Suininlahden koulun kriisisuunnitelma
SISÄLLYS
1. Suininlahden koulun kriisitoimintamalli 3
Tärkeät yhteystiedot kriisin sattuessa 3
2. Kriisityypit ja kriisin vaiheet 3
3. Kriisiryhmä ja sen tehtävät 4
Kriisiryhmän tehtävät kriisitilanteessa 5
4. Toimintamalleja erilaisiin kriiseihin 7
Oppilaan lähiomaisen kuolema 8
Onnettomuus tai väkivaltatilanne koulussa 8
Yleinen valtakunnallinen tai alueellinen kriisi 8
5. Viestintä ja tiedottaminen 9
Kriisiviestinnän periaatteet 9
Kriisisuunnitelmaan liittyvät valmiit viestipohjat 9
Kriisisuunnitelmasta viestiminen 10
Kriisistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen tai organisaatio on joutunut tilanteeseen, jossa aikaisemmat kokemukset ja keinot eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisi herättää epävarmuutta ja epäilyksen siitä, voiko tilanteesta selviytyä. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaa kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä.Kriisi voi koskettaa yksilöä tai koko yhteisöä ja sen vaikutuspiiriin voi kuulua suuri joukko ulkopuolisia henkilöitä.
Kriisitoimintamallia tarvitaan, jotta osataan toimia tarkoituksemukaisesti tilanteissa, jotka aiheutuvat äkillisistä, odottamattomista ja epätavallisen voimakkaista tapahtumista. Kriisitoimintamalli kuvaa kuinka yhteisössä tulee toimia äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, lieventää kriisin haittavaikutuksia, tukee henkilöstön ja oppilaiden toipumista ja paluuta yksilön tai yhteisön normaaleihin rutiineihin. Mallissa kerrotaan mitä pitää tehdä, kuka tekee ja mistä saadaan tarvittaessa lisäapua.
Yleinen hätänumero | 112 |
Kunnan vaihde | 017 401 111 |
Terveyskeskuksen päivystys | 017 402 281 (ma-pe 8-20, la-su 8-18) |
KYS yhteispäivystys (tk päivystysaikojen ulkopuolella) | 017 174 500 |
Siilinjärven seurakunta | 017 288 4600 |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 |
Sivistysjohtaja | 0447401301 |
Rehtori | 044 740017221 |
Apulaisrehtori | 0447401723 |
Erilaisia kriisityyppejä ovat esimerkiksi onnettomuus tai tapaturma, henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai oppilaan menehtyminen, itsemurha, vakava väkivalta tai sen uhka, tulipalo tai säteilyvaara tai pommiuhka.
Jokainen meistä kokee kriisit omalla tavallaan ja tarvitsemme kriiseihin hyvin eri tavoin tukea. Tuntemuksiimme vaikuttaa oma elämäntilanne ja kriisi voi myös laukaista pintaan tunteita vanhoista käsittelemättä jääneistä kriiseistä. Vaikka koemmekin kriisit eri tavoin, voidaan kriiseissä kuitenkin nähdä tiettyjä vaiheita.
Shokkivaihe - “Ei voi olla totta”
Alkaa heti tapahtuman jälkeen ja kestää muutamia vuorokausia, korkeintaan viikon. Shokkivaiheessa ihmisellä voi olla voimakkaita psyykkisiä reaktioita tai hän lamaantuu ja ne puuttuvat täysin. Tämä vaihe suojaa ihmistä tiedolta, jota hän ei vielä pysty ottamaan vastaan.
Reaktiovaihe - “Mitä tapahtui?”
Kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen tulla tietoiseksi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee. Hän voi kokea voimakkaita tunnereaktioita (syyllisyys, viha, itkuisuus) tai fyysisiä reaktioita (pahoinvointi, huimaus, univaikeudet). Reaktiovaiheessa ihmisellä on tarve puhua järkyttäneestä kokemuksesta muiden kanssa.
Käsittelyvaihe- “Miten tästä selviää?”
Käsittelyvaihe kestää muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen. Tässä vaiheessa alkaa varsinainen surutyö ja ihminen alkaa hyväksymään vähitelleen tapahtuneen. Kriisireaktiot vähenevät, mutta ihmisellä voi olla muistivaikeuksia, unettomuutta tai hän voi vetäytyä ihmissuhteissa.
Uudelleen suuntautumisen vaihe - “Elämä jatkuu”
Kriisi alkaa pikkuhiljaa muodostua osaksi ihmisen omaa elämäntarinaa. Elämänilo
palaa ja ihmiset voimavarat palautuvat.
Koulun oma kriisiryhmä koordinoi ja ohjaa koulun kriisityötä. Työhön kuuluu kriisivalmiudesta huolehtiminen sekä toiminta kriisin aikana ja sen jälkeen.
Suininlahden koulun kriisiryhmän muodostavat:
Rehtori, kriisiryhmän johtaja | Mervi Pulkkinen, p. 044 740 1721 |
Apulaisrehtori, kriisiryhmän varajohtaja | Anna-Kaisa Laesharju, p. 044 740 1723 |
Turvallisuusvastaava | Tero Tammi , p. 044 740 1728 |
Koulukuraattori | Annaleena Kauppinen, p.044 740 1359 |
Kouluterveydenhoitaja | Salla Smedberg, p. 044 740 2416 |
Koulupsykologi (konsultoiva) | Anu Rautiainen, p. 044 740 2425 |
Koulun kriisiryhmä pyytää tarvittaessa tukea ja asiantuntija-apua Siilinjärven kunnan kriisiryhmältä sekä muilta yhteistyötahoilta kuten nuorisotoimi, seurakunta, sosiaali- ja terveydenhuolto ja poliisi.
Akuuteissa kriisitilanteissa toiminnasta vastaa koulun kriisiryhmä johtajanaan rehtori tai muu tehtävään tilanteessa nimetty kriisiryhmän edustaja. Vastuu on ryhmällä siihen saakka kunnes pelastus- tai poliisiviranomainen saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johdon ja vastuun tilanteesta.
Kriisiryhmä kokoontuu mahdollisimman nopeasti kriisin sattuessa. Mikäli kriisi tapahtuu koulupäivän ulkopuolisena aikana, kokoontuu ryhmä ennen koulupäivän aloitusta. Kriisiryhmä myös huolehtii siitä, että henkilökunta kutsutaan paikalle ennen koulupäivän aloitusta. Kriisiryhmän kokoontumisesta laaditaan muistio. Kokoontumisen runko:
Tilanteen kartoitus
Mitä on tapahtunut? Mistä tieto on tullut? Onko tieto tarkastettu? Onko tukitoimia jo käynnistetty?
Toiminnasta päättäminen
Millä tasolla tulee toimia? Kuka/ketkä toimivat?
Viestintä koulussa
Kuullaan asianosaisia viestinnän sisällöstä ja viestintätavoista. Linjataan kenelle tiedotetaan ja missä kanavissa? Mitä tiedotetaan, jotta syntyy mahdollisimman vähän haitallisia huhuja? Kuka vastaa tiedottamisesta ja laatii viestit?
Tukitoimista sopiminen
Ketä asia koskettaa läheisesti ja keitä kauempaa? Tarvitseeko henkilökunta tukea? Tarvitsevatko oppilaat/huoltajat tukea?
Millaisia tukitoimia käytetään? Tarvitaanko ulkopuolista apua ja jos tarvitaan, kuka sitä antaa, missä ja milloin? Kauanko tukitoimia tarvitaan?
Viestintä joukkotiedotusvälineisiin
Sovitaan ulkopuolelle viestinnän vastuut ja tiedotetaan niistä henkilökuntaa. Missä laajuudessa tietoja annetaan medialle? Tehdäänkö kirjallinen lehdistötiedote?
Kriisiryhmä priorisoi kriisissä toimimisen omissa työtehtävissään, seuraa tilanteen etenemistä ja sopii toiminnasta kriisitilanteen eri vaiheissa.
Kriisin sattuessa koulun aikuisten toiminnassa tulee korostua rauhallisuus, turvallisuus ja läsnäolo. Jokaisen on osaltaan huolehdittava siitä, että välittää eteenpäin oikeaa tietoa ja karsii vääriä uskomuksia ja olettamuksia. Tämä synnyttää oppilaissa turvallisuuden tunnetta.
Suuronnettomuudet, kouluampumiset, terroristiset teot
Hyvin toteutettu normaaliajan viestintä on paras tapa ehkäistä kriisejä ja vähentää kriisitilanteiden vaikutusta. Hyvällä viestinnän hoidolla luodaan luottamusta, jonka hyöty tulee esiin kriisitilanteissa. Kriisitilanteissa viestinnälle asetetaan kuitenkin vielä enemmän vaateita. Niissä viestinnän tavoitteena on
Kriisitilanteessa viestinnän on oltava ehdottoman luotettavaa, totuudenmukaista ja nopeaa ja tehokasta. Tapahtumien syyt ja seuraukset tulee kertoa avoimesti, ja viestinnän tulee olla jatkuvaa siitä lähtien, kun varmaa tietoa tapahtumasta on käytettävissä. Avoimuudella ja jatkuvalla tiedottamisella on tavoitteena tilanteen hallittu hoitaminen, lisävahinkojen torjuminen, tarpeettoman huolen hälventäminen, korvaavista palveluista viestiminen ja väärän tiedon leviämisen ehkäiseminen.
Koulun kriisiviestinnästä vastaa kriisiryhmän johtajana toimiva rehtori. Hän ohjeistaa mitä, milloin ja millä tavoin tiedotetaan ja määrittelee, miten tiedottaminen etenee organisaatiossa. Niissä tilanteissa, joissa tilanne vaatii poliisin tai pelastusviranomaisen läsnäoloa, ottavat he viestinnästä vastuun paikalle saavuttuaan.
Koulun käyttöön laaditaan valmiit mallipohjat seuraaviin tarpeisiin:
Nämä tiedotepohjat tulevat Suininlahden koulun pedanettiin, henkilökunnan käytössä olevaan opehuoneeseen alasivulle turvallisuus.
Kriisisuunnitelma käydään vuosittain läpi henkilöstön kanssa. Läpikäymisen ajankohta merkitään koulun toiminnan vuosikelloon. Kriisisuunnitelma on myös uusilla työntekijöillä osa perehdytystä.
Oppilaille, huoltajille ja yhteistyökumppaneille kriisisuunnitelma on nähtävillä koulun Pedanet-sivuilla ja siitä viestitään samassa yhteydessä kuin muistakin vuosittaisista suunnitelmista.