Ylen kaupallinen ja viestintäpoliittinen
toimintaympäristö #4 2020, 8.4.2020

Tämä julkinen katsaus on laadittu Ylen omiin tarpeisiin. Katsauksessa esitetyt arviot eivät edusta

Yleisradion tai yhtiön johdon kantaa, vaan ainoastaan katsauksen laatijoiden omia näkemyksiä. Aiemmat katsauksemme löytyvät tästä linkistä.

Aalto (TA) / Brück (KB) / Enroth (TE) / Hagström (PH) / Holopainen (JHo) / Martikainen (KM) / Ojamies (MO) / Okkonen (KO) / Pirhonen (KP) / Tommiska-Jarva (ITJ)

Korona myllersi maailman
– ja median

Sisältö

Korona: Poimintoja kriisin vaikutuksista media-alaan        3

Korona: Laajakaistaverkoissa riittää kapasiteettia etätyöhön ja netti-tv-katseluun        6

Korona: Muuttaako korona tv-urheilua pysyvästi?        8

Korona: Viekö pandemia kaupallisen radiomarkkinan yhä lähemmäksi duopolia?        10

Korona: Medialiitto esittää alalle tilapäistä mediatukea        11

Korona: EBU vaatii hallituksilta tukea julkisen palvelun median riippumattomuudelle koronaviruskriisissä        12

Korona: Tanska tukee koronakriisistä kärsiviä mediayrityksiä        12

Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki – tässä yhdeksän tärkeintä havaintoa        13

Ruotsin SVT suuntaa painopistettä verkkoon        14

LVM päivittää yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listan        15

Suorien lähetysten tekstitykseen lisäaikaa        16

Saako jokin suomalainen teleoperaattori Disney+:n myyntiin yksinoikeudella?        17

Huaweilta Suomeen musiikki- ja videopalvelu        18

SoundCloud avasi myös premium-palvelunsa Suomessa        19

Suomessa muita pohjoismaita vähemmän älykaiuttimia        20

Sanoman radio- ja podcast-sovellus laajentaa äänikirjoihin        20

Korona: Poimintoja kriisin vaikutuksista media-alaan

Teemme viikottain erillistä koronakatsausta Ylen sisäiseen käyttöön, tässä siitä muutamia poimintoja.

Mainostulot pudotuksessa, kaupallinen media ongelmissa

• Mainostajat ovat vetäneet kampanjoitaan pois, ja kaupalliset mediayhtiöt ovat vaikeuksissa mainostulojen romahtamisen myötä. Myös muu liiketoiminta hyytyy.
• Keskisuomalainen lomauttaa 2 000 työntekijää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Myös monet muut mediayhtiöt ovat aloittaneet yt-neuvotteluja ja antaneet tulosvaroituksia.
• Sanomalehti Karjalaista ja seitsemää muuta lehteä kustantava PunaMusta Media Oyj ilmoitti 24.3.2020, että se aloittaa yt-neuvottelut kaikkien 650 työntekijän lomautuksista. Kolme päivää myöhemmin PunaMusta Media päätti yhtiökokouksessaan jakaa omistajilleen yli kolmen miljoonan euron osingot. Osingonjako on neljä kertaa suurempi kuin konsernin viime vuoden liiketulos.

Median seuraaminen ja suoratoistopalvelujen katselu lisääntyy

• TV:n, radion, suoratoistopalvelujen ja muiden verkkopalvelujen käyttö kasvaa, kun ihmiset ovat enemmän kotona.
• Analyysiyhtiö Strategy Analytics päivitti ennusteensa suoratoistopalveluiden tilaajien määrästä. Yhtiö ennustaa, että tämän vuoden lopussa SVOD-tilaajia on maailmassa lopussa 947 miljoonaa. Tämä on viisi prosenttia enemmän, kuin koronaa edeltävässä ennusteessa.
• Lapset katsovat yhä enemmän tv-sisältöjä. Yhdysvalloissa monet mediayhtiöt tarjoavat ilmaista englanninkielistä sisältöä ajanvietteeksi. Esimerkiksi Audible (äänikirjat), Amazon Prime ja Nickelodeon ovat avanneet sisältöjä ilmaisiksi. Disney päästää Frozen 2:n suunniteltua aikaisemmin maksulliseen palveluunsa. Myös lineaari-TV:n puolella amerikkalaiset lastenkanavat ovat saaneet hurjan nosteen.
• Telia tarjoaa ilmaiseksi CNN:n ja BBC World Newsin sekä Nick Jr ja Cartoon Network -lastenkanavat ainakin huhtikuun loppuun saakka.

Korona kurittaa rajusti kulttuurialaa...

• Taiteilijat ja tapahtumajärjestäjät ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, kun keikat ja tapahtumat on peruttu. Monet kulttuurialan työntekijöistä ovat pätkätyöläisiä projektiluonteisissa töissä.
• Kulttuuri- ja televisiotuotantoja on pysähdyksissä tai joudutaan siirtämään. Kotimaisten tuotantojen jatkuminen halutaan turvata, ja alalla on annettu ohjeet työturvallisuudesta ja työntekijöiden terveydestä huolehtimiseen.
• Kotimaassa taiteen ja kulttuurialan suorat menetykset ovat jopa sata miljoonaa euroa.
• Maailmalla elokuvien tekeminen on täysin pysähdyksissä: Yhdysvalloissa 120 000 ja Iso-Britanniassa ainakin 50 000 ammattilaista on yhtäkkiä ilman töitä. Tilanteen vaikutukset ovat kauaskantoisia.
• Netflix, Google ja Facebook ovat luvanneet taloudellista tukea pienille yrityksille ja tuotantoyhtiöille. Myös Live Nation ja Warner Media auttavat työntekijöitään kymmenillä, jopa sadalla miljoonalla eurolla.

…ja urheilua

• Tokion olympialaiset ja jalkapallon EM-kisat siirrettiin, samoin lukemattomia muita urheilutapahtumia. Kaupalliset urheilun tilauskanavat laskevat hintojaan. Maksu-tv-kanaville sijoitellaan nyt urheilun sijaan elokuvia ja viihdettä.

Luotettavan tiedon tarve korostuu – uutisilla lisää seuraajia

• Luotettavan tiedon tarve on suurta. Uutismedioiden verkkopalvelujen ja -sovellusten kävijämäärät ovat rajussa kasvussa, myös esimerkiksi television uutis- ja ajankohtaislähetyksiä seurataan tavallista enemmän. Tämä pätee sekä Yleisradioon että kaupallisiin kanaviin.
• Myös alle 45-vuotiaat seuraavat uutistia ja ajankohtaissisältöjä aiempaa enemmän.
• Luotettavan median rooli poikkeusoloissa korostuu. EBU-tasolla yleisradioyhtiöiden verkkouutisten viikkotavoittavuus on kasvanut koronan aikana 170 prosenttia.
• Koronauutisointia voi seurata myös liikaa, ja mielenterveyden asiantuntijat suosittelevat ihmisiä rajoittamaan uutisten seurantaansa.

Uudenlaisia sisältöjä ja hyvää oloa poikkeusoloihin – virtuaalisesti

• Synkkyyden keskellä kaivataan myös uudenlaista yhteisöllisyyttä, toivon herättämistä ja uskoa tulevaisuuteen.
• Livekonsertteja korvataan etäkonserteilla. Mediat tukevat esittävän taiteen tekijöitä eri tavoin, esimerkiksi uusin ohjelmakonseptein ja lisäämällä kotimaisen musiikin soittamista.
• Etäoppimista tukevia sisältöjä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä lisätään verkkoon koululaisille ja muille opiskelijoille.
• HS:n Lasten uutiset tekee erikoislähetyksiä verkkoon ja televisioon etäkoululaisille arkipäivisin.
• Televisio esittää paljon toiveuusintoja ajankuluksi.
• Media on kehittänyt myös myös liikuntaan aktivoivia sisältöjä televisioon tai verkkoon. Yle tekee sisältöjä yhdessä Helsingin kaupungin ja esimerkiksi Aamulehti liikuntayrityksen kanssa.
• Mediat aloittavat hyvinvointia lisääviä kampanjoita, joissa muun muassa aktivoidaan suomalaisia auttamaan toisiaan.
• Helsingin Sanomat ja teknologiayhtiö Futurice ovat julkaisseet Oiretutka-palvelun, jonka avulla voidaan seurata koronan leviämistä. Kaikki mediat saavat palvelun ilmaiseksi käyttöönsä, lähdekoodi on avointa ja dataa jaetaan mahdollisimman avoimesti.
• Ihmiset ovat perustaneet sosiaalisen median alustoille erilaisia auttamisryhmiä ja muuta yhteisöllistä toimintaa.
• Yhteisöllisyys mediapalveluissa lisääntyy. Netflix on julkaissut toiminnallisuuden, jonka avulla sen sisältöjä voi kuluttaa yhdessä kavereiden kanssa tai vaikkapa järjestää isolle joukolle leffailtoja.
• Eskapismin tarve kasvaa. Nintendon viime viikolla julkaistu Animal Crossings: New Horizons -peli on myyntimenestys sekä Englannissa että Japanissa. Pelissä pelaaja saa suunnitella oman saarensa jossa voi esimerkiksi vaeltaa, kalastaa ja viljellä maata, ja jonne voi kutsua kavereita vieraaksi. Peli on noussut sisätiloihin juuttuneen väestön hitiksi.

Muita kehityskulkuja mediankäytössä

• Median tilausmäärät ovat kääntyneet kasvuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Esimerkiksi Bloomberg Media, The Wall Street Journal ja The Atlantic kertovat ennätysmääristä uusia tilauksia lyhyen ajan sisällä. Samalla koronauutisoinnissa maksumuureja on höllennetty ja sisältöjä avattu vapaasti käytettäviksi.
• Koronaeristys on lisännyt radion kuuntelua. Esimerkiksi Radiot.fi-sovelluksessa radion kuuntelu lisääntyi viime viikolla lähes kymmenen prosenttia edellisviikkoon verrattuna.
• Kuuntelu kasvoi viime viikolla myös Yle Areenassa. Radioiden livelähetysten startit kasvoivat lähes viidenneksen edelliseen viikkoon verrattuna.
• Radion kuunteleminen on lisääntynyt kriisiaikaan myös muualla maailmassa. BBC kertoo, että Britanniassa radion nettikuuntelu on lisääntynyt 15–18 prosenttia.
• Samaan aikaan musiikin suoratoistopalveluiden kuten Spotifyn kuuntelu on vähentynyt kahdeksan prosenttia. Tämä selittyy muun muassa sillä, että soittolistat eivät enää soi kiinni olevissa kaupoissa.
• Misinformaation määrä on kasvanut räjähdymäisesti pandemian aikana. Myös disinforomaatiota ja valtiollista infovaikuttamista on havaittavissa. Globaalit somejätit yrittävät suitsia väärän tiedon leviämistä aiempaa tiukemmin ja tekevät yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa.

Muutoksia työn tekemiseen mediassa

• Mediatalot ovat ryhtyneet moniin toimiin huolehtiakseen uutistoimitusten kyvystä hoitaa tiedonvälitystä myös poikkeusoloissa. Toimittajat ovat esimerkiksi laajasti siirtyneet tekemään töitä kotoa käsin.
• Uudenmaan rajasulusta huolimatta esimerkiksi toimittajat, jakajat ja muut media- ja painoalan työntekijät voivat liikkua maakuntarajan yli, jos se on työn kannalta välttämätöntä.
• Median toimintaedellytykset on pyritty turvaamaan myös valtioneuvoston tiedotustilaisuuksissa jakamalla suora striimi ja valokuvat kaikkien käyttöön. Tiedotustilaisuuksiin on rakennettu tekniikka, jolla toimittajat pääsevät esittämään kysymyksensä videopalvelun avulla.

(KB, KM, KP, PH)

Korona: Laajakaistaverkoissa riittää kapasiteettia etätyöhön ja netti-tv-katseluun

Dataliikennettä siirtyi toimistojen kiinteistä laajakaistaliittymistä koteihin langattomiin laajakaistaliittymiin, kun osa väestöstä siirtyi pandemian alkaessa etätyöhön ja -opiskeluun. Niin Suomessa kuin Euroopassa yleisestikin tämä sujui häiriöttä.

Pandemian alettua muun muassa EU-komissio huolestui laajakaistaverkkojen kapasiteetin riittävyydestä. Suurimmat nettivideopalvelut, kuten Netflix ja YouTube rajoittivat suurinta kaistanleveyttä vaativan teräväpiirtovideon tarjontaa. EU:n televiranomaiset totesivat maaliskuun lopussa, ettei merkittävää ruuhkautumista ole esiintynyt Euroopassa. Verkkojen yksittäiset ruuhkautumistilanteet eivät ole eronneet normaaliajan ruuhkatilanteista.

Mediayritysten kannalta Suomen laajakaistaverkkojen kapasiteetissa ei ole ilmennyt puutteita. Normaaliaikoina mobiiliverkkojen tavanomaiset huiput liikennemäärissä ajoittuvat sunnuntai-iltoihin. Suurimmat liikennehuiput ajoittuvat tietokonepelien uusien versioiden julkaisuhetkiin ja paljon yleisöä keräävien urheilutapahtumien yhteyteen.

Pandemian aikana mobiiliverkkojen liikennemäärät ovat Suomessakin kasvaneet merkittävästi päiväsaikaan, mutta eniten käyttöä on edelleen iltaisin. Etätyö ja -opiskelu ovat myös lisänneet liikennettä käyttäjältä verkkoon – tässä suunnassa on tavanomaisesti enemmän vapaata kapasiteettia.

Muissa Euroopan maissa EBUn jäseninä olevat yleisradioyhtiöt ovat raportoineet 25–50 prosentin lisäyksestä VOD-palvelujensa tiedonsiirtomäärissä pandemian aikana. Jotkut mediayhtiöt ovat rajoittaneet videokuvan laatua säästääkseen omia streaming-jakelukustannuksiaan (CDN, content delivery network). Laajakaistaverkkojen kapasiteetin riittävyys ei ole aiheuttanut tarvetta videojakelun rajoittamiseen.

Jälkikäteen näyttää ilmeiseltä, että maaliskuun puolivälissä virinnyt huoli laajakaistaverkkojen kapasiteetin riittävyydestä oli liiallinen, joskin periaatteellisesti tärkeä. (JHo)

Lähteet
- BERECin raportit internet-kapasiteetin riittävyydestä:  30.3.2020, 6.4.2020

- BEREC Coping with the increased demand for network connectivity 19.3.2020

- LVM-tiedote “Ministeri Harakka: Viestintäverkkojen kapasiteetti riittää poikkeustilanteessakin” 27.03.2020

- Variety Amazon Prime Video, Apple TV Plus Degrading Video Quality to Ease European Bandwidth Strain Amid Coronavirus Emergency 21.3.2020

- DNA-tiedote  Etätyöt näkyvät DNA:n verkkoliikenteen jatkuvana kasvuna ja kiireaikojen muutoksena 20.3.2020

Korona: Muuttaako korona tv-urheilua pysyvästi?

Korona-pandemian vaikutuksia urheiluliiketoimintaan koskee sama epävarmuus kuin turismia. Muuttaako pandemia kuluttajien ajankäyttöä ja maksuhalukkuutta pysyvästi, vai toipuuko urheilubisnes syvästä kriisistä entiselleen?

Lajiliittojen, isojen urheiluseurojen ja urheiluoikeuksien muiden omistajien tulot koostuvat kolmesta lähteestä: urheilun esitysoikeuksista, mainos- ja sponsorituloista sekä pääsylippujen, ravintoloiden ja tapahtumapaikan muiden palvelujen myyntituloista.

Urheiluotteluiden peruuttaminen viruspandemian vuoksi leikkaa kaikki tulot liki nollaan, samaan tapaan kuin matkailussa. Lyhyellä aikavälillä pääosa urheiluliiketoiminnan organisaatioista onnistunee sopeuttamaan kulujaan ja hankkimaan väliaikaista rahoitusta, ja vain pieni osa ajautuu konkurssiin.

Pandemian alkaessa urheilun maksu-tv-pakettien hinnat romahtivat. Tv-yhtiöt yrittivät hinnanalennuksilla pitää edes osan tilaajistaan, vaikka motiivi kuukausimaksujen maksamiseen katosi urheiluotteluiden peruuntuessa.

Urheilun maksu-tv-oikeuksia kahminut pohjoismainen tv-yhtiö NENT alensi Viaplay Sport -urheilupaketin normaalihinnasta 29,99€/kk väliaikaisesti hintaan 9,99 €/kk eli  67 prosentilla. Viaplayn esittämistä urheilusarjoista houkuttelevimpien, kuten Englannin Valioliigan, KHL:n, NHL:n ja Bundesligan, ottelut on keskeytetty.

Suomalaisista tv-yhtiöistä MTV:n maksu-tv-tarjonta kärsii eniten huippu-urheilusarjojen keskeyttämisestä. Yhtiö lähes puolitti C More Sport -paketin hinnan väliaikaisesti normaalihinnasta 24,95 €/kk hintaan 12,95 €/kk, kun jääkiekon SM-liiga ja UEFA Mestarien liiga keskeytettiin ja Formula F1 ovat tauolla.

Sanoman Nelosen ”ei kalliita urheiluoikeuksia” -strategia selviytynee koronaviruksesta parhaiten. Ainakaan toistaiseksi Nelonen ei ole alentanut Ruutu+ -palvelun hintaa 9,95 €/kk tasolta. Ruutu+ -palvelun markkinoinnin kärkenä ovat huippu-urheilun sijasta ”ei mainoksia, tv-ohjelmien ennakkokatselu ja tv-ohjelmien kirjastovalikoima”.

NENT ilmoitti myös leikkaavansa kustannuksiaan voimakkaasti tulojen vähennyttyä merkittävästi. Tv-yhtiöiden tarve leikata kustannuksia saattaa johtaa esitysoikeuksien hallittuun edelleenlisensiointiin tai jopa pakkomyynteihin konkurssipesästä, jos tähänastiset ostajat eivät selviä maksuvelvoitteistaan. Yleisön kannalta tämä voi tarkoittaa maksuhalukkuutta herättävien urheilulajien siirtymistä maksu-tv-paketista toiseen.

Mediamarkkinan kannalta kiinnostavimpia ovat mahdolliset pidemmän aikavälin isot muutokset:

• Mikä osa kuluttajien ajankäytön muutoksista jää pysyväksi, kun pandemian aikana yleisön ajankäyttö suuntautuu muihin kohteisiin kuin huippu-urheiluun?
• Pysäyttääkö kuluttajien ajankäytön muutos ja tulossa oleva globaali talouslama pitkään jatkuneen urheilun esitysoikeuksien hintojen nousun?
• Väheneekö yleisön halu osallistua paikan päällä urheilutapahtumiin pysyvästi, mikä voisi lisätä tv-yleisön määrää ja maksuhalukkuutta eli tukea urheilu-maksu-tv-liiketoimintaa?
• Siirtävätkö perinteisten urheilulajien peruutukset yleisön huomiota pysyvästi elektronisen urheilun eli e-urheilun lajeihin?

Toisaalta on mahdollista, että suosituimpien urheilulajien sosiokulttuurinen arvo ja yleisön käyttäytymistottumukset ovat niin syvään juurtuneita, että kuluttajien ajankäyttö ja halukkuus maksaa urheilusisällöistä palautuvat ennalleen pandemian jälkeen. Pandemiaa seuraavan talouslaman epävarmuus voi jopa lisätä yleisön hakeutumista yhteisöllisiä kokemuksia tarjoavan “tutun ja turvallisen” huippu-urheilun pariin. (JHo)

Lähteet:
- Can the sports industry survive the coronavirus shutdown, FT 5.4.2020 (edellyttää tilausta)
- As Stadiums Go Quiet, Esports Are Having a Moment, Time 31.3.2020
- NENT tiedotteet 13.3.2020, 20.3.2020
- Hinnastot: Viaplay, C More, Ruutu+

Korona: Viekö pandemia kaupallisen radiomarkkinan yhä lähemmäksi duopolia?

Mainosrahoitteisen radiomarkkinan markkinajohtaja Bauer Media osti Basso Median. Koronapandemia voi ajaa pieniä radiokanavia talousvaikeuksiin, jolloin ne saattavat pyrkiä myymään toimilupansa.

Valtioneuvosto hyväksyi 2.4.2020 Basso Median radiokanavien määräysvallan myymisen Bauer Medialle. Saksalaisessa perheomistuksessa oleva Bauer Media on Suomen mainosrahoitteisen radiokanavamarkkinan ykkönen, hiukan Sanoma Median radiokanavia suurempana. Omien radiokanaviensa lisäksi Bauer hoitaa yhteistyösopimuksen perusteella NRJ:n ja Mediatakojien radiokanavien mainosmyynnin, joka lasketaan mukaan Bauerin mainostulomarkkinaosuuteen.

Bauerin ja Sanoman yhteenlaskettu markkinaosuus mainostuloista oli vuonna 2019 noin 80 prosenttia. Basso Media -yritysoston jälkeen Bauerin ja Sanoman yhteenlaskettu markkinaosuus noussee ainakin 85 prosenttiin. Kaupallinen radiomarkkina on siis hyvin keskittynyt.

Bauerin radiokanavien liikevaihto oli 34,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.  Liikevoittoa vuonna kertyi yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Lähes 20 prosentin  liikevoittoprosentti on radiotoimialalla erinomainen ja selittyy markkinajohtajan mittakaavahyödyillä.

Sanoman radiokanavien kannattavuus lienee vähintään samalla tasolla, sillä Sanoma Media Finlandin synergiahyödyt muun muassa mainosmyynnissä ovat merkittävät.

Kaupan kohteena olevan Basso Median liikevaihto vuonna 2019 oli 1,2 miljoonaa euroa.

ULA-radiokanavien toimilupakauden 2020–2029 toimiluvat eivät enää pääosin aseteta radiokanaville sisältövaatimuksia. Kanavat voivat siten toimilupakauden aikana vapaasti vaihtaa sisältöään ja kohderyhmäänsä. Bauer voi nyt kohdentaa ostamansa toimiluvat parhaiten kannattaviin kohderyhmiin ja musiikkigenreihin.

Elokuussa 2019 jo ennen toimilupakauden alkua Sanoma osti Aito Radiot ja Business FM:n valtioneuvoston hyväksymällä yrityskaupalla. Radiokanavien yrityskauppoja voi luonnehtia ULA-taajuuksien jälkimarkkinaksi, vaikka yrityskaupoissa siirtyvätkin ULA-toimilupien lisäksi myös tavaramerkit ja muuta käyttöomaisuutta.

ULA-toimilupien kauneuskilpailussa vuonna 2018 valtio jakoi ULA-taajuudet ilmaiseksi radiokanaville, ja nyt merkittävä osa radiokanavien yritysarvosta kertyy näiden taajuuksien käyttöoikeudesta. Tähän mennessä tehdyt ULA-toimilupien siirtojen hyväksymispäätökset ovat luoneet oletusarvon, että myös tulevat ULA-toimilupien siirrot tullaan hyväksymään, jollei ole erityistä estettä.

Koronapandemia vähentää myös radiomainonnan myyntiä, joten radiomainostulojen pitkään jatkunut kasvu pysähtynee vuonna 2020. Pienet radiokanavat menettävät tulojaan todennäköisesti enemmän kuin valtakunnalliset radiokanavat. Talousvaikeuksiin joutuvilla pienillä radiokanavilla voi nyt olla tarjolla liiketoiminnan tervehdyttämisen vaihtoehtona toimiluvan rahastaminen yrityskaupalla, edellyttäen että taajuuksien kuuluvuusalue on valtakunnallisten radiokanavien kannalta kaupallisesti kiinnostava. (JHo)

Lähteet: VN-esittelymuisto toimilupien siirtopäätöksestä 2.4.2020, laaja HS-analyysi 3.4.2020, Bauer Media tiedote 2.4.2020, Sanoma tiedote 15.8.2019

Korona: Medialiitto esittää alalle tilapäistä mediatukea

Kaupallisia mediayrityksiä ja graafista teollisuutta edustava Medialiitto toivoo hallitukselta pikaisia tukitoimia koronakriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneille alan yrityksille.

Medialiitto ehdottaa, että hallitus päättäisi tilapäisestä valtiontuesta sanoma- ja aikakauslehtiä julkaiseville mediayrityksille. Vaihtoehtoina liitto esittää lehtimyynnistä maksettujen arvonlisäverojen palautuksia yrityksille tai paluuta arvonlisäveron nollaverokantaan.

Lisäksi Medialiitto ehdottaa, että valtio palauttaisi mediamyyntituloista maksettavat arvonlisäverot yrityksille vuoden ajalta. (Tiedote 26.3.2020)

Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan tilapäistä tukea tarvitaan myös  mainosrahoitteisille medioille, joiden tuottamat sisällöt ovat kuluttajille maksuttomia. Näin tuki ulottuisi myös kaupunkilehtiin sekä yksityisiin radio- ja tv-kanaviin.

Valmiuslain mukaisen poikkeusolon aikana viranomaisilla on oikeus velvoittaa medioita julkaisemaan viranomaistiedotteita korvauksetta. Medialiitto kannustaa viranomaisia myös ostamaan infomaatiolleen normaaliin tapaan mainostilaa ja -aikaa. (KB)

Korona: EBU vaatii hallituksilta tukea julkisen palvelun median riippumattomuudelle koronaviruskriisissä

Euroopan yleisradioliitto EBU muistuttaa hallituksia kaikkialla Euroopassa, että ne eivät käyttäisi koronaepidemiaan ja hätätilaan liittyviä toimia sananvapauden, tiedotusvälineiden vapauden tai uutisten ja tiedon vapaan kulun rajoittamiseen. (MO)

https://www.ebu.ch/news/2020/04/coronavirus-crisis---ebu-calls-on-governments-to-uphold-independence-of-public-service-media

Korona: Tanska tukee koronakriisistä kärsiviä mediayrityksiä

Uusi korvausjärjestelmä on tarkoitettu mediayrityksille, jotka ovat menettäneet mainostuloja COVID-19-epidemian seurauksena. Tanskan hallitus ilmoitti mittavasta tukipaketista huhtikuun alussa.

Uuden tukipaketin suuruus on yhteensä 180 miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 24 miljoonaa euroa. Tukea voivat saada muun muassa printtimedia, digitaaliset julkaisut ja kaupalliset paikallisradiot sen mukaan, kuinka paljon ne ovat menettäneet mainostuloja koronakriisin vuoksi.

Korvaus on 60 prosenttia mainostulojen menetyksistä, jos mainostulot ovat laskeneet 30–50 prosenttia. Sitä suuremmista menetyksistä tuki kattaa 80 prosenttia. Tukea maksetaan kolmen kuukauden ajalta maalis-kesäkuussa. Edellytyksenä on, että mainostulojen menetykset johtuvat suoraan koronakriisistä ja ettei tuensaaja ole muiden avustustoimien piirissä. (Kulturministeriet, tiedote 1.4.2020)

Lisäksi Tanskan hallitus ja sen tukipuolueet parlamentissa päättivät aikaistaa olemassa olevien mediatukien maksatusta kaupallisen median maksuvalmiuden vahvistamiseksi. Koko vuoden mediatuki, runsaat 380 miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 49 miljoonaa euroa, maksetaan tuensaajille kerralla huhtikuussa. Normaalisti tuki maksetaan vuoden aikana kolmessa erässä. (Kulturministeriet, tiedote 31.3.2020)

Lisäksi ei-kaupallisille paikallisille radio- ja televisioasemille tuli lievennyksiä kiintiöihin, jotka koskevat omatuotantoisten sisältöjen osuutta ohjelmistossa.

Kyseessä on mediayrityksille suunnattu erillinen tukiohjelma, joka ei sisälly Tanskan aiemmin ilmoittamaan mittavaan tukipakettiin. (KB)

Amy Webbin vuotuinen trendijärkäle julki – tässä yhdeksän tärkeintä havaintoa

Median ja journalismin osalta Webb ennakoi muun muassa niin kutsuttujen huomiomittareiden loppua.

Amy Webb on amerikkalainen futuristi, jonka Future Today -instituutin julkaisema raportti on teknologia- ja media-alan odotetuimpia laajuutensa ja yksityiskohtaisuutensa vuoksi.

Jo kolmattatoista kertaa julkistettu Tech Trends -raportti sisältää lähes 400 sivun verran teknologiatrendejä aina synteettisestä mediasta kryptovaluuttoihin ja itseajavista autoista kvanttitietokoneisiin.

Koronaviruksen vaikutuksia yhteiskuntaan raportti ei huomioi, koska raportti valmistui ennen kriisin alkamista. Webb on kuitenkin käynnistellyt aiheesta keskustelua Twitter-tilillään.

Raportti jäsentää tärkeimmät havainnot yhdeksään kohtaan.

1. Alkava vuosikymmen on synteettinen.

2. Lisätty todellisuus laajenee audioon, älykuulokkeet tulevat.

3. Tekoäly- ja dataratkaisut ostetaan yhä useammin palveluna sen sijaan, että tehdään itse.

4. Kiina on luonut uuden maailmanjärjestyksen.

5. Kodin ja työpaikan automatisoituminen lähestyy valtavirtaistumista.

6. Jokaista elävää ihmistä pisteytetään jo nyt.

7. Paitsi jäämisen pelko vaihtui pelkoon.

8. Unohtumisen aika verkossa on ohi.

9. Uudenlainen luottamustalous on muodostumassa.

Median ja journalismin osalta Webb ennakoi muun muassa niin kutsuttujen huomiomittareiden loppua. Mediassa yleisin esimerkki huomiomittarista lienee tavoittavuus eli montako silmäparia saatiin kiinni, ja verkossa lisäksi klikit eli sivulataukset. Aiheesta lisää Numeroiden takaa -blogissa.  (KP)

Ruotsin SVT suuntaa painopistettä verkkoon

Yleisradioyhtiön strategia vuosille 2020–2023 keskittyy vastaamaan uusiin mediankäytön tarpeisiin digitaalisessa maailmassa.

Ruotsin julkisen palvelun televisioyhtiön SVT:n hallitus hyväksyi uuden yhtiöstrategian helmikuussa, ja se esiteltiin henkilöstölle 9. maaliskuuta. Kolmivuotinen strategia on otsikoitu "Alati jatkuva tarina Ruotsista" (”En ständigt pågående berättelse om Sverige”).

Nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä SVT pyrkii vahvistamaan kokonaistavoittavuuttaan ja tarjoamaan julkisen palvelun sisältöjä siellä, missä ihmiset ovat tottuneet niitä käyttämään, entistä vahvemmin myös verkossa. Yhtiö arvioi, että vuonna 2021 sen SVT Play -suoratoistopalvelu tavoittaa jo enemmän käyttäjiä kuin televisiokanava SVT1.

SVT jatkaa vuonna 2016 muotoilluilla visiolla ja tehtävällä. Yhtiön visiona on edesauttaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat entistä uteliaampia ja perehtyneempiä. SVT:n tehtävänä on tarjota julkista palvelua, joka osallistaa, viihdyttää ja rikastuttaa.

Strategisia tavoitteita ovat riippumattomuus, arvo yhteiskunnalle ja arvo yksilölle, johon sisältyy myös läsnäolo ruotsalaisten arjessa.

Yhtiö on määritellyt neljä strategista painopistealuetta, joihin se panostaa erityisesti lähivuosina:

• Tarjonnan päivittäminen niin, että SVT on itsestäänselvä valinta verkossa.
• Yhtiön kehittäminen vastaamaan uuden ajan mediankäyttöä
• Entistä läheisempi suhde kaikkiin Ruotsissa asuviin
• Yhtiönä tehokkaampi, luova ja oppiva SVT.
  

Uuden strategian ajoitus kytkeytyy läheisesti yhtiön uuteen toimilupakauteen, joka alkoi 1. tammikuuta 2020 ja ulottuu aina vuoteen 2026. (KM)

LVM päivittää yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listan

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo lisätä vapaasti vastaanotettavien urheilutapahtumien listalle naisten urheilulajeja sekä paralympialaiset. Listaa päivitetään nopealla aikataululla syksyyn 2020 mennessä.

Asetuksella määriteltävät yhteiskunnallisesti merkittävät tapahtumat ovat tapahtumia, jotka on televisioitava Suomen alueelle siten, että merkittävä osa yleisöstä voi seurata niitä maksutta joko suorana tai nauhoitettuna lähetyksenä. Edellisestä listauksesta on kulunut 12 vuotta.

Suomessa merkittävien tapahtumien listalla ovat tällä hetkellä kesä- ja talviolympialaiset, miesten jalkapallon MM- ja EM-kilpailujen avaus-, puolivälierä-, välierä- ja loppuottelut sekä Suomen maajoukkueen ottelut näissä kisoissa kuten myös miesten jääkiekon MM-kilpailut,  pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut sekä yleisurheilun MM- ja EM-kilpailut.

Päivityksen yhteydessä ministeriö aikoo kiinnittää entistä vahvemmin huomiota urheilun tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi naisten urheilutapahtumien suosio on viime vuosien aikana merkittävästi kasvanut ja naisten urheilun asema vahvistunut. Myös paralympialaiset ovat arvioinnissa mukana.

Asetukseen otettujen yksittäisten urheilutapahtumien lista pyritään pitämään suppeana, sillä on mahdollista, että listan laajentaminen vaikuttaa televisioyhtiöiden halukkuuteen hankkia eri urheilutapahtumien televisiointioikeuksia. Tämä saattaisi johtaa siihen, että vähemmän suositut urheilulajit eivät tulisi yleisön saataville ollenkaan.

Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien lista sisältyy valtioneuvoston asetukseen televisio- ja radiotoiminnasta, jota muutetaan seuraavan kerran sähköisen viestinnän palveluista annetun lain tultua voimaan syksyllä 2020. (LVM:n tiedote 25.3.2020)

Yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien listalla voi lain mukaan olla muitakin kuin urheilutapahtumia. Säännöksen perimmäisenä tarkoituksena on suojata viestien vastaanottamisen vapautta ja varmistaa, että merkittävät tapahtumat ovat ihmisten saatavilla maksutta television välityksellä.

Lista perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamisesta (AVMS-direktiivi). (KB)

Suorien lähetysten tekstitykseen lisäaikaa

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee asetuksen muutosta, jonka myötä suorien televisiolähetysten tekstitysvelvollisuuden alkaminen siirtyy puolella vuodella eli 1.1.2021 saakka.

Tekstitysvelvollisuuden voimaantulon siirtäminen antaisi televisioyhtiöille enemmän aikaa laadukkaan tekstityspalvelun toteuttamiseksi ja tasoittaisi siitä syntyviä kustannuksia.  Kaikkien suorien lähetysten tekstittäminen ei ole teknisesti mahdollista.

Televisiolähetysten tekstityksestä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa sekä televisio- ja radiotoiminnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lain mukaan kotimaisista mediayhtiöistä Yleisradiolla on 100 prosentin tekstitysvelvollisuus, Nelosella ja MTV:llä 75 prosentin tekstitysvelvollisuus.

Valtioneuvoston asetuksella velvoitetta on lievennetty 1.6.2020 asti siten, että suorat lähetykset voidaan tekstittää 24 tunnin sisällä tv-uusintaan sekä mahdollisimman pian tilausohjelmapalvelussa.

Uuden siirtymäajan jälkeen suorat televisiolähetykset, lukuun ottamatta urheilu- ja musiikkilähetyksiä, on lähetettävä tekstitettyinä vuoden 2021 alusta lähtien.

Asetusluonnos on nyt lausuntokierroksella huhtikuun 17. päivään asti, jonka jälkeen muutoksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Tavoitteena on, että asetusmuutos tulee voimaan viimeistään 2.6.2020. (LVM:n tiedote)

Asetusta tarkastellaan seuraavan kerran syksyllä 2020 sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muutosten tultua voimaan. Tekstitysvelvollisuus voisi tulla voimaan esimerkiksi asteittain. (KB)

Saako jokin suomalainen teleoperaattori Disney+:n myyntiin yksinoikeudella?

Maailman suurin ”perinteinen mediayhtiö” Disney julkaisi Disney+ -videopalvelunsa Euroopassa. Disney on ilmoittanut avaavansa palvelunsa Pohjoismaissa, mukaan lukien Suomessa kesän 2020 aikana.

Lapsiperheille suunnattu Disney+ aloitti 24.3.2020 seitsemässä ensimmäisessä Euroopan maassa 6,99 euron kuukausihintaan. Ennen Euroopan-lanseerausta Disney+ on kerännyt noin 30 miljoonaa tilaajaa muun muassa USA:n, Kanadan ja Australian markkinoilta. Yleisötutkimustietojen mukaan USA:ssa jopa puolet alle kymmenvuotiaiden lasten perheistä on tilannut Disney+-palvelun.

Euroopan markkinoilta ei ole vielä tietoja tilaajamääristä. Ensimmäisen päivän aikana Disneyn sovellus ladattiin mobiililaitteisiin viisi miljoonaa kertaa. Kokeilijoista osa tyytyy kuitenkin ilmaiseen seitsemän päivän kokeiluperiodiin.

Koronapandemia saattaa antaa merkittävää tukea Disney+-myynnille.

Disney+ -sovellus on saatavilla mobiililaitteisiin ja moniin äly-tv-laitteisiin avoimessa internetissä toimivana palveluna. Osassa Euroopan maita Disney on sopinut myyntiyhteistyöstä yhden paikallisen teleoperaattorin kanssa. Nämä teleoperaattorit pääsevät määräajan yksinoikeudella käyttämään Disney+palvelua omien viihdepalvelujensa myynnissä. Suomalaisetkin teleoperaattorit selvittänevät mahdollisuuksiaan saada Disney+ omaan valikoimaansa. (JHo)

Lähteet:
Wikipedia, AppAnnie, Variety, TelecomTV, Forbes 

Broadband TV News 12.3.2020 A, 12.3.2020 B, 16.3.2020, 17.3.2020, 26.3.2020

Huaweilta Suomeen musiikki- ja videopalvelu

Kiinalaisyhtiö tuo oman palvelunsa markkinoille, koska Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan vuoksi Googlen palveluja ei enää ole Huawein uusissa puhelimissa.

Huawei toi maaliskuun lopussa Suomeen ja useaan muuhun Euroopan maahan kaksi uutta viihdepalvelua, Huawei Videon ja Huawei Musicin.

Videopalvelussa on noin 50 000 nimikettä: elokuvia, sarjoja, dokumentteja, uutisia ja urheilua. Näistä 30 000 ovat ilmaisia. Maksulliseen sisältöön pääsee käsiksi joko tilauksella tai vuokraamalla.

Musiikkipalvelussa on yli 50 miljoonaa kappaletta, muun muassa isoilta kansainvälisiltä levy-yhtiöiltä. Musiikkipalvelun käyttö onnistuu kolmen kuukauden kokeilujakson jälkeen 9,90 euron kuukausimaksulla.

Jo ennestään olemassa olleiden palveluiden tuominen uusille markkinoille on seurausta Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasodasta, jonka myötä Googlen palveluja ei enää ole kiinalaisen Huawein uusissa puhelimissa.

Huawei on nyt kuumeisesti rakentamassa omaa ekosysteemiä, mutta sovelluskaupan valikoima on ainakin länsimaisesta näkökulmasta suppea ja sieltä puuttuu monia tuttuja sovelluksia, muun muassa musiikki- ja videopalveluita.

 Yle Areena sieltä löytyy, muttei esimerkiksi Netflixiä tai Spotifyta. Nähtäväksi jää, miten tämä vaikuttaa Huawein asemaan länsimarkkinoilla.

Huaweilla on ollut vahva markkina-asema Suomen matkapuhelinmarkkinoilla. Vuonna 2018 yhtiö oli kuluttajapuolen markkinajohtaja (29 prosenttia) kappalemäärissä mitattuna, niukasti ennen Applea ja Samsungia. Yrityksille myytyjen laitteiden kappalemäärissä mitattuna Huawei oli sijalla kolme (lähes 17 prosenttia), reilusti Applen ja Samsungin perässä. (KM)

SoundCloud avasi myös premium-palvelunsa Suomessa

SoundCloud Go+ -tilauksella pääsee käyttämään koko musiikkikirjastoa, jossa on yli 200 miljoonaa kappaletta.

SoundCloudin premium-tilaus maksaa 10–13 euroa kuukaudessa. Maksamalla palvelusta tilaaja pääsee eroon mainoksista ja voi kuunnella musiikkia myös offline-tilassa.

Premium-palvelu tuli käyttöön samaan aikaan myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Vuonna 2007 perustettu SoundCloud on maailman suurin avoin audioalusta. Sen premium-palvelu sekä mainosrahoitteinen, käyttäjälle ilmainen palvelu ovat tarjolla 19 maassa, pääasiassa Euroopassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. (PH)

https://press.soundcloud.com/187371-soundcloud-rolls-out-soundcloud-go-in-four-new-european-markets

https://www.marmai.fi/uutiset/spotifyn-kanssa-kilpaileva-musiikkistriimi-avasi-koko-palvelunsa-suomessa/1fc78c21-cf90-4046-a407-e9e7a5365be7

Suomessa muita pohjoismaita vähemmän älykaiuttimia

Virtuaalisen todellisuuden VR-välineistöä löytyy harvasta kotitaloudesta.  

Suomalaisilla on kotonaan käytettävissä keskimäärin lähes kahdeksan nettiin kytkettyä medialaitetta. Parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna määrä on hieman kasvanut.

Laitelistan kärkipäässä ovat odotetusti matkapuhelimet ja tietokoneet. Älykellot ovat lisääntyneet merkittävästi. Hitaimmin ovat yleistyneet virtuaalitodellisuuden ympärille kehitetyt VR-laitteet sekä älykaiuttimet.

Suomessa älykaiuttimia löytyy yhä vain neljässä prosentissa kotitalouksista, eikä osuus ole kahdessa vuodessa muuttunut. Muissa pohjoismaissa älykaiuttimia on jo 7–15 prosentilla kotitalouksista ja kasvu merkittävää. Merkittävä syy kehityksen eriytymiseen on se, että älykauittimet eivät vielä toimi suomen kielellä. Maasta riippumatta älykaiuttimia käytetään pääasiassa musiikin kuunteluun.

Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa käytetään myös merkittävästi vähemmän televisioon kytkettäviä lisälaitteita, kuten Apple TV tai Googlen Chromecast. Älytelevisioiden levinneisyys kotitalouksissa on pohjoismaissa hyvin tasaista.

Tiedot perustuvat tanskalaisen markkinatutkimusyhtiön AudienceProjectin netissä toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon osallistui kaikkiaan 14 000 vastaajaa. Tutkimuksessa olivat Suomen lisäksi edustettuina Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, UK ja USA. (KM)

Sanoman radio- ja podcast-sovellus laajentaa äänikirjoihin

Äänisovellus Supla yhdistää ensimmäisenä Suomessa äänikirjat, podcastit ja radion.

Sanoman podcast- ja radiosovellus Supla on laajentunut. Se sisältää nyt myös maksullisen Supla+-lisäpalvelun, josta löytyvät käytännössä kaikki suomenkieliset äänikirjat. Supla+ on Sanomalle uutta digitaalista kuluttajaliiketoimintaa, ja sen hinta on 14,99 e/kk.

“Näitä erilaisia audiosisältöjä halutaan luontaisesti kuluttaa erilaisissa tilanteissa ja eri tunnelmissa. Jatkossa Supla vastaa entistä useampaan kuuntelutarpeeseen", kertoo Nelonen Median Total Audio -yksikön sisältöjohtaja Johannes Saukko yhtiön tiedotteessa.

“Tulemme käyttämään koko Nelonen Median ilmiöittämisvoimaa kirjojen ja kirjailijoiden tunnetuksi tekemisessä”, sanoo Supla+-palvelun kehityspäällikkö Juha Hätönen.

Supla julkaistiin alun perin podcast- ja radiopalveluna vuonna 2015. Yhtiö kertoo, että sovellusta on ladattu iOS- ja Android-puhelimiin jo lähes 700 000 kertaa.

Äänikirjoja tarjoavien palvelujen suosio on kasvanut voimakkaasti Suomessa. Useimmat palvelut tarjoavat sähköisesti sekä kuunneltavia että luettavia kirjoja. Bonnier-omisteinen BookBeat kertoi elokuussa olevansa markkinajohtaja yli 100 000 maksavalla käyttäjällä.

Muita isoja toimijoita ovat ruotsalaiset Storytel, joka osti syksyllä Gummerus-kustantamon, sekä Nextory. Alkuvuodesta myös Otavan omistama Suomalainen Kirjakauppa julkaisi e- ja äänikirjapalvelunsa. Näin ollen kaikilla isoilla kotimaisilla kustantamoilla on omat digitaaliset kirjapalvelunsa, kun WSOY ja Tammi ovat osa BookBeatia pyörittävää Bonnier-konsernia.

Palvelut tarjoavat pääasiassa käyttömahdollisuutta kuukausimaksua vastaan. Kotimainen Elisa Kirja poikkeaa näistä: Elisalla kirjat ostetaan omiksi. Amazon ei toistaiseksi ole julkaissut suomenkielistä versiota Audible-äänikirjapalvelustaan. Myös kirjastot mahdollistavat digitaalisten kirjojen lainaamisen. (KM)