G93.3 KROONINEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄ (CFS/ME/SEID)

TIETOPAKETTI

Tiivistelmä

Myalginen enkefalomyeliitti (ME) eli krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on vakava ja monimutkainen koko elimistöä koskettava somaattinen sairaus. Sairaudelle tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, joka ei helpotu levolla, kognitiiviset ja uneen liittyvät häiriöt, huimaus, kivut, fyysistä tai kognitiivista rasitusta seuraava voinnin huononeminen sekä pitkittynyt palautumisaika. CFS/ME heikentää sairastuneen kykyä selviytyä normaalista elämästä. Osalla sairaus johtaa vakavaan tai erittäin vakavaan toiminnanvajavuuteen. Yksi neljästä sairastuneesta on joko vuodepotilas tai rajoittunut elämään kotinsa seinien sisäpuolella. Kuka tahansa voi sairastua tähän sairauteen, joskin sairaus koskettaa useammin naisia.

Toistaiseksi parhaat ja eniten käytössä olevat kansainväliset ohjeet sairauden diagnosointiin ovat IOM:n (Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen akatemia Institute of Medicine) ohjeisto sekä ICC (International Concensus Criteria, laatinut: International Association of Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Sydrome).

IOM:n diagnostiset kriteerit lyhyesti: 1. Arjen toimintakyvyn kohtalainen, merkittävä tai vakava heikkeneminen 2. Rasituksen jälkeinen huonovointisuus 3. Virkistämätön uni. Lisäksi jompikumpi tai molemmat näistä: kognitiiviset häiriöt ja ortostaattinen intoleranssi. Näiden ohessa on mainittu muita mahdollisia oireita.

Tämä tietopaketti esittelee parhaat saatavilla olevat ohjeet sairauden hoitamiseen. Kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) ja asteittain lisättävän liikunnan terapian (GET) yhdistelmä tämän sairauden hoidossa on todettu soveltumattomaksi ja perusteiltaan kestämättömäksi.

Viime vuosina kansainvälinen tiedeyhteisö on todella herännyt tutkimaan tätä sairautta, kun sitä koskeva tieto lisääntyy ja tietoisuus sen luonteesta leviää kaikkialle. Eri puolilla maailmaa on julkaistu kiinnostavia tutkimustuloksia, jotka poikivat yhä uusia tutkimuksia.

Lopuksi kerrotaan hieman muustakin sairauteen ja sairastaviin olennaisesti liittyvästä.


Sisällysluettelo:


ETUSIVU, Tiivistelmä ............................................................................................................. 1

SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................................ 2

CFS/ME IOM:N RAPORTIN JA CDC:N MUKAAN  ................................................................ 4

Sairauden luonne ja oireet lyhyesti ............................................................................. 4

Diagnosointi ................................................................................................................ 4

Hoito ........................................................................................................................... 6

LISÄÄ DIAGNOSTIIKASTA .................................................................................................... 7

ICC-kriteerit ................................................................................................................ 7

A. Rasituksenjälkeinen neuroimmunologinen uupumus ................................. 7

B: Neurologiset häiriöt .................................................................................... 8

C: Immuunijärjestelmän, ruoansulatuksen ja virtsaamisen häiriöt .................. 9

D: Energia-aineenvaihdunnan ja ioninkuljetuksen häiriöt ............................... 9

Liitännäissairaudet .................................................................................................... 10

Ohjeita Ruotsista ja Suomesta ................................................................................. 10

Pediatrinen diagnosointi ja hoito ............................................................................... 10

Esiintyvyys ................................................................................................................ 10

GET & CBT – aiemmin käytössä ollut hoitokäytäntö ............................................................ 12

Vanha teoria sairaudesta nimeltä krooninen väsymysoireyhtymä ............................ 12

PACE Trial ................................................................................................................ 12

PACE-tutkimuksen kritiikkiä ...................................................................................... 12

Polemiikkia ............................................................................................................... 13

Hoitojen uudelleen arviointia .................................................................................... 13

Lähdeluettelot .................................................................................................. 14 ja 16

SOMAATTINEN SAIRAUS CFS/ME – Uusimpia tutkimuksia eri puolilta maailmaa ............ 18

Englanti ..................................................................................................................... 18

  • Lisätodisteita solutason energiavajauksesta CFS/ME-potilailla ............................. 18

Norja ......................................................................................................................... 18

  • CFS/ME-potilailla häiriöitä aerobisessa energiantuotannossa .............................. 18
  • Autoimmuunilääkkeillä hyviä tuloksia ..................................................................19
  • Mahdollinen syy-yhteys neuroendokrinologisten ja immuunitoiminnan muutosten välillä .............................................................................................................. 19
  • Norjan tutkimusneuvosto sijoittaa 30 miljoonaa kruunua neljään ME/CFS-tutkimuskohteeseen ........................................................................... 19

Yhdysvallat ............................................................................................................... 20

  • Inflammatorisia biomarkkereita pohjaksi diagnostiselle .............................................20
  • Diagnostinen testi ja poikkeava suoliston bakteerikanta .......................................... 21
  • Energiametabolia CFS/ME:ssä ................................................................................. 21
  • Keittosuolaliuoksesta hyötyä CFS/ME-potilailla yleisen POTS:n hoidossa .............. 22
  • Maltillinen liikunta aiheuttaa suuren kasvun CFS-potilaiden leukosyyteissä ............ 22
  • Lektiinireitin poikkeava reaktio rasitukseen CFS-potilailla ........................................ 22
  • NIH:n rahoittama yhteishanke .................................................................................. 22

Kanada

  • Glukokortikoidiherkkyyden yhteys CFS:ään ............................................................. 24

Australia .................................................................................................................... 24

  • Tuore läpimurto CFS/ME:n syyn etsinnässä: virhe immuunijärjestelmässä ............ 24
  • Poikkeava geenimuoto ja ero adrenergisissa reseptoreissa oireiden mahdollisena selittäjänä ....................................................................................................... 24
  • Aktiviini-proteiineista tunnistettu CFS/ME:n biologinen indikaattori .......................... 25
  • Laktaattiasidoosin yhteys CFS/ME-oireisiin ............................................................. 25

Saksa ................................................................................................................................... 26

  • Poikkeava reaktio tulehdukseen seerumin vasta-aineessa .............................................. 26

Japani ................................................................................................................................... 26

  • CFS/ME-potilailla todistetusti aivojen tulehdusreaktioita .................................................. 26

Tanska .................................................................................................................................. 26

  • CFS/ME laskee merkittävästi elämänlaatua ................................................................... 26

Eurooppalainen yhteishanke ................................................................................................ 27

Kiina ..................................................................................................................................... 27

Norjan Terveysdirektoraatti pyysi anteeksi CFS/ME-potilaiden kohtelua ............................. 27

Norjan pääministeri Erna Solbergin haastattelu ................................................................... 28

AJANKOHTAISTA SUOMESSA ........................................................................................... 29

Turpaduunari: Liikunta ei sovi lääkkeeksi ME/CFS-potilaille ................................................ 30


CFS/ME IOM:N RAPORTIN JA CDC:N MUKAAN


Sairauden luonne ja oireet lyhyesti

Myalginen enkefalomyeliitti (ME) eli krooninen väsymysoireyhtymä (CFS) on vakava ja monimutkainen koko elimistöä koskettava somaattinen sairaus. Sairaudelle on ehdotettu myös nimeä systeeminen rasitusintoleranssi (SEID, systemic exercise intolerance disease (IOM 2015). Spesifejä menetelmiä sairauden diagnosoimiseksi ei toistaiseksi ole yleisessä käytössä, mutta lääketieteellisissä tutkimuksissa todetut neurologiset ja immunologiset poikkeavuudet osoittavat potilaiden oireiden olevan todellisia (IOM 2015).

Sairaudelle tyypillisiä oireita ovat voimakas väsymys, joka ei helpotu levolla, kognitiiviset ja uneen liittyvät häiriöt, huimaus, kivut, fyysistä tai kognitiivista rasitusta seuraava voinnin huononeminen sekä pitkittynyt palautumisaika. CFS/ME heikentää sairastuneen kykyä selviytyä normaalista elämästä. Osalla sairaus johtaa vakavaan tai erittäin vakavaan toiminnanvajavuuteen Yksi neljästä sairastuneesta on joko vuodepotilas tai rajoittunut elämään kotinsa seinien sisäpuolella. Kuka tahansa voi sairastua tähän sairauteen, joskin sairaus koskettaa useammin naisia (IOM 2015).

Diagnosointi

Diagnoosin saaminen kestää useimmiten vuosia, jopa vuosikymmeniä, ja suurin osa sairastuneista onkin sitä vailla. Diagnosoimattomuuden taustalla voi olla puutteet terveydenhuoltohenkilöiden tiedoissa, tai sairaus on ymmärretty väärin eikä sitä oteta riittävän vakavasti (CDC 2017a.; IOM 2015).

Tarkastettuaan yli 9 000 tutkimusta IOM:n asiantuntijapaneeli määritteli vuonna 2015 valmistuneessa raportissaan uudet diagnostiset kriteerit. Raportin mukaan diagnoosin saaminen edellyttää potilaan toimintakyvyn huomattavaa heikentymistä verrattuna sairastumista edeltävään aikaan. Alentunut toimintakyky hankaloittaa suoriutumista työstä tai oppivelvollisuudesta, rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä ja henkilökohtaista elämää ja on jatkunut yli kuusi kuukautta. Voimakas uupuminen on uudenlaista, tai sillä on selkeä puhkeamisajankohta, eikä se selity potilaan elämässä mahdollisesti meneillään olevalla raskaalla, kuormittavalla elämäntilanteella. Lepääminen ei olennaisesti lievitä uupumusta eikä uni virkistä. Kriteereihin kuuluu myös kaikenlaisen rasituksen jälkeinen voimakas uupumus sekä huonovointisuus, jonka aikana oireet pahenevat. Rasitus voi olla fyysistä, kognitiivista tai emotionaalista.

Näiden lisäksi diagnoosiin vaaditaan jompikumpi tai molemmat seuraavista oireista: kognitiiviset häiriöt ja ortostaattinen intoleranssi. Ne pahenevat rasituksen, ponnistusten, kiireen tai muun stressin myötä. Kognitiivisilla häiriöillä tarkoitetaan ongelmia ajattelussa tai aloitekyvyssä. Raportin mukaan on riittävästi näyttöä siitä, että hidas tietojenkäsittely on yleistä CFS/ME-potilailla, ja yhä enemmän todisteita siitä, että sillä voi olla keskeinen rooli sairauteen kuuluvan yleisen neurokognitiivisen vajaatoiminnan kanssa (muistihäiriöitä, tarkkaavuushäiriöitä ja heikentynyt psykomotorinen toiminta). Tällainen vajaatoiminta voi johtaa sosiaaliseen toimintakyvyttömyyteen ja työkyvyttömyyteen. Ortostaattisessa intoleranssissa oireet pahenevat seisomaan noustessa ja helpottavat makuuasennossa.

Raportissa esitetään kaksi seikkaa, jotka on syytä huomioida diagnoosia tehtäessä. Ensinnäkin vaaditaan 6 kuukautta kestänyt oireilu, sillä muiden sairauksien aiheuttama vastaavantasoinen uupumus ei kestä puolta vuotta pidempään. Toinen raportissa esitetty vaatimus on, että oireiden tulee olla vähintään puolet ajasta kohtalaisia, merkittäviä tai vakavia. Jos näin ei ole, on syytä pohtia muiden sairauksien mahdollisuutta. Potilaan muut mahdolliset diagnoosit eivät estä CFS/ME-diagnoosin antamista, elleivät kaikki potilaan oireet selity jo olemassa olevilla diagnooseilla

Vielä ei yleisessä käytössä ole sairauden todentamiseen vaadittavia spesifejä testejä. Diagnosointi edellyttää täten muiden samankaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien sulkemisen pois asianmukaisilla tutkimuksilla sekä potilaan sairaushistorian ja oireiston arvioimisen. On tärkeää, että hoidetuiksi tulevat myös muut mahdolliset sairaudet, joita sairastuneella voi olla CFS/ME:n ohessa. Yhtä yksittäistä sairauden aiheuttajaa ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan (CDC 2017a.). Onkin mahdollista, että sairastuminen laukeaa kahden tai useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Tällaisia tekijöitä voivat olla infektio, immuunijärjestelmän toiminta, stressitilanne, muutokset solujen energiantuotannossa ja geneettinen perimä (CDC 2017b.).

IOM:n diagnostiset kriteerit lyhyesti

  1. Arjen toimintakyvyn kohtalainen, merkittävä tai vakava heikkeneminen
  2. Rasituksen jälkeinen huonovointisuus
  3. Virkistämätön uni

Edellisten lisäksi jompikumpi tai molemmat näistä:

  1. kognitiiviset häiriöt  
  2. ortostaattinen intoleranssi

Lisäksi on mainittu

  1. Yleisiä oireita
  1. kipu
  2. immuunijärjestelmän/immuunipuolustuksen häiriöt
  3. infektiot
  1. Ajoittaisia oireita
  1. ruuansulatuksen häiriöt
  2. virtsaamiseen liittyvät häiriöt/vaikeudet
  3. kurkkukipu
  4. kipeät tai aristavat imusolmukkeet
  5. ärsykeyliherkkyydet

Hoito

Toistaiseksi ei tunneta hoitoa, jolla CFS/ME:n voisi parantaa, mutta joitain oireita on mahdollista lievittää (CDC 2017a., IOM 2015) ja sairastuneen elämänlaatua voidaan parantaa oireenmukaisella hoidolla. Rasituksen hallittu säätely saattaa hyödyttää potilasta merkittävästikin (pacing). Potilaiden, heidän perheidensä ja terveydenhuollon toimijoiden tulee keskustella yhdessä eri hoitomuotojen mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Uniongelmat (mm. levottomat jalat), kivut (lihakset, nivelet, päänsäryt, ihon kosketusarkuus), huimaus (sis. näön hämärtyminen ja heikentyminen, heikkouden tunne, sydämen hakkaaminen), muisti ja keskittymiskyky, masennus, stressi ja ahdistuneisuus ovat oireita, jotka ovat terveydenhuollon hoidettavissa. Masennusta tai ahdistuneisuutta hoitamalla ei voi parantaa CFS/ME:tä, ja on merkille pantavaa, että näiden tilojen hoitoon käytetyt lääkkeet voivat pahentaa CFS/ME-potilaan muita oireita ja että CFS/ME:tä sairastavat ovat usein erityisen herkkiä saamaan niistä haittavaikutuksia. (CDC 2017c.).

Raportissa mainittujen merkittävimpien oireiden lisäksi mainitaan muina yleisinä oireina kipu, immuunijärjestelmän/immuunipuolustuksen häiriöt ja infektiot. Kipu luonnehditaan monimuotoiseksi päänsäryksi, nivel- ja lihaskivuksi, joka on ajoittaista ja luonteeltaan sekä voimakkuudeltaan vaihtelevaa. Ajoittaisina oireina mainitaan ruuansulatuksen häiriö, virtsaamiseen liittyvät häiriöt tai vaikeudet, kurkkukipu, kipeät tai aristavat imusolmukkeet sekä ärsykeyliherkkyydet.

Näiden kriteerien myötä on mahdollista diagnosoida CFS/ME-potilaita, jotka ovat aiemmin jääneet ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.


CDC 2017a.
https://www.cdc.gov/me-cfs/about/index.html

CDC 2017b.
https://www.cdc.gov/me-cfs/about/possible-causes.html

Pacing
https://www.actionforme.org.uk/uploads/pdfs/pacing-for-people-with-me-booklet.pdf

CDC 2017c.
https://www.cdc.gov/me-cfs/treatment/index.html

IOM 2015. Beyond Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome: Redefining an Illness. Institute Of Medicine. Of The National Academies.  
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25695122
https://www.nap.edu/read/19012/chapter/1

LISÄÄ DIAGNOSTIIKASTA


ICC:n diagnostiset kriteerit

Edellä esitellyn IOM:n raportin kriteeristön ohella mainittakoon toinen kansainvälisesti merkittävä ja yhtä lailla ajankohtainen diagnostinen linjaus, International Concensus Criteria (ICC). Se sisältyy julkaisuun, josta on käytetty suomenkielistä nimeä Kansainvälinen konsensuslausuma:

MYALGIC ENCEPHALOMYELITIS – Adult & Pediatric: International Concensus Primer 2012 (International Concensus Panel)

ja sen päivitetty versio

ME/CFS Primer for Clinical Practitioners 2014 (IACFSME).

Näissä diagnostisissa ohjeissa oireet on ryhmitelty patofysiologisin perustein. Alla on esitelty nämä ryhmät, joista kustakin vaaditaan tietty määrä oireita diagnoosin tekemiseksi.

A. Rasituksenjälkeinen neuroimmunologinen uupumus 

Tämä on pakollinen kriteeri. Sen keskeinen piirre on patologinen kyvyttömyys tuottaa riittävästi energiaa suhteessa tarpeeseen, mikä aiheuttaa oireita pääosin neuroimmuunialueilla. Tuntomerkkejä ovat seuraavat: 1. Huomattava ja nopea fyysinen ja/tai kognitiivinen väsyvyys rasituksessa, joka voi olla minimaalista, kuten arkiset askareet tai yksinkertaiset henkiset tehtävät. Se voi olla invalidisoivaa ja laukaista oireiden pahenemisen. 2. Rasituksenjälkeinen oireiden paheneminen, kuten äkillisiä flunssankaltaisia oireita, kipua tai vallitsevien oireiden vaikeutumista. 3. Rasituksenjälkeinen uupumus ja huonovointisuus voivat ilmetä välittömästi aktiviteetin jälkeen tai tuntien, jopa vuorokausien viipeellä. Fyysinen rasitus liittyy aivoverenkierron ja aivojen aineenvaihdunnan häiriöihin sekä potilaan kokemiin infektiotuntemuksiin. 4. Pidentynyt palautumisaika, joka kestää usein vähintään vuorokauden. Oireet ovat ennakoitavissa ja luonteeltaan kasautuvia. Palautuminen rasitusta edeltävään tilaan voi viedä jopa muutaman viikon. 5. Fyysisen ja henkisen rasituksen alhainen sietokyky (kestävyyden puuttuminen) heikentää merkittävästi toimintakykyä verrattuna sairautta edeltävään tasoon.




Lisäksi huomioitavaa diagnoosia tehtäessä:
ME-diagnoosia varten oireiden täytyy aiheuttaa potilaalle huomattavaa toimintatason alenemista verrattuna sairautta edeltävään tilaan. Vakavuusasteita ovat: Lievä (kriteerit täyttyvät, toimintataso selkeästi alentunut), keskivaikea (arviolta 50 %:n aleneminen sairautta edeltävästä toimintatasosta), vaikea (pääosin kotioloissa) tai erittäin vaikea (kokonaan vuodepotilaana ja tarvitsee apua perushoidossa). Oireiden vakavuus ja järjestys saattavat aaltoilla huomattavasti päivästä päivään tai tunnista tuntiin. Huomioi toiminta, konteksti ja vuorovaikuttavat asiat. Palautumisaika: Esim. huolimatta potilaan puolen tunnin lukemisesta palautumisen kestosta, paljon enemmän aikaa vie palautuminen puolen tunnin ruokaostoksista ja vielä pidempään, jos sama toistetaan seuraavana päivänä - jos edes mahdollista. Potilailla, jotka lepäävät ennen aktiviteettia tai ovat sovittaneet toimintatasonsa energiansa rajallisuuteen, voi olla lyhyemmät palautumisajat kuin niillä, jotka eivät rytmitä toimintaansa asianmukaisesti. Vaikutus: Esim. menestyksekkäällä urheilijalla voi olla 50 %:n aleneminen sairautta edeltävästä toimintatasosta ja hän voi silti olla aktiivisempi kuin vähän liikkuva ihminen.

B: Neurologiset häiriöt 

Vähintään yksi oire vaaditaan kolmesta eri kategoriasta, joita on kaikkiaan seuraavat neljä.

1. Neurokognitiiviset häiriöt. Tiedon käsittelyn ongelmat kuten ajatuksen hitaus, keskittymiskyvyn heikentyminen (esim. sekavuus, hämmennys), kognitiivinen ylikuormittuminen, päätöksenteon hankaluus, hidastunut puhe ja uutena alkanut tai rasitukseen liittyvä lukihäiriö sekä lyhytkestoisen muistin häiriöt kuten vaikeus muistaa mitä aikoi sanoa, sanojen löytämisen vaikeus, tiedon muistiin palauttamisen ongelmallisuus ja huono työmuisti

2. Kipuoireet. Erilaisia päänsärkyjä (kuten krooninen, yleistynyt päänsärky), joihin usein liittyy silmien, silmien takana olevan alueen tai pään takaosan särkeminen ja joihin voi liittyä niskalihasten kireyttä, migreeniä ja jännityspäänsärkyä. Muina kipuoireina kovaa kipua voi tuntua lihaksissa, lihas-jänneyhtymäkohdissa, nivelissä, vatsassa tai rinnassa. Se on luonteeltaan ei-tulehduksellista ja vaeltavaa. Voi esiintyä yleistynyttä hyperalgesiaa eli kivunarkuutta, laajalle levinnyttä kipua, joka saattaa täyttää fibromyalgian kriteerit, myofaskiaalista tai säteilevää kipua.

3. Unihäiriöt. Unirytmin häiriöt ilmenevät unettomuutena, normaalia runsaampana nukkumisena lukien mukaan päiväunet, koko päivän kestävänä nukkumisena, valvomisena yöllä, toistuvana heräilynä, heräämisenä huomattavasti aiemmin kuin ennen sairauden puhkeamista, eloisina unina tai painajaisina. Unen virkistämättömyys tulee esiin mm. uupuneena heräämisen muodossa riippumatta unen määrästä sekä päiväaikaisena uneliaisuutena.

4. Neurosensoriset, havaitsemis- ja motoriset häiriöt. Neurosensorisia ja havaitsemishäiriöitä ovat esim. näön tarkentamisen vaikeudet ja aistiyliherkkyydet liittyen valoon, meluun, tärinään, hajuun, makuun ja kosketukseen. Motorisia häiriöitä ovat esim. lihasheikkous, nykiminen, huono koordinaatio, epävakaat tai holtittomat jalat seisaalla ollessa sekä ataksia.


Lisähuomioita:
Neurokognitiiviset häiriöt (subjektiiviset tai objektiiviset) tulevat ilmeisemmiksi väsyneenä. Useamman kuin yhden tehtävän samanaikaisen suorittamisen yrittäminen voi aiheuttaa ylikuormittumista. Häiriöt pupillien mukautumiskyvyssä ovat yleisiä. Unihäiriöt ilmenevät yleensä sairauden akuutissa vaiheessa lisääntyneenä (joskus äärimmäisenä) unen tarpeena ja usein muuntuvat huomattavaksi unirytmin käänteisyydeksi kroonisessa vaiheessa. Motorisia oireita ei välttämättä esiinny keskivaikeissa tapauksissa, mutta epänormaalisti tahdistettua käyntiä, ja Rombergin testin positiivisuutta on usein havaittavissa vaikeimmin sairailla.

C. Immuunijärjestelmän, ruuansulatuksen ja virtsaamisen häiriöt

Vähintään yksi oire vaaditaan kolmesta eri kategoriasta, joita on kaikkiaan seuraavat viisi.

1. Flunssan kaltaiset oireet, jotka voivat olla toistuvia tai kroonisia ja tyypillisesti alkavat tai pahenevat rasituksesta. Esim. kipeä kurkku, poskiontelontulehdus, kaula- ja/tai kainaloimusolmukkeet voivat turvota tai olla kosketusherkkiä

2. Herkkyys virustartunnoille ja pidentyneet toipumisajat

3. Ruoansulatuskanavan oireita ovat pahoinvointi, vatsakipu, turvotus, ärtyvän suolen oireyhtymä,

4. Virtsaelinten oireina esiintyy pidätysvaikeutta, virtsaamisen kiireellisyyttä tai tiheyttä ja yöllistä virtsaamisen tarvetta

5. Muut herkkyydet tulevat esiin herkistymisenä uusille ruoka-aineille, kemikaaleille, lääkkeille ja hajuille


Huomattavaa: 
Kipeä kurkku, aristavat imusolmukkeet ja flunssankaltaiset oireet eivät tietenkään ole yksinomaan ME:n oireita, mutta niiden esiintulo rasituksessa on epänormaalia. Kurkku voi tuntua kipeältä, kuivalta ja karhealta. Nielussa saattaa näkyä verisuonten pullistumaa ja punaiset puolikuut molemmin puolin, mikä on merkki immuunipuolustuksen toiminnasta.

D. Energia-aineenvaihdunnan ja ioninkuljetuksen häiriöt

Seuraavista vaaditaan vähintään yksi oire.

1. Sydämen ja verisuonten häiriöt kuten kyvyttömyys sietää pystyasentoa (OI: ortostaattinen intoleranssi, NMH: hermovälitteinen hypotensio ja/tai POTS: posturaalinen takykardiasyndrooma), tykytykset, joihin voi liittyä sydämen rytmihäiriöitä sekä huimaus/pyörrytys, verenpaineen poikkeavuudet ja vaihtelut

2. Häiriöt hengityselimissä ilmenevät ilmannälkänä, hengityksen työläytenä, hengitykseen osallistuvien lihasten uupumisena/heikkoutena.

3. Häiriöt lämmönsäätelyssä, kuten tavallista alhaisempi ruumiinlämpö, huomattavat vuorokausivaihtelut, hikoilukohtaukset, jatkuva kuumeisuuden tunne, johon voi liittyä lievää kuumeilua, kylmät kädet ja jalkaterät

4. Heikentynyt kylmän ja kuuman sieto


ICC esittää myös lisähuomiota koskien pediatrisia potilaita.


International Concensus Primer for Medical Practitioners, Edition 2012

http://www.investinme.org/Documents/Guidelines/Myalgic%20Encephalomyelitis%20International%20Consensus%20Primer%20-2012-11-26.pdf

Chronic Fatigue Syndrome Myalgic Encefalomyelitis Primer for Clinical Practitioners, Edition 2014

http://iacfsme.org/portals/0/pdf/Primer_Post_2014_conference.pdf 

Liitännäissairaudet

IOM ja ICC luettelevat mahdollisina CFS/ME:n liitännäissairauksina seuraavat:  fibromyalgia, ärtyneen suolen/rakon oireyhtymät,  interstitiaalinen kystiitti, uniapnea, migreeni, hiippaläpän prolapsi, myofaskiaalinen kipuoireyhtymä ja purentalihasten toimintahäiriöt. Potilaan muut diagnoosit eivät estä CFS/ME-diagnoosin mahdollisuutta/antamista, elleivät potilaan kaikki oireet selity jo olemassa olevilla diagnooseilla.

Ohjeita Ruotsista ja Suomesta

  1. Ruotsissa on käytössä oma hoitopolkunsa ja hoitosuosituksensa, jossa ohjeistetaan, että harjoittelulla ja liikkumalla ei ole mahdollista parantua CFS/ME:stä. Liikarasitusta tulee päinvastoin välttää. http://viss.nu/Handlaggning/Vardprogram/Nervsystemet-och-smarta/ME-CFS-Kroniskt-trotthetssyndrom/ 
  2. Duodecimin terveyskirjaston päivitetty artikkeli esittelee tuoreimman suomalaisen koosteen sairaudesta, sen diagnosoinnista ja hoitamisesta.
    Jukka Lumio, Duocecim Terveyskirjasto 2017

Pediatrinen diagnosointi ja hoito

Lasten sairauksiin pitkään perehtyneet kliinikot ovat laatineet kokemusperäisen ohjeistuksen siitä, miten ME/CFS tulisi diagnosoida nuorilla ja miten oireita voi lievittää.

Linkki suositukseen: Rowe ym. 2017

Esiintyvyys

On arvioitu, että koko maailmassa on 15–30 miljoonaa CFS/ME:hen sairastunutta, eli n. 0,2–0,4 % maailman väestöstä (Chang-Gue Son 2012). Jotkut tutkijat ovat esittäneet jopa usean prosentin suuruisia arvioita. Arvio MS-taudin maailmanlaajuisesta esiintyvyydestä on noin 2,5 miljoonaa eli 0,03 % koko väkiluvusta (Pietrangelo&Higuera 2015). Näiden arvioiden mukaan CFS/ME näyttäisi olevan noin kymmenen kertaa niin yleinen kuin MS-tauti.

Krooniseen väsymysoireyhtymään voi sairastua missä tahansa iässä, mutta lasten sairastuminen on harvinaista. Sairastuneissa on enemmän naisia kuin miehiä. Joissain maissa kroonista väsymysoireyhtymää on esiintynyt jopa epidemialuontoisesti, mistä tunnetuin esimerkki on vuonna 1984 alkanut Nevadan Tahoe-järven epidemia.


Review of the Prevalence of Chronic Fatigue Worldwide
Chang-Gue Son, 2012. Vol.33. No.2. 25-33 The Journal of Korean Oriental Medicine
https://www.jkom.org/upload/33-2%2003(25-33).pdf 

Multiple Sclerosis by the Numbers: Facts, Statistics, and You
Pietrangelo, Higuera; Medically Reviewed by Steven Kim 2015, Heathline
https://www.healthline.com/health/multiple-sclerosis/facts-statistics-infographic 


GRADED EXERCISE THERAPY (GET) &
COGNITIVE BEHAVIORAL THERAPY (CBT)
– Aiemmin käytössä ollut hoitokäytäntö


Vanha teoria sairaudesta nimeltä krooninen väsymysoireyhtymä

Joukko tutkijoita loi vuosia sitten kroonisen väsymysoireyhtymän mallin pohjaten itse luomaansa tulkintaan oireyhtymästä (Wessely David Butler Chalder 1989). Tämän mallin pohjalle rakennettiin laajamittainen seurantatutkimus, joka sai nimen PACE Trial.Tässä mallissa sairaus alkaa, kun ihmiset sairastuvat esimerkiksi virustartunnasta. He ovat uuvuksissa tämän lyhytkestoisen taudin seurauksena ja pyrkiessään palaamaan normaaliin arkeen tuntevat itsensä jälleen heikoiksi ja oireileviksi. Koska tauti on laskenut heidän kuntoaan, tämä tuntemus on tutkijoiden mukaan odotettavissa. Potilaat kuitenkin alkavat pelätä olevansa edelleen sairaita ja ajatella tarvitsevansa lisää lepoa. Normaalin parantumisprosessin sijaan he kehittävät – teorian mukaan – haitallisia uskomuksia siitä, että he yhä sairastavat sellaista sairautta, joka saa heidän kuntonsa huononemaan rasituksen seurauksena. Tutkijoiden mallissa potilaat vähentävät aktiivisuuttaan tämän virheellisen käsityksen ohjaamina, ja heidän kuntonsa alenee entisestään. Lopulta he ovat kroonisen väsymyksen tilassa, jossa oireilua pitää yllä passiivisuuden, heikentyvän liikunnan sietokyvyn ja syntyvien lisäoireiden kehä. Tämän mallin laatijoissa oli yksi PACE Trialin tutkija ja toisen läheinen kollega.

PACE Trial

PACE-tutkimuksessa laaja potilasjoukko oli erikoissairaanhoidossa. Osaa heistä hoidettiin lisäksi yhdellä kolmesta testattavasta hoitotavasta. Yksi testattavista hoidoista oli kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT eli Cognitive Behavioral Therapy), toinen asteittain lisättävän liikunnan terapia (GET eli Graded Exercise Therapy) ja kolmas mukautettavan rytmityksen terapia (APT eli Adaptive Pacing Therapy). Tutkijat esittivät, että parantuneiden osuus CBT:llä hoidetuista oli 22%, GET:llä hoidetuista samoin 22%, APT:llä hoidetuista 8% ja pelkkää erikoissairaanhoitoa (SMC eli Special Medical Care) saaneista 7%. Johtopäätöksissään tutkijat ilmaisivat, että ATP:n ja SMC:n tulosten välillä ei ollut merkittävää eroa, kun taas CBT ja GET saivat eniten aikaan paranemista.

PACE-tutkimuksen kritiikkiä

Potilaat ympäri maailman epäilivät PACE:n luotettavuutta ja vaativat tutkimusmateriaalin julkistamista, mikä lopulta toteutuikin mittavan oikeudenkäynnin tuloksena. Riippumattomien asiantuntijoiden tarkastaessa materiaalin ilmeni, että tutkijoiden esitys lopputuloksesta oli vahvasti harhaanjohtava.

Tutkittaviksi valittavien kelpoisuuskriteereitä ja suurinta osaa parantumiskriteereistä muutettiin tutkimuksen kestäessä (Wilshire Kindlon Matthees McGrath 2016), minkä tuloksena 13 % potilaista täytti parantuneen kriteerit jo osallistuessaan tutkimukseen. Kuusi minuuttia kestävässä kävelytestissä vain 3,7–6,3 %:lla potilaista voitiin todeta objektiivista voinnin kohentumista. Kun erikoissairaanhoidon osuus hoitovasteessa suljettiin pois, CBT:n ja GET:n osuus oli enää 0-1,3%:n luokkaa. On käynyt ilmeiseksi, että PACE-tutkijoiden suosittelemilla menetelmillä (CBT ja GET) ei saavutettu todellista paranemista. Sen sijaan 82,2–79,8 %:lla näihin hoitoihin osallistuneista vointi oli huonontunut. PACE-tutkijat eivät raportoineet riittävästi ilmenneitä haittoja, vaikka näitä hoitoja arvioineissa edeltävissä tutkimuksissa haittaraportointi olikin ollut vielä puutteellisempaa (Vink 2017, Kindlon 2017). PACE-tutkimukseen osallistuneista potilaista 46 % raportoi ME/CFS-oireiden lisääntymistä, 31% lihaksiin liittyvistä ja 19 % neurologisista haittavaikutuksista (Vink 2016). Mitä CFS/ME:hen sairastuneen elimistössä tapahtuu rasituksen aikana, on tutkittu useissa eri tutkimuksissa (Kindlon 2017).

PACE-tutkimus joutui tiedeyhteisön hampaisiin ja valtava määrä kriittisiä artikkeleita on ilmestynyt eri tiedejulkaisuissa. Kritiikki kohdistuu tutkimustulosten vääristelyyn, sairauden luonteen väärään tulkintaan edellä esitettyyn malliin pohjautuvana ja käytettyihin hoitoihin. White ym. tutkijat esittivät tulokset epäselvästi ja harhaanjohtavasti (Stouten 2017, Vink 2017, Vink 2016). On paljastunut useita eturistiriitoja, muun muassa päätutkijan kytkös tutkimuksen rahoittajaan (Geraghty 2017). Tutkijat ovat liioitelleet CBT:n ja GET:n hyötyjä ja heidän suhtautumisensa kritiikkiin ei ole ollut hyvän tieteellisen käytännön mukaista (Goudsmit ja Howes 2017). CBT ja GET olivat PACE-tutkijoiden lähtökohtaisia suosikkeja, joihin he olivat panostaneet ammatillisesti, ja tutkimuksen kuluessa he mainostivat niitä tutkittaville erittäin tehoikkaina hoitoina. Tämä saattoi vääristää tutkimusmateriaalina käytettyä potilaiden omaraportointia (Wilshire 2017) Raportointi muutoksista tutkittavien voinnissa oli puutteellista (Vink 2017). PACE-tutkimuksen luottamus kyseenalaistuu erityisesti siitä syystä, että sen tulokset ovat suorassa ristiriidassa puolueettoman potilastutkimuksen tulosten kanssa (Kirke 2017).

Polemiikkia

PACE-tutkimukseen oli satsattu paljon resursseja ja sen pohjalta tehtiin useita hoitolinjauksia eri puolilla maailmaa. Vaikka koko tutkimus oli joutunut erittäin kyseenalaiseen valoon aina tutkimusasetelman ongelmista tulosten vääristämiseen asti, tutkimuksella oli yhä puolustajia. Tiedeyhteisössä nousi kiistojen myrsky. Esimerkkinä tästä mainittakoon vaikka Petrien ja Weinman artikkeli (Petrie & Weinman 2017), jossa he pyrkivät puolustamaan PACE-tutkijoiden väittämiä esimerkiksi syyllistämällä tutkittavia ja esittäen lukuisia muita kestämättömiä perusteita (Lubet 2017). Tähän vastasi mm. Agardy perustellen, miksi CFS/ME-potilailla ei ole mitään syytä hyväksyä PACE-tutkimusta (Agardy S 2017).


Hoitojen uudelleenarviointia

American Federal Agency for Healthcare Research and Quality suositti kesällä 2016 asteittain lisättävän liikunnan (GET, Graded Exercise Therapy) ja kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT, Cognitive Behavioral Therapy) poistamista yhdysvaltalaisista hoitosuosituksista sen jälkeen, kun nämä hoidot oli todettu tehottomiksi CFS/ME:n hoidossa (Vink 2017). Tällä hetkellä GET ja CBT eivät enää kuulu yhdysvaltalaisen virasto CDC:n (Center for Disease Control) CFS/ME:n hoitoa koskeviin suosituksiin (cdc 2017c). Isossa Britanniassa käytetään yhä NICE:n suosituksia vuodelta 2007, jotka pohjaavat PACE-tutkimuksen huijaukseen. Vuonna 2017 NICE päätti kuitenkin uudistaa nämä suositukset täysin, ja niiden on ennustettu valmistuvan lokakuussa 2020. New Yorkin terveysvirasto (New York Department of Health) on kannustanut alueensa 85 000 lääkäriä perehtymään krooniseen väsymysoireyhtymään, tunnistamaan sairaus ja suhtautumaan potilaisiin sairauden vaatimalla vakavuudella. Samalla varoitettiin vanhoista hoitomalleista, etenkin GET:n vaarallisuudesta.

Päivitys 5.2.2018

Analyysi merkittävistä hollantilaisista tutkimuksista [Twisk & Corsius, Gen Med Open, 2017] vahvistaa PACE-tutkimuksessa selvinneen asian: kognitiivinen käyttäytymisterapian ja asteittain lisätyn aktiivisuuden yhdistävä hoitokäytäntö ei tehoa sen enempää kroonisen väsymysoireyhtymään kuin myalgisen enkefalomyeliitiin.


Tekstissä viitatut lähteet

  1. Management of chronic (post-viral) fatigue syndrome
    Wessely S, David A, Butler S, Chalder T. J R Coll Gen Pract. 1989 Jan;39(318):26-9.
    PMID: 2553945
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2553945 

  2. The PACE trial: Recovery from chronic fatigue syndrome after treatments given in the PACE trial;
    White PD, Goldsmith K, Johnson AL, Chalder T, Sharpe M.Psychol Med. 2013 Oct;43(10):2227-35. doi: 10.1017/S0033291713000020. PMID: 23363640
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23363640 
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3776285/pdf/S0033291713000020a.pdf
  3. Assessment of Individual PACE Trial Data: in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome, Cognitive Behavioral and Graded Exercise Therapy are Ineffective, Do Not Lead to Actual Recovery and Negative Outcomes may be Higher than Reported;
    Mark Vink 2017, Journal of Neurology and Neurobiology, vol 3.1
    https://www.researchgate.net/publication/312328779_Assessment_of_Individual_PACE_Trial_Data_in_Myalgic_EncephalomyelitisChronic_Fatigue_Syndrome_Cognitive_Behavioral_and_Graded_Exercise_Therapy_are_Ineffective_Do_Not_Lead_to_Actual_Recovery_and_Negati
  4. Can patients with chronic fatigue syndrome really recover after graded exercise or cognitive behavioural therapy?
    A critical commentary and preliminary re-analysis of the PACE trial

    Wilshire, Kindlon, Matthees, McGrath, joulukuu 2016
    http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/21641846.2017.1259724?journalCode=rftg20&
  5. Do graded activity therapies cause harm in chronic fatigue syndrome?
    Tom K
    indlon (2017) J Health Psychol. 2017 Aug;22(9):1146-1154. doi: 10.1177/1359105317697323. Epub 2017 Mar 20. PMID: 28805516
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Do+graded+activity+therapies+cause+harm+in+chronic+fatigue+syndrome%3F
  6. The PACE Trial Invalidates the Use of Cognitive Behavioral and Graded Exercise Therapy in Myalgic Encephalomyelitis/ Chronic Fatigue Syndrome;
    Vink, M. 2016. A Review.
    Journal of Neurology and Neurobiology 2.3. https://www.researchgate.net/publication/301202396_The_PACE_Trial_Invalidates_the_Use_of_Cognitive_Behavioral_and_Graded_Exercise_Therapy_in_Myalgic_Encephalomyelitis_Chronic_Fatigue_Syndrome_A_Review
  7. PACE-GATE: An alternative view on a study with a poor trial protocol.
    Stouten, B. 2017. Journal of Health Psychology 22(9):1192-1197.
    http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1359105317707531?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed
  8. ‘PACE-Gate’: When clinical trial evidence meets open data access
    Geraghty KJ (2016). Journal of Health Psychology 22(9): 1106–1112.
     
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=%E2%80%98PACE-Gate%E2%80%99%3A+When+clinical+trial+evidence+meets+open+data+access
  9. Bias, misleading information and lack of respect for alternative views have distorted perceptions of myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome and its treatment;
    Goudsmit,E. & Howes, S. 2017, Journal of Health Psychology 22, 9.
    http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1359105317707216?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed
  10. The problem of bias in behavioural intervention studies: Lessons from the PACE trial
    Wilshire C J Health Psychol. 2017 Aug;22(9):1128-1133. doi: 10.1177/1359105317700885. Epub 2017 Mar 23. PMID: 28805526
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=The+problem+of+bias+in+behavioural+intervention+studies%3A+Lessons+from+the+PACE+trial
  11. PACE investigators’ response is misleading regarding patient survey results;
    Kirke, K. D. 2017. Journal of Health Psychology 22, 9.
    http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1359105317703787?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed
  12. The PACE trial: It’s time to broaden perceptions and move on;
    Petrie K, Weinman J (2017), Journal of Health Psychology 22(9): 1198–1200.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=The+PACE+trial%3A+It%E2%80%99s+time+to+broaden+perceptions+and+move+on 
  13. Defense of the PACE trial is based on argumentation fallacies.
    Journal of Health Psychology 22, 9. Lubet, S. 2017.  
    http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/1359105317712523?fref=gc&dti=550804358355376
  14. Chronic fatigue syndrome patients have no reason to accept the PACE trial results: Response to Keith J Petrie and John Weinman
    Agardy S. J Health Psychol. 2017 Aug;22(9):1206-1208. doi: 10.1177/1359105317715476. Epub 2017 Jun 27
    PMID: 28805512
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28805512 

  15. AHRQ suosittaa CBT:n ja GET:n hylkäämistä
    https://effectivehealthcare.ahrq.gov/topics/chronic-fatigue/research/ 

  16. CDC removes CBT and GET as recommended treatments for ME/CFS | 11 July 2017
    http://www.meassociation.org.uk/2017/07/cdc-removes-cbt-and-get-as-recommended-treatments-for-mecfs-11-july-2017/ 

  17. CDC 2017c. 
    https://www.cdc.gov/me-cfs/treatment/index.html
  18. NICE:n suositukset 2017
    https://www.nice.org.uk/guidance/cg53/chapter/1-Guidance#key-principles-of-care-for-people-with-severe-cfsme 

  19. NICE:n päätös uudistaa suositukset
    https://www.nice.org.uk/guidance/cg53/resources/surveillance-report-2017-chronic-fatigue-syndromemyalgic-encephalomyelitis-or-encephalopathy-diagnosis-and-management-2007-nice-guideline-cg53-4602203537/chapter/Surveillance-decision 

  20. NICE: Project Information
    https://www.nice.org.uk/guidance/indevelopment/gid-ng10091 

  21. New York Tells Its Doctors To Watch Out For Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS)
    https://www.healthrising.org/forums/threads/new-york-tells-its-doctors-to-watch-out-for-chronic-fatigue-syndrome-me-cfs.5417/ 


Muita aiheeseen liittyviä lähteitä:

  1. Dags att förkasta PACE-studien
    Sten Helmfrid, Johan Edsberg Läkartidningen 2017
    Tiivistelmä
    PACE trial tutki asteittain lisätyn liikunnan ja kongitiivis-behavioristisen terapian tehokkuutta ME/CFS:n hoidossa. Tutkimuksen asettelussa ja toteutuksessa oli tehty virheitä ja johtopäätökset olivat ristiriidassa aineiston kanssa. On aika hylätä tämä tutkimus.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28972641

  1. Summary of my specific concerns about PACE with annotated bibliography
    Kennedy A, 2016 “The methodological and ethical problems I have identified are as follows”
  1. Serious risks to clinical patient safety caused by unsound claims made about the efficacy of CBT and GET following the PACE trial;
  2. Gross discrepancies between research and clinical cohorts, and how clinical patients (and the physiological dysfunction associated with them) appear to have been actively excluded from PACE and other research by the research group involved in PACE, which has, ironically, caused serious resulting risks to clinical patient safety in the UK in particular;
  3. Related to the above, gross discrepancies in how various sets of patient criteria were used (and/or rejected), including but not limited to a changing of the London criteria by PACE authors from its original state, a set of criteria which was already controversial and problematic to start with for a number of reasons;
  4. Failure of the PACE trial authors to acknowledge the range and depth of scientific literature documenting serious physiological dysfunction in patients given diagnoses of ME or CFS, and how CBT and GET approaches may endanger patients in this context;
  5. The inclusion of major mental illnesses in the research cohort;
  6. The distortion by PACE trial researchers of 'pacing' from an autonomous flexible management strategy for patients into a therapist led Graded Activity approach;
  7. The post hoc dismissal of adverse outcomes as irrelevant to the trial, in direct contradiction to what is scientifically known about the physiological dysfunctions of people given diagnoses of Myalgic Encephalomyelitis or Chronic Fatigue Syndrome;
  8. The instability of 'specialist medical care' as a treatment category, and the lack of any sound category of 'control' group.
    http://www.academia.edu/31999102/Summary_of_my_specific_concerns_about_PACE_with_annotated_bibliography 
  1. TRIAL BY ERROR: The Troubling Case of the PACE Chronic Fatigue Syndrome Study
    David Tuller, lokakuu 2015
    http://www.virology.ws/2015/10/21/trial-by-error-i/
  2. Doubts over the validity of the PACE hypothesis.
    Courtney R. Lancet Psychiatry. 2015 Apr;2(4):e9-10. doi: 10.1016/S2215-0366(15)00054-1. Epub 2015 Mar 31. No abstract available.PMID:26360099
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26360099 
  3. Reporting of harms associated with graded exercise therapy and cognitive behavioural therapy in myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome
    T Kindlon, 2011
    http://rme.nu/sites/rme.nu/files/harms_associated_with_get_kindlon_2011_bulletin_of_iacfs-me_0.pdf
  4. Myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome patients' reports of symptom changes following cognitive behavioural therapy, graded exercise therapy and pacing treatments: Analysis of a primary survey compared with secondary surveys.
    Geraghty K, Hann M, Kurtev S. J Health Psychol. 2017 Aug 1:1359105317726152. doi: 10.1177/1359105317726152. [Epub ahead of print] PMID: 28847166
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28847166 
  5. Distress signals: Does cognitive behavioural therapy reduce or increase distress in chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis?
    Laws KR. J Health Psychol. 2017 Aug;22(9):1177-1180. doi: 10.1177/1359105317710246. Epub 2017 May 17. PMID: 28805513
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28805513 
  6. A review on cognitive behavioral therapy (CBT) and graded exercise therapy (GET) in myalgic encephalomyelitis (ME)/chronic fatigue syndrome (CFS): CBT/GET is not only ineffective and not evidencebased, but also potentially harmful for many patients with ME/CFS. 
    Twisk FN, Maes M (2009) Neuroendocrinology Letters 30: 284–299.
    http://europepmc.org/abstract/med/19855350
  7. Further commentary on the PACE trial: Biased methods and unreliable outcomes
    Geraghty KJ J Health Psychol. 2017 Aug;22(9):1209-1216. doi: 10.1177/1359105317714486. Epub 2017 Jun 14. PMID: 28805517
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Further+commentary+on+the+PACE+trial%3A+Biased+methods+and+unreliable+outcomes
  8. Bad science misled millions with chronic fatigue syndrome. Here’s how we fought back
    Julie Rehmeyer,  Stat 2016
    https://www.statnews.com/2016/09/21/chronic-fatigue-syndrome-pace-trial/

 




SOMAATTINEN SAIRAUS CFS/ME –
Uusimpia tutkimuksia eri puolilta maailmaa


Yleisyyteensä nähden ME/CFS tunnetaan varsin huonosti. Tämä lienee syy siihen, että näihin päiviin saakka sairautta on tutkittu vain vähän. Vasta viime aikoina tiedon ja tietoisuuden kasvaessa on alettu panostaa maailmanlaajuisesti kauan kaivatun tieteellisen tutkimustiedon tuottamiseen.

ENGLANTI

Lisätodisteita solutason energiavajauksesta CFS/ME-potilailla


Jotkut CFS/ME-potilaat ovat kuvanneet kokemaansa uupumusta sellaisena tunteena, kuin voimat olisivat lopussa elimistön jokaisesta solusta.
Tuore Newcastlessa tehty tutkimus (Tomas ym. PLOS One 2017) osoittaa, että ainakin veressä kiertävien yksitumaisten solujen kyky tuottaa hapen avulla energiaa (oksidatiivinen fosforylaatio) on CFS-potilailla normaalia heikompi. Useista mitatuista soluhengityksen mittareista systemaattisin ero potilaiden ja terveiden välillä havaittiin mitokondrioiden maksimaalisessa hengityskapasiteettissa. Uusi tutkimustulos vahvistaa ajatusta, että ME/CFS-potilailla on heikentynyt kyky lisätä solutason energiantuotantoa rasituksen tai stressitilanteen vaatimalle tasolle.


Cellular bioenergetics is impaired in patients with chronic fatigue syndrome.
Tomas C, Brown A, Strassheim V, Elson J, Newton J, Manning P.
PLoS One. 2017 Oct 24;12(10):e0186802. doi: 10.1371/journal.pone.0186802. eCollection 2017.
PMID: 29065167
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29065167 


NORJA


CFS/ME-potilailla häiriöitä aerobisessa energiantuotannossa

CFS/ME-potilaat kokevat yleisesti, että lihakset menevät "hapoille" pienestäkin rasituksesta. Pohjaten vanhaan teoriaan sairauden psykogeneettisestä luonteesta lääkärit ovat kutsuneet ilmiötä somatisaatioksi, millä tarkoitetaan sitä, että sairas psyyke kääntää psyykkisen oireen fyysiseksi tuntemukseksi.

Norjalainen tutkimus (Fluge ym. 2017) on vihdoin pystynyt osoittamaan, että potilaiden kokemuksen takana saattaa sittenkin olla fyysinen ongelma. CFS/ME-oireista kärsivät potilaat eivät pysty käyttämään normaalisti happea energiatuotantoon (aerobisen energiatuotannon häiriö). Seurauksena on, että fyysisen rasituksen aikana energiaa joudutaan tuottamaan tehottomalla tavalla ilman happea (anaerobisesti), jolloin kudoksiin kertyy maitohappoa. Energialähteinä käytetään aminohappoja, joita energiapulassa saatetaan hakea myös elimistön omista rakenteista (naisilla mm sidekudoksesta, miehillä lihaskudoksesta). Tutkimus tekee ymmärrettäväksi sen, miksi CFS/ME-potilaat kokevat energiankulutuksen lisäämisen esim. vähittäin lisättävällä liikunnalla (GET) pahentavan sairauden oireita ja edistävän kudosten rappeutumista. 

Autoimmuunilääkkeillä hyviä tuloksia

Norjalaistutkijat Øystein Fluge ja Olav Mella huomasivat sattumalta, että kolmen B-solulymfoomaa potevan CFS/ME-potilaan vointi parani merkittävästi Rituximab-lääkkeellä hoidettaessa, ei pelkästään lymfooman vaan myös CFS/ME-oireiden osalta. Tämä havainto johti laajempaan tutkimukseen. Ensimmäiset tulokset olivat lupaavia: positiivinen vaste todettiin 67 %:lla Rituximabia saavista CFS/ME-potilaista, kun plaseboa saavilla vastaava osuus oli 13 %. Vaikutusten kadottua seuraavien infuusioiden yhteydessä osuudet olivat jonkin verran pienempiä. Kliiniseen RituxME:ksi nimettyyn, kolmivaiheeseen tutkimukseen osallistui useita hoitoyksiköitä. Kyseessä on satunnaistettu, plasebo-kontrolloitu kaksoisskokkotutkimus, johon 152 osallistuneesta puolet saa Rituximabia ja puolet plaseboa. Tulokset julkistetaan vuonna 2018. (Fluge, Mella ym. 2015, Fluge, Mella 2016, RituxME)

Havainto siitä, että CFS/ME-potilaat reagoivat positiivisesti autoimmuunilääkkeeseen muutti radikaalisti monen käsitystä sairaudesta. Norjan Helsedirektoratetin varapääjohtaja Guldvog pyysi CFS/ME-potilailta anteeksi sitä, kuinka heitä oli kohdeltu.

Vuonna 2015 sama tutkimusryhmä (Mella. Fluge) alkoi testata kliinisessä tutkimuksessa toista kemoterapialääkettä, syklofosfamidia. Siihen osallistui 40 kohtalaisesti tai vakavasti sairastunutta. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.

Mahdollinen syy-yhteys neuroendokrinologisten ja immuunitoiminnan muutosten välillä

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään CFS-sairauden mekanismeja, mikä on edellytyksenä kehittyneempien diagnosintimenetelmien ja hoitokeinojen syntymiselle. Nuorelle CFS-potilaalle näyttää olevan ominaista B-solujen erilaistuminen, kohonnut antiviraalinen vaste ja tulehdus. Tämä ilmentymä liittyy HPA-akselin muuttuneisiin neuroendokrinologisiin markkereihin ja autonomisen hermoston aktiivisuuteen ja oireisiin rasituksen jälkeisen pahoinvoinnissa. Havaittu mahdollinen syy-yhteys neuroendokrinologisten ja immuunitoiminnan muutosten välillä sekä niiden yhdistyminen CFS:n kliinisiin oireisiin B-solujen muuttuneen toiminnan lisäksi vaatii lisätutkimusta. (Wyller ym. 2017)

Norjan tutkimusneuvosto sijoittaa 30 miljoonaa kruunua neljään ME/CFS-tutkimuskohteeseen

Norjassa on satsattu CFS/ME:n tutkimiseen, sillä tähänastiset tutkimukset ovat vakuuttaneet siitä, että taudin syyn löytyminen on lähellä. Niinpä Norjan tutkimusneuvosto on päättänyt sijoittaa neljään CFS/ME-tutkimuskohteeseen 30 miljoonaa kruunua.


Metabolic profiling indicates impaired pyruvate dehydrogenase function in myalgic encephalopathy/chronic fatigue syndrome

Øystein Fluge, Olav Mella, ym. JCI Insight. 2016 Dec 22; 1(21): e89376. Published online 2016 Dec 22. doi: 10.1172/jci.insight.89376 PMCID: PMC5161229
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5161229/ 

Funding to user-identified research projects on CFS/ME
https://www.forskningsradet.no/en/Newsarticle/Funding_to_useridentified_research_projects_on_CFSME/1254027800735/p1177315753918 

B-Lymphocyte Depletion in Myalgic Encephalopathy/ Chronic Fatigue Syndrome. An Open-Label Phase II Study with Rituximab Maintenance Treatment.
Fluge Ø, Mella O. ym. PLoS One. 2015 Jul 1;10(7):e0129898. doi: 10.1371/journal.pone.0129898. eCollection 2015.
PMID: 26132314
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26132314 

Serum BAFF and APRIL Levels, T-Lymphocyte Subsets, and Immunoglobulins after B-Cell Depletion Using the Monoclonal Anti-CD20 Antibody Rituximab in Myalgic Encephalopathy/Chronic Fatigue Syndrome.
Mella O, Fluge Ø. ym. PLoS One. 2016 Aug 18;11(8):e0161226. doi: 10.1371/journal.pone.0161226. eCollection 2016.
PMID: 27536947
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0161226  

RituxME
https://www.youtube.com/watch?v=cPlhjgXRKlE

Cyclophosphamide in Myalgic Encephalopathy/ Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS) (CycloME)
https://clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT02444091?term=Cyclophosphamide+chronic+fatigue+syndrome&rank=1

Whole blood gene expression in adolescent chronic fatigue syndrome: an exploratory cross-sectional study suggesting altered B cell differentiation and survival
Wyller ym.
J Transl Med. 2017; 15: 102.

Published online 2017 May 11. doi:  10.1186/s12967-017-1201-0

PMCID: PMC5426002
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5426002/

Funding to user-identified research projects on CFS/ME
https://www.forskningsradet.no/en/Newsarticle/Funding_to_useridentified_research_projects_on_CFSME/1254027800735/p1177315753918 


YHDYSVALLAT


Inflammatorisia biomarkkereita pohjaksi diagnostiselle verikokeelle

Dr. Montoyan tutkimusryhmä Stanfordin yliopistossa löysi tutkimuksessaan biomarkkereita (Montoya ym. 2017), joiden pohjalta voidaan kehittää diagnostinen verikoe. (Medscapen uutinen)

ME/CFS-potilailla on löytynyt eroavaisuuksia kahden sytokiinin tasossa verrattuna terveisiin ihmisiin. Lisäksi 17 sytokiinin tasot korreloivat taudin vakavuuden kanssa. Löydökset osoittavat selvästi, että kyseessä on inflammatorinen sairaus, ja ne ovat siten perusta diagnostiselle verikokeelle.

ME/CFS-potilailla perinteiset tulehdusmarkkerit, kuten erytrosyytit ja CRP, ovat harvoin koholla. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet tämän potilasryhmän kohdalla muutoksia muissa tulehdusmarkkereissa. Useissa tutkimuksissa on huomattu näillä potilailla lisääntynyttä kiertävän sytokiini CD8+ -solujen vasta-ainetoimintaa. Yksi tutkimus kuvailee myös päivittäisiä heilahteluita tulehdusta ylläpitävässä leptiini-rasvahapossa ja eräs toinen tutkimus puolestaan linkitti sairauden alkuvaiheen ja tietylaisen kohonneen inflammatorisen sytokiiniprofiilin toisiinsa.

Tutkijat ovat täten päätyneet tukimaan onko ME/CFS-potilailla epänormaali sytokiiniprofiili ja korreloiko tämä profiili sairauden vakavuuden ja keston kanssa. He analysoivat 192 ME/CFS-potilaan ja 392 terveen verrokin näytettä ja ajoivat immunologisen analyysin näistä näytteistä, mitaten 52 sytokiiniarvon jokaisen tutkimukseen osallistujan verestä.


CFS/ME:N BIOLOGINEN TAUSTA SELKEYTYY:
Diagnostinen testi ja poikkeava suoliston bakteerikanta

Toinen Stanfordin yliopiston tutkija, biokemisti Ronald Davis kehittelee tutkijaryhmänsä kanssa testiä CFS/ME:n diagnosoimiseksi. Häntä haastateltiin tieteellisessä viikkojulkaisu Naturessa marraskuussa 2017 (Nature 2017).

Davis päätti kohdistaa ammatillisen osaamisensa CFS/ME:n ratkaisemiseksi, kun hänen 33-vuotias poikansa joutui vuoteenomaksi. Hän altisti kuuden potilaan immuunisolut stressitekijälle, tavalliselle suolalle, jolloin ihmissolun sähköistä vastusta mittaava nanoteknologinen kuutio paljasti, etteivät CFS/ME-potilaiden solut palautuneet kuten terveillä. Davisin tiimi toistaa kokeen ja kehittelee sen pohjalta mahdollisimman edullista diagnostista testiä.

Davisin löydös muiden todisteiden ohella osoittaa, että CFS/ME ei ole ainoastaan todellinen vaan erittäin monimutkainen häiriötila. Kootut johtolangat johtavat kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin. (epidemiologi Ian Lipkin)

USA:n kansallinen terveyslaitos (NIH) tuplasi tämän taudin tutkimukseen varatut määrärahat 2017 kuudesta miljoonasta kahteentoista miljoonaan dollariin. NIH:n neurologian instituutissa verrataan CFS-potilaiden ja verrokkien näytteitä seerumista, selkäydinnesteestä, suolasta ja ulosteesta. Tutkijat analysoivat muun muassa suolistobakteereja ja proteiineja, jotka liittyvät aineenvaihduntaan ja immuunivasteisiin.

Sairauden takana olevien mekanismien selkeytyessä voidaan kehittää uusia hoitoja ja diagnostisia testejä. Davisin poika ei kykene lukemaaan, puhumaan, kirjoittamaan tai kuuntelemaan musiikkia. Lääkärin teettämät testit ovat kuitenkin tuottaneet vain normaaleja tuloksia.

Lipkinin Microbiome-lehdessä julkaistu tutkimus (Lipkin ym. 2017) yhdistää CFS/ME:n ja ärtyvän suolen syndrooman muutoksiin kehon prosesseissa, joihin suolistomikrobit osallistuvat (mm. B6-vitamiinin tuottaminen). Toisen (norjalaisen) tiimin tutkimus (julkaistu 12/2016) löysi solujen energiatuotantoprosessille vahingollisia poikkeavuuksia entsyymien toiminnassa.

Kehon systeemit vaikuttavat toisiinsa ja alkuperäiset laukaisevat tekijät saattavat yhdessä aiheuttaa elämän mullistavaa väsymyksen. Davisin mukaan aineenvaihdunnalliset häiriöt saattavat heikentää solujen kykyä tuottaa energiaa esimerkiksi stressin seurauksena ja selittää nanoteknologisen kuution löydökset. 

Energiametabolia CFS/ME:ssä

Tutkimuksen mukaan CFS-potilaiden heterogeenisistä taustoista huolimatta solunsisäinen aineenvaihduntavaste oli homogeeninen, tilastollisesti voimakkaasti merkitsevä ja kemiallisesti samanlainen kuin horrostilana tunnettu dauer-tila.
(Naviaux ym. 2016)

Keittosuolaliuoksesta hyötyä CFS/ME-potilailla yleisen POTS:n hoidossa

Ajoittain infuusioina annettu IV-keittosuolaliuos vähentää merkittävästi POTS:sta kärsivien potilaiden oireita ja parantaa heidän elämänsä laatua. (Ruzieh ym. 2017)

Maltillinen liikunta aiheuttaa suuren kasvun CFS-potilaiden leukosyyteissä

Kokeet osoittavat, että 25 minuutin maltillinen liikuntasuoritus tuottaa CFS-potilailla leukosyyttien suurta ja nopeaa kasvua toisin kuin verrokeilla. Tutkimuksessa löydetyt geenimuutokset viittaavat ääreishermoston aistinvaraisen toiminnan muutoksiin, joilla on potentiaalinen rooli CFS:n oireissa. Nämä havainnot vahvistavat aikaisempia hypoteeseja HPA-akselin muutoksista, jotka voivat välittää ja ylläpitää CFS- ja FMS -oireita. Tutkimuksessa ehdotetaan objektiivisen verikokeen kehittämistä CFS:sään liittyvään lihasväsymykseen ja -kipuun. (Light ym. 2017 )


Lektiinireitin poikkeava reaktio rasitukseen CFS-potilailla

Komplementti on tietyistä proteiineista muodostuva immuunipuolustuksen järjestelmä. Sen aktivoituessa anafylaktiini C4a:n huomattava lisääntyminen CFS/ME-potilailla saattaa toimia rasituksen jälkeisen huonovointisuuden ilmaisimena. Tämä tutkimus kohdentui sellaisen transkriptio-ohjaimen tunnistamiseen, joka vaikuttaisi C4a:n liikunnanjälkeiseen lisääntymiseen CFS/ME-potilailla.

Havaittiin, että lektiinireitti reagoi liikuntaan CFS/ME-potilailla toisin kuin verrokeilla. Terveillä yksilöillä solujenjakautumiseen osallistuvan entsyymi MASP2:n alassäätely heti liikunnan jälkeen voi toimia terveillä tulehdusta estävänä reaktiona, kun taas sen pitoisuuden nousu voi selittää C4a:n lisääntymisen ja tulehdusvälitteisen huonovointisuuden rasituksen jälkeen CFS/ME-potilailla. (Sorensen ym. 2017/)


NIH:n rahoittama yhteishanke

Yhdysvaltojen kansallinen terveysinstituutti (NIH) on myöntänyt yhteensä yli 7 milj. dollarin määrärahan neljään eri kohteeseen koordinoidun, CFS/ME:hen keskittyvän tieteellisen tutkimustoiminnan luomiseksi. Rahoitettavia tahoja ovat kolme yhteistyötä tekevää tutkimuskeskusta (CRC) sekä tietohallinnon koordinointikeskus (DMCC). Tutkimuskeskukset toteuttavat projektejaan sekä itsenäisesti että keskinäisessä yhteistyössä. Niiden muodostama verkosta lisää CFS/ME:hen liittyvää tietoisuutta ja tietoa, joka kootaan ja hallitaan DMCC:ssä jaettavaksi edelleen tiedeyhteisön käyttöön.

Tähän suurhankkeeseen osallistuu CFS/ME-asiantuntijoita ja puolestapuhujia, potilasyhteisöjä sekä yksittäisiä sairastuneita. Hankkeen rahoittajan edustaja Dr. Koroshetzin mukaan potilaat tarjoavat ainutlaatuisen perspektiivin sairauteen ja heidän kokemuksensa auttavat edistämään tutkimusta ja pääsemään lähemmäksi hoidon keksimistä.
(NIH Sep 27 2017)

Rahoitetut tutkimuskohteet:

  1. ME/CFS:n taustalla olevien biolgisten mekanismien selvittäminen verinäytteiden ja aivokuvausten avulla. Tutkittavat ovat potilaita, ja heltä tutkitaan ennen ja jälkeen rasituksen, jonka tarkoituksena on tuottaa rasituksenjälkeinen pahoinvointi ja oireiden paheneminen. Geenien, tulehdusten ja immuunijärjestelmän roolin tutkimiseksi käytetään laajasti erilaisia työkaluja ja tekniikoita.
    Cornell ME/CFS Collaborative Research Center, Principal Investigator: Maureen Hanson, Ph.D., Cornell University, Ithaca, New York; 1U54NS105541-01
  2. Tutkitaan niin terveiltä verrokeilta kuin sairastuneilta jo olemassaolevia mikrobinäytteitä, joilla arvellaan olevan sairauden kannalta merkitystä. DR. Lipkinin ryhmä käyttää huipputeknologiaa kattavien geneettisten analyysien tekemiseen ja näytteissä esiintyvien metaboliittien tunnistamiseen. Tarkoituksena on kehittää diagnostisia testejä.
    Center for Solutions for ME/CFS, Principal Investigator: W. Ian Lipkin, M.D., Columbia University, New York City; 1U54AI138370-01
  3. Tämä ryhmä käyttää uusia työkaluja tutkiessaan ME/CFS-sairastuneiden immuunijärjestelmää, mikrobiomeja ja aineenvaihduntaa. Näiden keskinisen vuorovaikutuksen parempi ymmärrys voi auttaa tutkijoita tunnistmaan sairauden syyt ja johtaa hoitojen kehittämiseen.
    – Topological Mapping of Immune, Metabolomic and Clinical Phenotypes to Reveal ME/CFS Disease Mechanisms, Principal Investigator: Derya Unutmaz, M.D., The Jackson Laboratory, Farmington, Connecticut; 1U54NS105539-01
  4. Dr. Willimas ryhmineen johtavat DMCC:tä, joka kokoaa CRC-tutkimustiedot yhdeksi tietokannaksi edistääkseen yhteistyötä keskusten ja laajemman tutkimusyhteisön keskuudessa. He tarjoavat huippuluokan tietojenkäsittelyjärjestelmiä ja analyyttisiä välinietä sekä valvovat pyrkimyksia starndradoida tutkijoiden keräämiä tietoja.
    Data Management and Coordinating Center (DMCC) for the ME/CFS Collaborative Research Centers, Principal Investigator: Rick L. Williams, Ph.D., Research Triangle Institute, Research Triangle, North Carolina; 1U24NS105535-01

Cytokine signature associated with disease severity in chronic fatigue syndrome patients
Proc Natl Acad Sci U S A. 2017 Aug 22; 114(34): E7150–E7158. Published online 2017 Jul 31. doi:  10.1073/pnas.1710519114, PMCID: PMC5576836 PNAS Plus
http://www.pnas.org/content/114/34/E7150 
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5576836/

Medscape: New Chronic Fatigue Syndrome Biomarkers in the Pipeline
http://www.medscape.com/viewarticle/883606

Biological underpinnings of chronic fatigue syndrome begin to emerge
Nature, Amy Maxmen, 28 March 2017

https://www.nature.com/news/biological-underpinnings-of-chronic-fatigue-syndrome-begin-to-emerge-1.21721

Fecal metagenomic profiles in subgroups of patients with myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome
https://microbiomejournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s40168-017-0261-y 
Chronic Fatigue Syndrome Linked to Imbalanced Microbiome
https://www.mailman.columbia.edu/public-health-now/news/chronic-fatigue-syndrome-linked-imbalanced-microbiome 

Metabolic features of chronic fatigue syndrome
Naviaux ym. Proc Natl Acad Sci U S A. 2016 Sep 13; 113(37): E5472–E5480. Published online 2016 Aug 29. doi:  10.1073/pnas.1607571113 PMCID: PMC5027464 PNAS Plus
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5027464/ 

Effects of intermittent intravenous saline infusions in patients with medication-refractory postural tachycardia syndrome.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28185102

Moderate exercise increases expression for sensory, adrenergic and immune genes in chronic fatigue syndrome patients, but not in normal subjects
Light, White, Hughen, Light; J Pain. 2017
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2757484/ 

Transcriptional Control of Complement Activation in an Exercise Model of Chronic Fatigue Syndrome
Sorensen ym. 2009
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2583111/

NIH announces centers for myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome research
https://www.nih.gov/news-events/news-releases/nih-announces-centers-myalgic-encephalomyelitis-chronic-fatigue-syndrome-research

KANADA

Glukokortikoidiherkkyyden yhteys CFS:ään

Heterogeenisestä potilasryhmästä huolimatta CFS/ME-potilaiden solujen aineenvaihdunnassa esiintyy DNA:n metylaatiomuutoksia, mikä kertoo prosessien yhteydestä immuuni- ja HPA-akselin toimintahäiriöihin. Epigeneettisissä lokuksissa esiintyvillä muutoksilla, jotka liittyvät eroihin glukokortikoidiherkkyyksissä, voi olla merkitystä kehitettävien kliinisten testien biomarkkereina. Kaiken kaikkiaan nämä löydökset ovat yhdenmukaisia viimeaikaisten lääketieteellisten tutkimustuloksien kanssa, jotka osoittavat solutason energiantuotannon häiriintymistä CFS/ME-potilailla.


Wilfred C. de Vega, Santiago Herrera, Suzanne D. Vernon, Patrick O. McGowan
BMC Med Genomics. 2017

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5324230/ 

AUSTRALIA

Tuore läpimurto CFS/ME:n syyn etsinnässä: virhe immuunijärjestelmässä

Griffithin yliopiston neuroimmunologian ja uusien sairauksien keskuksessa (NCNED) työskentelevä professorien Marshall-Gradisnik ja Staines johtama tutkimusryhmä löysi vahvaa näyttöä sille, että CFS/ME liittyy immuunijärjestelmän toiminnan puutteisiin. He pystyivät erottamaan immuunijärjestelmästä virheellisesti toimivan solureseptorin, joka näyttäisi olevan ongelman ytimessä. Tämä löydös osaltaan vahvistaa sen, että kyseessä on todellinen sairaus – ei psykologinen ongelma. (Griffith University:n uutinen, Marshall-Gradisnik Staines 2017)

Poikkeava geenimuoto ja ero adrenergisissa reseptoreissa oireiden mahdollisena selittäjänä

Johnstonin tutkimusryhmä tarkasteli tiettyjä CFS/ME-potilaiden TRP-ionikanaviin, asetyylikoliinireseptoreihin ja adrenergisiä reseptoreihin liittyviä geenikandidaatteja, jotta voitaisiin tunnistaa terveistä verrokeista erottavia yhden emäksen monimuotoisuus -alleeleja (SNP).Tutkimuksessa löytyi mahdollinen yhteys genotyyppiluokan ja sairauden välillä. Erottuneen adrenergisten reseptoreiden luokan toiminnallisen merkityksen lähempi tarkastelu saattaa selventää syytä tiettyjen kliinisten, CFS/ME:tä sairastavilla havaittujen ilmiöiden takana. (Johnston ym. 2016)

Aktiviini-proteiineista tunnistettu CFS/ME:n biologinen indikaattori

CFS/ME:tä sairastavien seerumista mitatun aktiviini B:n taso oli terveitä verrokkeja ja viitearvoja huomattavasti korkeampi. Aktiviini A:n taso oli normaali. Näillä mittauksilla pystyttiin tunnistamaan ne potilaat, joilla oli diagnoosin edellyttämä oirekuva. Tämä tarjoaa uuden seerumiin pohjautuvan testausmenetelmän. Aktiviineilla on monia fysiologisia tehtäviä ja ne selittävät CFS/ME-potilaiden moninaisten oireiden kirjon. (Lidbury ym. 2017)


Laktaattiasidoosin yhteys CFS/ME-oireisiin

CFS/ME:ssä on samanlaisia neurokognitiivisia oireita ja todisteita d-laktaattia tuottavista bakteereista kuin d-laktaattiasidoosissa (d-la). Näiden taustalla saattaa olla yhteisiä mekanismeja.

Suurin osa d-la-episodien yhteydessä raportoiduista neurologisista häiriöistä kuuluivat myös CFS/ME:n oireisiin. Tiheimmin raportoitiin motorisista häiriöistä, jotka korostuvat CFS/ME:n vakavissa muodoissa. Molempien ryhmien potilailla oli ollut mahaan ja suoleen liittyvää poikkeavuutta ja merkkejä bakteeri-dysbioosista, vaikka vasta alustava tarkastelu tuki laktaattia tuottavien bakteereiden roolia CFS/ME:ssä.

Samankaltaiset oireet ja taustalla vaikuttava mikrobiomin, suoliston ja aivojen vuorovaikutus herättää ajatuksen mahdollisesta jatkumosta akuutista laktaattiasidoosista kroonisiin d-laktaatin imeytymiseen liittyviin tiloihin CFS/ME:ssä. D-laktaatin pitoisuus CFS/ME-potilailla on mitattava, jotta voidaan arvioida tehokkaasti subkliinisten d-laktaattipitoisuuksien vaikutusta näiden potilaiden neurologisiin oireisiin. Tutkimus antaa yhä enemmän tukea teorialle, jonka mukaan d-laktaatti häiritsee epäsuorasti energia-aineenvaihduntaa keskushermostossa sen suorien neurotoksisten vaikutusten lisäksi. (Wallis ym. 2017 )


Gold Coast researchers make Chronic Fatigue Syndrome breakthrough
https://app.secure.griffith.edu.au/news/2017/02/21/gold-coast-researchers-make-chronic-fatigue-syndrome-breakthrough/

Impaired calcium mobilization in natural killer cells from chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis patients is associated with transient receptor potential melastatin 3 ion channels
T. Nguyen, S. Johnston, L. Clarke, P. Smith, D. Staines, S. Marshall‐Gradisnik2017 Feb; 187(2): 284–293. Published online 2016 Nov 23. doi:  10.1111/cei.12882 PMCID: PMC5217865
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5217865/ 

A targeted genome association study examining transient receptor potential ion channels, acetylcholine receptors, and adrenergic receptors in Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis
Johnston S, Staines D, Klein A, Marshall-Gradisnik S. BMC Med Genet. 2016 Nov 11;17(1):79.
PMID: 27835969
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5105265/#!po=63.1148 

Activin B is a novel biomarker for chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis (CFS/ME) diagnosis: a cross sectional study
Brett A. Lidbury, Badia Kita, Donald P. Lewis, Susan Hayward, Helen Ludlow, Mark P. Hedger, David M. de KretserJ Transl Med. 2017
 
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5353946/ 

Examining clinical similarities between myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome and d-lactic acidosis: a systematic review
Amy Wallis, Michelle Ball, Sandra McKechnie, Henry Butt, Donald P. Lewis, Dorothy Bruck
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5463382/

SAKSA


Poikkeava reaktio tulehdukseen seerumin vasta-aineessa

Osalla CFS/ME-potilaista sairaus alkaa Epstein-Barr-viruksen laukaisemalla tulehduksellisella mononukleoosilla. EBV-vasta-aineiden muutoksia voitiin täten  vertailla eri alaryhmissä. EBV-tyypin 1 infektioita löytyi sekä tutkittavissa että verrokeissa. Seerumin EBV-vasta-ainekirjo terveillä ja CFS/ME-potilailla hajosi vähemmän kuin MS- ja SLE-potilailla.

CFS/ME-potilailla immunoglobuliini G:n pitoisuus oli kohonnut merkittävästi reaktiona useisiin toistojakson sisältäviin EBNA-6-peptideihin toisin kuin kontrolliryhmillä. CFS/ME-potilaiden IgG-vaste EBV:hen vastasi terveiden verrokkien tulosta, mutta heillä havaittiin tehostunutta IgG:n uudelleenaktivoitumista EBNA-6:n toistojaksoa ja EBNA-6-proteiinia vastaan.


 Serological profiling of the EBV immune response in Chronic Fatigue Syndrome using a peptide microarray 
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28604802 

JAPANI


CFS/ME-potilailla todistetusti aivojen tulehdusreaktioita

Vaikka on oletettu, että aivojen tulehdus liittyy CFS/ME:n patofysiologiaan, neuroinflammaatiosta ei ole suoraa näyttöä. Aivojen ja selkäytimen glia-solujen aktivoituminen kuitenkin viittaa aivojen tulehdusreaktioon.

Tutkimuksessa saatiin todisteita neuroinflammaatiosta CFS/ME-potilailla kuten myös hermotulehduksen mahdollisesta roolista sairauden patofysiologiassa. Aivotulehdusta todettiin esiintyvän laajasti CFS/ME-potilaiden aivojen eri alueilla, ja se oli yhteydessä neuropsykologisten oireiden vakavuuteen. Kävi ilmi, että PET-kuvantamisesta on hyötyä kehitettäessä objektiivista diagnoosikriteeristöä, sairauden vakavuuden arviointia ja tehokasta lääkehoidollista strategiaa tulehdusta vastaan CFS/ME:n hoidossa.


Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An ¹¹C-(R)-PK11195 PET Study.
Nakatomi ym. 2014
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088 

TANSKA


CFS/ME laskee merkittävästi elämänlaatua

Tanskalaistutkimuksessa CFS/ME-potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin standardoidulla EQ-5D-3L-mittarilla. Vertailukohtana oli koko populaation keskimääräiset tulokset sekä 20 muuta elämänlaatua merkittävästi verottavaa sairautta. CFS/ME:llä näytti olevan suuri vaikutus potilaan elämänlaatuun. HRQoL (Health-related Quality of Life) oli näillä potilailla huomattavasti väestön keskiarvoa alhaisempi. Itse asiassa se oli alhaisin kaikista verrattaessa muihin sairastavien ryhmiin. (Hvidberg et al 2015)


The Health-Related Quality of Life for Patients with Myalgic Encephalomyelitis / Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS); Hvidberg et al 2015
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4492975/pdf/pone.0132421.pdf


EUROOPPALAINEN YHTEISHANKE

Eurooppalaisten tutkijoiden ja lääkäreiden verkosto EUROMENE pyrkii edistämään CFS/ME-tutkimuksen kehitystä ja yhteistyötä. Diagnosoinnin parantamiseksi ja kliinisten kokeiden analyysin helpottamiseksi tarvitaan kiireesti korvaavia indikaattoreita. Ensimmäisenä askeleena kohti kliiniseen käyttöön sopivien biomarkkereiden kehittämistä perustettiin aktiivisen biomarkkeri-tutkimuksen tietokanta, ja se sai nimekseen ME/CFS EUROMENE Biomarker Landscape project ja tulokset koottiin raporttiin.


The European ME/CFS Biomarker Landscape project: an initiative of the European network EUROMENE

Carmen Scheibenbogen, Helma Freitag, Julià Blanco, Enrica Capelli, Eliana Lacerda, Jerome Authier, Mira Meeus, Jesus Castro Marrero, Zaiga Nora-Krukle, Elisa Oltra, Elin Bolle Strand, Evelina Shikova, Slobodan Sekulic, Modra Murovska

J Transl Med. 2017
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5530475/ 

KIINA

Detection of Urine Metabolites in a Rat Model of Chronic Fatigue Syndrome before and after Exercise;

Changzhuan Shao, Yiming Ren, Zinan Wang, Chenzhe Kang, Hongke Jiang, Aiping Chi

Biomed Res Int. 2017

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5380834/ 

A Cancer Gene Selection Algorithm Based on the K-S Test and CFS;

Qiang Su, Yina Wang, Xiaobing Jiang, Fuxue Chen, Wen-cong Lu

Biomed Res Int. 2017

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5439177/ 


Norjan Terveysdirektoraatti pyysi anteeksi CFS/ME-potilaiden kohtelua (lokakuu, 2011)


Norjan Terveysdirektoraatti (Helsedirektoratet) esitti anteeksipyynnön siitä tavasta, jolla CFS/ME-potilaita oli kohdeltu. Tämä seurasi Haukelandin Yliopiston uraaurtavan tutkimuksen julkaisua. Flugen ja kumppaneiden Rituximab-tutkimuksen julkaisemisesta uutisoitiin laajalti Norjan Terveysdirektoraatin lyhen televisiossa esitetyn lausunnon jälkeen.

Lausunnossa pyydettiin anteeksi sitä, ettei CFS/ME:tä sairastaville oltu tarjottu välttämättömiä ja kunnollisia terveyspalveluja. Tämänkaltaista valtiollisen tahon julkista anteeksipyyntöä ei ollut tätä ennen tapahtunut.



http://www.euro-me.org/news-Q42011-003.htm 

Norjan pääministeri Erna Solbergin haastattelu (heinäkuu, 2017)

Norjan pääministeriä, Erna Solbergiä, haastateltiin politiikka-aiheisessa podcastissä. Hän selitti olevansa vaikutusvaltaisessa asemassa ja otti käytännön esimerkiksi CFS/ME -potilaiden aseman kuvaillessaan, miten valta-asemaansa voi hyödyntää. Solberg kertoo, että tätä potilasryhmää kohdellaan todella huonosti terveydenhoitojärjestelmässä. CFS/ME:n syistä ja sairauden luonteesta on käyty paljon keskustelua ja potilaat ovat saaneet osakseen paljon epäilyä. Esimerkkinä näistä epäilyistä hän kertoo, kuinka vanhempia on syytetty siitä, että he tekevät lapsistaan sairaita, ja kuinka on esitetty, että sairaus olisi psykiatrinen eikä somaattinen. Käynnissä ollut keskustelu kuihtui Solbergin mukaan, ei vain Norjassa vaan myös muissa maissa.

Erna Solberg toteaa, että periaatteellisella tasolla meidän tulee asettaa etusijalle uutta tietoa tuottavat perustutkimukset. Juuri hiljattain Norjan hallitus on kyennyt priorisoimaan 30 miljoonaa Norjan kruunua rahoittaakseen CFS/ME-tutkimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaan pureutua entistä vaikeampiin ongelmiin ja mahdollisesti valottaa tulevaisuudessa, miksi tietyt ihmiset sairastuvat CFS/ME:hen, minkälainen sairaus CFS/ME todella on ja kuinka sitä parhaiten hoidettaisiin.

Erna Solberg kertoo, että todellakin sadat lapset makaavat sängyissään kotonaan vuodepotilaina kykenemättä käymään koulua ja menettävät vuosia opetuksesta. On myös satoja aikuisia, jotka joutuvat olemaan kotonaan pimeässä saamatta juuri lainkaan apua tai hoitoja. Tällainen sivuun jäänyt potilasryhmä on itse asiaasa melko suuri, Solberg selventää. Hänelle, vaikutusvaltaisessa asemassa olevalle pääministerille, on palkitsevaa nähdä, että asioita on mahdollista saada etenemään.

Erna Solberg ei ole ensimmäistä kertaa CFS/ME-potilaiden asialla. Ennen ministeriyttään hän työskenteli terveysministeriön alaisuudessa olevassa työryhmässä ja osallistui myös CFS/ME-aiheiseen konferenssiin. Aiemmin tänä vuonna Norjassa julkaistiin raportti, josta selvisi CFS/ME:n olevan monien koulupoissaolojen syy. Raportti tehtiin pääministerin aloitteesta. Se paljastaa, että noin 270 ala- ja yläkoulun oppilasta ei kyennyt osallistumaan perusopetukseen CFS/ME:n vuoksi. On myös syytä olettaa, että luku on todellisuudessa jopa suurempi, koska kaikista tapauksista ei tiedetä. Pääministeri Erna Solberg käytti tämän tilaisuuden hyväkseen lisätäkseen tietoisuutta tästä sairaudesta ja painottaakseen lisätutkimuksen ja paremman hoidon tarvetta.

Vuonna 2015 kansainvälisenä CFS/ME-tietoisuuspäivänä 12. toukokuuta Norjan pääministeri osallistui kunniavieraana CFS/ME-potilaiden järjestämään taidenäyttelyyn. Siellä hän totesi Norjan televisiolle: ”Tämä on itse asiassa skandaali. Nämä potilaat ovat joutuneet tiedon puutteen vuoksi kohtaamaan vähättelyä. Pahinta on se, että emme ole tehneet riittävän ahkerasti töitä puuttuvan tiedon löytymiseksi.”

On hienoa nähdä vaikutusvaltaisen poliitikon kiinnostuvan pitkään laiminlyödystä, tuhovoimaisesta sairaudesta ja nostavan sitä esille. Tarvitaan lisää tietoisuutta ja tutkimusrahoitusta, jotta saamme tämän sairauden syyt selvitetyiksi. Toivotaan, että useat muutkin poliitikot ja johtavassa asemassa olevat virkamiehet liittyvät Erna Solbergin tavoin ajamaan CFS/ME-potilaiden etuja.


https://www.omf.ngo/2017/07/12/norwegian-prime-minister-on-me-cfs/ 

AJANKOHTAISTA SUOMESSA

Kela julkaisi 27.6.2017 vanhentuneita hoito-ohjeita

Kelan ohjeet eivät heijasta kansainvälistä ja ajanmukaista tietoa tästä sairaudesta. Yksi valittu poiminta riittää kertomaan, kuinka tänä vuonna julkaistut ohjeet pohjaavat vanhentuneeseen, tiedemaailman ja monen valtion virallisen tahon hylkäämään käsitykseen siitä, että kyseessä olisi psykiatrinen tai psykosomaattinen sairaus:

Porrastettu fyysinen harjoittelu ja kognitiivis-behavioraalinen terapia ovat pitkään olleet ainoita hoitoja, joiden vaikuttavuudesta on kohtalaista näyttöä. Näyttö lääkkeiden ja muiden hoitojen tehosta on heikkoa



http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/mHBZ5fHNro4S/content/kroonisen-vasymysoireyhtyman-hoitoon-tarvitaan-kansalliset-suositukset?_101_INSTANCE_oCW9ywr36Ja2_redirect=%2Ftietoa-kelasta 

SUOMALAINEN LÄÄKÄRISEURA DUODECIM

Duodecimin terveyskirjaston päivitetty artikkeli esittelee tuoreimman suomalaisen koosteen sairaudesta, sen diagnosoinnista ja hoitamisesta.

Duodecimin lehdessä kerrotaan mm. IOM:n raportista otsikolla Krooninen väsymysoireyhtymä, uusi nimi ja uudet kriteerit vakavalle sairaudelle



http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/17/duo12410


UUTISIA KOSKIEN CFS/ME-POTILAIDEN HOITOA

  1. VALVIRA sulkee Unestan vastaanoton
    http://www.unesta.fi/index.php/44-valvira-sulkee-unestan 
  2. Hallinto-oikeus kumosi väsymysoireisia hoitaneen lääkärin varoituksen - Valvira joutuu käsittelemään asian uudelleen
    https://yle.fi/uutiset/3-9831066
  3. Potilaiden kohtalo Valviran käsissä
    http://www.tiinaelovaara.fi/cfs-potilaiden-kohtalo-valviran-kasissa/
  4. Postia Valviralta (Ville Pöntynen / Lääkärikeskus Lupaus)
    https://www.youtube.com/watch?v=eA8QIkSqD9w
  5. Terveydenhuollosta ulossulkeminen pakottaa väsymysoireyhtymästä kärsivät ottamaan vastuun omasta hoidostaan
    http://alusta.uta.fi/artikkelit/terveydenhuollosta-ulossulkeminen-pakottaa-vaesymysoireyhtymaestae-kaersivaet-ottamaan-vastuun-omast.html
  6. Suomessa uusimmista tutkimustuloksista, kansainvälisestä uutisoinnista ja hoito-ohjeista ovat selvillä potilaat, vapaaehtoiset puolestapuhujat ja muutamat yksityiset toimijat. Viralliset tahot eivät näytä olevan hereillä. Potilasyhteisöjen ja vapaaehtoisten ylläpitämältä sivulta löytyy paljon ajankohtaista CFS/ME:hen liittyvää tietoa.
    https://www.facebook.com/CFSME-G933-Suomessa-1585510565001495/ 


Lopuksi löytö internetin ihmeellisestä maailmasta, katkelma
Turpaduunarin blogin kirjoituksesta: Liikunta ei sovi kaikille:

Liikunta ei sovi lääkkeeksi ME/CFS-potilaille

Brown et. al. (2015) havaitsivat tutkimuksessaan, että ME/CFS-potilaiden lihassolut eivät käyttäydy normaalisti ja on perusteita olettaa, että liikunnan aiheuttamat häiriöt ovat perinnöllisiä tai epigeneettisiä (jotkut geenit saattavat liikuntaärsykkeestä aktivoitua tai passivoitua). CFS-potilaiden lihassoluissa oli lepotilassakin normaalia enemmän lihasaktiviteettia (erityinen myogeniini-geeni oli päällä), mikä saattaa heikentää palautumista liikunnasta. Erityinen AMPK-systeemi ei lähtenyt toimimaan lihassoluissa niin kuin pitäisi, mikä johti huonoon energiatalouteen lihassoluissa. Lihakset eivät saa esim. glukoosista energiaa niin hyvin kuin pitäisi ja niin lihas väsyy herkemmin. Myös interleukiini-6 kävi liian hitailla kierroksilla, mikä saattoi häiritä lihaksen energiansaantia. Ainakin minun mielestäni tässä on perusteita siihen, että CFS-potilas ei liioittele liikunnan aiheuttamaa väsymystilaa lihaksistossa. Tällaisen potilaan lihakset väsyvät epätavallisen pahasti.

Keller et. al. (2014) huomasivat tutkimuksessaan, että CFS-potilaan maksimaalisessa hapenottokyvyssä on ongelmia. Tutkimuksessa huomautetaan, että yksittäinen hapenottokyvyn mittaus ei kerro koko totuutta tässä sairaudentilassa. Pitäisi tarkistaa hapenottokyky useissa peräkkäisissä liikuntatilanteissa. http://turpaduunari.fi/liikunta-ei-sovi-kaikille/