyn suorituksen minimipistemäärä on 3. Jos ajaminen näyttää vaaralliselta, on vastaanottajalla oikeus keskeyttää suoritus. Suoritus voidaan hylätä huomioimatta muita ansioita, jos kokelas aiheuttaa toiminnallaan vaaraa testin aikana.

Kierrosaikavaatimus on ratakohtainen. Parempi kierrosaika tukee parempaa arvosanaa, mutta kaikkien muidenkin arviointikriteerien on oltava arvosanan tasolla. Kierrosaikarajat ovat suuntaa antavia ja näissä tulee tarvittaessa soveltaa keli- ja pyörätyyppikohtaisia eroja.

Ratatestin arviointikriteerit

Opetusnäytön oppilaana käytetään ajokortillista rivimotoristia. Tehtävä mittaa kandidaatin kykyä kuunnella oppilasta, olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan ja kykyä parantaa oppilaan ajamista annetussa tehtävässä. Tämä edellyttää, että kouluttajakokelas osaa nähdä oppilaan ajamisessa onnistumiseen vaikuttavat oleellisimmat asiat.

Opetunäyttö mittaa, onko kokelaalla virhesilmää ja pystyykö hän näkemään oppimisen kannalta tärkeimmät asiat.

Testin järjestely

Oppilaana saa olla parannettavaa ajotekniikassa. Testialueena käytetään kyseisen ajoharjoituksen vaatimaa aluetta.

Kokelaalle annetaan tehtävänannon yhteydessä minkä tyyppistä ajamista pitää parantaa.

Kokelaan on itse hankittava opetuksessa tarvittavat mahdolliset lisätiedot ja sovellettava näitä tietoja oppilaalla teetettäviin ajoharjoituksiin.

Kokelaalla on ajovarusteet riittävän lähellä, että voi tarvittaessa ajaa mallisuorituksen.

Minimimiehitys: Kaksi testin vastaanottajaa.

Koko opetusnäyttöön käytettävä kokonaisaika on hitaissa tehtävissä 45 minuuttia.

Ajankäyttö jakaantuu suuntaa-antavasti seuraavalla tavalla

2-5 min Tehtävänanto testin vastaanottajilta

5-10 min Kokelas selvittää oppilaan lähtötason ja kertoo oppilaalle, mitä harjoitellaan

15-20 min Harjoittelu oppilaan kanssa

2-5 min Kokelaan palaute oppilaalle

2-5 min Oppilaan palaute testin vastaanottajalle

Nopeissa tehtävissä opetusnäyttöön käytettävä kokonaisaika on 50 minuuttia.

Ajankäyttö jakaantuu suuntaa-antavasti seuraavalla tavalla

2-5 min Tehtävänanto testin vastaanottajilta

5-10 min Kokelas selvittää oppilaan lähtötason ja kertoo oppilaalle, mitä harjoitellaan

5 min näyttö

15-20 min Harjoittelu oppilaan kanssa

2-5 min Kokelaan palaute oppilaalle

2-5 min Oppilaan palaute testin vastaanottajalle

Arviointikriteerit

Alkuspiikin on sisällettävä seuraavat kohdat: 3/4

Oppilaan taitotason kartoitus

Mitä harjoitellaan

Miksi harjoitellaan: linkitys käytäntöön ja liikenteeseen

Miten harjoitellaan: harjoittelupaikka ja harjoitustapa

Hitaita ajotehtäviä harjoiteltaessa on muun muassa selvitettävä 4/6

Miten tasapaino pidetään

Miten ajoasento pidetään

Hallintalaitteiden käyttö

Katseen käyttö

Miten vauhti pidetään kurissa

Miten pyörä pysäytetään

Nopeita ajotehtäviä harjoiteltaessa on muun muassa selvitettävä 4/6

Näyttö ja sen hyödyntäminen opetuksessa

Rata on sopiva harjoittelupaikkaan ja opetettavaan asiaan nähden

Ajoasennon ja katseen merkitys harjoitteessa

Harjoituksen riskit, mitä tulee välttää

Miten oppilas aloittaa suorituksen harjoittelun: lähtönopeus, toimintaohje

Kouluttajan sijainti oppilaan harjoitusta vastaanotettaessa

Kokelaan palautteelta oppilaalle odotetaan

Pystyy antamaan oppilaalle realistisen arvion hänen kehittymisestään tehtävässä sopivasti rohkaisten.

Antaa ohjeita tai vinkkejä siihen, mihin tulisi ajamisessa kiinnittää huomiota jatkossa.

Varmistaa, että oppilas on ymmärtänyt harjoiteltujen asioiden merkityksen.

Oppilaan hyöty, testin vastaanottajat selvittävät kyselemällä oppilaalta

Paraniko oppilaan pyöränkäsittelytaito?

Ymmärsikö oppilas, mitä tehdään ja miksi?

Paraniko oppilaan ymmärrys moottoripyörän käsittelystä?

Tunsiko oppilas olonsa turvalliseksi?

Teoriakokeen aihealueina ovat liikenne, opettaminen ja ajomekaniikka.

Kysymyksiä on yhteensä 10 eli 4 kpl ajomekaniikkaa, 4 kpl liikennettä ja 2 kpl opettamista. Yhdestä kysymyksestä saa 0-6 pistettä eli maksimi on 60 pistettä.

Koe mittaa kokelaan kykyä selviytyä maastomoottoripyörällä maastossa, jossa pärjää hyvin vain maastoon tarkoitetulla moottoripyörällä ja -renkailla. Kokeeseen on osallistuttava maastoajoon soveltuvalla moottoripyörällä. Minimikuutiorajaa ei ole.

Testin hyväksymiseen riittää myös tunnetun endurokilpailun maaliin pääseminen. Arvosana määräytyy tuolloin kilpailun sijoitus (kilpailuluokka ja sijoitus luokassa) huomioiden.

Testin järjestely

Testiä varten tarvitaan enduroon soveltuva ajoalue. Testattiin käytettävän reitin pituuden on oltava vähintään viisi kilometriä. Mikäli ajoalueella käytettävä lenkki ei ole riittävän pitkä, on samaa lenkkiä ajettava useamman kerran, että mitta täyttyy.