TARJOUSPYYNTÖ

LIITERI

Vastaukset toimittajien kysymyksiin

13.3.2014

NÄMÄ VASTAUKSET KORVAAVAT KAIKKI AIKAISEMMIN ANNETUT VASTAUKSET

HUOM.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 Hintalomake (alkuperäinen versio, päiväys 10.2.2014) on havaittu virhe. Kohdassa 1.2 annettava Tietopalvelun lisä- ja muutostöiden päivähinta jää pois vertailuhinnasta. Toimittaja voi halutessaan ladata korjatun version tästä. Mikäli toimittaja käyttää alkuperäistä versiota, hankintayksikkö korjaa virheen palautettuun lomakkeeseen siten, että myös kohdan 1.2 tiedot huomioidaan vertailuhinnassa.

Tarjouspyynnön liitteen 7 Laadullisten tekijöiden arviointilomake Toimituserät -välilehdellä on puute riveillä 28, 30 ja 31.  Näiden toiminnallisuuksien toimituserää ei ole merkitty X:llä. Kyseessä on toimituserään 2 kuuluvista toiminnoista (tämä ilmenee liitteestä 9.8 LIITERI Toimituserät). Toimittaja ei voi muuttaa näiden toimintojen toimituserää.

1. Lasketaanko ketterien menetelmien käytöksi menetelmä, joissa ei varsinaisesti kuitenkaan pystytä laskemaan esim. sprinttien lukumäärää? Ts. sovellus on rakennettu paloissa, mutta eri sprinttien alkamista ja päättymistä välillä ei ole selkeästi ilmaistu.

Vastaus: Toimittajalla on esitettävä liitteen 1 mukaisesti kohdan c) täyttävät referenssit.

Toimittajan on annettava seuraavat tiedot:

Vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että toimittaja käyttää ketteriä kehitysmenetelmiä toimituksissaan. Mikäli toimittaja ei käytä jotain yleisesti tunnettua ketterää menetelmää sellaisenaan vaan soveltaa sitä, niin se on kerrottava myös. Tunnettuja ketteriksi menetelmiksi luettavia menetelmiä ovat ainakin seuraavat:

Kaikki ketterät menetelmät eivät käytä sprint-termiä mutta jakavat ohjelmistokehityksen lyhyisiin iteraatioihin, jotka kestävät tyypillisesti yhdestä neljään viikkoa.

2. Onko tarkoitus että liiteripalvelussakin käytetään soveltuvin osin ARCgis lisenssejä? Jos on tarkoitus, niin onko nämä lisenssit olemassa jo hankintayksiköllä? vrt. vaatimusmäärittely kappale 8. Spatiaaliset operaatiot.

Vastaus: Tilaaja ei aseta välinevaatimuksia ratkaisulle

3. Voivatko kaikki kolme sovellusta toimia samalla fyysisellä tai loogisella laitteistolla?

Vastaus: Tilaaja ei aseta vaatimuksia laitteistoratkaisulle

4. Miten optiona oleva yleiskaavapalvelu huomioidaan tarjouksen vertailussa? Onko mukana hinta- ja laatuvertailussa?

Vastaus: Yleiskaavapalvelu huomioidaan vertailuissa. Katso Liite 6 Hintalomake ja liite 7 Laadullisten tekijöiden arviointilomake

5. Jos yleiskaavapalvelu lunastetaan, ja sen sopimuskautta jatketaan optiovuosilla, miten se hinnoitellaan optiokaudella?

Vastaus: Lähtökohta on, että optiokaudella jatketaan hintalomakkeella annetulla hinnalla, mutta yleisen käytännön mukaan optiokaudesta sopimisen yhteydessä on mahdollisuus hinnantarkistukseen.  

6. Pystyttekö arvioimaan, lunastetaanko yleiskaavapalvelun optio vai ei?

Vastaus: Emme. Yleiskaavapalvelun lunastaminen on kuvattu tarjouspyynnön kappaleessa 1.

7. Projektin toimitusaikataulu sisältää kaksi kiinnitettyä päivämäärä, V1:ssä ja V3:ssa. Jos hankinta jostain syystä viivästyy, niin siirtyvätkö nämä eteenpäin?

Vastaus: Kyllä.

8. Onko oikein ymmärretty, että tietovarastojen rajapintapalvelun osalta hankinnan kohteena on ainoastaan  .Net -rajapintapalvelut, ja taustalla olevan tietovaraston toteuttaminen ja kehittäminen ei kuulu hankintaan?

Vastaus: Kyllä, oikein ymmärretty. Suomen Ympäristökeskus vastaa Tietovarastojen rajapintapalvelun taustalla olevien tietovarastojen kehittämisestä ja ylläpidosta. Vaatimusmäärittelyn liitteenä on näiden tietovarastojen kuvaukset (liitteet 9.11 ja 9.12.).

9. Miksi Tietovarastojen rajapintapalvelut on toteutettava MS .NET sovellusarkkitehtuurilla?

Vastaus: Tietovarastojen rajapintapalvelun tulee olla Suomen Ympäristökeskuksen jatkokehitettävissä ja  uudelleenkäytettävissä. Kehityksessä on myös huomioitava se, että tarvittaessa tietovarasto ja sen rajapintapalvelut on oltava mahdollista yhdistää samaan ympäristöön. SYKE käyttää MS .NET arkkitehtuuria.

10. Asettaako tilaaja vaatimuksia myös Tietovaraston rajapintapalveluissa käytettävälle rajapintastandardille/tekniikalle?

Vastaus: Ei aseta. Toimittajan on kuvattava rajapintastandardi/tekniikka ratkaisukuvauksessaan.

11. Tuleeko tietojärjestelmän  lähdekoodin olla julkisesti saatavilla ja vapaan lisensoinnin alla (esimerkiksi GPL)? vrt  vaatimusmäärittely kappale 1.3 "Toteutettavan palvelun tulee olla sekä luotettava että kansalaisten ja muiden osapuolten toimesta jatkokehitettävissä ja uudelleenkäytettävissä."

Vastaus: Tilaaja pidättää itselleen oikeuden julkaista TILAAJAN SOVELLUKSEN lähdekoodi tarvittaessa. Lisenssiä ei ole päätetty mutta todennäköisesti se on sopimusluonnoksessa kohdassa 11.3.4 mainittu EU-lisenssi.

12. Mitä sosiaalisia medioita olisi tarkoitus käyttää ja millä tasolla?

Vastaus: Sosiaalisia medioita hyödynnetään palvelussa mahdollisuuksien mukaan ja valmiiden rajapintapalveluiden avulla sisällön (esim. linkki)  jakamiseksi. Käytettävät kanavat sovitaan määrittelyn yhteydessä.

13. Tuleeko LIITERIn pystyä jakamaan tunnistetun käyttäjän tallennettuja työtiloja ei tunnistautuneille?

Vastaus: Tallennetun työtilan voi jakaa kahdella eri tavalla. 1. palvelun sisällä (käyttötapaus tallennetun työtilan jakaminen) vain tunnistautuneelle ja rekisteröityneelle käyttäjälle, 2. palvelun ulkopuolelle (käyttötapaus  Sisällön jakaminen palvelun ulkopuolelle), jossa  kuka tahansa  (myös tunnistautumaton ja rekisteröitymätön käyttäjä) pääsee näkemään sisällön (aineistojen käyttöoikeuksien puitteissa). Katso liite 9 Vaatimusmäärittely kohta 2.3.5 Sisällön jakaminen.

14. Mitä Internet Explorer versiota on tuettava?

Vastaus:  IE:n osalta on tuettava versiota 9 ja sitä uudempia. Muiden selainten osalta pätee se, mitä on sanottu (9.2 Vaatimusluettelo, Tietopalvelun ei-toiminnalliset vaatimukset) vaatimuksessa 414: “Tuettavat selaimet ja versiot tarkennetaan vielä ennen toteutusta.”.  

15. Oliko niin, että tuoteomistaja on tässä projektissa käytettävissä vain neljä tuntia viikossa? Neljän tunnin viikkopanos on aivan minimi, parempaan tulokseen päästään, jos henkilö on enemmän käytössä.

Vastaus: Tuoteomistaja on käytössä liitteessä 2 Hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vähimmäisvaatimukset kuvatulla tavalla

16. Toimittajien kysymyksissä ja vastauksissa olette kirjoittaneet seuraavaa:  Tilaaja pidättää itselleen oikeuden julkaista TILAAJAN SOVELLUKSEN lähdekoodi tarvittaessa.” . Tarkoittaako tämä sitä, että haette avoimen lähdekoodin ratkaisua? Vai voiko Toimittajat tarjota myös kaupalliseen tuotteeseen pohjautuvaa ratkaisua, jolloin lähdekoodin julkaisu ei ole ainakaan kokonaisuudessaan mahdollista?

Vastaus: Toimittaja voi tarjota myös kaupalliseen tuotteeseen perustuvaa ratkaisua. Sopimusluonnoksessa kohdassa 11.1.6 on määritelty ehdot toimittajan ratkaisussa olevien varusohjelmistojen suhteen. Sopimusluonnoksen kohdassa 11.1.9 kerrotaan mitä ehtoja sovelletaan valmisohjelmistoihin. Lähtökohta on, että TILAAJAN SOVELLUKSEN lähdekoodi on avointa. Muilta osin menetellään edellä mainittujen kohtien mukaisesti.

17. Tilaaja pidättää itselleen oikeuden julkaista tietojärjestelmän lähdekoodin tarvittaessa. Lisenssiä ei ole päätetty, mutta todennäköisesti se on sopimusluonnoksessa kohdassa 11.3.4 mainittu EU-lisenssi. Miksi kaupalliset valmisohjelmistot ja kaupalliset sovellustuotteet halutaan rajata pois kilpailusta?

Vastaus: Katso vastaus 16.

18.  Miksi tekniseltä asiantuntijalta edellytetään kokemusta juuri Open Layers –teknologian hyödyntämisestä sovelluksen toteutuksessa?

Vastaus: Open Layers -teknologia ei ole teknisen paikkatietoasiantuntijan vaatimus, sitä ei edellytetä. Sen sijaan toimittaja saa lisäpisteitä, mikäli teknisellä paikkatietoasiantuntijalla on kokemusta Open Layers -teknologiasta. Open Layers -teknologia on käytössä muualla julkishallinnossa (esim. Oskari.org), joten mahdollisten synergiaetujen kannalta teknisen paikkatietoasiantuntijan kokemus ko. tekniikasta on projektille eduksi.

19. Milloin LIITERI-palvelun toteutus voi aikaisintaan alkaa ottaen huomioon valitusajat hankintapäätöksen tekemisen jälkeen?

Vastaus: Toteutus voi alkaa 21 päivää hankintapäätöksen jälkeen riippuen sopimusneuvottelujen kestosta. Tilaaja tavoittelee mahdollisimman nopeaa projektin käynnistämistä (toukokuu).

 

20.  Ovatko LAPIO-, OIVA- ja YKR-aineiston jakelupalvelut Tietopalvelun käytettävissä?

Eli saadaanko sieltä esim. vaatimuksen 114 YKJR-aineisto, alueen ruutuaineistot Access-formaatissa?

Vastaus: Paikkatietojen hakeminen tapahtuu rajapintapalveluiden kautta (katso vaatimusmäärittelyn kohdat 5.1.1 ja 5.2.1 sekä vaatimus 316). Palvelussa tarjotaan käyttäjälle mahdollisuus siirtyä LAPIO-, OIVA- ja YKR-aineiston jakelupalveluihin (katso vaatimusmäärittelyn kpl 2.3.3 sekä vaatimus 167).

 

21.  SYKE IDA Light-palvelu:  Onko tästä olemassa tarkempaa tietoa siitä mitä protokollia tämä käyttää käyttöoikeuksien hallintaan?

Vastaus: IidaLight käyttää protokollina https:sää selaimesta palveluun ja käyttöoikeuksien tarkistamiseen taustajärjestelmästä käytetään net.tcp protokollaa.

 

Koska Liiteri käyttää IidaLight-palvelua, niin järjestelmään kirjautumisen protokollana on https.

Liiterin käyttöliittymän f käyttöoikeuksien mukaan käytetään joko kryptattuja cookieita selaimesta tai järjestelmään integroitua RoleProvider osiota, joka hakee käyttöoikeudet taustajärjestelmästä net.tcp protokollalla.

22. Mitä paikkatietoaineistoa käytetään palvelussa esim. pohjakarttoina? Tulevatko nämä asiakkaan paikkatietopalvelimelta, vai pitääkö kaiken tulla toimittajan palveluista. Vai käytetäänkö 3. osapuolen palvelua?

Vastaus: Katso vastaus 20.

23. Voiko tarjouksen rakenteen mukaisille liitteille tuottaa alaliitteitä?

Vastaus: Lomaketyyppisiin liitteisiin ei saa tuottaa liitteitä. Liitteisiin 8 (Toimitus- ja käyttöönottosuunnitelma) ja 9 (Ratkaisukuvaus) voi lisätä liitteitä. Pyydämme kuitenkin pidättäytymään ainoastaan tarjousten vertailun ja sopimuksen tekemisen kannalta välttämättömia tietoja sisältäviin liitteisiin. Tarjoajien ei tarvitse esitellä yrityksiään tai palveluita joita ei pyydetä tarjouspyynnössä.

24. Mitä WMS- ja WFS-rajapintojen versioita palvelun tulee tukea?

Vastaus: WMS 1.3.0, WMTS 1.0.0 sekä WFS 1.0.0, 1.1.0 ja 2.0

25. Tuleeko palvelun ja sen toteutuksen kiinteän hinnan sisältää myös prioriteetin 2 (tarpeellinen) vaatimukset?

Vastaus: Kyllä tulee sisältää.

26. Yleiskaavapalvelu: Saadaanko kaikki yleiskaavat sähköisessä muodossa ELY-keskuksilta? Paperilla olevia kaavoja ei siis tarvitse numeeristaa tai skannata tässä palvelussa?

Vastaus: Pääsääntöisesti kaavat saadaan sähköisenä helpoiten suoraan kunnilta. Muutama kaava tuhannesta saattaa olla vain paperisena, jotka täytyy skannata ja numeeristaa palvelussa. ELY-keskukset tuntevat yleisesti alueensa kaavoitus tilanteen ja yleiskaavojen kerääminen on hyvä järjestää yhdessä ELY-keskusten kanssa.

27. Laadullisten tekijöiden arviointilomake, kohta 2.5B: Miten Tilaaja arvioi vaiheen V2 toimitusaikataulun realistisuuden? Lasketaanko suhteutetut pisteet suoraan verrannollisesti aikavälillä [nopein aikataulu]–30.11.2014?

Vastaus: Realistisuus arvioidaan vertaamalla toimittajan alustavaa toimitus- ja käyttöönottoprojektisuunnitelmaa (Liite 8) ja toimittajan laadullisten tekijöiden arviointilomakkeella (liite 7) ilmoittamia tietoja (ml. toimituserän sisältö). Suhteutetun pisteiden laskeminen tapahtuu siten, että nopeimpaan aikatauluun sitoutunut tarjoaja saa 5 pistettä ja muut saavat suhteessa vähemmän.

28. Liitteen 7 kohdan 1.1 alakohtien a)-e) teksteistä puuttunee tekstiä lauseen ”toimittaja saa pisteitä seuraavasti:” jälkeen?

Vastaus: Ei puutu tekstiä. Pisteiden määräytyminen ilmenee kokemusvuosien yhteydestä (alasvetovalikko) sekä kohtien alla esitetystä tekstistä.

29. Mitä rajapintaa ja protokollaa käyttäen Tietovarastosta (DW) haetaan dataa? Onko esimerkkejä?

Vastaus: Normaali SOAP rajapinta https tai net.tcp yhteyden yli.

30. Tietopalvelun halutaan lähettää sähköposteja palvelun kautta. Käytetäänkö asiakkaan tähän sähköpostipalvelua?

Vastaus: Ei käytetä.

31. Onko asiakkaalla kehitys- ja/tai testiympäristö omien palvelujensa osalta (DW, Katse, paikkatietopalvelu yms.) joita voidaan käyttää toteutuksen ja testauksen aikana?

Vastaus: Toimittaja voi käyttää toteutus ja testausvaiheessa SYKEn paikkatietoja internetin kautta rajapintapalveluiden avulla.

Liiteri DW ja Katse -kantojen käyttö SYKEn ympäristöstä ei ole mahdollista kehitys- ja testausvaiheessa. SYKE tulee toimittamaan kyseisten tietokantojen täydelliset ja toimivat kopiot toimittajalle käytettäväksi toteutus- ja testausvaiheissa. Nämä tietokannat ovat SQL Server 2008 R2 tietokantoja.

32. Tuottaako tietopalvelu jotain dataa, joka pitää tallentaa asiakkaan ylläpitämiin tietokantoihin?

Vastaus: Ei tuota. Tietopalveluun tallennettavaa tietoa käytetään vain Tietopalvelun omaan toimintaan.

33. Mikä on suurin hyväksyttävä aikaraja spatiaalisille toiminnoille, jotta käyttäjäkokemus ei häiriinny?

Vastaus: Yksinkertaisten spatiaalisten operaatioiden (esim. piirto) kesto saa olla enintään 2-5 sekuntia.  Raskaampi analysointi (esim. laskenta vapaalle aluerajaukselle) voi kestää enintään 10s.