Geeniruoassa on tulevaisuus

Geenitekniikka eli gmo, usein myös geenimuuntelu on herättänyt vimmaista keskustelua jo pitkään.

Tämän tieteenalan siirtyminen laboratorioista arkeen, Suomen pelloille ja lautasille geeniruoan muodossa epäilyttää ihmisiä ja ihan syystäkin, onhan tiede tehnyt historiassa paljon erheitä innoistuessaan liikaa uusista keksinnöistä. Nämä pelot ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi turhia ja johtuvat tietämättömyydestä. Vaikka geenitekniikassa on riskinsä, kunnollisella tutkimuksella ja tuotekehittelyllä hyödyt nousevat selvästi niiden yläpuolelle.

Suomen laki suhtautuu geenitekniikkaan varovaisen positiivisesti. Geeniruokaa tutkitaan rajatusti ja tuotteita tuodaan myyntiin yksityiskohtaisen tutkimuksen tuloksena. On mielestäni hyvä, että uutta tieteenalaa tutkitaan, mutta on väärin että geenilajikkeet ovat kohtuuttoman paljon tarkemman seulan alla kuin perinteisesti jalostetut tai luonnonmukaiset tuotteet. Geenitekniikan menetelmät muuntaa kasvin geeniperimää (kuten DNA:n eristäminen, pilkkominen ja siirtäminen) eivät oikeasti ole sen vaarallisempia kuin perinteiset valioyksilöihin, risteytymiseen ja mutaatioihin perustuvat menetelmät (kaikkine säteilytyksineen ja kemiallisine menetelmineen) - geenien siirtäminen on vain paljon tehokkaampaa, nopeampaa ja nykyaikaisempaa.

On tietysti niitäkin ihmisiä, jotka ajatuksen tasolla torjuvat perinteisenkin kasvinjalostuksen ja saavat luonnollisuudestaan mielihyvää - oikeasti mitään muuta pelkkiin uskomuksiin perustuva ja erikoisia säännöksiä sisältävä luomuintoilu ei meille tarjoa. Tähän mennessä ihminen on kehittynyt maanviljelyksen kehityksen myötä ja tähän on aina kuulunut kasvinjalostusta. Esimerksiksi juurekset, kuten porkkanat ovat alkuperäisinä ja luonnollisina mahdoton tunnistaa nykyisiksi paksuiksi, värikkäiksi ja meheviksi ravintokasveiksi. Luomuintoilijat syövät iloisina näitä porkkanoita (ja syövät myös luomuviljaa, jossa ravintoaineita on hyvin niukasti), luullen niitten tulleen kuin suoraan luonnosta ja kuin niiden elämän tarkoitus olisi ravita ihminen! Ei, vaan olemme vanhoilla menetelmillä, suuren työn ja tuskan ansiosta saaneet niistä sellaisia. Geenitekniikka on vain seuraava kehitysvaihe maanviljelyksessä, helpompi ja parempi tulevaisuus.

Geenitekniikan vastustaminen on suositumpaa kuin heti arvaisi. Tiedebarometri 2013 kertoo, että väittämä ”geeniruokaa

on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin” saa vain 14% kannatusta ihmisten joukossa. Vastustajia on yli puolet. Onneksi väittämään ”vaikka geeniteknologiaan liittyykin riskejä, sitä koskeva tutkimustoiminta on suureksi hyödyksi ihmiskunnalle." yhtyy joka toinen. Huomataankin, että samaa mieltä olevien prosentti on kasvanut vuodesta vuoteen eli kehityksen suunta on oikea.

Silti mielestäni suurimmat ongelmat liittyvät kansalaisten ehdottomaan vastustamisasenteeseen geeniruokaa kohtaan. Tämä on lähtöisin muutaman suomalaisen ja kansainvälisen aktivistijärjestön kuten Greenpeacen agressiivisista toimista ja uutisoinnista, joka on kerännyt puolelleen paljon ihmisiä. Nämä ihmiset toimivat lehdistössä ja tällöin geenitekniikan saavutuksista ei uutisoida hyvässä valossa eikä geenitekniikan puolustajia päädy tarpeeksi eduskuntaan. Järjestöt tekevät omia tutkimuksiaan joita markkinoivat oikeana tietona (ja joita tiedepiireissä on ahkerasti kumottu), huolimatta siitä että selvä enemmistö Suomalaisista ja Eurooppalaisista tieteilijöistä on eri mieltä järjestöjen kanssa ja kannattaa geenitekniikkaa. Suomessa näkyvimpiä kannattajia ovat tiedejulkkis Esko Valtaoja sekä asiantunteva kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola. Lisäksi 147 suomalaista professoria kirjoitti v.2011 vetoomuksen geenitekniikan syrjintää vastaan.

Esimerkiksi Suomalainen nettisivu GMO-vapaa Suomi levittää aivan väärää tietoa. Siellä sanotaan, että "kaikissa tuotteissa saa olla 0,9 % geenimuunneltua ainesta ilman, että sitä tarvitsisi merkitä mitenkään", vaikka Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kertoo sivuillaan että tuotteessa on aina kerrottava, jos siinä on muuntogeenisiä ainesosia. Lisäksi GMO-vapaa Suomi väittää että "Markkinoilla ei ole gm-tuotteita, joissa olisi tavanomaisia tuotteita parempi ravintoarvo", vaikka esimerkiksi kehitysmaille kehitetty GMO-lajike kultainen riisi estäisi korkealla A-vitamiinipitoisuudellaan sadat tuhannet A-vitamiinin puutteesta johtuvat sokeutumiset kehitysmaissa vuosittain. Samaan sarjaan kuuluu myös olettama, että “geeniteknisiin kasveihin pitäisi ruiskuttaa enemmän torjunta-aineita”, vaikka todellisuudessa oikealla geenitekniikalla pyritään estämään torjunta-aineiden käyttöä eikä lisäämään sitä, kuten esim. Monsanton on kerrottu tekevän (kasvattaakseen torjunta-aine-liikevaihtoaan). Monsanton kaltaiset suuryritykset pitäisikin saada pois hallitsemasta geenitekniikan tutkimusta, sillä ne patentoivat omia lajikkeitaan, mikä on tieteen kannalta täysin väärin.

GMO on oikea valinta, luomu väärä. GMO:ssa on riskinsä ja sitä on tutkittava, mutta samat riskit ovat kaikessa maanviljelyksessä. Ja ne riskit ovat paljon pienemmät kuin haitat: Voimme ravita Maan kasvavan väestön ja kasvattaa kasveja köyhtyvässä maaperässä - mutta vain tieteen voimalla.

- Paavo Jordman, 13, 17.11.13